Lapualainen arkkitehti, tekniikan tohtori arvioi Ilkka-lehdessä Seinäjoen keskusta-alueen tilaa ja kehitystä.
Kuka asiantuntija pystysi arvioimaan Lapuan ydinkeskustan nykyistä tilaa ?
Kuka asiantuntija pystysi arvioimaan Lapuan ydinkeskustan nykyistä tilaa ?
Vastaukset 31
Vanhimmat
vain omia tekemisiään Lapualla, kun niiskään ei meinaa silmä levätä. Aina on ottanu päähän, kun kaikenlaiset turhakkeet yrittävät loistaa arvostelullaan, vaikka ei ole yhtään silmää katsoa rakennusta ja sen käyttötarkoitusta.
voisi valistaa meitä muita turhakkeita joillain esimerkeillä niin, että asiallinen keskustelu voisi alkaa.
toteuttaa muissakin maakunnan maaseututaajamissa, ainakin suurimmissa (esim Ilmajoki, Kauhajoki, Kauhava, Lapua jne).
Asiantuntijan tulisi olla kuten Seinäjoenkin tapauksessa ulkopuolinen ilman isompia sidoksia ja omia töitä arvioitavalla alueella.
Ilkka voisi ottaa tämän toteuttaakseen, sopii oikein hyvin maakunnan kehittämiseen viihtyisänä paikkana asua ja toimia.
Hyvä idea, pitkästä aikaa positiivista lähestymistä asioihin tällä palstalla.
Olisihan se hyvä kerrata kaikki itsestäänselvyydet aina määrävälein vaikka Ylistaronkin osalta. Ilkan jutussa ei ollut lainkaan uutta, ei asiaa ei näkökulmaa.
notta Helena Teräväinen asettuus eherokkaaksi Nurkkakivi ry:n arvojen erustajaksi ja pualuehella ei oo mitään väliä menis hän sitte oikialle tai vasemmalle. Valtuustohon pitää saara ihimisiä, jokka voi päättää Lapuan asioosta iliman mitään kytköksiä ja pelejä.
Pualue sironnaasuuret olisi voiava unohtaa, kun päätetähän asioosta lapualaasten parahaaksi.
Voisin kyllä melekeen lyärä vetoa, että Helena Teräväänen menisi koulutuksellaan ja kokemuksellaan komiasti valtuustohon, arvoilla jonka takana moni lapuaanen seisoos.
luulenpa vaan, että HT on jo viisastuttanut itsensä ulos lapualaisista ympyröistä.
Tämä olis yhden jos toisenkin toive.
jo muutama vuosi sitten kepun listalta, mutta ei päässyt..eli mikä sitoutumaton se on...kepulaanen
Aika monta vaalikautta - luulisin että 16 vuotta sitten. Jotain on saattanut muuttua tällä välin.
ollutkin ehdolla ja ääniä kertyi niukanlaisesti n. 20, että sillä tavalla
osoittaa?
Lapualla hoidetaan sujuvasti nämä suunnitteluhommat maanviljelijän ja merkonomin koulutuksella.
Yhtä tervettä jälkeä syntyy, jos korvataan terveyskeskuslääkärit perushoitajilla ja erityisluokanopettajilla.
kaverin kanssa, joka oli tapaturman takia viäty Lapuan ambulanssilla Seinäjoelle. Oli kuulemma ollu melekoosta kyytiä, auton perä oli huutanu ku betoonimylly ja rakkine ei meinannu eres kiihtyä tarpeeksi, että sillä olis voinu turvallisesti ohittaa. Ku halavalla sain, niin kannatti ostaa oli Sulo Vileeninkin afäärien salaasuus.
Surkuhupaasaa, mutta totta Lapualla.
viesti oli tullut väärään kohtaan, mutta onneksi sitten valkeni, että uutta esimerkkiähän siinä puukkaa edellisten jatkoksi...
HT on Lapualla ollessaan luonut taloryhmän, jonka kauneutta minun on erittäin vaikea ymmärtää.Koko välilän arvo asuinpaikkana on mielestäni laskenut kyhäilyjen vuoksi.
Siinä vähän ennen on esimerkiksi (Tuomaalan?) rahatpoisjajuokse -luomus Liiverin nurkilla.
Mites se puhuttelee sun esteettistä katsantoa?
on hieno luomus kaudelta, jolloin kunnallispoliittisia päätöksiä ei kukaan saanut kyseenalaistaa ja arvostella. Talo on heti saatettava Lapuan kaupungin suojelukseen.
Koi raiskaa ja ruoste syö.
Voiton maksimoinnista oli kai kyse siihenkin aikaan?
kun jonkun kaikkien tunteman henkilön elämäntyötä arvostellaan julkisesti. Arvostelija vois itte yrittää parempaa jos osaavat!!
eivät ole onneksi kenenkään "elämäntyö", mutta kyseinen hometalo käynee esimerkkinä monien muidenkin "elämäntyöstä".
miellyttää taas suuresti maisema, kun Liiveristä käännytään kohti hautausmaantietä. Väljyyttä, puita ja kummallakin puolella hauskoja taloja. Luulen, että siellä asuuu tyytyväisiä ihmisiä. Sen alueen ja niitten talojen arvo tulee säilymään, toisin kuin esimerkiksi Pyhälahdentalon kylällä.
rivitalot hianoja. Laarukkahasti suunnitellusta ja rakennetuusta rivitaloista voi nykyyset pötkörivarien tekijät ottaa mallia. Arkkitehti Hilkka-Maija Antilan toimisto on kai suunnitellut ko kohtehen?
Alanurmontien puolelta katsottuna ja tontti täyteenahdetun oloinen. Portaat estää vanhusten kulun.
on aina portahat ja leviät rästähät. Hirvittävää jäläkiä tuli, kun 60 - 70-luvulla lattiakorkeus suunniteltihin maanpinnan tasolle ja ulukoseinän puurunko oli piilosokkelin ansiosta jopa maanpintaa alempana.
Tällääsen rakentehen kruunasi viälä vuatava tasakatto ja homeelle oli näin luatu täyrellinen kasvualusta.
on korkiat portahat siksi jotta saataas aikahan kaksikerroksisia taloja vaikka tontin korkeuret ei sitä luannollisesti tue. Oikiastaan palio myytävää, olen päätelly tiältä kattellessa. Ei sovi jalakavaivaasille.
Samainen HT tykkää Viltuntalon tyylistä, sehän edustaa samaa aikakautta kuin linja-auto asemakin. Olis ne pöntööt eres niiden näköisiä.
arkkitehtuuriopinnot jäärä kirioottajalta vähän kesken.
Ottamatta kantaa kirjoittajan asiantuntemukseen arkkitehtuurin alalta, lienee selvää, että kumpikin, siis linja-autoasema ja vanha kirjastorakennus ilmentävät 6-70-lukujen vaihteessa yleisesti vallalla ollutta betonibrutalismin kautta.
Maallikkokirjoittaja siis osui sattumalta oikeaan arviossaan.
Odottelen kiinnostuksella tämän pelkistetyn aikakauden renessanssia. Vaikka ulkonäkö onkin DDR-lookia, pergolatkin puuttuvat, toiminnallisuus on on ajanjakson rakennuksissa huippuunsa viritetty.
on maailman yksinkertaistamista.
Millä tahansa tyylillä voi toimia tyylikkäästi tai sitten vähemmän tyylikkäästi. Nämä puheenaolleet rakennukset ovat tästä hyvä esimerkki.
1.Korinttolaiskirje: 13:1, Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
Aamen.
Arkkitehtuuria, mutta heinäntekojärkikin sanoo, että pöntööt ei voi olla yhtä käytännöllisiä kuin esim. Viltuntalo. Kasvaas eres yhtäpalio pajuja ympärillä,ettei näkyysi niin kauas.
vastausta, kuka olisi asiantunteva ja sidoksista vapaa arvioimaan Lapuan kirkonkylää.