Insinöörit pois bisneksestä

Oman kokemukseni mukaan suurella osalla kaupallisten tutkintojen suorittaneilla on erittäin huonot esimiestaidot eikä muissakaan liikkeenjohdollisissa taidoissa ole hurraamista. Parhaat esimieheni ovat olleet (sattumalta) teknisen koulutuksen saaneita, jotka ovat hoitaneet johtamisen (leadership & management) erittäin esimerkillisesti ja erinomaisin tuloksin.

Ei pidä liikaa yleistää! Oma mieheni on tuleva DI ja aika toisesta puusta veistetty. Eivät kaikki insinöörit enää nykyään ole omissa oloissaan nyhjääviä ihmisistä piittaamattomia nörttejä. Mieheni on kiinnostunut nimenomaan liiketaito-osaamisen hankkimisesta ja sen yhdistämisestä parhaillaan opiskelemaansa tutkintoon, samoin kuin käytettävyydestä, eli että laitteet tehtäisiin ihmisiä varten eikä insinöörien näkökulmasta näppäriksi. Hänellä ainakin on tilannetajua ja hallitsee small talkin paremmin kuin kukaan toinen tuntemani suomalainen.

todella hyviä kommentteja! Ja myös samoilla linjoilla olen kokemuksesta :)

MAHTAVAA kirjoitti:

todella hyviä kommentteja! Ja myös samoilla linjoilla olen kokemuksesta :)

...kehua omia postauksiaan. Ugh, olen puhunut.

Ne jotka suomen nostivat suosta olivat kaupan osaajia eikä tekniikan osaajia. Insinöörit tekivät tekniikan, mutta heidän kauppataidoillaan ne olisivat jääneet myymättä. Myyntiin tarvittiin, ekonomeja, tradenomeja, merkonomeja ja merkantteja - mutta ei insinöörejä.

Teidoksi vaan, että Ollilalla on huipputason koulutus taloustieteissä ja takuuvarmasti vain tällä osaamisella hän on vienyt Nokiaa eteenpäin. Aikanaan Kairamo oli vain DI, ja taloushistoriassa on perusteellisesti kuvattu se missä kunnossa Nokia oli hänen jäljiltään. Se Kairamon mahalasku oli vaan yksi lukemattoman monista insinöörijohtajien tekemistä mahalaskuista.
Ollila sanoi eräässä tv-haastattelussa, että oli hiuskarvan varassa, ettei Nokian nimi muuttunut Ericssoniksi.
Vahvalla markkinoinnin ja strategian osaamisella se kurssi käännettiin voittojen tielle. Niitä osaamisia ei saada missään teknisessä koulutuksessa.
Ollila on talousoppineena toiminut jalat tiukasti maassa, mutta Kairamo valloitti maailmaa pää pilvissä eli juuri insinööreille tyypillisellä tavalla.

Nokia on hyvin tunnettu siitä, että siellä osataan soveltaa markkinoinnin oppeja todella hyvin. Tästä todisteena on yrityksen nousu alallaan maaiman suurimmaksi. Näin on tapahtunut, vaikka sen tuotteet eivät olekaan mitään huipputasoa, jos niitä vertailee moniin muihin merkkeihin. Eli jos tuotteessa joutuu antamaan tasoitusta kilpailijoille, niin hyvin osataan markkinointi tehdä, kun silti myydään puhelimia eniten maailmassa.

Nämä markkinointiopit on saatu kauppakorkeakouluissa. Jos markkinoinnissa olisi luotettu insinöörien tai diplomi-insinöörien markkinointitaitoihin, niin Nokia merkkinä olisi hävinnyt markkinointa varmasti jo kauan aikaa sitten.

"Insinööreille opetetaan jo kouluissa se, että pitää olla mahdollisimman aggressiivinen, jotta uralla pääsisi eteenpäin. Kaupallisessa koulutuksessa taas painotetaan nöyrää luonnetta ja kykyä analysoida asioita huolella ja harkita tekemiset huolella, jotta riskit voidaan minimoida ja taloudellinen menestys siten maksimoida. "

Olen itse opiskellut yliopistolla sähkötekniikkaa, sivaineina tuotantotaloutta ja kauppatieteitä.
Väittäisin, että Tuta ja kauppatieteet on niin samasta puusta veistettyä tavaraa, että minkäänlaista "kauppatieteilijän bisnesälyn paremmuutta" tuskin esiintyy, joka jollain tavalla parantaisi esimiestaitoja. Luonteesta kiinni 75 prosenttia kuten ylempänä mainittiin!

Sähköinssi kirjoitti:

"Insinööreille opetetaan jo kouluissa se, että pitää olla mahdollisimman aggressiivinen, jotta uralla pääsisi eteenpäin. Kaupallisessa koulutuksessa taas painotetaan nöyrää luonnetta ja kykyä analysoida asioita huolella ja harkita tekemiset huolella, jotta riskit voidaan minimoida ja taloudellinen menestys siten maksimoida. "

Olen itse opiskellut yliopistolla sähkötekniikkaa, sivaineina tuotantotaloutta ja kauppatieteitä.
Väittäisin, että Tuta ja kauppatieteet on niin samasta puusta veistettyä tavaraa, että minkäänlaista "kauppatieteilijän bisnesälyn paremmuutta" tuskin esiintyy, joka jollain tavalla parantaisi esimiestaitoja. Luonteesta kiinni 75 prosenttia kuten ylempänä mainittiin!

Lue lisää

Itse taas olen KTM, ja olen suorittanut kursseja teknillisen yliopiston puolella. Vaikka näitä TUTA:n opintoja tulikin vain muutamia opintoviikkoja, niin tunnen varsin hyvin TUTA:n oppisisältöä.

Teknillisten yliopistojen ja teknillisen korkeakoulun opinto-oppaita lukemalla ja verailemalla niitä kauppakorkeakoulujen opinto-oppaisiin, tulee kurssien sisältökuvauksista esille monia asioita. Teknillisten yliopistojen ja teknillisen korkeakoulun kaupan ja talouden kurssitarjonta on aika lailla suppea verrattuna siihen, mitä KTM-tutkinnon minimivaatimukset ovat. Se mihin laajuuteen asti DI:t lukevat kauppaa ja taloutta on aika vähän, vaikka se onkin yhtenevää KTM-opintojen kanssa.

Tuotantotalouden DI-tutkinto antaa erinomaiset eväät teollisuusyritysten harjoittaman valmistustoiminnan sisäisen laskennan tehtäviin ja tuotannon suunnittelutehtäviin sekä tuotantolinjalayoutin toteutusvaihtoehtojen tehokkuuden ja tuottavuuden vertailuun. Tätä pätevyyttä KTM-tutkinnon suorittaneilla taas ei ole. KTM-tutkinto antaa taas takuuvarmasti paremmat eväät markkinointiin, ulkoiseen laskentaan, oikeudellisiin asioihin, henkilöstöjohtamiseen ja liiketoiminnan strategiseen ja operatiiviseen johtamiseen. DI-tutkinnon oppimäärä tarjoaa näille kauppatieteilijöiden vahvoille osaamisalueille itse asiassa ihan vain perustiedot. Tämän takia kauppatieteellisen koulutuksen suorittaneiden työpaikat tulisi aina olla myynnissä, markkinoinnissa, suhdetoiminnassa, talousjohtamisessa, sopimusasioissa (yhdessä juristien kanssa) ja luonnollisesti kaikissa liiketoiminnan johtamisen ja henkilöstöjohtamisen tehtävissä. Kauppatieteilijöitä ei tietenkään voi nimittää tuotannollisen toiminnan suunnittelu- ja johtotehtäviin, sillä ne ovat insinööritöitä - luonnollisesti koulutuksen sisällöstä johtuen.

Ihan yksinkertainen ja selkeä logiikka, jonka luulisi toimivan ja toteutuvan kaikkialla!!!

Nykyajan liiketoimintaympäristö on niin monimutkainen, että yrityksestä ulospäin suuntautuvaa työtä tekevillä pitäisi olla mahdollisimman hyvä asiantuntemus liiketoimintaympäristöstä ja sen yritysten johtamiselle asettamista haasteista. Kun kaupallinen koulutus tarjoaa parhaat eväät sidosryhmärajapinnassa tehtävään työhön ja tekninen tekninen koulutus vastaavasti erinomaiset eväät tuotteiden tekniseen suunnitteluun ja parhaan tehon irti ottamiseen tuotantokoneista ja muusta infrastruktuurista, niin kyllä luulisi olevan täysin selvä asia se, miltä koulutustaustalta tullaan mihinkin työtehtäviin.

Lopuksi vielä muutama sana DI-koulutuksesta.

On väärin, että insinöörikoulutuksessa tehdään sellaista aivopesua, joka johtaa insinöörien röyhkeään ja ylimieliseen käyttäytymiseen työelämässä. Todisteena tästä on erään teknisen yliopiston tuotantotalouden luennolla kuultu luennnoineen opettajan (hänkin on "vain" DI) lausuma, että "henkilö jolla on insinöörin tutkinto, on pätevä ihan missä tahansa asiassa". Älykäs kuulija jättää tällaiset pöyhkeilevät toteamukset ihan omaan arvoonsa, mutta joukossa voi olla ja onkin niitä vähäpäisiä, jotka omaksuvat vastaavan asenteen työelämässä, millä voi asianna olla vain ja ainoastaan haitallisia vaikutuksia.

kauppatieteissä ja TUTA:ssa kirjoitti:

Itse taas olen KTM, ja olen suorittanut kursseja teknillisen yliopiston puolella. Vaikka näitä TUTA:n opintoja tulikin vain muutamia opintoviikkoja, niin tunnen varsin hyvin TUTA:n oppisisältöä.

Teknillisten yliopistojen ja teknillisen korkeakoulun opinto-oppaita lukemalla ja verailemalla niitä kauppakorkeakoulujen opinto-oppaisiin, tulee kurssien sisältökuvauksista esille monia asioita. Teknillisten yliopistojen ja teknillisen korkeakoulun kaupan ja talouden kurssitarjonta on aika lailla suppea verrattuna siihen, mitä KTM-tutkinnon minimivaatimukset ovat. Se mihin laajuuteen asti DI:t lukevat kauppaa ja taloutta on aika vähän, vaikka se onkin yhtenevää KTM-opintojen kanssa.

Tuotantotalouden DI-tutkinto antaa erinomaiset eväät teollisuusyritysten harjoittaman valmistustoiminnan sisäisen laskennan tehtäviin ja tuotannon suunnittelutehtäviin sekä tuotantolinjalayoutin toteutusvaihtoehtojen tehokkuuden ja tuottavuuden vertailuun. Tätä pätevyyttä KTM-tutkinnon suorittaneilla taas ei ole. KTM-tutkinto antaa taas takuuvarmasti paremmat eväät markkinointiin, ulkoiseen laskentaan, oikeudellisiin asioihin, henkilöstöjohtamiseen ja liiketoiminnan strategiseen ja operatiiviseen johtamiseen. DI-tutkinnon oppimäärä tarjoaa näille kauppatieteilijöiden vahvoille osaamisalueille itse asiassa ihan vain perustiedot. Tämän takia kauppatieteellisen koulutuksen suorittaneiden työpaikat tulisi aina olla myynnissä, markkinoinnissa, suhdetoiminnassa, talousjohtamisessa, sopimusasioissa (yhdessä juristien kanssa) ja luonnollisesti kaikissa liiketoiminnan johtamisen ja henkilöstöjohtamisen tehtävissä. Kauppatieteilijöitä ei tietenkään voi nimittää tuotannollisen toiminnan suunnittelu- ja johtotehtäviin, sillä ne ovat insinööritöitä - luonnollisesti koulutuksen sisällöstä johtuen.

Ihan yksinkertainen ja selkeä logiikka, jonka luulisi toimivan ja toteutuvan kaikkialla!!!

Nykyajan liiketoimintaympäristö on niin monimutkainen, että yrityksestä ulospäin suuntautuvaa työtä tekevillä pitäisi olla mahdollisimman hyvä asiantuntemus liiketoimintaympäristöstä ja sen yritysten johtamiselle asettamista haasteista. Kun kaupallinen koulutus tarjoaa parhaat eväät sidosryhmärajapinnassa tehtävään työhön ja tekninen tekninen koulutus vastaavasti erinomaiset eväät tuotteiden tekniseen suunnitteluun ja parhaan tehon irti ottamiseen tuotantokoneista ja muusta infrastruktuurista, niin kyllä luulisi olevan täysin selvä asia se, miltä koulutustaustalta tullaan mihinkin työtehtäviin.

Lopuksi vielä muutama sana DI-koulutuksesta.

On väärin, että insinöörikoulutuksessa tehdään sellaista aivopesua, joka johtaa insinöörien röyhkeään ja ylimieliseen käyttäytymiseen työelämässä. Todisteena tästä on erään teknisen yliopiston tuotantotalouden luennolla kuultu luennnoineen opettajan (hänkin on "vain" DI) lausuma, että "henkilö jolla on insinöörin tutkinto, on pätevä ihan missä tahansa asiassa". Älykäs kuulija jättää tällaiset pöyhkeilevät toteamukset ihan omaan arvoonsa, mutta joukossa voi olla ja onkin niitä vähäpäisiä, jotka omaksuvat vastaavan asenteen työelämässä, millä voi asianna olla vain ja ainoastaan haitallisia vaikutuksia.

Lue lisää

Minulla oli kollegana markkinointia pääaineenaan lukenut KTM. Työkokemustakin hänellä oli yli 10 vuotta. Mutta jostain kumman syystä hän ei ymmärtänyt sen kummemmin markkinointia kuin liiketalouden perusteitakaan. Sittemmin hän sai lähteä.

Toisaalta tunnen erään DI:n, joka on tehnyt merkittävän uran nimenomaan markkinoinnin saralla, vaikka ei ole tutkintoa opiskellessaan kyseistä ainetta millään tavalla opiskellut. Ensimmäisessä työpaikassa ko. henkilö pääsi kielitaitonsa ansioista erilaisiin markkinointiprojekteihin ja siinä hän pikku hiljaa oppi markkinoinnin salaisuudet työn ohessa. Samoin hän oppi myös liiketoiminnan ydinasiat. Urallaan hän on ollut merkittävissä markkinoinnin ja liiketoiminnan johdon tehtävissä. Kaiken lisäksi hän on ollut erinomainen ja arvostettu esimies.

Sitten on vielä ...

löytyy kirjoitti:

Minulla oli kollegana markkinointia pääaineenaan lukenut KTM. Työkokemustakin hänellä oli yli 10 vuotta. Mutta jostain kumman syystä hän ei ymmärtänyt sen kummemmin markkinointia kuin liiketalouden perusteitakaan. Sittemmin hän sai lähteä.

Toisaalta tunnen erään DI:n, joka on tehnyt merkittävän uran nimenomaan markkinoinnin saralla, vaikka ei ole tutkintoa opiskellessaan kyseistä ainetta millään tavalla opiskellut. Ensimmäisessä työpaikassa ko. henkilö pääsi kielitaitonsa ansioista erilaisiin markkinointiprojekteihin ja siinä hän pikku hiljaa oppi markkinoinnin salaisuudet työn ohessa. Samoin hän oppi myös liiketoiminnan ydinasiat. Urallaan hän on ollut merkittävissä markkinoinnin ja liiketoiminnan johdon tehtävissä. Kaiken lisäksi hän on ollut erinomainen ja arvostettu esimies.

Sitten on vielä ...

Lue lisää

Insinööri on yksinkertainen ja rahvaanomainen kuin sekatyömies. Tässä syy käyttökelpoisuuteen. Katsokaa itse näitä korpraalien laumoja työmailla. Eivät ne mistään strategisista asioista päätä. Nippelitietoa tarjoillaan, kun ei vielä olla kokonaan turhauduttu. Insinööri voi vaikka keksiä työpaikan XP:n kansioille uudet nimet ja kaikkea muuta puuhaa. Tyypillinen innovaatio korkeakoulun käyneeltä.

löytyy kirjoitti:

Minulla oli kollegana markkinointia pääaineenaan lukenut KTM. Työkokemustakin hänellä oli yli 10 vuotta. Mutta jostain kumman syystä hän ei ymmärtänyt sen kummemmin markkinointia kuin liiketalouden perusteitakaan. Sittemmin hän sai lähteä.

Toisaalta tunnen erään DI:n, joka on tehnyt merkittävän uran nimenomaan markkinoinnin saralla, vaikka ei ole tutkintoa opiskellessaan kyseistä ainetta millään tavalla opiskellut. Ensimmäisessä työpaikassa ko. henkilö pääsi kielitaitonsa ansioista erilaisiin markkinointiprojekteihin ja siinä hän pikku hiljaa oppi markkinoinnin salaisuudet työn ohessa. Samoin hän oppi myös liiketoiminnan ydinasiat. Urallaan hän on ollut merkittävissä markkinoinnin ja liiketoiminnan johdon tehtävissä. Kaiken lisäksi hän on ollut erinomainen ja arvostettu esimies.

Sitten on vielä ...

Lue lisää

Olen työelämässä tehnyt työtä kaikkiaan kuuden eri insinöörin kanssa. Vain yhdellä heistä on ollut asenne kohdallaan ja paljonti sen ansiosta varmaankin hän on menestynyt liike-elämässä. Hän ei koskaan ole kuvitellut olevansa muiden yläpuolella vaan on aina arvostanut muita työntekijöitä ja nähnyt heidän osaamisensa ja on kysynyt tarvittaessa neuvoa asioissa, joissa omat lähtökohdat hän on rehellisesti tunnistanut heikommaksi kuin mitä muiden alojen ihmisillä on. Hänen menestyksensä on perustunut pitkälti siihen, että hän on osannut kaikkia hyödyttävällä tavalla hyödyntää sitä osaamista, jota on yhteiskunnallisiin asioihin koulunsa käyneillä työntekijöillä. Miten hienosti porukka toimiikaan, kun insinööri vastaa tekniikasta, ekonomit markkinoinnista ja taloudesta, kemistit prosesseista jne. Kun kaikki kunnioittavat toisiaan, niin johan homma pelaa, ja kaikki nauttivat työnteosta.

Nämä muut työkavereina oleet insinöörit (kaikkiaan viisi henkilöä) sitten ovat kuvitelleet itsestään vaikka mitä ja ovat olleet ihan eri maata kuin tämä älykäs, viisas, muita kunnioittava ja näiden ominaisuuksien ansiosta liike-elämässä menestyvä insinööri. Valitettavan usein kuulee ihmisten kertovan sellaisista insinööreistä, joilla on asenne kohdallaan eli kunnioitusta muita ihmisiä kohtaan. Insinöörien huono maine työelämässä varmaankin johtuu siitä, että enemmistö heistä on niitä ylimielisiä ja kyynärpäätaktiikalla eteenpäin rynniviä öykkäreitä.

monenlaisia kirjoitti:

Olen työelämässä tehnyt työtä kaikkiaan kuuden eri insinöörin kanssa. Vain yhdellä heistä on ollut asenne kohdallaan ja paljonti sen ansiosta varmaankin hän on menestynyt liike-elämässä. Hän ei koskaan ole kuvitellut olevansa muiden yläpuolella vaan on aina arvostanut muita työntekijöitä ja nähnyt heidän osaamisensa ja on kysynyt tarvittaessa neuvoa asioissa, joissa omat lähtökohdat hän on rehellisesti tunnistanut heikommaksi kuin mitä muiden alojen ihmisillä on. Hänen menestyksensä on perustunut pitkälti siihen, että hän on osannut kaikkia hyödyttävällä tavalla hyödyntää sitä osaamista, jota on yhteiskunnallisiin asioihin koulunsa käyneillä työntekijöillä. Miten hienosti porukka toimiikaan, kun insinööri vastaa tekniikasta, ekonomit markkinoinnista ja taloudesta, kemistit prosesseista jne. Kun kaikki kunnioittavat toisiaan, niin johan homma pelaa, ja kaikki nauttivat työnteosta.

Nämä muut työkavereina oleet insinöörit (kaikkiaan viisi henkilöä) sitten ovat kuvitelleet itsestään vaikka mitä ja ovat olleet ihan eri maata kuin tämä älykäs, viisas, muita kunnioittava ja näiden ominaisuuksien ansiosta liike-elämässä menestyvä insinööri. Valitettavan usein kuulee ihmisten kertovan sellaisista insinööreistä, joilla on asenne kohdallaan eli kunnioitusta muita ihmisiä kohtaan. Insinöörien huono maine työelämässä varmaankin johtuu siitä, että enemmistö heistä on niitä ylimielisiä ja kyynärpäätaktiikalla eteenpäin rynniviä öykkäreitä.

Lue lisää

Ylimielisyys on ilman muuta heikkous olipa koulutus mikä tahansa. Itselläni on ollut siinä mielessä hyvä tuuri, että ylimielisiin työkavereihin olen törmännyt aniharvoin, vaikka olen työskennellyt myös todella monen insinöörinkin kanssa :)

Politiikassa näyttää pärjäävän tuollaiset hieman ylimielisemmät tyypit. Se minua tietyllä tavalla ihmetyttää varsinkin silloin, kun kyse on KANSANedustajista ;)

Ensin insinöörejä syytetään introverteiksi liike-elämästä mitään ymmärtämättömiksi omissa oloissaan viihtyviksi nörteiksi ja nyt taas puhut insinöörikoulutuksen aggressiivisuudesta ja insinöörien yliekstrovertiudesta rekrytointitilanteessa ja pomoina. Minä kun luulin, että te kaupallisen alan osaajat nimenomaan osaisitte puhumisen ja illuusioiden luomisen jalon taidon, eikö markkinointikin siihen pohjimmiltaan perustu. Jotenkin tulee kirjoituksestasi sellainen olo, että olet vain kateellinen insinööritaustaiselle pomollesi. En tiennytkään, että kaupallisessa koulutuksessa painotettaisiin nöyryyttä....mielenkiintoista.

nyt meni yli hilseen... kirjoitti:

Ensin insinöörejä syytetään introverteiksi liike-elämästä mitään ymmärtämättömiksi omissa oloissaan viihtyviksi nörteiksi ja nyt taas puhut insinöörikoulutuksen aggressiivisuudesta ja insinöörien yliekstrovertiudesta rekrytointitilanteessa ja pomoina. Minä kun luulin, että te kaupallisen alan osaajat nimenomaan osaisitte puhumisen ja illuusioiden luomisen jalon taidon, eikö markkinointikin siihen pohjimmiltaan perustu. Jotenkin tulee kirjoituksestasi sellainen olo, että olet vain kateellinen insinööritaustaiselle pomollesi. En tiennytkään, että kaupallisessa koulutuksessa painotettaisiin nöyryyttä....mielenkiintoista.

Lue lisää

Kaupallisessa koulutuksessa painotetaan sitä näkemystä, että yritys elää asiakkaidensa tuomilla rahoilla. Asiakas, tämän tarpeet ja toimintaympäristön ominaisuudet otetaan huomioon liiketoiminnan päätöksenteossa. Johtamisoppien perussisältönä on taas se, että yritys menestyy hyvivoivan henkilöstön kautta. Hyvin läksynsä oppinut johtaja soveltaa näitä oppeja päivittäisessä työssään.

Mutta mitä tekevätkään insinöörijohtajat? He pyrkivät kaikin tavoin asettautumaan asiakkaiden, henkilöstön ja koko ympäröivän maailman yläpuolelle. Heidän johtamiselleen on tunnetusti tyypillistä "Management by Perkele". He ovat olevinaan suuria asiantuntijoita asioissa, joista ovat joskus kuulleet korkeintaan parilla sanalla insinöörikoulutuksessa. He ovat vakuuttuineita oman älykkyytensä ylivertaisuudesta ja pyrkivät kaikin tavoin tuomaan tämän itse kuvitellun erinomaisuutensa kaikkien nähtäväksi. He loukkaavat asiakkaita ja henkilöstöä käyttäytymisellään, ja siten nakertavat yrityksen menestysperustaa tosi tehokkaasti.

On se merkillistä, että teknisen koulutuksen saaneita nimitetään kaupallisen koulutuksen saaneiden esimiehiksi. Sellaisen asetelman ei pitäisi mitenkään olla mahdollista. Esimiehen pitäisi aina olla ammatillisesti alaistaan osaavampi. Kun on kyse kaupallisesta toiminnasta, niin kuka tahansa kaupallisen koulutuksen suorittanut henkilö on pätevämpi kuin kukaan teknisen koulutuksen suorittanut henkilö.

Se että kaupallisesti koulutettuna joutuu tekemään työtä teknisen koulutuksen saaneen alaisena, tuntuu samalta kuin että joutuisi toimeentulonsa saadakseen myymään kadulla persettä - näin ihan tällaista mahdollisimman lievää ilmaisua käyttäen.

lyhyesti kirjoitti:

Kaupallisessa koulutuksessa painotetaan sitä näkemystä, että yritys elää asiakkaidensa tuomilla rahoilla. Asiakas, tämän tarpeet ja toimintaympäristön ominaisuudet otetaan huomioon liiketoiminnan päätöksenteossa. Johtamisoppien perussisältönä on taas se, että yritys menestyy hyvivoivan henkilöstön kautta. Hyvin läksynsä oppinut johtaja soveltaa näitä oppeja päivittäisessä työssään.

Mutta mitä tekevätkään insinöörijohtajat? He pyrkivät kaikin tavoin asettautumaan asiakkaiden, henkilöstön ja koko ympäröivän maailman yläpuolelle. Heidän johtamiselleen on tunnetusti tyypillistä "Management by Perkele". He ovat olevinaan suuria asiantuntijoita asioissa, joista ovat joskus kuulleet korkeintaan parilla sanalla insinöörikoulutuksessa. He ovat vakuuttuineita oman älykkyytensä ylivertaisuudesta ja pyrkivät kaikin tavoin tuomaan tämän itse kuvitellun erinomaisuutensa kaikkien nähtäväksi. He loukkaavat asiakkaita ja henkilöstöä käyttäytymisellään, ja siten nakertavat yrityksen menestysperustaa tosi tehokkaasti.

On se merkillistä, että teknisen koulutuksen saaneita nimitetään kaupallisen koulutuksen saaneiden esimiehiksi. Sellaisen asetelman ei pitäisi mitenkään olla mahdollista. Esimiehen pitäisi aina olla ammatillisesti alaistaan osaavampi. Kun on kyse kaupallisesta toiminnasta, niin kuka tahansa kaupallisen koulutuksen suorittanut henkilö on pätevämpi kuin kukaan teknisen koulutuksen suorittanut henkilö.

Se että kaupallisesti koulutettuna joutuu tekemään työtä teknisen koulutuksen saaneen alaisena, tuntuu samalta kuin että joutuisi toimeentulonsa saadakseen myymään kadulla persettä - näin ihan tällaista mahdollisimman lievää ilmaisua käyttäen.

Lue lisää

Jos kaikki kirjoittamasi pitäisi paikkansa, niin eiköhän työnantajat palkkaisi näitä tulosta yms. tekeviä kaupallisen tutkinnon suorittajia vaativiin esimies- ja johtamistehtäviin. Mutta ... kuukausi pari sitten Talouselämän kannessa komeili teksti, että työnantajat arvostavat DI-koulutuksen saaneita. Itse jutussa kirjoitettiin jotain siihen suuntaan, että myös KTM:ät ovat alkaneet saada enemmän arvostusta. Tällaiset olivat tehdyn kartoituksen tulokset. Sopii siis kysyä, ovatko työnantajat tyhmiä arvostaessaan DI:tä vai olisivatko DI:t ansainneet arvostuksensa tekemänsä työn kautta?!

lyhyesti kirjoitti:

Kaupallisessa koulutuksessa painotetaan sitä näkemystä, että yritys elää asiakkaidensa tuomilla rahoilla. Asiakas, tämän tarpeet ja toimintaympäristön ominaisuudet otetaan huomioon liiketoiminnan päätöksenteossa. Johtamisoppien perussisältönä on taas se, että yritys menestyy hyvivoivan henkilöstön kautta. Hyvin läksynsä oppinut johtaja soveltaa näitä oppeja päivittäisessä työssään.

Mutta mitä tekevätkään insinöörijohtajat? He pyrkivät kaikin tavoin asettautumaan asiakkaiden, henkilöstön ja koko ympäröivän maailman yläpuolelle. Heidän johtamiselleen on tunnetusti tyypillistä "Management by Perkele". He ovat olevinaan suuria asiantuntijoita asioissa, joista ovat joskus kuulleet korkeintaan parilla sanalla insinöörikoulutuksessa. He ovat vakuuttuineita oman älykkyytensä ylivertaisuudesta ja pyrkivät kaikin tavoin tuomaan tämän itse kuvitellun erinomaisuutensa kaikkien nähtäväksi. He loukkaavat asiakkaita ja henkilöstöä käyttäytymisellään, ja siten nakertavat yrityksen menestysperustaa tosi tehokkaasti.

On se merkillistä, että teknisen koulutuksen saaneita nimitetään kaupallisen koulutuksen saaneiden esimiehiksi. Sellaisen asetelman ei pitäisi mitenkään olla mahdollista. Esimiehen pitäisi aina olla ammatillisesti alaistaan osaavampi. Kun on kyse kaupallisesta toiminnasta, niin kuka tahansa kaupallisen koulutuksen suorittanut henkilö on pätevämpi kuin kukaan teknisen koulutuksen suorittanut henkilö.

Se että kaupallisesti koulutettuna joutuu tekemään työtä teknisen koulutuksen saaneen alaisena, tuntuu samalta kuin että joutuisi toimeentulonsa saadakseen myymään kadulla persettä - näin ihan tällaista mahdollisimman lievää ilmaisua käyttäen.

Lue lisää

Kaupan pohjimmainen tarkoitushan on se, että myyjä kusettaa ostajaa niin paljon kuin pystyy. Kiertoilmauksena puhutaan katteesta.

Perusinsinööri taas ratkoo ongelmia tekniikan keinoin ja vitutvälittää niiden minänomien ja KusetusTaiteenMaisterien voiton maksimoinnista.

Pisteet insseille tästä 6-0

jälkeen kysyn kirjoitti:

Jos kaikki kirjoittamasi pitäisi paikkansa, niin eiköhän työnantajat palkkaisi näitä tulosta yms. tekeviä kaupallisen tutkinnon suorittajia vaativiin esimies- ja johtamistehtäviin. Mutta ... kuukausi pari sitten Talouselämän kannessa komeili teksti, että työnantajat arvostavat DI-koulutuksen saaneita. Itse jutussa kirjoitettiin jotain siihen suuntaan, että myös KTM:ät ovat alkaneet saada enemmän arvostusta. Tällaiset olivat tehdyn kartoituksen tulokset. Sopii siis kysyä, ovatko työnantajat tyhmiä arvostaessaan DI:tä vai olisivatko DI:t ansainneet arvostuksensa tekemänsä työn kautta?!

Lue lisää

Kyllä se näkyy monessa, että työnantajat harvemmin ovat loogisesti ja rationaalisesti ajattelevia. Kyllä arvostukset ovat useimmissa tapauksessa todella ihmeellisiä. Yliarvostusta saa insinöörikoulutus ja pitkä työkokemus. Aliarvostettuja ovat talouden ja juridiikan osaaminen, vaikka yrityksen menestys riippuu 99.9 prosenttisesti juuri näistä osaamisista ja niiden hyödyntämisestä liiketoiminnassa.

Monien työelämässä vietettyjen vuosien perusteella rohkenen väittää lähes kaikkien insinöörien olevan sopimattomia liike-elämän tehtäviin. Vuosien varrella on nähty monia tapauksia, jossa insinööri ei ole osannut laskea yksinkertaisia liikelaskennan laskutehtäviä, ja on ihan tietämättömyyttään vaatinut tekemään lainvastaisia ja suorastaan rikollisia asioita. He vaan eivät ole ymmärtäneet älynväläystensä olevan suorastaan rangaistavia tekoja. Kerrankin sain sivusta seurata yhden surullisen tapauksen, jossa nuori ekonomi sai potkut sen takia että ei suostunut tekemään asioita erään DI:n vaatimalla tavalla. Tämä DI oli omasta mielestään erehtymättömästi oikeassa. Nuoren ekonomin lähdön jälkeen insinööri sai talon ulkopuolelta niin rajusti kasvoilleen, että hänelle itselleen tuli potkut, kun itse teki sen mihin hän kyseistä ekonomia vaati. Niin, tämä tuolloin nuori ekonomi sai heti uuden työpaikan muualta, ja on tällä hetkellä arvostettu liikkeenjohdon asiantuntija. Insinööri taas sai vaan syojatyöpaikan eräästä yhdistyksestä - senkin nepotismin edesauttamana.

Lopuksi vielä muutama sana kokemuksen yliarvostamisesta. Täällä Suomessa selvästi arvostetaan työkokemusta ihan taivaallisen paljon järkevää mittaa enemmän. Ilmiö on kummallinen, sillä nuorilla tuoreen koulutuksen saaneilla tekijöillä on paljon sellaista tietoa, joita vanhoilla parroilla ei ole ollenkaan. Esimerkkejä tästä löytyy autokorjaamo -ja tietokonealalta sekä monilta yhteiskunnallisilta aloilta kuten virkamiestehtävistä ja juridiikan alalta. Tämä asia tuli taannoin esille myös eräässä TV:n asiaohjelmassa. Samaisessa ohjelmassa kyseenalaistettiin hyvin myös ns. hiljaisen tiedon talteenottamisen tarpeellisuus ennen suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymistä. On tosi hyvä, että tämä kokemuksen yliarvostus aletaan vihdoinkin panemaan merkille tämän yhteiskunnan epäkohtana.

toden teolla kirjoitti:

Kyllä se näkyy monessa, että työnantajat harvemmin ovat loogisesti ja rationaalisesti ajattelevia. Kyllä arvostukset ovat useimmissa tapauksessa todella ihmeellisiä. Yliarvostusta saa insinöörikoulutus ja pitkä työkokemus. Aliarvostettuja ovat talouden ja juridiikan osaaminen, vaikka yrityksen menestys riippuu 99.9 prosenttisesti juuri näistä osaamisista ja niiden hyödyntämisestä liiketoiminnassa.

Monien työelämässä vietettyjen vuosien perusteella rohkenen väittää lähes kaikkien insinöörien olevan sopimattomia liike-elämän tehtäviin. Vuosien varrella on nähty monia tapauksia, jossa insinööri ei ole osannut laskea yksinkertaisia liikelaskennan laskutehtäviä, ja on ihan tietämättömyyttään vaatinut tekemään lainvastaisia ja suorastaan rikollisia asioita. He vaan eivät ole ymmärtäneet älynväläystensä olevan suorastaan rangaistavia tekoja. Kerrankin sain sivusta seurata yhden surullisen tapauksen, jossa nuori ekonomi sai potkut sen takia että ei suostunut tekemään asioita erään DI:n vaatimalla tavalla. Tämä DI oli omasta mielestään erehtymättömästi oikeassa. Nuoren ekonomin lähdön jälkeen insinööri sai talon ulkopuolelta niin rajusti kasvoilleen, että hänelle itselleen tuli potkut, kun itse teki sen mihin hän kyseistä ekonomia vaati. Niin, tämä tuolloin nuori ekonomi sai heti uuden työpaikan muualta, ja on tällä hetkellä arvostettu liikkeenjohdon asiantuntija. Insinööri taas sai vaan syojatyöpaikan eräästä yhdistyksestä - senkin nepotismin edesauttamana.

Lopuksi vielä muutama sana kokemuksen yliarvostamisesta. Täällä Suomessa selvästi arvostetaan työkokemusta ihan taivaallisen paljon järkevää mittaa enemmän. Ilmiö on kummallinen, sillä nuorilla tuoreen koulutuksen saaneilla tekijöillä on paljon sellaista tietoa, joita vanhoilla parroilla ei ole ollenkaan. Esimerkkejä tästä löytyy autokorjaamo -ja tietokonealalta sekä monilta yhteiskunnallisilta aloilta kuten virkamiestehtävistä ja juridiikan alalta. Tämä asia tuli taannoin esille myös eräässä TV:n asiaohjelmassa. Samaisessa ohjelmassa kyseenalaistettiin hyvin myös ns. hiljaisen tiedon talteenottamisen tarpeellisuus ennen suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymistä. On tosi hyvä, että tämä kokemuksen yliarvostus aletaan vihdoinkin panemaan merkille tämän yhteiskunnan epäkohtana.

Lue lisää

En tiedä kuka sua on päähän potkinut mutta kuulostat sekä katkeralta että lahjattomalta.

Ugh, voittajainsinööri on puhunut.

lyhyesti kirjoitti:

Kaupallisessa koulutuksessa painotetaan sitä näkemystä, että yritys elää asiakkaidensa tuomilla rahoilla. Asiakas, tämän tarpeet ja toimintaympäristön ominaisuudet otetaan huomioon liiketoiminnan päätöksenteossa. Johtamisoppien perussisältönä on taas se, että yritys menestyy hyvivoivan henkilöstön kautta. Hyvin läksynsä oppinut johtaja soveltaa näitä oppeja päivittäisessä työssään.

Mutta mitä tekevätkään insinöörijohtajat? He pyrkivät kaikin tavoin asettautumaan asiakkaiden, henkilöstön ja koko ympäröivän maailman yläpuolelle. Heidän johtamiselleen on tunnetusti tyypillistä "Management by Perkele". He ovat olevinaan suuria asiantuntijoita asioissa, joista ovat joskus kuulleet korkeintaan parilla sanalla insinöörikoulutuksessa. He ovat vakuuttuineita oman älykkyytensä ylivertaisuudesta ja pyrkivät kaikin tavoin tuomaan tämän itse kuvitellun erinomaisuutensa kaikkien nähtäväksi. He loukkaavat asiakkaita ja henkilöstöä käyttäytymisellään, ja siten nakertavat yrityksen menestysperustaa tosi tehokkaasti.

On se merkillistä, että teknisen koulutuksen saaneita nimitetään kaupallisen koulutuksen saaneiden esimiehiksi. Sellaisen asetelman ei pitäisi mitenkään olla mahdollista. Esimiehen pitäisi aina olla ammatillisesti alaistaan osaavampi. Kun on kyse kaupallisesta toiminnasta, niin kuka tahansa kaupallisen koulutuksen suorittanut henkilö on pätevämpi kuin kukaan teknisen koulutuksen suorittanut henkilö.

Se että kaupallisesti koulutettuna joutuu tekemään työtä teknisen koulutuksen saaneen alaisena, tuntuu samalta kuin että joutuisi toimeentulonsa saadakseen myymään kadulla persettä - näin ihan tällaista mahdollisimman lievää ilmaisua käyttäen.

Lue lisää

Ehkä naurettavin kirjoitus tässä ketjussa tuo sinun vuodatuksesi.

"Mutta mitä tekevätkään insinöörijohtajat? He pyrkivät kaikin tavoin asettautumaan asiakkaiden, henkilöstön ja koko ympäröivän maailman yläpuolelle. Heidän johtamiselleen on tunnetusti tyypillistä "Management by Perkele". He ovat olevinaan suuria asiantuntijoita asioissa, joista ovat joskus kuulleet korkeintaan parilla sanalla insinöörikoulutuksessa"

Niin väärässä, niin väärässä, niin työtön ekonomi.
Jos olisit sattunut käymään esimerkiksi DI-koulutusta tietäisit, että tuotesuunnittelussa ensisijaisen tärkeää on laitteen _toiminnallisuus_ ja _asiakkaiden vaatimusten_ huomioonottaminen. Työelämässäkin suunnittelussa, johtamisessa ja tuotekehityksessä insinöörien tärkein tavoite on suunnitella tuotteita tai päättää tuotelinjoista, joista asiakkaat pitävät ja auttavat asiakkaita saavuttamaan tavoitteensa. Ja kyllä insinöörit myöntävät virheensä, ainakin tuntemani.
Jos insinöörit eivät osaa mitään, niin miksi meillä ei lähetetä tradenomeja maailmalle asiakastapaamisiin vaan _huoltoinsinööri_, _myynti-insinööri_ tai asiakaskohtainen _projekti-insinööri_. Vastaus on, että myös monissa kaupallisissa hommissa tarvitaan tekniikan tuntemusta, siitä ei pääse mihinkään, vaikka miten väittäisit.

Ja sekin, että kauppakorkeassa saisi jotain huipputason taloudellista osaamista, jota TUTA-DI-koulutuksessa ei voisi saada on mielestäni aika oman arvon kohottamista. Kauppatieteiden puolella tosi monta kurssia (varmaan 50 op tutkinnosta)on tyyliin "Lue 2 kirjaa ulkoa ja rykäse kaikki ulos tentissä". Tekniikan puolella on enemmän harjoitustöitä ja se on fakta.

aika vitsiä kirjoitti:

Ehkä naurettavin kirjoitus tässä ketjussa tuo sinun vuodatuksesi.

"Mutta mitä tekevätkään insinöörijohtajat? He pyrkivät kaikin tavoin asettautumaan asiakkaiden, henkilöstön ja koko ympäröivän maailman yläpuolelle. Heidän johtamiselleen on tunnetusti tyypillistä "Management by Perkele". He ovat olevinaan suuria asiantuntijoita asioissa, joista ovat joskus kuulleet korkeintaan parilla sanalla insinöörikoulutuksessa"

Niin väärässä, niin väärässä, niin työtön ekonomi.
Jos olisit sattunut käymään esimerkiksi DI-koulutusta tietäisit, että tuotesuunnittelussa ensisijaisen tärkeää on laitteen _toiminnallisuus_ ja _asiakkaiden vaatimusten_ huomioonottaminen. Työelämässäkin suunnittelussa, johtamisessa ja tuotekehityksessä insinöörien tärkein tavoite on suunnitella tuotteita tai päättää tuotelinjoista, joista asiakkaat pitävät ja auttavat asiakkaita saavuttamaan tavoitteensa. Ja kyllä insinöörit myöntävät virheensä, ainakin tuntemani.
Jos insinöörit eivät osaa mitään, niin miksi meillä ei lähetetä tradenomeja maailmalle asiakastapaamisiin vaan _huoltoinsinööri_, _myynti-insinööri_ tai asiakaskohtainen _projekti-insinööri_. Vastaus on, että myös monissa kaupallisissa hommissa tarvitaan tekniikan tuntemusta, siitä ei pääse mihinkään, vaikka miten väittäisit.

Ja sekin, että kauppakorkeassa saisi jotain huipputason taloudellista osaamista, jota TUTA-DI-koulutuksessa ei voisi saada on mielestäni aika oman arvon kohottamista. Kauppatieteiden puolella tosi monta kurssia (varmaan 50 op tutkinnosta)on tyyliin "Lue 2 kirjaa ulkoa ja rykäse kaikki ulos tentissä". Tekniikan puolella on enemmän harjoitustöitä ja se on fakta.

Lue lisää

En ymmärrä millä perusteella kuvittelet mielipiteitäni työttömän ekonomin purkauksiksi. Tosiasiassa työtä on paljon enemmän kuin ehtisi tekemään. Ikävä tuottaa sinulle yhdelle öykkäri-insinöörille tässä suhteessa pettymys.

Työruuhkan syynä on se esimiehenäni oleva DI ei suoriudu tehtävistään ja paljon ylimääräistä työtä aiheutuu hänen virheidensä takia. Pakko on huhkia töitä, ettei menetettäisi enää enempää asiakkaita kuin on jo päässyt tapahtumaan. Asiat sujuisivat paljon paremmin, jos hänellä olisi edes jotakin ymmärrystä markkinoinnista ja erityisesti markkinointiviestinnästä. On ollut pakko etsiä uutta työpaikkaa, kun nykyisen työnantajan pystyssä pysymiseen ei oikein voi luottaa.

Sinäkään et näytä ymmärtävän markkinoinnista yhtään mitään. Ettekö te pahuksen insinöörisaasta mitenkään ymmärrä, että markkinointia ei tehdä tekniikkaa esittelemällä vaan sen sijaan asiakashyötyä esille tuomalla. Kukaan ei osta mitään hyödykettä sen tekniikan takia, vaan saadakseen jotakin aineellista tai aineetonta hyötyä, joka perustuu johonkin toiminnalliseen etuun, kustannusetuun tai näihin molempiin. Tuoteominaisuudet ovat vain seikka, joka vaikuttaa etujen ja hyötyjen muodostumiseen. Nämä tuoteominaisuudet esitetään kirjallisesti tuote-esitteessä tai tuoteselosteessa, mutta myyntiä tehdessä niistä ei tarvitse mainita yhtään mitään. Laadukas kirjallinen materiaali tarjoaa kaiken tarpeellisen teknisen tiedon. Ostaja on vähintäänkin omituinen, jos hän alkaa kyselemään sellaista teknistä seikkaa, jolla ei ole merkitystä asiakashyödyn muodostumisen kannalta. Tälle omituisellekin asiakkaalle voidaan toki toimittaa vaikka miten tarpeeton tieto tahansa, mutta sen voi tehdä myyntitilanteen jälkeenkin. Jos ostajana on jokin teknisen koulutuksen suorittanut henkilö, niin miten tyhmiin kysymyksiin tahansa on aina varauduttava :-)

Eräs yritysjohtaja kerran totesi viisaasti, että "ei ole olemassakaan niin teknistä tuotetta, jonka myymiseen tarvittaisiin insinööriä". Siinä olisi oppia tosi monelle yritykselle ohjaamaan rekrytointeja myynnin, markkinoinnin ja liikkeenjohdon tehtäviin. Tämä oppi jos ymmärrettäisiin kaikissa yrityksissä, niin rekrytointi olisi paljon järkevämpää kuin mitä se näyttää nykyisin olevan.

Olen aikaisemmassa työssäni tehnyt myös ostamista. Itseeni teki suuren vaikutuksen ne myyjät, jotka osasivat rakentaa myyntipuheensa sen teeman ympärille, miten asiakkaan tuotteesta saama hyöty muodostuu. Parhaimmilla myyjillä oli esittää jopa useita erilaisia laskelmia hyödyn muodostumisesta eri lähtöoletuksilla. Mutta jos vastaan sattui teknisiä ominaisuuksia esittelevä myyjä, oli myyntipuhe pakko keskeyttää ja pyytää puhumaan asiaa merkityksettömien sivuseikkojen sijasta.

Ja sitten muutama sana insinöörien luonteenpiirteistä. Vuosien varrella on tullut tutuksi melkoisen iso joukko insinöörejä, sekä työssä että täydennyskoulutuksissa. Sen havainnon olen tehnyt, että kaikille heistä on yhteistä jollakin tavalla vaikeasti ymmärrettävissä oleva perusluonne. Työelämässä he ovat osoittautuneet olevan erittäin itsekeskeisiä ja ylimielisiä, ellei jopa narsistisia tai pahimmillaan peräti psykopaatteja. Täydennyskoulutuksessa muutama vuosi sitten tein sellaisenkin havainnon ryhmätyöskentelyssä, että insinöörit pyrkivät kaappaavan itselleen jonkinlaisen johtajan roolin jo ennen työn aloittamista ja tehtävärooleista sopimista. Toiseksi he näyttivät tuovan eripuraa kaikkiin niihin työryhmiin joihin he osallistuivat. Se vasta oli surkuhupaisaa seurattavaa kun he alkoivat jopa keskenään riitelemään.

Olen muiltakin ekonomeilta kuullut aika arvostelevia lausuntoja insinööreistä. Ehkä parhaiten kuvaava oli seuraava lausunto: "Jotenkin näyttää siltä, että tekniseen koulutukseen hakeutuukin vain jollakin tavalla hankalan luonteisia ihmisiä." Tämä havainto näyttää pitävän valitettavan hyvin paikkansa.

Ekonomiporukoissa suorastaan naureksitaan insinöörien kaupallisen osaamisen vähäisyydelle. Edes tuotantotalouden DI-tutkinnon suorittaneet eivät ole säästyneet nauruilta. Samalla kuitenkin harmitellaan sitä, että miten monia työpaikkoja on menetetty tai jäänyt syntymättä sen takia, että yritysten rekrytointitoiminta ei ole johdonmukaista ja loogista.

Jos yrityksissä ymmärrettäisiin kunnolla se, miten haasteellinen nykyaikainen kilpailuympäristö on, ja miten monia ja vaikeasti ennustettavia asioita kaikki yhteiskunnassa muuttujina olevat seikat ovat, nimitettäisiin myynnin, markkinoinnin ja liikkeenjohdon tehtäviin vain niitä, jotka ovat saaneet parhaan mahdollisen koulutuksen näiden asioiden kanssa operoimiseen. Ihmisten muodostama yhteiskunta toimii ihan toisella tavalla kuin miten peltilevy käyttäytyy puristimen välissä. Yhteiskunnassa toimittaessa on otettava huomioon paljon lukuisampi määrä erilaisia asioita. Ja matemaattisestikin nämä asiat ovat monimutkaisempia kuin mitkään tekniikan laskennan ongelmat. On siis pötypuhetta väittää teknisen koulutuksen olevan vaativampi koulutus kuin mitä kaupallinen koulutus on. Tämä asia on helposti tarkistettavissa käymällä läpi DI-tutkinnon teknisen matematiikan oppikirjat ja vertailemalla niitä KTM-tutkinnon sisältämän talousmatematiikan oppimäärän sisältöön.

Käytäntö ei tosiaankaan ole mikään opettava asia. Käytännössä oppimiseen on turha vedota. Se aika mikä käytännön puuhasteluun on käytetty, on aina pois teitopohjan vahvistamiseen käytettävissä olevasta ajasta. Tarkoitan nimenomaan kaupallista ja strategista tietopohjaa. Hyvilläkään teknisillä taidoilla ei ole mitään käyttöä bisneksen tekemisessä.

Niin, ja sitten vielä juridiikka! Insinöörien tiedot juridiikasta ovat osoittautuneet todella heikoiksi. Jo pelkästään kauppaopiston käyneillä on paljon paremmat oikeusopin tiedot kuin DI-tutkinnon suorittaneilla parhaimmillaankaan näyttää olevan. Vähäinenkin oikeudellinen asiantuntemus olisi auttanut välttämään kaikki ne surkuhupaisat törmäykset järjestäytyneen yhteiskunnan kanssa, joiden tehtailemisessa juuri insinöörit ovat onnistuneet kunnostautumaan.

"Insinööreille opetetaan jo kouluissa se, että pitää olla mahdollisimman aggressiivinen, jotta uralla pääsisi eteenpäin."

On olemassa hyvin erilaisia toimialoja. Monet DI:t perehtyvät työnsä ohessa kaupallisiin oppeihin tai jatkokouluttautuvat esim. KTM:ksi tai MBA:ksi. Jotkut tekniikalta väittelevät taas sisällyttävät teollisuustalouden opintoja jatko-opintoihinsa.

Siinä olen samaa mieltä, että DI-koulutus ei lähtökohtaisesti ole ajateltu liikkeenjohdon tarpeita silmällä pitäen. Kyllä DI on ihan pätevä yritysjohtaja, kunhan ensin opettelee omatoimisesti liike-elämän lainalaisuuksia. Eivät kaikki työelämän johdossa olevat ekonomitkaan ole lukeneet pääaineenaan laskentatoimea, rahoitusta tai muuta "kovaa ainetta" vaan useinkin esimerkiksi johtamista tai markkinointia, joille olisi ehkä yritysessä toisenlaistakin käyttöä (HR-puoli, markkinointi). Tekniikan opintoihin sisältyvät matemaattiset menetelmät, loogisen päättelyn kehittämiseen tähtäävät opinnot ja vahva tietämys tekniikasta ja valmistusprosesseista ovat puolestaan suureksi hyödyksi myös yritysjohtajalle. Esimerkik

Sitä paitsi Yhdysvallat on aika huono esimerkki vertailuihin. Ennemminkin esimerkiksi tulisi ottaa vaikkapa Saksa, Alankomaat tai joku muu Keski-Euroopan vientiriippuvainen valtio, jolla ei ole käytössään maahanmuuttajien rajatonta virtaa. USA ei muutenkaan ole etenkään valmistavan teollisuuden osalta mitenkään erityisen mallivaltio. Euroopassa (eritoten Saksa, Itävalta, Sveitsi, Italia, Ranska) pk-sektorilla on runsaasti näitä pieniä maailmanmerkkejä, jotka ovat omalla alallaan kiistattomia markkinajohtajia ylivoimaisten tuotteidensa vuoksi. Ja kukas tällaisen erittäin teknillisorientoituneen yrityksen johtajaksi sopisikaan paremmin kuin käytännön tai lisäkoulutuksen kautta töihinsä pätevöitynyt, tuotteet hyvin tunteva DI tai tekniikan tohtori. Katsoppa vaan vaikka saksalaisten tekniikan yritysten Vorstand- tai Aufsichtsrat-elimiä, kylläpä sieltä aika usein Dipl.-Ing tai Dr.-Ing tuntuu istuvan.

Näitä omista kyvyistään varmoja nuorukaisia olen kyllä tavannut henkilökohtaisesti paljon enemmän kauppatieteiden puolella. Etenkin tuotantoprosessien haalarihommissa työskennellä teekkareilla on usein varsin realistinen käsitys omista taidoistaan ja uramahdollisuukistaan. Kyllähän se aika nopeaa valkenee, että työelämässä vain harvoissa tehtävissä tarvitaan kaikkia niitä menetelmiä, joita tekniikalla tankataan.

Itselläni on muuten takana myös kauppatieteellisiä opintoja kahdestakin yliopistosta (rahoitus, laskentatoimi) ja eivätpä ne nyt mitenkään erityisen työelämälähtöisiä ole nekään. Esimerkiksi monetkin rahoituksen ja kansantaloustieteen opit soveltuvat sellaisenaan aika huonosti yritysjohtamiseen. Sitä vartenpa ekonomienkin pitää kerätä sitä työkokemusta, jotta oppivat soveltamaan näitä menetelmiä menestyksellä.

Eli olet kateellinen inssien arvostukselle? Olet kyllä oikeassa ettei inssejä pitäisi päästää kaikkiin tehtäviin, mutta ei tuo sinun arvostelukaan ole ihan pätevä.

Arvostetaanko muuten inssejä nykyisin muutenkaan? Mielestäni ei.