Vaikeita kysymyksiä

Maailma on täynnä kysymyksiä, joihin emme saa vastauksia. Tietenkin usein on asia niin, että kun jokin asia on alkanut mennä pieleen, siitä tulee yhä sotkuisempi vyyhti, josta ei löydy ulospääsyä. Jokainen osapuoli rupeaa tarkastelemaan ja puolustamaan omia yksityiskohtia ja kokonaisuus jää hahmottamatta. Näin on yhteiskunnallisella tasolla mutta myös pienemmässä piirissä kuten esim. perheessä.

Näin on myös näilläkin palstoilla, jossa pohditaan uskon ja uskonnon asioita. Kaivaudutaan niihin omiin ympyröihin ja yksityiskohtiin, eikä haluta avoimesti pohtia kokonaisuutta. Vaikeutena on tietenkin , että paljon on ja jää ihmisen tietoisuuden ulkopuolelle. Säälittävimpinä ovat ne keskustelijat, jotka kuvittelevat, että heidän oman pienen, rajallisen ajatuspiirinsä ulkopuolella ei ole mitään ja leimaavat räikeästi muitten näkemyksiä huuhaaksi, saduksi tai jopa sairaalloisiksi.
Usein nämä esittävät vaikeita mutta myös näsäviisaita kysymyksiä vaatien, että uskovaisilla heti olisi niihin vastauksia. Vastauksia ei tosin aina löydy, mutta eihän kysyjilläkään ole vastauksia tai järkeviä vaihtoehtoja.
En lähde näitä kysymyksiä erikseen tässä käsittelemään. Niitä on runsaasti. Usein ne liittyvät Jumalaan, Raamattuun tai ihmisen uskonelämään. Annan vain joitakin yleisiä näkemyksiä, joita olisi huomioitava, kun vastauksia etsitään tai kritisoidaan muitten vastauksia.

Tuon esille esim. seuraavia näkökohtia :

- Vaikka kysymykset ovat vaikeita, ne voivat monille olla hyvinkin polttavia ja mieltä askaruuttavia kysymyksiä, joihin pitäisi löytää vastauksia. Koska kysymysten takana voi olla monenlaisia vääriä tai vinoutuneita lähtöolettamuksia, eikä tunneta muutenkaan kysyjän taustakuvioita, lyhyiden vastausten (kuten vaaditaan) antaminen tällaisella yleisellä keskustelupalstalla ei ole mahdollista. (Minusta olisi parempi rehellisten etsijöiden kanssa silloin keskustella kahden kesken esim. sähköpostin välityksellä.) Usein vastaus alkaa hahmottua vasta laajemman kokonaisuuden tarkastelussa. Olen lisäksi huomannut, että lukijoiden / kirjoittajien vahvat ennakkoasenteet usein estävät tehokkaasti uusien näkemysten vastaanottamisen.

- Kun on kysymys Jumalasta, täytyy muistaa, että Jumalan ajatukset ja suunnitelmat ovat ihmisten ajatusten yläpuolella : "Minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra. Sillä niin korkealla kuin taivas kaartuu maan yllä, niin korkealla ovat minun tieni teidän teittenne yläpuolella ja minun ajatukseni teidän ajatustenne yläpuolella" (Jes.55). Sen takia kaikkiin kysymyksiin ei saada vastauksia. Minä en ainakaan lähde "keksimään" vastauksia kysymyksiin, joihin Jumala ei ilmoituksessaan ole antanut minkäänlaista tietoa. Minusta on ylimielisyyttä asettua Jumalan yläpuolelle ja sanella Hänelle muita ratkaisuja. Nykyajan ihminen on kyllä valmis moittimaan Luojaansa : "miksi minut tällaiseksi loit ?" Tämä ei johda mihinkään, koska Jumala on evankeliumissa ilmoittanut ratkaisunsa ihmisen syntiongelmaan (mikä on johtanut tähän nykyiseen sotkuun), ja tarjoaa sen lahjana meille. Luotan siihen, että tämä ratkaisu on sittenkin paras. Monet ovat vaatineet niin selviä "todistuksia", että sen perusteella tulisivat uskoon. Raamattu ja myös käytäntö osoittavat, että näin ei yleensä tapahdu. Evankeliumin sanoma riittää. Joskus nämä "hankalat" kysymykset ovat aitoja, mutta olen valitettavan usein huomannut, että ne ovat pelkkiä verukkeita, ettei tarvitsisi kohdata Jumalaa ja Hänen sanomaansa.

- Minun uskoni ei ole siitä kiinni, että ymmärtäisin kaiken ja minulla olisi vastauksia jokaiseen kysymykseen. Olen usein sanonut, että kokonaisuutta huomioiden, johon liittyy monenlaisia osatekijöitä, on usko Jumalaan ja Hänen pelastussuunnitelmaan evankeliumin kautta mielestäni ylivoimaisesti kaikkein järkevin vaihtoehto. Tämä huolimatta siitä, ettei pelastava usko Jumalaan synny älyllisen pohdinnan tuotteena. Usko on lahja, jonka saamme ottaa vastaan. Jos luet linkin alalinkkeineen huolellisesti, tulet huomaamaan, että evankeliumin sanoma lepää vankalla pohjalla myös järjellisesti.
Valitettavasti monet tarrautuvat kaikenlaisiin ristiriitaisiksi väitettyihin yksityiskohtiin, jotka yleensä selkenevät, kuin niitä tarkastellaan tarkemmin. Usein yksityiskohtia ei voi ymmärtää ilman kokonaisuuden hahmottamista, mikä ei välttämättä aina ole helppoa. Se vaatii kyllä rehellisyyttä ja nöyryyttä.

- Monet vaativat uskovaisilta kaikenlaisia vastauksia. Itse heillä ei ole järkeviä toisenlaisia vastauksia. Olen esim. monta kertaa kysynyt, miten tämä luomakunta on voinut syntyä ja kehittyä ilman Suunnittelijaa ja Luojaa. Tämä on täysin järjenvastaista. Ei tällä kertaa sen enempää tästä. Samalla tavalla syyttävät uskovaisia monenlaisista asioista huomaamatta, että ympärillä ei-uskovat ihmiset tekevät paljon pahempia asioita. Vaikka uskovaisten tietenkin tulisi olla esimerkkejä, hekin ovat vain ihmisiä samanlaisten kiusausten ja yhteiskunnan epäkohtien ahdistamina kuin muut. Monet "uskonnolliset" ihmiset eivät ole uudestisyntyneitä. Monien kirjoitukset ovat mielestäni luvattoman ”kapeakatseisia” perustuen vain omaan ainoaksi oikeaksi katsottuun (tai lainattuun) mielipiteeseen ilman perusteluja.

Enemmän näistä ja kristinuskon asioista yleensä : http://www.nic.fi/~jlindell