Ahon hallituksen leikkauspolitiikka

Jaksaa toistaa vakiovalhemantraansa päinvastaisesta eli että Aho jotenkin pelasti Suomen. Heh heh.

Kommenttisi on kaukana todellisuudesta.

Ahon hallituksen raskaita virheitä korjattiin seuraavien hallitusten aikana tulopoliittisilla kokonaisratkailuissa, jolloin saatiin inflaatio painettua alas, ostovoimaa ja sosiaaliturvaa lisättyä suomalaisille. Hyvinvointipalveluja lisätiin, mm. päivähoitomaksujen 0-lukka, terveyskeskusmaksut poistettiin, sairaat pääsivät työkyvytömyyseläkkeelle jne. Tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan edes pyrittiin laman jälkeen, toisin kuin nyt.

Poikkeuksena maataloustukiaiset, jotka olivat koko ajan erittäin korkeat. Demarit kuvittelivat, että jos liitytään EU:oon ja saadaan halvempia elintarvikkeita ulkomailta, kilpailu puree ja suomalaisten elintarvikkeiden hinta putoaa. Arvelivat myös, että EU ei tule hyväksymään kansallisia 141- ja 142-tukia. Mutta toisin kävi.

Tänä päivänä tiedämme, että elintarvikkeiden hinnat ovat pilvissä eli Suomessa EU-maiden suurimpia. Maataloustukiaisia suomalaiset maksavat kahteen kertaan sekä korkeina hintoina että erittäin suurina maataloustukiaisina veroista (141- ja 142-tuet) yhä edelleen.

Nykyinen hallitus sai perinnökseen noususuhdanteen ja valtion talouden ylijäämän. Mitä hallitus tekikään? Se ei jatkanut hyvinvointipalvelujen kehittäistä, se ei harjoita oikeudenmukaista veropolitiikkaa. Sinivihreä hallituksemme sen sijaan eriarvoistaa voimakkaasti kansalaisia, esim. epäoikeudenmukaisen verokohtelun kautta.

Ökyrikkaiden varallisuusvero on kokonaan poistettu Kokoomuksen vaatimuksesta jo edellisen hallituksen aikana.

Lisäksi hallitus päätti poistaa ökyrikkailta maataloustuottajilta ja tehtaiden omistajilta perintö- ja lahjaveron.

Näiden Suomen rikkaimpien 0-verotus merkitsee valtion verokertymän supistumista satoja miljoonia euroja vuodessa (arviolta 400-500 miljoonaa euroa vuodessa, 10 vuodessa 10-kertaisesti).

Lisäksi hallitus päätti puolittaa metsän myyjiltä myyntivoittojen veron.

Hallituksen rikkauspakettiin kuuluvat rikkaiden verohuojennukset.

Mahdollistaakseen rikkaiden verohelpotukset tai 0-veron, hallitus kerää energia- ja alkoholiveroa 165 miljoonaa euroa enemmän kuin edellinen hallitus.

Hallitus vähentää kuntien työllistämistukea 20 miljoona euroa vaikeuttaen pitkäaikaistyöttömien asemaa.

Terveydenhuollon asiakasmaksuja sekä lasten päivähoitomaksuja hallitus korottaa 60 miljoonaa euroa.

Hallitus on tietoinen siitä, että mielenterveyspotilaat on jätetty heitteille silloin kun hoitolaitokset suljettiin ja siirryttiin "avohoitoon". Minkäänlaista avoihoitoa tai avohoitopaikkoja ei kuitenkaan järjestetty.

Lasten ja nuorten mielenterveystyö on kauhistuttavan heikkoa. Kouluissa ei ole resursseja, ei ole koulusairaanhoitajia tai koulupsykologeja, jotka voisivat ohjata lapsia ja nuoria saamaan tarvitsemaansa hoitoa.

Sinivihreän hallituksen tavoitteena on ollut purkaa sosiaaliturvaa yksityistämällä kunnallisia palveluja. Kun inflaatio on 4,5 % eli suurempi kuin koskaan laman jälkeen, eikä sosiaalietuuksia ole sidottu indeksiin, sosiaalietuuksien ostovoima heikkenee hurjasti. Sosiaalietuudet ovat Suomessa pieniä, kansaneläke noin 500 euroa kuukaudessa, toimeentulotuki vajaa 500 euroa kuukaudessa, työttömyyskorvaukset ovat pieniä... Pieniä sosiaalietuuksia kuitenkin verotetaan Suomessa rankasti, eläkkeitä yhä edelleen enemmän kuin palkansaajien.

Palkansaajat saavat hyvät palkankorotukset liittokohtaisilla sopimuksillaan, jotta tyytyivät huonoon työsuhdeturvaan eikä työehtoja paranneta.
Esim. Nokia maksaa Saksassa irtisanotuille erittäin suuret irtisanomissuojan mukaiset korvaukset. Suomalaisilta työntekijöitä puuttuu vastaavanlainen irtisanomissuoja kokonaan.

Kun lisäksi palkansaajat saavat verovähennyksiä - hallitus tekee tilaa yhä pahenevalle inflaatiolle.
Korkea inflaatio syö sosiaaliturvaa, jota ei ole sidottu elinkustannusindeksiin. Sinivihreä hallitus ei ole puhunut mitään eläkkeiden tai muiden sosiaalietuuksien verovähennyksistä.
Jopa Mannerheimin Lastensuojeluliitto on ollut huolissaan lapsilisien hupenevasta ostovoimasta, mutta ei hallitus. Hallitus ei ole kiinnostunut lapsiperheiden ahdingosta, leipäjonoista tai asunnottomuudesta.

Suomessa on enemmän kuin 600.000 köyhää tai köyhyysrajalla elävää. Sinivihreä hallitus ei ole kiinnostunut näiden ihmisten hädästä - sekä henkisestä että fyysisestä. Ruuan hinta, asuntojen hinnat ja verot olvat pilvissä ja koskettavat eniten köyhiä sekä pieni- ja keskituloisia.

Minkälaisen "suunnan samana" toivoisit Vanhanen II -hallituksen pitävän. Eriarvoistavan, epäoikeudenmukaisen suunnan, jotta veroja maksavat vain köyhät, pieni- ja keskituloiset eivätkä kaikkein veronmaksukykyisimmät eli ökyrikkaat.

Toivotko asunnottomuuden ja leipäjonojen yhä pysyvän Suomessa. Se on kansallinen häpeä, joka voitaisiin poistaa, mikä hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin. Kolmannen sektorin työ on tärkeää ja järjestäytynyttäkin Suomessa. Köyhät ja työttömät auttavat toinen toisiaan tehden uhrautuvaa ja epäitsekästä työtä. Heidän työtään pitää tukea ja luoda uusia mahdollisuuksia piilotyöttömille ja pitkäaikaistyöttömille.

Hallituksen pitää sosiaalipolitiikallaan huolehtia myös vanhuksista ja lapsista. Yhteiskunnan huono-osaisia ei saa jättää heitteille. Hallituksen toimia pitää arvioida sen perusteella mitä se tekee yhteiskunnan huono-osaisten hyväksi ja aseman parantamiseksi eikä sen perusteella mitä se on tehnyt Suomen ökyrikkaiden hyväksi.