Vuosituhantinen kallio tuhotaan Sahalahdella

Pääsen kotiini mainiosti vaikka pientäkin polkua - mursketta ei tarvita. Nykyajassa on ihmeellistä, että kaikki pitää rakentaa suureellisesti ja isoilla koneilla. Kai ne isot koneet merkitsevät joillekin miehuutta, joka muuten on kovin pieni.
Olen muutenkin sitä mieltä, että kaikkea ei tarvitse saada juuri nyt. Voi harkita ja miettiä, mitä oma toiminta merkitsee esim. maapallolle. Me länsimaalaisethan olemme maapallomme ryöstökäyttäjiä. Kannattaa miettiä, mitä haluamme jättää jälkipolville ja miten maapallo yleensä säilyy. Karu totuus on esim. Linkolan mukaan, että maapallo ei kaipaa mitenkään ihmistä... vaan tulee jopa paremmin toimeen. No se on hänen ajatteluaan.

hyvät veljet hyörii toisiensa avuksi
heti kaikki sileeksi
lapsille ei jätetä
kunhan me vain pärjätään

kunhan kaikki tosi-asiat tästä yrittäjästä tulisivat edes joskus esille niin paljon asioita
selviäisi. jos saha soi niin kenen metsässä se
soi.? virkamiesten hellässä suojeluksessa voi
väärennetyn kaavapiirroksen tehdä myös naapurin
tontille ja myös ottaa multaa kenen pelloista
haluaa ja tiettävästi isännät saavat tässä
kunnassa tehdä mitä itse haluavat. naapuri-
tilojen laillisilla omistajilla ei ole kuulemma
mitään asiaa siihen mitä isännät tekevät.
olisi oikeuskanslerilla tässäkin työtä eikä
turhaan. esteelliset ympäristövirkamiehet saisi
haastaa vastaamaan miksi ei lakeja noudateta?
Siis: saako naapurin tontille rakentaa?
vai kaavoitettinko turhaan? = vanha vitsi on tosi, mutta onneksi tuli ajoissa ilmi edes yhden
kerran.

sopii kaavoittaa kirjoitti:

kunhan kaikki tosi-asiat tästä yrittäjästä tulisivat edes joskus esille niin paljon asioita
selviäisi. jos saha soi niin kenen metsässä se
soi.? virkamiesten hellässä suojeluksessa voi
väärennetyn kaavapiirroksen tehdä myös naapurin
tontille ja myös ottaa multaa kenen pelloista
haluaa ja tiettävästi isännät saavat tässä
kunnassa tehdä mitä itse haluavat. naapuri-
tilojen laillisilla omistajilla ei ole kuulemma
mitään asiaa siihen mitä isännät tekevät.
olisi oikeuskanslerilla tässäkin työtä eikä
turhaan. esteelliset ympäristövirkamiehet saisi
haastaa vastaamaan miksi ei lakeja noudateta?
Siis: saako naapurin tontille rakentaa?
vai kaavoitettinko turhaan? = vanha vitsi on tosi, mutta onneksi tuli ajoissa ilmi edes yhden
kerran.

Lue lisää

kun kananpaskavesi valuu avo-ojasta suoraan järveen ja kananraadot kuskataan traktorilla yön pimeydessä kuopattavaksi metsätien varteen.

miksi Pakkalanjärvi saastuu kirjoitti:

kun kananpaskavesi valuu avo-ojasta suoraan järveen ja kananraadot kuskataan traktorilla yön pimeydessä kuopattavaksi metsätien varteen.

Kerropa tarkemmin tuosta kananpaskasta. Mistä valuu ja miten - sehän on oikea ympäristörikos, jos näin on!

Hyvä muuten, että Savontien Lepokallion kaavailtuun murskaamoon asvalttiasemaan tuli 56 valitusta! Olkaa vain aktiivisia - se kannattaa. Ja EU:n hiljaisuuden direktiivi kannattaa muistaa. Paljonko hiljaisuutta on, jos murskaamo sijaitsee mukamas sallitulla 400 metrin etäisyydellä? Ottakaa kantaa.

Akateemiset Maan Ystävät kirjoitti:

Kerropa tarkemmin tuosta kananpaskasta. Mistä valuu ja miten - sehän on oikea ympäristörikos, jos näin on!

Hyvä muuten, että Savontien Lepokallion kaavailtuun murskaamoon asvalttiasemaan tuli 56 valitusta! Olkaa vain aktiivisia - se kannattaa. Ja EU:n hiljaisuuden direktiivi kannattaa muistaa. Paljonko hiljaisuutta on, jos murskaamo sijaitsee mukamas sallitulla 400 metrin etäisyydellä? Ottakaa kantaa.

Lue lisää

Sopii lähteä itsekunkin tutkimusmatkalle Lentolaan....
Kuuntelemaan (sillä edellytyksellä ettet sen jälkeen halua kuulla enään mitään, paitsi mahdollisesti tinnitusta lopun elämääsi) kuinka vähän häiritse kallioräjäytykset vaikka hiukka pidemmänkin matkan päähän kuin tuo 400m.

Aivan sairasta toimintaa... kuka tai mikä ihminen oikein luulee olevansa :/ ??

joku kirjoitti:

Sopii lähteä itsekunkin tutkimusmatkalle Lentolaan....
Kuuntelemaan (sillä edellytyksellä ettet sen jälkeen halua kuulla enään mitään, paitsi mahdollisesti tinnitusta lopun elämääsi) kuinka vähän häiritse kallioräjäytykset vaikka hiukka pidemmänkin matkan päähän kuin tuo 400m.

Aivan sairasta toimintaa... kuka tai mikä ihminen oikein luulee olevansa :/ ??

Lue lisää

Luvissa sivutettu kokonaan lain velvoitteet

Suomessa ei noudateta räjähdysainelakia ja –asetusta kivilouhimoilla ja murskaamoilla.

Kivilouhimot ja murskaamot eivät noudata alla mainittuja lakeja. Räjähdysaineen käyttö ja varastointi ovat luvanvaraista toimintaa, mutta kun räjähdysainelainsäädäntö ei anna toiminnalle mahdollisuutta, sivuutetaan ilmoitusvelvollisuus ja luvanvaraisuus. Samoin jätetään ympäristöriskit selvittämättä. Ympäristösuojelulaki 2000/86 ja ympäristösuojeluasetus 2000/169 edellyttää huomioimaan kemikaalit ympäristöluvassa, räjähdysaineiden käytöstä, varastoinneista, päästöistä ja ympäristövaikutuksista. Myös pelastussuunnitelma pitää laatia, kun teollinen käsittely ja varastointi ovat laajamittaista.

Kemikaalisäädökset käsittävät lain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisesta käsittelystä (390/2005) sekä asetuksen vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja turvallisesta varastoinnista (59/1999). Nämä säädökset perustuvat suuronnettomuusvaaran torjuntaan koskevaan SEVESO II-direktiiviin (EY/105/2003), jota Suomikin on sitoutunut noudattamaan.

Vaarallisten kemikaalien käsittelyä koskevat useat velvoitteet, joilla pyritään estämään vaarallisia onnettomuuksia ja rajoittamaan niiden ihmisille ja ympäristölle aiheuttamia seurauksia. Velvoitteet määräytyvät sen mukaan, kuinka laajasta toiminnasta on kyse. Toiminta jaetaan laajuuden perusteella kahteen ryhmään: laajamittaiseen ja vähäiseen. Laajamittaista toimintaa valvoo Turvatekniikan keskus (Tukes). Vähäistä toimintaa valvoo pelastusviranomainen.

Vähäisellä räjäytystyöllä työtä, jossa käytettävä räjähdysainemäärä ei ylitä 25 kiloa vuorokaudessa eikä yhtenä panoksena räjäytettävä määrä yhtä kiloa eikä räjäytystyö tapahdu taulukosta 1 ilmenevää käytettävästä räjähdysainemäärästä riippuvaa etäisyyttä lähempänä asuttua rakennusta tai paikkaa, jossa ihmisiä tavallisesti oleskelee (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860410)

Laajamittaiselle räjähdysaineen käsittelylle ja varastoinnille lupa haetaan Turvatekniikan keskukselta. Määräykset ilmoitusvelvollisuudesta ja luvanvaraisuudesta on määritetty laissa ”Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005)”. Tämä laki sekä ”Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja turvallisesta varastoinnista 59/1999” perustuvat suuronnettomuusvaaran torjuntaan koskevaan SEVESO II –direktiiviin (EY/105/2003), jota Suomi on sitoutunut noudattamaan.

Yrityksille myydään räjähdysaineita vastoin lainsäädäntöä. Nämä yritykset rikkovat toistuvasti räjähdysaineiden käyttö- ja varastointimääräyksiä. Toistuvasti sivuutetaan ilmoitusvelvollisuus ja luvanvaraisuus, jotka on määrätty laissa.
Kymmenissä tapauksissa lain mukaan ei olisi lainkaan mahdollisuutta perustaa louhimoja ja murskaamoja suojaetäisyyksien ja muiden turvallisuuteen vaikuttavien asioiden vuoksi.

Sanna Tenkula kirjoitti:

Luvissa sivutettu kokonaan lain velvoitteet

Suomessa ei noudateta räjähdysainelakia ja –asetusta kivilouhimoilla ja murskaamoilla.

Kivilouhimot ja murskaamot eivät noudata alla mainittuja lakeja. Räjähdysaineen käyttö ja varastointi ovat luvanvaraista toimintaa, mutta kun räjähdysainelainsäädäntö ei anna toiminnalle mahdollisuutta, sivuutetaan ilmoitusvelvollisuus ja luvanvaraisuus. Samoin jätetään ympäristöriskit selvittämättä. Ympäristösuojelulaki 2000/86 ja ympäristösuojeluasetus 2000/169 edellyttää huomioimaan kemikaalit ympäristöluvassa, räjähdysaineiden käytöstä, varastoinneista, päästöistä ja ympäristövaikutuksista. Myös pelastussuunnitelma pitää laatia, kun teollinen käsittely ja varastointi ovat laajamittaista.

Kemikaalisäädökset käsittävät lain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisesta käsittelystä (390/2005) sekä asetuksen vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja turvallisesta varastoinnista (59/1999). Nämä säädökset perustuvat suuronnettomuusvaaran torjuntaan koskevaan SEVESO II-direktiiviin (EY/105/2003), jota Suomikin on sitoutunut noudattamaan.

Vaarallisten kemikaalien käsittelyä koskevat useat velvoitteet, joilla pyritään estämään vaarallisia onnettomuuksia ja rajoittamaan niiden ihmisille ja ympäristölle aiheuttamia seurauksia. Velvoitteet määräytyvät sen mukaan, kuinka laajasta toiminnasta on kyse. Toiminta jaetaan laajuuden perusteella kahteen ryhmään: laajamittaiseen ja vähäiseen. Laajamittaista toimintaa valvoo Turvatekniikan keskus (Tukes). Vähäistä toimintaa valvoo pelastusviranomainen.

Vähäisellä räjäytystyöllä työtä, jossa käytettävä räjähdysainemäärä ei ylitä 25 kiloa vuorokaudessa eikä yhtenä panoksena räjäytettävä määrä yhtä kiloa eikä räjäytystyö tapahdu taulukosta 1 ilmenevää käytettävästä räjähdysainemäärästä riippuvaa etäisyyttä lähempänä asuttua rakennusta tai paikkaa, jossa ihmisiä tavallisesti oleskelee (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860410)

Laajamittaiselle räjähdysaineen käsittelylle ja varastoinnille lupa haetaan Turvatekniikan keskukselta. Määräykset ilmoitusvelvollisuudesta ja luvanvaraisuudesta on määritetty laissa ”Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005)”. Tämä laki sekä ”Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja turvallisesta varastoinnista 59/1999” perustuvat suuronnettomuusvaaran torjuntaan koskevaan SEVESO II –direktiiviin (EY/105/2003), jota Suomi on sitoutunut noudattamaan.

Yrityksille myydään räjähdysaineita vastoin lainsäädäntöä. Nämä yritykset rikkovat toistuvasti räjähdysaineiden käyttö- ja varastointimääräyksiä. Toistuvasti sivuutetaan ilmoitusvelvollisuus ja luvanvaraisuus, jotka on määrätty laissa.
Kymmenissä tapauksissa lain mukaan ei olisi lainkaan mahdollisuutta perustaa louhimoja ja murskaamoja suojaetäisyyksien ja muiden turvallisuuteen vaikuttavien asioiden vuoksi.

Lue lisää

Jatkuu edelliseen:

LUVANVARAISUUS 23§
”Vaarallisen kemikaalin laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain turvatekniikan keskuksen luvalla. Toiminnanharjoittajan tulee hakea edellä tarkoitettua lupaa turvatekniikan keskukselta. Hakemuksessa on esitettävä tiedot ja selvitykset suunnitellusta toiminnasta ja turvallisuusjärjestelyistä.”
(Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 3.6.2005/390)

LUPAMENETTELY 17§
Teollista käsittelyä ja varastointia koskeva lupahakemus
”Lupaa kemikaalien laajamittaiseen teolliseen käsittelyyn ja varastointiin haetaan kirjallisella hakemuksella turvatekniikan keskukselta.”
(Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 29.1.1999/59)

2.5.3 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös räjähdystarvikkeista (130/1980)
Tässä päätöksessä edellytetään, että räjähteet varastoidaan työmaalla ja muussa tilapäisessä varastoinnissa standardin SFS 4397 tai SFS 4398 mukaisesti rakennetuissa ja varustetuissa varastoissa tai TUKESin tyyppihyväksymissä muissa varastosuojissa.

Päätöksessä velvoitetaan työmaalla käytettävien tilapäisten räjähdevarastosuojien osalta noudattamaan valtioneuvoston päätöksen (410/1986) vaatimuksia suojaetäisyyksien osalta.

Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) ja sen alemman asteisten säädösten noudattamista valvovat Turvatekniikan keskus sekä poliisi ja pelastusviranomainen. Turvatekniikan keskus valvoo työmaalla tapahtuvaa räjähteiden tilapäistä ja pysyvää varastointia myöntämällä varastointilupia ja tekemällä niiden käyttöönottotarkastuksia.

2.5.2 Räjähdeasetus (473/1993) (poliisin tarkistettava, kun Tukes on myöntänyt varastointiluvat)

Asetuksen 76 §:ssä velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ilmoittamaan poliisille kaikista räjäytystöistä lukuun ottamatta vähäisiä räjäytystöitä. (Lain mukaan vähäinen räjäytystyö on 1kg kerralla max. 25kg/vrk.)

Räjähteiden valmistus, varastointi ja käyttö on järjestettävä sekä näihin tarkoituksiin käytettävät tilat, rakennukset ja laitteistot suunniteltava, rakennettava ja sijoitettava sekä varustettava valvonta- ja varojärjestelmillä siten kuin henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen estämiseksi on toiminnan vaarallisuus huomioon ottaen kohtuudella tarpeellista.



6 LUKU
Varastointi
Pysyvä varastointi

55 §
Räjähteiden pysyvään varastointiin tulee hakea lupaa (varastointilupa) teknilliseltä tarkastuskeskukselta.

56 §
Varastointilupaa on haettava kirjallisesti ja hakemuksessa on mainittava:
1) hakijan nimi tai toiminimi, ammatti tai toimiala sekä kotipaikka;
2) paikka, jonne varasto aiotaan perustaa;
3) varastoitavat räjähteet ja niiden suurimmat määrät; sekä
4) varastoinnin tarkoitus.

Hakemukseen on liitettävä:

1) selvitys siitä, että hakija hallitsee varastoaluetta;
2) mittakaavaan 1:1 000 tai 1:2 000 laadittu asemapiirros varastoalueesta, josta tulee käydä selville varastoalueelle suunnitellut rakennukset ja rakennelmat sekä niiden sijainti;
3) vähintään mittakaavassa 1:20 000 oleva kartta, josta ilmenee varastoalueen sijainti ja ympäristön pinnanmuodostus vähintään kahden kilometrin säteellä;
4) selostus suojaetäisyydestä, kuitenkin vähintään yhden kilometrin etäisyydelle varastosta ulottuvalla alueella sijaitsevista rakennuksista samoin kuin muista rakennelmista ja niiden käyttötarkoituksesta sekä teistä ja muista sellaisista seikoista, jotka on yleisen turvallisuuden kannalta otettava huomioon;
5) mittakaavaan 1:50 tai 1:100 laaditut varastosuojien ja muiden varastoalueelle suunniteltujen rakennusten ja rakennelmien piirustukset selostuksineen, joista selvästi ilmenevät mitat, rakennustapa, rakennusaines, mahdolliseen lämmitykseen ja valaistukseen käytettävät laitteet sekä ilmastoinnin, viemäröinnin ja palontorjunnan järjestely.
(5.2.1999/131)

Hakemus liitteineen on toimitettava kolmena kappaleena.

Teknillisen tarkastuskeskuksen tulee hankkia asiasta kunnanhallituksen, kunnan palopäällikön ja työsuojelupiirin lausunto.

57 §
Teknillisen tarkastuskeskuksen on kuulutettava hakemus ja ilmoitettava sen nähtäväksi panemisesta noudattaen soveltuvin osin, mitä 12 §:n 1, 2 ja 4 momentissa säädetään.
Sen, joka tahtoo tehdä muistutuksen hakemusta vastaan, tulee kuulutuksessa mainitun ajan kuluessa toimittaa teknilliselle tarkastuskeskukselle osoitettu kirjallinen muistutus kunnanhallitukselle. Kunnanhallituksen tulee hakemuksesta ja mahdollisista muistutuksista antamansa lausunnon ohella toimittaa asiakirjat teknilliselle tarkastuskeskukselle.

Sanna Tenkula kirjoitti:

Jatkuu edelliseen:

LUVANVARAISUUS 23§
”Vaarallisen kemikaalin laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain turvatekniikan keskuksen luvalla. Toiminnanharjoittajan tulee hakea edellä tarkoitettua lupaa turvatekniikan keskukselta. Hakemuksessa on esitettävä tiedot ja selvitykset suunnitellusta toiminnasta ja turvallisuusjärjestelyistä.”
(Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 3.6.2005/390)

LUPAMENETTELY 17§
Teollista käsittelyä ja varastointia koskeva lupahakemus
”Lupaa kemikaalien laajamittaiseen teolliseen käsittelyyn ja varastointiin haetaan kirjallisella hakemuksella turvatekniikan keskukselta.”
(Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 29.1.1999/59)

2.5.3 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös räjähdystarvikkeista (130/1980)
Tässä päätöksessä edellytetään, että räjähteet varastoidaan työmaalla ja muussa tilapäisessä varastoinnissa standardin SFS 4397 tai SFS 4398 mukaisesti rakennetuissa ja varustetuissa varastoissa tai TUKESin tyyppihyväksymissä muissa varastosuojissa.

Päätöksessä velvoitetaan työmaalla käytettävien tilapäisten räjähdevarastosuojien osalta noudattamaan valtioneuvoston päätöksen (410/1986) vaatimuksia suojaetäisyyksien osalta.

Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) ja sen alemman asteisten säädösten noudattamista valvovat Turvatekniikan keskus sekä poliisi ja pelastusviranomainen. Turvatekniikan keskus valvoo työmaalla tapahtuvaa räjähteiden tilapäistä ja pysyvää varastointia myöntämällä varastointilupia ja tekemällä niiden käyttöönottotarkastuksia.

2.5.2 Räjähdeasetus (473/1993) (poliisin tarkistettava, kun Tukes on myöntänyt varastointiluvat)

Asetuksen 76 §:ssä velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ilmoittamaan poliisille kaikista räjäytystöistä lukuun ottamatta vähäisiä räjäytystöitä. (Lain mukaan vähäinen räjäytystyö on 1kg kerralla max. 25kg/vrk.)

Räjähteiden valmistus, varastointi ja käyttö on järjestettävä sekä näihin tarkoituksiin käytettävät tilat, rakennukset ja laitteistot suunniteltava, rakennettava ja sijoitettava sekä varustettava valvonta- ja varojärjestelmillä siten kuin henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen estämiseksi on toiminnan vaarallisuus huomioon ottaen kohtuudella tarpeellista.



6 LUKU
Varastointi
Pysyvä varastointi

55 §
Räjähteiden pysyvään varastointiin tulee hakea lupaa (varastointilupa) teknilliseltä tarkastuskeskukselta.

56 §
Varastointilupaa on haettava kirjallisesti ja hakemuksessa on mainittava:
1) hakijan nimi tai toiminimi, ammatti tai toimiala sekä kotipaikka;
2) paikka, jonne varasto aiotaan perustaa;
3) varastoitavat räjähteet ja niiden suurimmat määrät; sekä
4) varastoinnin tarkoitus.

Hakemukseen on liitettävä:

1) selvitys siitä, että hakija hallitsee varastoaluetta;
2) mittakaavaan 1:1 000 tai 1:2 000 laadittu asemapiirros varastoalueesta, josta tulee käydä selville varastoalueelle suunnitellut rakennukset ja rakennelmat sekä niiden sijainti;
3) vähintään mittakaavassa 1:20 000 oleva kartta, josta ilmenee varastoalueen sijainti ja ympäristön pinnanmuodostus vähintään kahden kilometrin säteellä;
4) selostus suojaetäisyydestä, kuitenkin vähintään yhden kilometrin etäisyydelle varastosta ulottuvalla alueella sijaitsevista rakennuksista samoin kuin muista rakennelmista ja niiden käyttötarkoituksesta sekä teistä ja muista sellaisista seikoista, jotka on yleisen turvallisuuden kannalta otettava huomioon;
5) mittakaavaan 1:50 tai 1:100 laaditut varastosuojien ja muiden varastoalueelle suunniteltujen rakennusten ja rakennelmien piirustukset selostuksineen, joista selvästi ilmenevät mitat, rakennustapa, rakennusaines, mahdolliseen lämmitykseen ja valaistukseen käytettävät laitteet sekä ilmastoinnin, viemäröinnin ja palontorjunnan järjestely.
(5.2.1999/131)

Hakemus liitteineen on toimitettava kolmena kappaleena.

Teknillisen tarkastuskeskuksen tulee hankkia asiasta kunnanhallituksen, kunnan palopäällikön ja työsuojelupiirin lausunto.

57 §
Teknillisen tarkastuskeskuksen on kuulutettava hakemus ja ilmoitettava sen nähtäväksi panemisesta noudattaen soveltuvin osin, mitä 12 §:n 1, 2 ja 4 momentissa säädetään.
Sen, joka tahtoo tehdä muistutuksen hakemusta vastaan, tulee kuulutuksessa mainitun ajan kuluessa toimittaa teknilliselle tarkastuskeskukselle osoitettu kirjallinen muistutus kunnanhallitukselle. Kunnanhallituksen tulee hakemuksesta ja mahdollisista muistutuksista antamansa lausunnon ohella toimittaa asiakirjat teknilliselle tarkastuskeskukselle.

Lue lisää

58 §
Varastointilupa voidaan myöntää, jos tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten mukaiset edellytykset ovat olemassa.
Lupapäätöksessä on mainittava paikka, johon varaston saa perustaa, varastoitavien räjähteiden enimmäismäärät sekä muut turvallisuuden vuoksi mahdollisesti annetut määräykset ja ehdot.
Päätökseen on liitettävä asemapiirros ja tarvittavat piirustukset.
Jäljennös päätöksestä on toimitettava poliisille ja kunnan palopäällikölle.

59 §
Varastoa ei saa ottaa käyttöön, ennen kuin turvatekniikan keskus on tarkastuksessa todennut, että varasto on tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten sekä lupapäätöksen mukainen. (13.10.1995/1172)
Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja. Pöytäkirjassa on mainittava, saako varaston ottaa käyttöön sekä käyttöönotolle mahdollisesti asetetut ehdot.

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös räjähdystarvikkeista 25.2.1980/130

Kauppa- ja teollisuusministeriö on räjähdystarvikkeista 1 päivänä helmikuuta 1980 annetun asetuksen (85/80) 4 ja 109 §:n nojalla päättänyt:
1 LUKU
Yleistä

1 §
Tässä päätöksessä annetaan tarkempia määräyksiä räjähdeasetuksen (473/93) soveltamisesta räjähteisiin, niiden valmistukseen, pakkaamiseen ja merkitsemiseen, varastointiin, kuljetukseen räjähdetehtaan tehdasalueella, varastoalueella ja työmaalla sekä käsittelyyn satamassa. Räjähdystarvikkeella tarkoitetaan tässä päätöksessä räjähdettä. (27.8.1993/793)

B. Pysyvän varastosuojan rakenne

58 §
Varastosuojan tulee olla rakenteeltaan ja suojaukseltaan sellainen, ettei siitä lennä mahdollisen räjähdyksen sattuessa vaarallisia heitteitä ympäristöön. Varastosuojan tulee olla ikkunaton ja mahdollisimman murtovarma. Varastosuojan seinissä ja katossa tulee käyttää sellaista rakennetta, että niiden palonkestoaika ulkopuolista paloa vastaan on vähintään 120 minuuttia, ellei standardissa SFS 4397 ole muuta hyväksytty tai ellei turvatekniikan keskus ole muuta hyväksynyt. Ulkoseinien ulkopintojen pintakerrosten tulee olla syttymisherkkyysluokkaa 1 ja palonlevittämisluokkaa I. (24.10.1995/1197)

Varastosuojan oven tulee murtovarmuudeltaan ja palonkestoajaltaan vastata varastosuojan seinälle asetettuja vaatimuksia. Varastosuojan ovi tulee varustaa lujarakenteisella lukolla.

Varastosuojan ilmanvaihtohormit on rakennettava ja suojattava siten, ettei niiden kautta ole ulkoa mahdollista saada vieraita esineitä varastosuojaan.

Räjähdeasetus 28.5.1993/473

Turvallisuusvaatimukset
5 §
Räjähteiden valmistus, varastointi ja käyttö on järjestettävä sekä näihin tarkoituksiin käytettävät tilat, rakennukset ja laitteistot suunniteltava, rakennettava ja sijoitettava sekä varustettava valvonta- ja varojärjestelmillä siten kuin henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen estämiseksi on toiminnan vaarallisuus huomioon ottaen kohtuudella tarpeellista.

Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86 15 § edellyttää huomioimaan räjähdysaineet
Aineet, valmisteet ja tuotteet
Kemikaaleja koskevista rajoituksista ja kielloista säädetään lisäksi kemikaalilaissa (744/1989) sekä tuotteiden turvallisuudesta kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetussa laissa (75/2004). (7.11.2008/681)

Sanna Tenkula kirjoitti:

58 §
Varastointilupa voidaan myöntää, jos tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten mukaiset edellytykset ovat olemassa.
Lupapäätöksessä on mainittava paikka, johon varaston saa perustaa, varastoitavien räjähteiden enimmäismäärät sekä muut turvallisuuden vuoksi mahdollisesti annetut määräykset ja ehdot.
Päätökseen on liitettävä asemapiirros ja tarvittavat piirustukset.
Jäljennös päätöksestä on toimitettava poliisille ja kunnan palopäällikölle.

59 §
Varastoa ei saa ottaa käyttöön, ennen kuin turvatekniikan keskus on tarkastuksessa todennut, että varasto on tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten sekä lupapäätöksen mukainen. (13.10.1995/1172)
Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja. Pöytäkirjassa on mainittava, saako varaston ottaa käyttöön sekä käyttöönotolle mahdollisesti asetetut ehdot.

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös räjähdystarvikkeista 25.2.1980/130

Kauppa- ja teollisuusministeriö on räjähdystarvikkeista 1 päivänä helmikuuta 1980 annetun asetuksen (85/80) 4 ja 109 §:n nojalla päättänyt:
1 LUKU
Yleistä

1 §
Tässä päätöksessä annetaan tarkempia määräyksiä räjähdeasetuksen (473/93) soveltamisesta räjähteisiin, niiden valmistukseen, pakkaamiseen ja merkitsemiseen, varastointiin, kuljetukseen räjähdetehtaan tehdasalueella, varastoalueella ja työmaalla sekä käsittelyyn satamassa. Räjähdystarvikkeella tarkoitetaan tässä päätöksessä räjähdettä. (27.8.1993/793)

B. Pysyvän varastosuojan rakenne

58 §
Varastosuojan tulee olla rakenteeltaan ja suojaukseltaan sellainen, ettei siitä lennä mahdollisen räjähdyksen sattuessa vaarallisia heitteitä ympäristöön. Varastosuojan tulee olla ikkunaton ja mahdollisimman murtovarma. Varastosuojan seinissä ja katossa tulee käyttää sellaista rakennetta, että niiden palonkestoaika ulkopuolista paloa vastaan on vähintään 120 minuuttia, ellei standardissa SFS 4397 ole muuta hyväksytty tai ellei turvatekniikan keskus ole muuta hyväksynyt. Ulkoseinien ulkopintojen pintakerrosten tulee olla syttymisherkkyysluokkaa 1 ja palonlevittämisluokkaa I. (24.10.1995/1197)

Varastosuojan oven tulee murtovarmuudeltaan ja palonkestoajaltaan vastata varastosuojan seinälle asetettuja vaatimuksia. Varastosuojan ovi tulee varustaa lujarakenteisella lukolla.

Varastosuojan ilmanvaihtohormit on rakennettava ja suojattava siten, ettei niiden kautta ole ulkoa mahdollista saada vieraita esineitä varastosuojaan.

Räjähdeasetus 28.5.1993/473

Turvallisuusvaatimukset
5 §
Räjähteiden valmistus, varastointi ja käyttö on järjestettävä sekä näihin tarkoituksiin käytettävät tilat, rakennukset ja laitteistot suunniteltava, rakennettava ja sijoitettava sekä varustettava valvonta- ja varojärjestelmillä siten kuin henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen estämiseksi on toiminnan vaarallisuus huomioon ottaen kohtuudella tarpeellista.

Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86 15 § edellyttää huomioimaan räjähdysaineet
Aineet, valmisteet ja tuotteet
Kemikaaleja koskevista rajoituksista ja kielloista säädetään lisäksi kemikaalilaissa (744/1989) sekä tuotteiden turvallisuudesta kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetussa laissa (75/2004). (7.11.2008/681)

Lue lisää

Jatkuu:
2. KIRJALLISUUSOSA: KEMIKAALIT YMPÄRISTÖLUPAAN LIITTYVÄSSÄ
LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ JA KANSAINVÄLISISSÄ SOPIMUKSISSA
2.1. YMPÄRISTÖNSUOJELULAKI JA –ASETUS KEMIKAALINÄKÖKULMASTA
2.1.1. Ympäristöluvanvaraisuus
Uudet ympäristönsuojelulaki (YSL) ja ympäristönsuojeluasetus (YSA) tulivat voimaan vuonna 2000. Ne toimeenpanevat mm. ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen
yhtenäistämiseksi annetun direktiivin 96/61/EY (IPPC-direktiivi) vaatimukset. YSL vaatii ennakkolupaa eli ympäristölupaa tietyiltä pilaantumista tai sen vaaraa aiheuttavilta
toiminnoilta ja tiettyjen aineiden päästämiseltä ympäristöön. Ympäristölupavelvolliset toiminnot on lueteltu YSA:n 1 §:n toimijaluettelossa. Useimmilla luettelon
laitostyypeistä käytetään ja myös päästetään ympäristöön kemikaaleja. Lisäksi toimijaluettelossa (YSA 1 § 5.b) mom.) mainitaan erikseen ympäristöluvanvaraisiksi myös
laitokset, joissa terveydelle tai ympäristölle vaarallisten kemikaalien käsittely tai varastointi on kemikaalilain (744/1989) mukaan laajamittaista. Kemikaalilaissa (KemL 11 §)
määritetään terveydelle haitallinen kemikaali, ja asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999) määrää 12 §:ssä ja liitteessä I vähimmäismäärät
ja suhdeluvut laajamittaisen toiminnan määrittämiseksi.
Myös ympäristölupaviranomaisen on hyvä olla tietoinen toiminnanharjoittajan lupa- tai ilmoitusvelvollisuudesta sekä valintavelvollisuudesta kemikaalilainsäädännön nojalla.
Laajamittaisen kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi tarvitsee luvan Turvatekniikan keskukselta. Vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista tehdään ilmoitus
palopäällikölle tai kunnan kemikaaliviranomaiselle.
(http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=4105&lan=fi)

Jo räjähdysainevarastointilupa on räjähdeasetuksen mukaan ympäristölupavelvollinen. Lainsäädäntö edellyttää mm. asukkaiden kuulemiset, ja lainsäädännössä on yksityiskohtaisesti monenlaisia turvamääräyksiä.

Sanna Tenkula kirjoitti:

Jatkuu:
2. KIRJALLISUUSOSA: KEMIKAALIT YMPÄRISTÖLUPAAN LIITTYVÄSSÄ
LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ JA KANSAINVÄLISISSÄ SOPIMUKSISSA
2.1. YMPÄRISTÖNSUOJELULAKI JA –ASETUS KEMIKAALINÄKÖKULMASTA
2.1.1. Ympäristöluvanvaraisuus
Uudet ympäristönsuojelulaki (YSL) ja ympäristönsuojeluasetus (YSA) tulivat voimaan vuonna 2000. Ne toimeenpanevat mm. ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen
yhtenäistämiseksi annetun direktiivin 96/61/EY (IPPC-direktiivi) vaatimukset. YSL vaatii ennakkolupaa eli ympäristölupaa tietyiltä pilaantumista tai sen vaaraa aiheuttavilta
toiminnoilta ja tiettyjen aineiden päästämiseltä ympäristöön. Ympäristölupavelvolliset toiminnot on lueteltu YSA:n 1 §:n toimijaluettelossa. Useimmilla luettelon
laitostyypeistä käytetään ja myös päästetään ympäristöön kemikaaleja. Lisäksi toimijaluettelossa (YSA 1 § 5.b) mom.) mainitaan erikseen ympäristöluvanvaraisiksi myös
laitokset, joissa terveydelle tai ympäristölle vaarallisten kemikaalien käsittely tai varastointi on kemikaalilain (744/1989) mukaan laajamittaista. Kemikaalilaissa (KemL 11 §)
määritetään terveydelle haitallinen kemikaali, ja asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999) määrää 12 §:ssä ja liitteessä I vähimmäismäärät
ja suhdeluvut laajamittaisen toiminnan määrittämiseksi.
Myös ympäristölupaviranomaisen on hyvä olla tietoinen toiminnanharjoittajan lupa- tai ilmoitusvelvollisuudesta sekä valintavelvollisuudesta kemikaalilainsäädännön nojalla.
Laajamittaisen kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi tarvitsee luvan Turvatekniikan keskukselta. Vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista tehdään ilmoitus
palopäällikölle tai kunnan kemikaaliviranomaiselle.
(http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=4105&lan=fi)

Jo räjähdysainevarastointilupa on räjähdeasetuksen mukaan ympäristölupavelvollinen. Lainsäädäntö edellyttää mm. asukkaiden kuulemiset, ja lainsäädännössä on yksityiskohtaisesti monenlaisia turvamääräyksiä.

Lue lisää

Lisäksi räjähdysaineen käyttöä säätelee Työministeriön päätös räjäytys- ja louhintatyötä koskeviksi turvallisuusmääräyksiksi
1 §
Räjäytys- ja louhintatyössä on sen lisäksi, mitä valtioneuvoston päätöksessä räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista (410/86) määrätään, noudatettava räjäytys- ja louhintatyötä koskevia turvallisuusmääräyksiä 16:0, jotka julkaistaan Turvallisuusmääräykset-nimisessä julkaisusarjassa.
(http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19930495)

16:0 normeissa on kokemusperäiset taulukot.
Taulukko 6: sirpalevaaran aiheuttama vaara-alueen suuruus: 0.5kg räjähdysainemäärällä on vaara-alueen suuruus 500 metriä.
Taulukko 7: paineaallon aiheuttaman vaara-alueen suuruus: yli 25kg 1000 metriä

Murskaamot myöntävät käyttävänsä tuhansia kiloja räjähdysainetta kerralla. He eivät myöskään noudata yllä olevien taulukoiden kokemusperäisiä turvamääräyksiä.

Näin on. Puhutaan kymmenistä tai luultavasti sadoista miljoonista vuosista.

Kallioita riittää, ei muutakuin homma käyntiin.

Anonyymi kirjoitti:

Kallioita riittää, ei muutakuin homma käyntiin.

Korpiniemen kivilouhoksen luvat kaatuivat