Rahan alkuperästä

Täällä Kaakkois-Suomessa monia närästää itärajan takaa peräisin oleva raha ja nimenomaan se, että venäläiset ostavat naapurista talon tai mökin. Asiaan ovat Perussuomalaisten lisäksi ottaneet kantaa yksittäiset Vasemmistoliiton jäsenet.

Katson että myynnin rajoitusten pitäisi olla mahdollisia, ilman tunnesyitäkin, jos tarkastellaan EU:n ulkopuolelta tulevaa pääomaa.

Suomen viranomaisilla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta tarkistaa EU: n ulkopuolelta tulevan pääoman alkuperää. Venäjän viranomaiset eivät anna omien kansalaistensa raha-asioita koskevia tietoja.

Kaupanteossa käytetyssä pääomassa voi hyvin olla kyseessä niin laillinen, huume- tai asekaupalla ansaittu, varastettu tai lahjuksilla saatu raha. Pahimmalta tuntuisi, jos kävisi ilmi, että naapurista olisi ostettu tontti ihmiskaupasta tienatulla rahalla.

Onko Suomen viranomaisille edes teoreettisia mahdollisuuksia selvittää Aasian, Afrikan tai Lähi-idän rahan alkuperää? Entäpä Etelä-Amerikan? Kun tiedetään noiden alueiden kyseenalainen ihmisoikeustilanne ja korruption määrä, on täysin vastuutonta käydä kauppaa Suomen omaisuudella.

EU:ssa ja etenkin Suomessa rahan alkuperä selvitetään viimeistään seuraavan verovuoden aikana. Verottajan kysyessä varallisuuden alkuperää, ei todennäköisesti riitä selitykseksi, että Venäjältähän minä ne sain.

Kaikki tähän kohtaan osoitettu kritiikki ammutaan heti alas suvaitsemattomuutena ja rasismina. Tuntuu siltä, että globalisoituva maailma sulkee silmänsä.

Suurpääomalle on annettu pelikentäksi koko maailma. Ihmisoikeudet ovat sivuseikka, kun tuotavuus asetetaan etusijalle.

Puutulleista puhuttaessa ei ajatella suomalaisen työntekijän, tai metsäomistajan etua, vaan metsäteollisuuden.

On aika hämmästyttävää, kun Suomen ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen (kesk.) uhkaa Venäjää suomalaisten veronmaksajien tuella metsäteollisuudelle. Hänen väläyttämänsä tietullit menisivät myös metsäteollisuudelle.

Kannatan sinänsä jonkinlaista läpikulkumaksua venäläiselle rekkaliikenteelle, mutta ne siitä saatavat varat tulisi ensisijaisesti suunnata reitin varrella sijaitsevien haittojen korjaamiseen ja tienpitoon.

On sinänsä hyvä asia, että Suomessa hyödynnetään Venäjän naapuruus, mutta silti mieluummin tasaveroisena ja periaatteita kunnioittavana kauppakumppanina, eikä hännystelevänä lakeijana.



Freddy Van Wonterghem

Kotkan Perussuomalaiset ry

Puheenjohtaja