ammatinvalintaan vaikuttaa peruskouluiässä paitsi kavereiden asenne, myös omat luontaiset taipumukset. tästä syystä on seuraksena sitä, että ammatit jakautuvat vieläkin sukupuolistetusti miesten töihin ja naisten töihin. tekniikka perinteisesti kiinnostaa poikia, laajoissa riippumattomissa tutkimuksissa on todettu poikien aivojen pystyvän käsittelemään spatiaalisia hahmotuksia ja loogisia päätelmiä tyttöjen aivoja tehokkaammin.
http://www.techgirls.fi/story.php?page=18myyttia
http://www.techgirls.fi/story.php?page=18myyttia
Vastaukset 30
Vanhimmat
Käsitys miehistä puhtaasti matemaattisina ja naisista kielellisesti taitavina on harhaanjohtava kuin käsitys suomalaisten keskipalkasta (väitetty 2500 €/kk). Hajontahan on aivan valtava molempien sukupuolien sisällä, joten esimerkiksi ammatinvalinnassa moisilla "eroilla" ei pitäisi olla minkäänlaista vaikutusta, yksilöitä kun kaikki ovat.
monissakaan "arkisissa" ammateissa ei tarvita poikkeuksellisia kykyjä, normaalijärjellä varustettu ihminen kykenee myös kehittämään kielitaitoaan tai matemaattisia ominaisuuksiaan kuten myös ammattitaitoaan. työelämä vaatii lisäksi paljon muunkinlaista lahjakkuutta, kuten sosiaalisuutta, yhteistyökykyä tai koordinointitaitoa ja ajanhallintaa.
Nimenomaan. Olen huomannut käytännön työelämässä, että miesten parempi spatiaalinen hahmotuskyky on joko silkka myytti tai sitten siitä vedetään liian nopeita ja perusteettomia johtopäätöksiä. Spatiaalista älykkyyttä voi olla monta lajia. Yksi laji on sellainen mitä tarvitaan vaikkapa koneensuunnittelussa ja toinen sellainen, mitä tarvitaan suunnistamisessa. Monia muitakin lajeja varmasti on. Useilla miehillä ei ole koneensuunnittelussa tarvittavia spatiaalisen hahmottamisen taitoja nimeksikään, vaikka he osaisivatkin suunnistaa ja hahmottaa tiloja hyvin. Naiset suunnistavat tutkimusten mukaan enemmän näköhavaintoon kuin spatiaaliseen hahmottamiseen perustuen, mutta osa naisista on silti olla erinomaisen hyviä suunnittelijoita ja heillä on erinomainen kyky hahmottaa kolmiulotteisia kappaleita. Aivotutkimuksen yksinkertaistuksista ei voi siis päätellä yhtään mitään. Ja johan tällä palstalla on kertaalleen kirjoitettu, että naisten matemaattiset taidot parantuvat, kun kulttuuri muuttuu tasa-arvoisemmaksi. Kyseessä ei välttämättä siis ole mikään biologinen fakta, vaan kulttuuriympäristöön liittyvä ominaisuus.
pisa-testien yhteydessä on tosiaan todettu, että niissä maissa, joissa tasa-arvoiset mahdollisuudet opiskeluun ovat suurimmat, kuten pohjoismaissa, on matematiikan testiosioissa pienimmät erot tyttöjen ja poikien välillä. tasa-arvoisessa yhteiskunnassa siis koulutuksen merkitys on suuri, samoin mahdollisuuksien luominen.
poikien ja tyttöjen välisistä matemaattisten kykyjen eroista valmistui juuri suuri yhdysvaltalainen tutkimus tekijänään janet hyde. tutkimuksen tärkein johtopäätös oli se, että sukupuolten välinen ero matematiikan hallinnassa on dramaattisesti poistunut. eroja siis tutkimusten mukaan ei ole juuri lainkaan.
http://chronicle.com/wiredcampus/article/3191/girls-as-good-as-boys-at-math-study-finds
tutkimus on kuitenkin tuoreeltaan saanut myös kritiikiä osakseen tasapäistävästä luonteestaan. testikysymyksiä mm pidetään yleisesti helpohkoina ja kaavamaisina :
>Koulujärjestelmä ja sen vaatimukset sekä
>todistusten keskiarvot eivät siis mielestäni
>poista aivotutkimuksen tekemiä löydöksiä
>sukupuolten keskimääräisistä eroista aivojen
>käytössä ja toiminnassa.
Aivotutkimuksen tekemät yleisesti hyväksytyt löydökset ovat varmasti päteviä löydöksiä. Ongelma tässä on, että moni haluaa vetää niistä liian hätäisiä johtopäätöksiä. Tällä hetkellä ei tiedetä - eikä välttämättä koskaan saada tietääkään - mikä merkitys aivojen erilaisilla rakenteilla on.
>Koneensuunnittelussa vaikkapa auttaa myös pitkä
>kokemus koneiden parista spatiaalisten kykyjen
>lisäksi. siinä mielessä jo varhaiskasvatuksessa
>esille tulevat asenteet ja stereotypiat voivat
>toimia kannustimina. tai kiinnostuksen
>sammuttajina.
Tämäkin pitää varmasti paikkansa, mutta yhtä varmasti ei täysin. Koneensuunnittelijoiden suunnittelemat koneiden osat ovat sellaisia, että tuskin kukaan pikkupoika tai edes pikutyttö niiden parissa askartelee. Ajatellaan nyt vaikkapa paperikonetta tai kivenmurskausasemaa. Pahin tosiasiallinen este on se, ettei kivenmurskausasemien suunnittelua koeta naiselliseksi, vaikka laitteessa sinänsä ei olisi mitään sukupuolisidonnaista. Kiinnostus siis sammuu alkuunsa.
Haluaisin antaa sinulle pienen neuvon. Forumille ilmestyviin trolliviesteihin ei kannata reagoida.
kokemuksen kautta oppii monella alueella mestariksi, jopa on laskettu, että 10 000 tuntia tiivistä työtä aiheen tiimoilla opettaa suvereeniksi ammattilaiseksi. tietýsti alalle alunperin hakeudutaan jonkin motivaattorin seurauksena ja kannustamana. kuitenkin mitä vaativammasta työtehtävästä puhutaan, sitä suurempaan merkitykseen nousevat yksilön synnynnäiset taipumukset. aivan hyvin tiedät itsekin, että suurimmasta osasta suomalaisia, sanotaan vaikka sitten ylioppilaista, ei tule pitkälliselläkään koulutuksella diplomi-insinöörejä. matemaattiset taidot eivät riitä eikä omaksumiskyky.
ihminen käyttäytyy suurelta osin inhimillisten tekijöiden varassa. suoraan ei siis voi tehdä johtopäätöksiä aivojen pet-kuvauksista, jokaisella on oma tahtonsa ja mielikuvansa elämäänsä liitettävistä tärkeistä asioista. moni últralahjakas mm "osaa" myös tyytyä vaatimattomampiin oloihin ja pienipalkkaisempaan työhön, jos sellaisella elämäntavalla saa omaa aikaa enemmän käyttöönsä harrasteisiin.
peruskoulu ja varhaiskasvatus luo edellytykset ja kannustimet tulevaisuuteen. siinä mielessä monipuolinen ja kaikki oppilaat huomioonottava opetus olisikin tasa-arvon kannalta ehdoton. tuosta yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta, joka ei siis havaitse eroja poikien ja tyttöjen matemaattisissa kyvyissä, haiskahtaa tietynlainen tarkoitushakuisuus. no child left behind -periaatteella luokka etenisi käytännössä aina sen heikoimman oppimisvauhtia, mikä ei tee oikeutta nopeammin oppiville. vaikka onkin ajatuksena kaunis sinänsä.
kyllä tämä ammattialojen segregaatio-ongelma selittyy suurelta osin perinteillä. koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoistumisesta huolimatta.
sukupuolten keskeiset erot aivojen rakenteissa määrittävät kylläkin osaltaan mielenkiinnon kohteet ja vaikuttavat siten ammatinvalintaan. keskimäärin siis miehiä kiinnostaa enemmän loogisuus ja avaruudellisuus, sekä visuaalisuus muutenkin.
Kuinka määritellään, mitä on avaruudellisuus ja visuaalisuus sekä kuinka selvitetään, mitä ne vaikuttavat? Loogisuutta on sekä naisissa että miehissä, mutta useimmat voivat allekirjoittaa, että premissit valitaan sukupuolesta riippuen eri tavoin. Johtamistutkimuksissa on selvinnyt, että naiset valitsevat premisseiksi yhteisön taloudellisen ja muunlaisenkin hyvinvoinnin, miehet ehkä enemmän kunnian ja pätemisen. Kukin tehköön johtopäätöksensä siitä, mitä vaikutusta premissien valinnalla on. Selvää on kuitenkin, että tällaisia asioita ei pysty päättelemään aivojen rakenteesta eikä voi tietää, onko kyse kulttuurista, psykologiasta vai biologiasta.
että synnynnäiset taipumukset vaikuttavat osiltaan, kokemukset ja kasvatus/opetus omalta osiltaan arvovalintoihin. joihin myös ammatinvalinta kuulunee.
edelleen väittäisin, että mahdollisuuksien tasa-arvo ei kuitenkaan toteudu siinä, että kannustavalla koulutuksella kenestä tahansa tulisi minkä tahansa ammatin taitaja. omaksumiskyky, lahjakkuus ja ihan puhtaasti käytännölliset seikat estävät tämän. kunnianhimo on myös hyväksyttyvä lähtökohta uranluomiselle ja voi monesti olla koko yhteisön etukin. kuten kokeilunhalu ja riskinotto.
mielestäni siis varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa ei voida kokonaan sivuuttaa fysiologisia eroja poikien ja tyttöjen välillä, itse asiassa noita eroja pitäisi nykyistä enemmän tuoda esille ja kehittää opetusmenetelmiä niiden pohjalta. siis varhaista sukupuolivaikutusten tarkastelua koulujärjestelmään neutraalin tasapäistämisen sijaan. sukupuoleenhan tunnetusti synnytään, siihen ei siis voi nykytiedon valossa sosiaalistamalla vaikuttaa. asenteisiin kylläkin voi.
tuosta hyden tutkimuksesta vielä sen verran, että sen on oikeastaan todettu ainoastaan vahvistavan vanhan tiedon. naisilla matemaattinen lahjakkuus on tasaisemmin jakautunutta, kuin miehillä, joilla molemmissa ääripäissä on yliedustus.
Eihän miesten ja naisten eroja voida tutkia yksilöitä vertailemalla. Jos miehet ovat ca. matemaattisesti lahjakkaampia ja naiset taas ca. kielellisesti lahjakkaampia, sehän ei feministille kelpaa. Feministin mielestä nainen on aina vähintään yhtä hyvä kuin mies.
Tulipa tästä yksi asia mieleen. Jos käykin niin, että koulu tasapäistää näissä tapauksissa jossa pisa-tulokset on hyviä. Näin käytännössä piiloon jää paremman matemaattisen kyvyn osaavat lapset. Pisa-tuloksissa näkyy mm. että heikkojen osuus on Suomessa on pieni matemaattisissa taidoissa muihin maihin verrattuna.
Voisi siis vetää johtopäätöksen, että myös huippujen osuus pisa-testissä jää peittoon. Tästä taasen voi vetää johtopäätöksen, että pisa-testi ei kerro sukupuolten välisien matemaattisten taitojen eroista.
Kuitenkin on havaittu, että miehissä on enemmän huippumatemaatikkoja kuin naisissa.
talvella pian pisa-tulosten uutisoinnin jälkeen kävi ilmi, että käytännön laskutehtävissä peruskoulun 9-luokkalaisilla on suuria vaikeuksia. murtoluvut ja prosenttilaskut mm tuottivat monelle suuria vaikeuksia. ihan kaikkea nämä pisa-vertailutkaan eivät siis paljasta, vaikkakin keskimääräiset oppimistaidot valtioiden välillä niistä käy ilmi.
huippumatemaatikkojen tai -fyysikkojen joukossa on vähänlaisesti naisia. välillisesti ainakin voi olettaa tämän johtuvan siitä, että miehillä on synnynnäisesti enemmän taipumusta matemaattiseen ajatteluun.
Suomessahan ammatillinen sukupuolijakauma on verrattuna esim. muihin Euroopan maihin melkoisen suuri. Tässä mielessä taidammekin olla aika takapajuisia - muut ovat tästä miesten työt - naisten työt -ajattelumallista päässeet jo pitkälle eteenpäin.
Mutta täällä sitä vain selitetään että poikien aivot ovat erilaisia ja kaveritkin kerta =DD
Suomi ei tosiaankaan ole mikään "tasa-arvon mallimaa".
Kautta aikojen on "tieteellisesti todistettu" kulloinenkin vallitseva tilanne sukupuolijärjestelmässä. On sitten kyse vaikka siitä, ettei nainen sovellu opiskelemaan yliopistoihin.
suomessa on segregaatio voimakasta. taloussanomien selvityksen mukaan monilla aloilla vallitsee 100 prosenttinen mies- tai naisvaltaisuus.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000140&posting=22000000036391352
tämä tilanne selittyy pitkälle aloituksessa mainituilla seikoilla, eli perinteillä ja peruskoulun näennäisesti neutraalista opetuksesta sen tyttöjä ja poikia eri lailla kannustavasta järjestelmästä. tyttöjen aivot tosiaan eroavat suuresti juuri poikien aivoista.
zzzzzzzzzz
This study, the largest and most carefully executed of its type, demonstrated striking and consistent sex differences in the speed with which the brain matures. It also showed that boys’ brains develop differently than girls’ brains do. It’s not correct to say, “boys develop along the same lines as girls, only slower.” The truth is more nuanced. These researchers found that while the areas of the brain involved in language and fine motor skills mature about six years earlier in girls than in boys, the areas of the brain involved in targeting and spatial memory mature about four years earlier in boys than in girls. These researchers concluded that the areas of the brain involved in language, in spatial memory, in motor coordination, and in getting along with other people, develop in a “different order, time, and rate” in girls compared with boys
zzzzzzzzzzzz
tätä perustavanlaatuista tosiasiaa peruskoulu ei ota riittävästi huomioon, vaan yleisessä mielessä vahvistaa olemassaolevaa tilannetta. eli kannustaa poikia matematiikan alueella ja tyttöjä kielellisellä ja sosiaalisemmalla puolella ja ohjaa mainitut tytöt ja pojat hakeutumaan eri ammatteihin.
eri asia on sitten se, että onko tasa-arvon nimissä pakko purkaa segregaatio kokonaan eli että joka ammatissa on puolet kumpaakin sukupuolta?
Minusta on ihan turhaa yrittää saada aikaiseksi mitään 50/50 tilannetta eri aloille. Pikemminkin tehdä alat houkuttelevimmiksi ja pyrkiä saamaan vääriä ennakkuluuloja puretuksi.
Kyllä ne naiset sitten menevät miesvaltaisille ja miehet naisvaltaisille aloille, jos ovat alasta kiinnostuneita. Nykyäänkin varmasti moni alasta kiinnostunut jättää menemättä vain ennakkoluulojen takia (sekä oman että muiden).
sitä minäkin.
ammattialojen segregaation esitetään olevan suurikin tasa-arvo-ongelma, mitä se ei välttämättä silloin ole, jos mahdollisuudet hakeutua ammatteihin ovat tasapuoliset. tiettyjä stereotypioita tällaiset sukupuolistetusti jaetut työmarkkinat kylläkin ylläpitävät, eli mainittuja perinteitä.
..havaintojeni mukaan työelämässä ei tarvita sen enempää aivoja kuin matematiikkaakaan, työhön valikoituminen selittyy pitkälti poliittisista intresseistä, hyväveli -sisko-poppoista, sukulaisuudesta ja kenties fyysisestä sopivuudesta tehtävään..
..tokipa sitten on olemassa muodollisia pätevyyksiä, mutta nehän saavuttaa jokainen, jolla on rahaa..
..kiitos kapitalismin, kohta kenelläkään ei ole varaa ostaa tutkintoja ja pätevyyksiä, sitä paitsi niistä luovuttaneen ennen pitkää, koska jo nyt työ on aivan liian kallista, kone tekee halvemmalla..
minun havaintojen mukaan työelämässä pärjää parhaiten olemalla keskinkertainen ja suhteellisen näkymätön. itseasiassa ihmisen lahjakkuusreservit menevät tavallisessa rutiininomaisessa ansiotyössä hukkaan. hyvinvointiyhteiskunta kuitenkin edellyttää kitkattomasti pyörivää infrastruktuuria, eikä tuottava teollisuustyökään liukuhihnoineen ole pahitteeksi siitä saatavien verotulojen vuoksi, joten siinä mielessä ansiotyössäkäyntiä voi pitää altruismina. ihminen siis uhraa ainutlaatuisen arvokasta vapaa-aikaansa yhteisön hyväksi usein nimellistä korvausta vastaan, jotta pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamme kykenisi tuottamaan laadukkaita terveys- ja muita palveluita.
..jaa vai hukkaan, nythän on niin, että jos poliitikot pystyisivät päättämään pykälällä, että kaikille tulee sama palkka, niin silloin jokaisen kannattaa röhkiä aikaisempaa enemmän, jotta jokaiselle tulee lisää liksaa..
..nyt vain olemme sellaisessa motivaatiokuopassa, että jos jonkun palkka nousee muita enemmän, niin vähemmän saavan ei kannata röhkiä juuri ollenkaan..
..p.s kirjoitusvirhe: pitää olla REHKIÄ..
palkka on aina neuvottelukysymys. toisaalta en tunne ketään ansiotyössä käyvää, joka olisi tyytyväinen palkkaansa, joten se kertokoon suomalaisten neuvottelutaidoista.
aloituksessa esille tuotu aivojen rakenteellisten erojen vaikutuksesta matemaattisiin kykyihin on yllättävän arka aihe etenkin feministeille. yhdysvalloissa tunnetuin skandaali aiheesta lienee larry summersin tapaus. tämä usan entinen valtionvarainministeri painostettiin eroamaan harwardin yliopiston rehtorin toimestaan, koska totesi eräässä konferenssissa faktana miesten matemaattisen lahjakkuuden suuremman hajonnan selittävän osittain miesten suuremman osuuden tekniikan aloilla. kiistämättä matemaattisesti huippulahjakkaista ylivoimaisesti suurin osa on biologisia miehiä, mutta yhdysvaltalaisessa poliittisesti korrektissa ilmapiirissä tällaista ei saa sanoa ääneen.
http://www.slate.com/id/2112570/
..mielestäni ei ole kiistattomasti selvää, että miesten ja naisten välistä eroa matemaattisissa kyvyissä löytyy, toki miesten ja naisten kesken eroja löytyy jo silmämääräisestikin, mutta mitkä erot ja mihin matemaattisiin kykyihin miehen ja naiset erot vaikuttavat, on jo epäselvä asia..
..mikä on matemaattinen kyky, matematiikkaa on montaa sorttia aina päässälaskunopeuteen saakka, jotkut laskevat jopa sormillaan, jotkut helmitaululla, jotkut laskutikulla, jos osaavat..
..ja samaan lopputulokseen elämässä pääsee useita eri reittejä pitkin, elleivät kapitalistit julista, että vain kapitalistinen metoodi on oikea..
..oikeastaan kyvyn filosofiaan pitäisi kiinnittää enemmänkin huomiota, sanotaanhan, ettei ihminen ole seppä syntyessään, vaan sepäksi opitaan, siis kysymys syntymässä peritystä taidosta on jokseenkin mielenkiintoinen, uskoisin siihen, jos maailmaan syntyisi vaikkapa valmis tietokoneinsinööri, tai ihminen, joka opettelematta osaisi ajaa polkupyörällä..
..jos taas kysymys on valmiudesta, niin sehän on yksilöiden välinen rakenteellinen ero, johon siihenkin voidaan vaikuttaa, esimerkiksi koulutuksella, kasvatuksella, suotuisilla olosuhteilla yms..
muodostuu aina gaussin-käyrää muistuttava käppyrä. yleensä peruskoulussa jo tätä käyrää käytetään jaettaessa arvosanoja. koulumenestyksellä ja arvosanoilla sinänsä on jo suuri merkitys ammatinvalinnan suhteen.
peruskoulussa saadaan nimensä mukaisesti perustiedot ja -taidot. yhtenäisen peruskoulun ongelma on se, että se syöttää tietoa yhtenäisenä massana saman ikäluokan oppilaille ottamatta huomioon sukupuolten kehittymiseroja. näin, vaikka kiistatta on todettu, että pojilla ja tytöillä aikuistumisprosessi noudattaa eri rytmitystä :
Tämä kommentti nyt on sivujuonne keskustelussa, mutta mittaustuloksista ei lähestulkoonkaan aina
muodostu normaalijakaumaa. Keskiarvo on siksi harhaanjohtava mittari.
Todelliset lahjakkuuserot alkavat näkyä vasta lukiossa ja ammattiopinnoissa. Usea havaitsee teknilliseen yliopistoon mentyään, ettei sitten ollutkaan mikään matematiikkanero, vaan että nollaa suuremman arvosanan saaminen vaatii kovaa harjoittelua. Siitä huolimatta, että lukiossa olisi ollut sekä omasta että opettajien mielestä loisto-oppilas sekä tuleva Einstein. Näin se elämä koettelee. Yliopistomatematiikasta en ole hyvin perillä, mutta kuuleman mukaan se on helpompaa omaksua kuin insinöörimatematiikka.
Spatiaalisesta hahmotuskyvystä minulla on mututuntumana, että se on käytännön ihmisillä ts. ammattikoulusta valmistuneilla ammattinaisilla ja miehillä parempi kuin yliopistomatemaatikoilla. Teoria-aineissa yliopistomatemaatikko päihittää kyllä ammatti-ihmiset. Ihmisen aivot ovat monimutkainen elin ja edelleen korostan, ettei niiden rakennetta tutkimalla päästä muuhun kuin olettamuksiin syy-seuraussuhteista kykyjen ja rakenteen välillä.
Kiinalaiset muuten pärjäävät matematiikassa paremmin kuin länsimaiden asukkaat. Tutkittaessa on havaittu, että kiinalaiset prosessoivat numeroina ilmaistuja numeroita molemmilla aivopuoliskoilla siinä missä länsimaiset miehet käyttävät vain toista aivopuoliskoa. Naiset käyttävät länsimaissakin molempia aivopuoliskoja. Kiinalaisten spatiaalisista kyvyistä tutkimus ei mainitse mitään.
.."konstruktionismi" nimenomaan painottaa yksilöllistä maailman rakentamista, koulutus, kuten sanoit, pyrkii vain luomaan yhtenäistä maailman- tai ammattikuvaa..
..mitä taas kykyihin tulee, niin pitää ottaa huomioon myös se, millaisille kyvyille on kysyntää, siis se, mitä kyvykkyytenä pidetään, ja kuten lienen useasti maininnut esimerkiksi kapitalistiset kyvyt ovat melkolailla toisenlaisia kuin sosialistiset..
..olen sitä mieltä, että ihmiskehon, ruumiin, rakenteenteella kykyjen selittäminen ja johtopäätösten tekeminen on monessa tapauksessa turhaa puuhaa, houkutus mittausten väärinkäyttämiseen on sitä paitsi suuri..
..ainakaan tähän mennessä en ole vakuuttunut siitä, että erot ihmisten suorituskyvyssä (lahjakkuuserot..??) ovat niin suuret kuin annetaan ymmärtää, monessa tapauksessa ihmiset ovat asioihin perehtymisessään eri vaiheessa, mikä selittänee eroja sangen pitkälle ellei sitten jopa täysin..
..harjoittelu ja asioihin perehtyminen tasoittaa erot lähes olemattomiin, siksi mielestäni esimerkiksi palkkaerot ovat siksi suuret, että niitä voi hyvällä syyllä pitää ryöstönä..
fysiologiset ominaisuudet antavat tiettyjä valmiuksia omaajalleen, mutta eivät tosiaan suoraan sanele tulevaa.
kiinassa käytetään helmitaulua varsin laajalti ja pienestä pitäen, millä on varmasti vaikutusta lukuarvojen hahmottamisessa ja siten peruslaskentotaidon kehittymisessä.
kun tytöt ja pojat toteuttavat todellisista kyvyistään huolimatta sukupuolistereotypioita..
"Turun ammattikorkeakoulu testasi viiden vuoden ajan uudet insinööriopiskelijat, joilla oli ylioppilastutkinto. Lyhyen matematiikan lukeneista vain joka neljäs osasi laskea yksinkertaisen murtolukulaskun, pitkän matematiikan lukeneista joka toinen.
Ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijoista puolet keskeyttääkin opintonsa. Lopuille alennetaan vaatimustasoa."
muinaisina aikoina, kun opiskelin opistoinsinööriksi, murtoluvut ja muut peruslaskutoimitukset olivat ns selkäytimessä. näin siis ajat muuttuvat ja tittelit komistuvat vaatimustason laskiessa.
toinen puoli asiaa on siinä, että nykyaikainen amk-insinööri ei välttämättä tarvitse työssään laajoja matemaattisia tietoja, koska rakenteiden suunnittelu perustuu pitkälle standardoituihin komponentteihin ja ratkaisuihin. laskentatyöstäkin suurin osa tapahtuu koneellisesti.
periaatteessa siis kuka tahansa normaali ällinen ja tekniikasta kiinnostunut suoriutuu opistoinsinöörin tutkinnosta.