Mitä nopeammat kiihdytykset sitä suurempi polttoaineenkulutus.
Vallalla on harhaoppinen käsitys nopean kiihdytyksen taloudellisuudesta.
Renkaat kuluvat nopeassa kiihdytyksessä erittäin nopeasti. Nykyiset matalat renkaat kuluvat jopa 30 tkm:n matkalla loppuun.
Rauhallisella ajolla renkaat kestävät väh. 100 tkm.
Tosiasiassa kaikki kiihdytys vie enemmän polttoainetta kuin tasainen ajo.
Mahdollisimman suuri vaihde ja hidas kiihdytys on taloudellisen ajon perusta.
Tämä korostuu parhaiten kaupunkiajossa. Nopea kiihdytys ja heti perään jarrutus liikennevaloihin on järjetöntä ajoa.
Vallalla on harhaoppinen käsitys nopean kiihdytyksen taloudellisuudesta.
Renkaat kuluvat nopeassa kiihdytyksessä erittäin nopeasti. Nykyiset matalat renkaat kuluvat jopa 30 tkm:n matkalla loppuun.
Rauhallisella ajolla renkaat kestävät väh. 100 tkm.
Tosiasiassa kaikki kiihdytys vie enemmän polttoainetta kuin tasainen ajo.
Mahdollisimman suuri vaihde ja hidas kiihdytys on taloudellisen ajon perusta.
Tämä korostuu parhaiten kaupunkiajossa. Nopea kiihdytys ja heti perään jarrutus liikennevaloihin on järjetöntä ajoa.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Olen kokeilemassa parhaillaan, mitä vaikuttaa vapaalla rullaamisen maksimointi. Yleensä ajan tankillisella vajaat 600 km. Nyt on 580 km täynnä, eikä bensamittarin varoitusvalo ole vielä edes syttynyt. Voin kertoa myöhemmin kokeen tuloksen.
Kaupunkiajossa pystyy rullaamaan vapaalla yllättävänkin pitkiä matkoja vauhdin kärsimättä. 9 km työmatkastani pystyn ajamaan 1,6 km vapaalla rullaten. Normaaleja risteyksiä lähestyttäessä voi vaihteen laittaa vapaalle 100-200 m ennen, ja moottoriteiden liittymissä jo 500-600 m ennen liittymää (vauhti riittää hyvin vielä liittymän 200-300 m).
Hieman asiaa sivuten mutta tuohon renkaan kulumis asiaan. Ne ketkä todella tarkkailevat sitä kiihdyttävätkö he 0-40 kmh 10 sekunnissa vaiko 5 sekunnissa eivät edes omista autoa jolla tämä "äkki kiihdytys" kuluttaisi renkaita sen enempää kuin hidaskaan kiihdytys. Aika paljon saa kuitenkin autossa olla voimaa että päivittäisessä "nopeassa kiihdyttämisessä" renkaat kuluisivat huomattavasti nopeammin kuin hitaassa kiihdytyksessä
"Tosiasiassa kaikki kiihdytys vie enemmän polttoainetta kuin tasainen ajo. "
-Aloittajan mielestä kannattaa siis ajaa mahdollisimman pitkään tuolla eniten kuluttavalla moodilla, siihenhän perustuu nopea kiihdytys että suuri kulutus on pian ohi ja voidaan alkaa ajaan tasaisella nopeudella.
Renkaat ei varmasti sanottavasti kulu kiihdytyksessä missä ei jää mustia viivoja asvalttiin.. Mutta kuinka hyvät on renkaat 100tkm ajettuna, ikää n. 7-10 vuotta, mahtaa olla pitävät. Pieni sadekuuro ja auto pyörähtää ojaan kiihdytti hiljaa tai kovaa...
Mielipiteitä saa olla mutta kaikkia tyhmyyksiä ei pitäs kertoa "ääneen", joku voi ottaa tosissaan ne!
Itse asun maaseudulla jossa nuo opit onnistuvat ja ovat varmasti varmimmat keinot noilta osin säästää polttoainetta vaikka jotkut puhuvat nopean kiihdytyksen ja moottorijarrutuksen puolesta.
Mitalilla on kääntöpuolensa nimenomaan tuon rullaamisen osalta. Omassa autossani systeemi joka laskee huoltoväliä ja se voi olla jopa yli 30.000km. Ajelin miltei jarruttelematta yhden huoltovälin kun kokeilin noita säästöjuttuja ihan käytännössä.
Kuinka ollakaan niin meni sitten kokeilun jälkeen jarrulevyt vaihtoon, olivat ihan ruosteessa. Huoltomies sanoi että ei kannata rullata ja jos rullailee niin pysähdys pitää hoitaa jarruttamalla, ei moottorijarruttamalla. Siinä sitä tuli sitten säästöä kun uudet levyt ja työ maksoivat parisataa töineen.
Kuitenkin voin sanoa että säästöä tulee varmasti ajotyylin hiomisella. Eri asia sitten missä sitä voi soveltaa, täällä maalla se on kannattavaa.
Jatkoin ajotyyliäni ja levyt kiiltävät koska jarrutan silloin tällöin oikein kunnolla, ainakin kerran viikossa. Säästöä tulee siis edelleen ja tuo huoltohinta levyjen vaihdon osalta tulee maksuun hiljalleen.
Tällainen huomio minulla..
Jarruja pitää käyttää että pysyy kunnossa. Sateella kannattaa jarrutella vähän enemmän niin jarrupalat kuivuu. Takana varsinkin levyt rohisee kostean päivän jälkeen...
Sinänsä pelkkä lämmittäminen ei auta, kun ne takana rohisee, vaikka olisi ajanut auton kuivana parkkiin ja välillä (työpäivän aikana) satanut. Kotona auto on katon alla sisällä. Kunnolliset jarrutukset kumminkin pitää levyt kirkkaina ja ruoste ei pääse olemaan _pitkiä_ aikoja samassa kohtaan levyä.
Kiihdytyksen nopeus ei kai niin hirveän tarkka ole, kun vain kiihdyttää koko ajan (ei pintakaasulla eikä kaasu pohjassa). Dieselissä 60% maksimista, bensassa 90% kaiketi on optimi.
on liikennetilanteiden ennakointi, jotta tarvitsee mahdollisimman vähän jarrutella ja kiihdytellä ts. tasainen pintakaasulla liikkuminen vie vähemmän. Jos autossasi on ns. ajotietokone, joka näyttää hetkellistä kulutusta voit sitä tarkkailemalla havaita mikä ajoatapa kuluttaa polttoainetta vähiten ja mikä eniten. Tyhjäkäynnillä rullaaminen ei ole nykyaikaisissa suihkutusmoottoreissa taloudellisinta vaan pienellä pintakaasulla ajo tai moottorijarrutuksen hyödyntäminnen sopivalla tavoin. Moottorijarrutuksella kulutus on 0,0 litraa kun rullaava tyhjäkäynti vie n. 1,5 -2,0 litraa. Vanhoissa kaasutinkoneissa asia on toisin. Kiihdytykset tavoitenopeuteen on myös kulutuksen kannalta syytä suorittaa verraten reippaasti, jotta kiihdytyksen paljon kuluttava aika on mahdollisimman optimaalisen lyhyt ja sen jälkeen taas siirtyä kevyeen tasakaasulla liikkumiseen. Jarrut eivät ruostu eikä myöskään jumitu - etenkään takajarrut - jos niitä käytetään voimakkaasti silloin tällöin.
Olet aivan oikeassa ennakoinnin merkityksessä. Mutta rullaaminen on osoittatunut taloudellisemmaksi kuin ajo ns. loppuun asti ja moottorijarrutus. Usein näet rullaamaan pääsee jo todella kaukaa. Moottorijarrutuksella vauhti loppuu hetkessä.
Itsellä ainakin tippui TDI koneella noin puolilitraa kulutus kun en enää käyttänyt moottorijarrutusta vaan ainnoin rullata.
Tee testi uudestaan ehkä huomaat eron kulutuksessa.
risteyksestä yli kun rullaaja on edessä olevan auton perästä 70 metiä jäljessä ,eikä älya kiihdyttää vihreiden syttyessä.Jää punaisten syttyessä muiden kanssa jatkamaan odottelua valoissa,tai itse juuri ja juuri menee risteykseen keltaisten vaihtuessa punaisiin.Näissä hysteerisissä polttoaineen kulutus hysteerisissä asioissa kannattaa ajatella myös liikenteen kokonai tapahtumaa ,eikä pelkastään yhden ihmisen mukaan.
"Tosiasiassa kaikki kiihdytys vie enemmän polttoainetta kuin tasainen ajo. "
-kyllä näin, mutta ripeä kiihdytys on taloudellisempi silti, kun tutkitaan vain pelkkää kiihdyttämistä. jos junnaat isolla vaihteella pienillä kierroksilla kiihdytyksessä et ikinä pääse vauhtiin ja bensaa palaa turhaan kun moottori ei ole taloudellisimmalla kiihdytysalueellaan.
aivan eri asia on, jos katsotaan kokonaisuutta: "Nopea kiihdytys ja heti perään jarrutus liikennevaloihin on järjetöntä ajoa". näinkin on, tällöin voi olla taloudellisempaa kiihdyttää vain pienempään tavoitenopeuteen, mutta sekin ripeästi.
No totta munassa bensaa palaa ripeän kiihdytyksen aikana enemmän kuin hitaasti kiihdytettäessä. Vaan kun ei tahvolta edes kertolasku onnistu, jää ymmärtämättä, että kuluvan polttoaineen määrään vaikuttaa myös aika - ripeästi kiihdytettäessä kova (>> 10 l/100 km) kulutus jatkuu vain hetken ja onkin siksi taloudellisempaa kuin tämä tientukkojen "nopeutta nostetaan vain 10 km/h puolen kilometrin matkaa kohti".
Toki tuolla jälkimmäisellä tyylillä tulee säästöä, mutta se johtuu keskinopeuden jäämisestä alas. Tällä tyylillähän tarvitaan moottoritielläkin n. 5 km sen 95 km/h marssinopeuden saavuttamiseen ja hidastaminenhan aloitetaan vastaavasti 2 km ennen ramppia, jolta on tarkoitus poistua. Alle 10 km ajomatkoilla keskinopeus jää siis reilusti alle 80 km/h, vaikka kuski tietysti itse kehuu paahtaneensa koko matkan satasta vain 5,3 l/100 km kulutuksella tjsp.
Vajukit eivät tajua, että polttomoottorin hyötysuhde on kevyellä kuormituksella surkea, joten taloudellisin ajotapa, jota nimenomaan käytetään pyrittäessä äärimmäisen pieneen PA kulutukseen (nämä erikoisrakenteisilla ajokeilla käytävät pisaralla pisimmälle kisat) on 1) kiihdytys lähes täydellä kaasulla = hyvällä hyötysuhteella "huimaan" 50 km/h vauhtiin, 2) sitten moottori sammutetaan ja rullataan jonnekin 20 km/h nopeuteen, minkä jälkeen uusi kiihdytys. Keskinopeus ei ole paljoa kolmeakymppiä suurempi.
Ei vaan sovi normaaliin liikenteeseen tämä tapa (moottorin sammutus yms.), joten seuraavaksi paras vaihtoehto on rivakka kiihdytys ajo tasaisella 60 km/h nopeudella, jolla henkilöautojen kulutus on yleensä pienin.
Taukkien menetelmä on taasen kiihdyttää mahdollisimman hitaasti, mutta pyrkiä sen jälkeen ylläpitämään n. 90 km/h nopeutta. Koska ko. nopeuden saavuttamiseen kuluu aikaa useampi minuutti, eivät kiireiset pihtarit piittaa pätkääkään satunnaisista 50 ja 60 km/h rajoituksistakaan... eihän siitä mitään tulisi, jos pitäisi aina peninkulman välein hidastella, eihän siinä välissä kerkiäisi lainkaan kiihdyttää marssivauhtiin tällä tyylillä.
Muista kuitenkin sinulle määrätty lääkitys. Tärkeää myös ettet sekakäytä lääkkeitä alkoholin kanssa.
Reipas repimätön kiihdytys parhaiten vääntävällä alueella on taloudellisin tapa.
Sitten pitäisi pystyä ennakoimaan liikennevalot yms. mutta nekin on eri rytmissä eri päivinä, eli tientukoksi jää helposti valojen kyttäyksessä.
Tätä voi kokeilla esim. autolla jossa on hetkellisen kulutuksen mittari vaikkapa siten, että ajelee 50 km/t nopeutta tasaisella tieosuudella ja vaihtaa eri vaihteille 3:lle ja sitten 4:lle ja sitten 5:lle ja seuraa samalla kulutusnäyttöä. Kulutustulokset voivat yllättää, pienin kulutus ei välttämättä olekaan surimmalla vaihteella vaikka korvalla siltä kuulostaa vaan sillä jolla moottorin kierrosnopeus on parhaiten vääntävällä alueella.
Kulutusta mitattaessa kannattaa myös huomata, että seuraavat asiat vaikuttavat ajotyylin lisäksi kulutusta lisäävästi aina muutamilla dl:lla:
- ilmastoinnin käyttö n. 0,5 l/ 100 km
- kattotelineet ja kattokuorma
- turha painolasti tavaratilassa
- auton huoltojen laiminlyönti (esim. öjynvaihdot, suodattimet, jarrujen laahaaminen jne)
Et ole ilmeisesti käynyt taloudellisen ajon kurssia. Minä olen. Liikkeelle lähdettäessä kiihdytetään kohtuu ripeästi sallittuun nopeuteen, käytetään tilanteeseen sopivinta suurinta mahdollista vaihdetta, käytetään moottorijarrutusta ja ennakoidaan liikennevalot ja muu edessä näkyvä hidaste hyvissä ajoin.
Kaasupoljinta EI polkaista lattian läpi EIKÄ vinguteta renkaita EIKÄ paniikkijarruteta. Taloudellisuusajon perusta on ennakoiva ajotapa.
Jos lähdet valoista hitaasti niistä ei ehdi kuin muutama auto ja loput jäävät odottamaan seuraavaa vihreää valoa tyhjäkäynnillä päästäen vielä enemmän CO2 päästöjä ilmaan kuin mitä ajaessa syntyy. Et ole tainnut ajatella asiaa loppuun asti.
Taloudellisinta on jättää se auto paikoilleen. Kävellen tai polkupyörällä säästää vielä enemmän.
Mutta nuo taloudellisen ajon kurssit on ihan hyvä käydä ennen kuin alkaa mutuilla. Ennakointi on oleellista.
Vertailtaessa kulutuksia niin kannattaa verrata myös nopeuksia, eli jos hidastaa vaikka vain vähän niin kulutus vähenee.
"säätäjässä" eli TDI miehen tulisi tarkistaa autonsa moottorinohjaus. Moottorijarrutuksen aikana ei pitäisi mennä polttoainetta lainkaan. Rullatessa menee tyhjäkäytikulutus, tai sitten pitää sammuttaa moottori rullauksen ajaksi (ja muistaa, että tehostukset ovat mahdollisesti poissa käytöstä).
olisi paljon tarvetta taloudellisen ajon kursseille Suomessa niin henkilöautoilijoiden kuin myös raskaankin liikenteen osalta. Rajoitinta vasten ajellaan edelleenkin ja ylimääräistä rahaa palaa vuosittain paljon. Toisaalta eipä näytä vieläkään olevan polttoaineen hinnat riittävän korkeita koska suurin osa autoilijoista ajaa lievää ylinopeutta lähes kaiken aikaa. Nopeuden viimeiset kilometrit maksavat eniten.
Edelleen joku täälläkin väittää kirkkain silmin että moottorijarrutus on taloudellista. Niinhän se onkin hyvänä vaihtoehtona jarrutukselle. Mutta jo kaukaa vapaalle laittaminen voittaa taloudellisuudessa mennen tullen ajamisen veto päällä lähelle pysähtymispaikkaa ja sen lähellä moottorijarrutuksen.
Ajoin tänään kahteen kertaan loivan noin puolen kilometrin alamäen kaupunkialueella. Ensimmäisellä kerralla ajoin sen vitosella siten että moottori ei jarruttanut ennen kuin lähellä risteystä vauhdin vieden. Kulutus oli noin 3-3.5 l/100km. Toisella kertaa vaihdoin vapaalle ja rullasin koko matkan kulutuksella 1.2-1.5l/100km.
tuon saman kokeen ja tulokset olivat sangen toisenlaiset. Suurella vaihteella 50 - 60 km/t nopeudesta nostetaan jalka pois kaasulta ja annetaan vauhdin hiljalleen pudota alamäessä puolen kilometrin matkalla punaisiin valoihin ja kulutus oli koko tuon hidastuksen ajan 0,0 l/100 km. Nopeuden väheneminen - en puhuisi jarrutuksesta - on suurella vaihteella todella ennakointiin sopivan hidasta. Moottorijarrutus pienemmällä vaihteella on eri asia. Kyseessä oli bensiinimoottorilla varustettu uudehko auto ei siis diesel.
Minulla ei ole tullut vastaan vastaavaa autoa jolla sinä ajat. Kaikissa vauhti laskee kun alkaa moottorijarruttaa. Mutta ei kai sinullakaan ole syytä valehdella joten emme voi muuta kuin uskoa että jonkin auton moottorijarrutus ei hidasta vauhtia.
Meiltä katsoen ensimmäinen noin iso mäki on Vammalan ja Tampereen välillä eli yli 50km päässä. Siinä pysyy vauhti vaikka moottorilla jarruttaakin. Mutta noin isoilla mäillä ei ole juurikaan merkitystä kulutuksen kannalta kun niihin joutuu ehkä kerran tankillista kohden. Tavallisissa loivemmissa mäissä ja tasaisella rullaaminen on onneksi mahdollista pitkiä matkoja toisin kuin moottorijarrutus.
"Kaikissa vauhti laskee kun alkaa moottorijarruttaa."
yleensä, mutta tuli mieleen että siihen vaikuttaa monikin asia (äkkiä tehty lista):
-valittu vaihde (pienempi vaihde -> tehokkaampi moottorijarrutus)
-moottorin tyyppi/koko (dieselin moottorijarru yleensä bensaa tehokkaampi korkeamman puristuksen takia)
-auton massa -> suurempi massa, sen vaikeampi sitä on pysäyttää (laki massan hidastuvuudesta)
-alamäen kulma (mitä jyrkempi mäki, sitä kovempi teho moottorijarrulta tarvitaan)
-sitten jos on automaattivaihteet, niin puuttuu kiinteä yhteys moottorin ja vaihteiston väliltä (momentinmuunnin). tällöin moottorijarru saattaa olla manuaalista vastaavaa heikkotehoisempi.
olen joskus ajellut jyrkkiäkin mäkiä, silloin jos moottorijarruttaa vitosella, ei vauhti hidastu vaan kasvaa hiljalleen. pienemmillä vaihteilla vauhti alkaa hidastumaan kun moottori huutaa tarpeeksi. mutta näin jyrkät mäet on aika harvassa etelässä.
tuossa edellä on kerrottu kaikki olennainen ns. moottorijarrutuksesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Vaihteesta riippuen jarrutus = vauhdin hiljeneminen voi tapahtua hyvinkin hitaasti myös ilman hirmuisen jyrkkiä mäkiä myös kaupunkiliiketeessäkin. Jyrkässä mäessä vauhti voi todellakin jopa nousta suurella vaihteella vaikka kaauspoljinta ei paineta ja kulutus on nolla. Eipä näytä menevän perille nämä selvät asiat "rullailijoille" vaan halutaan tarkoituksella ymmärtää asiat virheellisesti ja kärjistäen. Mutta aivan sama kulutelkoonpa vain bensiiniään itsepähän maksavat.
viestit tarkemmin niin ehkä ymmärrät mistä on kysymys. Kaikissa vauhti laskee kaasua painamatta mutta miten hitaasti tai nopeasti - mietipä sitä.
Moni asia todellakin vaikuttaa.
Rullaamalla säästää käytännössä vain kaupunkiajossa. Joku on kertonut rullaamisen osuuden voivan nousta jopa 70%:iin. Mutta vaikka luku olisi vain 50% tai edes 30% se on aivan jotain muuta kuin mihin voi moottorijarrutuksella päästä. Moottorijarrutusta kannattaa käyttää vain kun ollaan lyhyellä matkalla pysähtymässä.
Ehkä moottorijarruttajan kannattaisi nyt katsoa peiliin ja sen jälkeen ajaa pari tankillista rullaamalla. Säästö voi yllättää positiivisesti.
Nyt on yhden tankillisen verran kokeiltu vapaalla rullaamista aina siellä, missä se vain mahdollista on, pysyen kuitenkin muiden vauhdissa mukana. Tulos oli 1,2 l/100 km säästöä. Rahaksi muutettuna n. 11€ tankillisella.
Ajo on ollut työmatka-ajoa 9 km työmatkalla, jossa nopeusrajoitukset ovat olleet 30/40/50/60/80/100. Käytännössä noi rullaukset on tulleet pääosin 50/60 alueilla. Maantieajossa ei tule niin usein paikkoja, joissa vaihteen voi heittää vapaalle.
Käytännössä rullausajo vaatii jatkuvaa huomiointia, mitä kaempana edessä tapahtuu ja muistamista, että muistaa vaihtaa vapaalle. Ajaminen ei siis ole yhtä rentoa. Siitä huolimatta meinaan jatkaa rullausta tilaisuuden tullen.
Rullaamalla pääsin helposti alle autoni normikaupunkikulutuksen. Ei hassumpaa.
Ennakoimalla säästää aina.
Kai siinä rullauksen aikana sammutetaan moottori? Turhaanhan sitä pyöritetään.
Muuten ei rullauksella saavuta juurikaan etua suhteessa moottorilla jarruttamiseen, koska moottorijarruksessa mennään 0-kulutuksella suhteessa rullauksen tyhjäkäyntiin.
käytyäsi olisit säästänyt vielä toisen mokoman. Rullailu pelkästään ei säätä tarpeeksi.
Vaikka vitonen on päällä kaupungissa ja nostaa jalan kaasulta tyssää vauhti muutaman kymmenen metrin matkalla. Ei tällä menolla ainakaan mitään säästä. Vapaalla pääsee sentään aina satoja metrejä noin litran puolentoista kulutuksella.
Kun matka on rullaamalla kymmenkertainen säästöä syntyy reilusti moottorijarrutukseen verrattuna.
Ei se moottori ilman vastusta pyöri. Jollei se saa polttoainetta niin se jarruttaa ja yllättävänkin tehokkaasti.
elää vielä vanhaa kaasutinmoottoriaikaa eikä tunne nykytekniikkaa. Jarrutus riippuu vaihteesta, ei jarruta yllätävän tehokkaasti suurimmilla vaihteilla.
"Vaikka vitonen on päällä kaupungissa ja nostaa jalan kaasulta tyssää vauhti muutaman kymmenen metrin matkalla" Taitaa autossa olla erikoinen vitonen, ettet vain ajelisi kolmosella tai peräti ykkösellä?. Tarkista ihmeessä myös etteivät jarrut laahaa. Ehkäpä kannattaisi myös käydä taloudellisen ajan kurssi siellä voisi ohjatusti testailla moottorijarruttelua ja kurssiin pannut rahat tulisivat hetkessä takaisin säästöinä.
Mutta luetun ymmärtäminen jo sitten tuottikin vaikeuksia. Missä autossa on tämä mainostamasi vapaakytkimen tavoin toimiva moottorijarrutus?
mekanismi jolla saa venttiilit pysymään auki kun moottorijarruttaa. Tai sitten todella väljä moottori.
asiaan ennen kuin kommentoi "venttiilien aukipysymistä" ja "vapaakytkintä" a´la mutu.
Sen perehtymisen voi aloittaa vaikkapa syventymällä aluksi "Taloudellinen ajaminen - Älykäs ajotapa"- julkaisuun se löytyy osoitteesta:
http://www.treatise.eu.com/UserFiles/File/Taloudellinen ajaminen Manual_FI.pdf
Kannattaa erityisesti tutustua tuon julkaisun sivuun 24.
Eihän siellä mitään uutta ollut. Vai mitä kohtaa tarkoitit? Moottorijarrutus on hyvä vaihtoehto jarrutukselle muttei se säästössä pääse edes samalle tontille taidokkaan rullaamisen kanssa.
siellä oli paljonkin asiaa jos vain haluat ymmärtää. Mutta kun ei sovi kaaliin niin ei sovi.
Edellä olevasta artikkelista sivulla 24 yläreunassa:
"Kun sinun on hidastettava tai pysähdyttävä, jarruta tasaisesti vapauttamalla kaasupoljin ajoissa siten, että vaihde on vielä päällä.
Vuoden 1990 jälkeen valmistetut bensiini- ja dieselautot käyttävät yleensä
polttoaineruiskutustekniikkaa yhdessä sähköisen toiminnon kanssa, joka katkaisee moottorin polttoainesyötön moottorijarrutuksen aikana (monissa uusimmissa automalleissa polttoaineen syöttö ei katkea kokonaan, polttoaineen kulutus vähentyy kuitenkin 0,4-0,5 litraan kun kaasupoljin on vapautettu ja vaihde on päällä). Tätä toimintoa voidaan hyödyntää vapauttamalla kaasupoljin ajoissa, esimerkiksi liikennevaloja lähestyttäessä. Tämä vähentää myös jarrujen kulumista ja siten korjaus- ja huoltokustannuksia. Moottorijarrutus ei ainoastaan vähennä polttoaineen kulutusta, vaan se myös vähentää pakokaasupäästöjä sekä lisää
liikenneturvallisuutta, liikenteen sujuvuutta ja matkustajien mukavuutta".
Tästä asiasta juuri on keskusteltu. Nyt tuot sen esiin kuin se olisi jotain uutta. Tämä ohje on oikein hyvä ja sitä kannattaa käyttää vaihtoehtona jarrutukselle. Mutta rullaamalla sitten säästetään ihan oikeasti.
tästä vaan vapaalla rullaamisen kaikinpuolisesta ylivoimaisuudesta moottorijarruttamiseen verrattuna säästämisen parhaimpana keinona kaikilla autoilla kaikissa tilanteissa. Tämä on niin hyvin ja perusteelliseti täällä perusteltu ja kokeiltu, että nuo viralliset opit ja kurssit ovat varmasti väärässä.
Kukaan ei ole väittänyt että moottorijarrutuksella ei säästäisi verrattuna siihen että ajetaan loppuun asti ja sitten jarrutetaan. Rullaaminen on sitten se tapa jolla säästetään vielä enemmän. Tämä on asian ydin.
Mutta jos sinusta tuntuu että moottorijarrutus sopii sinulle paremmin niin se on kai puhtaasti sinun oma asiasi. Testaaminen parilla tankillisella auttaisi sinuakin luomaan todellista vertailupohjaa juuri sinun autosi kohdalla. Ainakaan et siinä mitään häviäisi. Sananmukaisesti.
Täällä taas joku älykääpiö selittää että kannattaa kiihdyttää hitaasti, kun kulutsmittari näyttää paremmalta...
Ei todellakaan noin!
Kiihdytys kannattaa tehdä optimaalikierroksilla ja optimaalikaasulla. Eli reipas kiihdytys muttei mitään revittelyä. Hetkellisesti kulutusmittari näyttää toki rumalta, mutta se hetki jääkin lyhyemmäksi.
Pulssi ja rullaus tekniikka on taloudellisin. Eli reipas kiihdytys, ja sitten kytkin pohjassa pitkälle liukuen! Ja vauhdin hidastuttua uus kiihdytys! Sopii erinomaisesti kaupunkiajoon tämä tekniikka!
Moottorijarrutus kelpaa vain jarrutukseen... se on pienempi paha kuin oikea jarrutus.
ajetaan oikealla kierroslukualuella ja edullisella vääntomomenttialuella.Nopea kiihdytys ei tarkoita renkaiden sutimista.Hitaasti kiihdyttäminen tekee toimenpiteestä pitkäaikaisen kuluttavan toimenpiteen jossa bensiiniä kuluu enemmän kun raskasta autoa minuuttitolkulla painetaan kaasua ja pihdataan polttoainetta.Tilanne on toinen kaupunkiajossa jossa suurin polttoaineen kuluttaja on viher-stalinistisen elämän tavan omaava liikennevalo suunnittelija pysäyttää autot joka 70 metrin matkalla minuuteiksi.Nämähän ovat autoilijasta riippumattomia syitä.Näden liikennevalo jarruttajien takia kärsii koko kansa huonosta ilmasta ja turhasta polttoaineen kulutuksesta.