Työläiset! Lukekaa ja antakaa palautetta! Toveri Rainesto: olisiko tässä oikea tieteellinen pohja?
Suomen Sosialistisen Liiton yleisohjelma
I. Yleisiä suuntaviivoja.
1. Sosialismin tarkoituksena on täyttää nykyajan historiallisen kehitysvaiheen vaatima välttämätön tehtävä: yhteiskunnallisen ristiriidan ratkaiseminen.
Tämän tehtävän se täyttää perinpohjin muuttamalla nykyisen yhteiskunta- ja talousjärjestelmän, mikä suurimmaksi osaksi perustuu harvojen yksityisten omanvoitonpyyntiin koko kansan ja varsinkin sen vähävaraisen enemmistön edusta välittämättä, ja luoden tilalle yhteiskunnan omistukseen ja kansan yhteishyvään perustuvan yhteiskunta- ja talousjärjestelmän, jossa kokonaisuuden etu toteutuu. Samalla asettaa sosialismi suunnitelmanmukaisuuteen ja tieteellisiin laskelmiin perustuvan talouspolitiikan nykyisen taloudellisen epäjärjestyksen, mielivallan ja epävarmuuden tilalle, mitkä kaikki niin suuresti vahingoittavat kansan suuren enemmistön elinehtoja ja heikentävät kansan kokonaisuuden kulttuurikehitystä.
Maa tarvitsee varmuutta, järjestystä ja työrauhaa taloudellisten ristiriitojen ja uuden kansalaissodan uhkan tilalle. Jokaisen todella isänmaallisen kansalaisen velvollisuus on myötävaikuttaa Suomen itsenäisyyden turvaamiseksi ja korkean suomalaisen sivistystason luomiseksi edistämällä siirtymistä edelläsanottuun talousjärjestelmään, joka yksin voi kehittää Suomen kansasta terveen kansallisen kokonaisuuden.
2. Sosialismi nojautuu siihen tosiseikkaan, että työ - niinhyvin henkinen kuin aineellinenkin - on sekä kansan että yksilön hyvinvoinnin ja sivistyksen välttämätön välikappale samalla kun se on myöskin ihmiselämän keskeisimpiä tarkoitusperiä. Tämän johdosta täytyy myös valtion, joka on kansakunnan korkein järjestysmuoto, palvella työtä ja vapauttaa työvoimalle keskeytymättömät työskentelymahdollisuudet. Talouselämän suunnitelmanmukaisuudesta johtuu, että talouspulien ja työttömyyden vaara supistuu uudessa yhteiskunnassa miltei olemattomiin. Sosialismi tekee valtiolle mahdolliseksi johtaa kansan taloudellista ja sivistyksellistä kehitystä, joten taantumus voidaan tehokkaasti torjua ja paikallaan seisomista välttää. Tässä suhteessa on erinomaisen tärkeä se seikka, että sosialistisessa yhteiskunnassa valtio määrää kulutuksen ja säästämisen välisen suhteen eli taloudellisen vaurauden - ja senmukaan henkisenkin sivistyksen - edistymisnopeuden.
3. Yhteiskunnan vapaa kehitys on johtamassa yhä suurempaan suunnitelmallisuuteen talouselämän alalla. Tämä ilmenee m.m. yhteiskunnan järjestäytymisessä taloudellisen toiminnan ja ammatin pohjalla. Kaikilla ihmistyön aloilla, joilla vielä noin puolisen vuosisataa sitten vallitsi pelkkä yksilöllinen aloite ja toiminta, on nyt yhtiöitä, osuuskuntia, yhdistyksiä, seuroja ja muita järjestöjä, jotka pyrkivät sovelluttamaan käytäntöön tarkkoja laskelmia määrättyjen yhteisten etujen saavuttamiseksi. Tämän luonnollisen ja vapaan kehityksen korkeimpana asteena on valtio, jonka täytyy johtaa talouselämää koko kansakunnan etua silmälläpitäen ja sovittamalla yhteen eri työalojen ristiriitaiset intressit. Historiallinen kehitys on tosiasiallisesti ja ratkaisevasti siirtymässä pois individualismista ja jättämässä taakseen yksilöllisen talousjärjestelmän. Tämä on tietoisesti tajuttava ja valtion koneisto muutettava uuden aikakauden vaatimusten mukaiseksi.
II. Valtiosäännön perusteet.
4. Yhtenäisen ja suunnitelmanmukaisen talousjärjestelmän korkein johto uskotaan työ- ja ammattieduskunnalle, joka perustuu eri tuotantoalojen yhteenliittymiseen työn oikeuden pohjalla. Nämä ammatilliset järjestöt ovat virallisia valtio-orgaaneja, koska niiden edustajat korkeimmassa asteessa määrittelevät valtiotahdon yhdessä valtion päämiehen kanssa. Toiselta puolen ne kaikki omissa puitteissaan suorittavat valtion niille uskomia tehtäviä. Niihin kuuluminen on pakollinen. Jokaisella maakunnalla tai muulla erikoisluontoisella alueellisella kokonaisuudella on oma työ- ja ammattiedustus.
Työ- ja ammattiedustukselle on pidettävä oleellisena, että suuret ammatilliset yhtymät valitsevat eduskunnan, mutta pienetkin ammatilliset erikoisalat ovat oikeutetut olemaan edustettuja, milloin niiden omaa alaa koskevia asioita käsitellään ja ratkaistaan.
Puolue-edustuksesta on kokonaan luovuttava, koska puolueet miltei säännöllisesti asettavat puolue-etunsa kansan kokonaisuuden, jopa usein niiden kansalaispiirien edelle, joiden hyötyä valvomaan ne on perustettu. Sitä paitsi ne ovat liiaksi taipuvaisia pitämään kiinni kerran omaksumistaan periaatteista silloinkin, kun nämä ovat kadottaneet jo kaikki arvonsa, ja edelleen ne pitävät yksilöitä, joiden taloudelliset edut ovat puolueista riippuvaisia myös aatteellisessakin riippuvaisuudessa. Sen jälkeen, kun kansanvalta on saatettu nojautumaan työ- ja ammattieduskuntaan, ovat erilaisiin ihanteisiin perustuvat puolueet täysin tarpeettomia valtiollisina toimieliminä, joskin niitä vapaina järjestöinä tulevaisuudessakin saattaa esiintyä.
5. Presidentin valitsee kansa kuudeksi vuodeksi kerrallaan yleisen, yhtäläisen, salaisen ja välittömän äänioikeuden pohjalla. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan ehdokkaista saa ehdotonta enemmistöä, toimitetaan uusi äänestys kahden enimmän ääniä saaneen välillä.
6. Valtioneuvosto, johon presidentti kutsuu tietorikkaita ja ammatissaan erikoisesti ansioituneita jäseniä, on velvollinen eroamaan, jos työ- ja ammattieduskunta sitä ehdottomalla äänten enemmistöllä kaikista äänistä vaatii. Presidentillä on kuitenkin tällöin oikeus joko hajoittaa eduskunta ja vedota uusiin vaaleihin tai suorastaan vedota kansanäänestykseen. Valtioneuvoston yksityinen jäsen on velvollinen eroamaan, jos asianomaisten ammattien edustajat eduskunnassa sitä vaativat,
7. Määrätyt tärkeät asiat alistetaan kansanäänestyksellä ratkaistaviksi. Siten turvataan yksilöllinen oikeus ja vapaus. Kansanäänestyksessä on voimassa yleinen, yhtäläinen, salainen ja välitön äänioikeus. Äänioikeuden ikäraja on oleva 21 vuotta. Äänioikeutettujen kansalaisten määräluvulla on oikeus tehdä kansanaloite. Täten asetetaan todellinen kansanvalta tarkoituksettomaan puolueharvainvallan tilalle.
Jos työ- ja ammattieduskunnassa ei uudistetusta yrityksestä huolimatta saada ratkaisua asiassa, jolla on yleinen merkitys, päättää asiasta presidentti, jolla kuitenkin on oikeus vedota kansanäänestykseen, jos hän katsoo siihen olevan syytä.
III. Yksilölliset oikeudet.
8. Sananvapaus, samoinkuin kokoontumis- ja yhdistysvapaus ja muut Suomen nykyisen H.M:n kansalaisille turvatut vapaudet ja oikeudet säilytetään samoilla ehdoilla kuin ne ovat turvatut nykyisessäkin H.M:ssa. Siis ainoastaan lailla niitä voidaan määräajaksi rajoittaa.
Jokaisella on omistusoikeus siihen, mitä hän on työllään ansainnut tai perinnyt. Kuitenkin valtio on kaiken ylin omistaja, joten se voi ottaa suoranaisesti haltuunsa sellaiset omaisuudet tai omaisuuksien osat, joita ei käytetä yleisedun mukaisesti.
9. Tieteellinen tutkimusvapaus ja korkeakoulujen opetusvapaus on ilman ehtoja turvattava.
IV. Taloudellinen ja yhteiskunnallinen ohjelma.
10. Talouselämä on yhteiskunnallistettava. Valtio lunastaa ne yritykset, jotka päätetään sosialisoida, obligaatioita vastaan, joista se maksaa 4 % korkoa. Samoin valtio antaa vastaavat obligaatiot kaikista muistakin säästöjen sijoituksista, joista sellainen vaatimus tehdään. Yhden perheen korkotulot älkööt kuitenkin nousko yli 60.000 Smk:n vuodessa nykyisten arvojen mukaan. Ensimmäisen omistajan kuoltua annuleerataan obligaatiot; ne eivät siis periydy.
Perintövero olkoon sopusoinnussa uuden yhteiskuntajärjestelmän kanssa.
Nimenomaan luonnon ja nykyisen kehitysasteen asettamien esteiden johdosta ei maataloutta voida Suomessa sosialisoida ainakaan huomattavassa määrässä.
Valtion haltuun otetut liikkeet, joilla on oma johto ja edustuksellinen itsehallinto, kilpailevat keskenään tuotteiden laadun ja tuotannon täsmällisyyden kehittämisessä.
Liikeyritysten hallintoneuvostoihin nimitetään hallituksen, asianomaisen ammatin sekä liikkeen oman itsehallintokunnan edustajat. Hallintoneuvosto nimittää johtokunnat.
Liikevoiton käyttämisen perusteista määrää valtio.
11. Maatalouden tulee palvella yleisiä ja yhteisiä taloudellisia päämääriä, kuten muidenkin talouselämän alojen.
Pienviljelijäin taloudellisesta menestyksestä on valtion pidettävä hyvää huolta.
Tilattoman väestön maahan kiinnittämiseksi luo valtio uusia pientiloja perintövuokraoikeudella.
Valtio lunastaa velkaantuneita maatiloja perintövuokratiloiksi, mikäli tilanomistajat niin haluavat.
Sosialisoimisen tapahduttua tärkeimmillä aloilla raukeavat maatalouden velat, valtion antaessa yllämainitut obligaatiot velkojille, jolloin valtion ja maanomistajan välinen suhde järjestetään eri sopimuksella .
12. Eri tuotantoaloja varten perustetaan tarkastusvirastoja, jotka hallitus asettaa asiantuntijoista ja työläisten luottamusmiehistä. Niillä on valta nostaa syytteitä johtajia ja työntekijöitä vastaan, jos nämä laiminlyövät tehtävänsä tai hoitavat ne huonosti. Syytteet ratkaisee erikoinen työtuomioistuin tai sen paikalliset osastot. Rangaistuksina käytettäköön mieluimmin pakkotyötä.
13. Taloudellinen valta kuuluu yksinomaan valtiolle, joka kuitenkin voi luovuttaa kunnille ja itsehallintokunnille - ehkä yksityisillekin - joko kokonaan tai mieluummin vain osaksi nimenomaan paikallista merkitystä omaavia aloja.
Valtion velvollisuutena on kaikenlaatuisen työvoiman kehittäminen.
Työvoiman käyttäminen tuottamattomaan työhön on supistettava mahdollisimman pieneksi, jotta kansan elintaso nousisi mahdollisimman korkealle.
14. Sosialisoimisen tapahtuessa raukeavat kaikki velat, paitsi edellämainitut valtion obligaatiot.
Kaikista ulkomaisista veloista vastaa valtio, jolle siirtyvät myös kaikki ulkomaiset saatavat.
Sosialisoimisen ulkopuolelle voidaan jättää sellaiset ulkomaalaisten omistamat liikelaitokset, joiden yhteiskunnallistaminen ei ole sopusoinnussa yleisedun kanssa. Ne ovat kuitenkin tarkastuksen alaisia. Jos ne sosialisoidaan, maksetaan niistä täysi korvaus.
V. Sivistyspoliittinen ohjelma.
15. Koska tiedon merkitys on nykyään tavattomasti kasvanut varhaisempiin aikoihin verrattuna ja koska tieto on käynyt erittäin tärkeäksi kansan syville riveille, jotka voivat saada tietonsa vain äidinkielellään eli siis Suomessa suomenkielisen opetuksen ja kirjallisuuden kautta, on suomalaiseen sivistystyöhön käytettäviä varoja lisättävä siten, että näihin tarkoituksiin määrätyt julkiset varat jaetaan suomalaisen ja ruotsalaisen sivistysyhteisön kesken väestösuhdeperiaatteen mukaan.
16. Tietopuolisen sivistyksen laajentamiseen eri kansalaispiirien keskuudessa varsinkin yhteiskunnallisen ja valtiollisen tiedon alalla on kiinnitettävä mitä suurinta huomiota, erittäinkin kun yleistynyt tieto on uuden yhteiskunta- ja valtiojärjestyksen onnistumisen tärkeimpiä edellytyksiä.
17. Suomen kieli on oleva ainoa virallinen kieli. Kuitenkin on ruotsalaiselle väestölle turvattava oikeus käyttää omaa kieltänsä omien paikkakuntien virastoissa sekä annettava oikeus sivistykselliseen itsehallintoon henkilökohtaisen valinnan pohjalla.
18. Helsingin Yliopisto ja Teknillinen Korkeakoulu on tehtävä kokonaan suomenkielisiksi.
19. Yleinen opetus- ja kasvatusjärjestelmä olkoon sopusoinnussa uuden yhteiskuntajärjestelmän kanssa.
Ammatillista sivistystä on erikoisesti tehostettava ja erikoista huomiota kiinnitettävä sellaisten teknillisten ja taloudellisten voimien kasvattamiseen, jotka kykenisivät johtamaan yhteiskunnallistettuja liikeyrityksiä.
Korkeakouluissa opiskelu älköön riippuko varallisuudesta, vaan yksinomaan lahjakkuudesta.
Lahjakkaiden tiedemiesten, kirjailijain ja taiteilijain työtä on julkisilla varoilla tehokkaasti tuettava.
20. Sanomisto ja julkaisutoiminta on tehtävä riippumattomaksi yksityisintresseistä ja yritysten kannattavaisuudesta. Muuten ei ole todellista valtiollista, yhteiskunnallista ja kirjallistaiteellista vapautta.
21. Kirkko on oleva erillinen itsehallinnollinen yhdyskunta, jota valtio voi määrätyillä ehdoilla avustaa. Seurakuntien ym. uskonnollisten yhdyskuntien omaisuutta ei sosialisoida.
Vl. Ulkopoliittinen ohjelma.
22. Suomen kansa on kehityksessään myöhästynyt, kun sillä ei ole ollut määräämisvaltaa omassa maassaan. Varsinkin Ruotsin valta on sivistyksellisesti viivyttänyt Suomen kehitystä, koska se loi Suomeen vieraskielisen sivistyksen, joka vielä autonomisessakin Suomen valtiossa oli suomenkielisen sivineistön esteenä. Samoin on riippuvaisuus Venäjästä monin tavoin viivyttänyt Suomen yhteiskunnallista ja sivistyksellistä kehitystä. Ei mikään kansa voi kehittyä korkealle paitsi omasta tahdosta, omalla vastuulla omaksi hyväksi. Sen vuoksi on kansainvälinen valtiollinen riippuvaisuus ehdottomasti hyljättävä ja kaikki voimat koottava puolustamaan Suomen suvereenista itsenäisyyttä. Luja puolustustahto ja voima voidaan nojata vain yhteisetuun ja yhteishenkeen, joiden edellytyksenä sosialismi on.
23. Kansojen elämässä on oma etu ehdottomasti ratkaisevin vaikutin, koska kansat edustavat lukuisien sukupolvien työn jatkuvaisuutta. Mikään sukupolvi ei saa vaarantaa aikaisempien sukupolvien jättämää perintöä eikä niitä elinehtoja, jotka tulevat polvet ovat oikeutettuja edeltäjiltään vaatimaan. Kansakunnat muodostavat täten suuria työyhteisöjä, eläviä organismeja, joiden keskinäisissä suhteissa omat edut ovat jokaista sukupolvea velvoittavia. Tietoisuus tästä on oleva myös Suomen ulkopolitiikan määräävin vaikutin.
24. Edellämainittu ei kuitenkaan merkitse kansallista eristäytymistä. Päinvastoin on tunnustettava kansojen keskinäinen sivistyksellinen ja taloudellinen riippuvaisuus ja kaikin tavoin kehitettävä kansainvälistä yhteistyötä ja hyvää yhteisymmärrystä, koska kansoilla on myös paljon yhteisiäkin etuja. Valtiollisesti täysin vapaiden kansojen kilvoittelu sivistyksen, talouden, urheilun j.n.e. aloilla on ihmiskunnan yleisen edistyksen tärkeimpiä kannustimia.
Suomen Sosialistinen Liitto on tietoinen siitä, että Suomen luonnonantimet on erinomaisen yksipuolisia. Tämän johdosta se pitää mitä suotavimpana, sosialismin toteuduttua useimmissa Euroopan maissa, elimellisen ja hyvin organisoidun taloudellisen yhteistyön aikaansaamista Euroopan eri maiden välillä.
Vll. Loppupäätelmiä.
25. Siirtämällä talouselämän johdon yksityisyritteliäisyyden epäjohdonmukaisuudelta ja epävarmuudelta yhteinäisen suunnitelman varaan, voidaan toteuttaa entistä huomattavasti laajakantoisempi sosialivakuutus, josta tuhansien perheiden onni on riippuvainen. Verotusta voidaan oleellisesti vähentää, mahdollisesti myöhemmin kokonaan poistaakin. Poistamalla työttömyys vakiinnutetaan kansalaisten elinehdot ja siten poistetaan tärkeimmät nykyajan yhteiskuntaa runtelevat yhteiskunnalliset vaarat.
26. Suomen aineellinen ja henkinen rikkaus on vielä vähäinen. Se ei kestä veristen vallankumousten ja kansalaissotien hävitystä. Siirtyminen ajan vaatimaan järjestelmään on suoritettava rauhallisen kehityksen tietä. Ilman sosialismia ei kuitenkaan koskaan Suomen eduskuntaan saada enemmistöä uuden talousjärjestelmän hyväksi. Siksi on välttämätöntä, että mahdollisimman laajat terveellisesti ajattelevat kansalaispiirit liittyvät kannattamaan sosialismia.
27. Suvereeninen valtio, jonka kansan suuri enemmistö on jonkin määrätyn taloudellisen ja yhteiskunnallisen uudistuksen kannalla, voi tuohon uudistukseen ryhtyä, vaikkei sitä muissa sivistysmaissa samanaikaisesti toteutettaisikaan. Pääasia on, että uudistus on ajan todellisen kehitysvirtauksen mukainen.
28. Sosialismi pyrkii päämääräänsä siten, että se koettaa saada valtion ottamaan haltuunsa ja pitämään täydessä toiminnassa sellaiset yritykset, mitkä yksityisyritteliäisyyden varassa toimien eivät työskentele joko lainkaan taikka vain osalla toimintatehostaan. Yhteiskunnallistuttaminen aloitettakoon nimenomaan luotto-, voima-, liikenne-, vientiteollisuus- ja joukkokulutusteollisuuslaitosten sosialisoimisella.
Suomen Sosialistisen Liiton yleisohjelma
I. Yleisiä suuntaviivoja.
1. Sosialismin tarkoituksena on täyttää nykyajan historiallisen kehitysvaiheen vaatima välttämätön tehtävä: yhteiskunnallisen ristiriidan ratkaiseminen.
Tämän tehtävän se täyttää perinpohjin muuttamalla nykyisen yhteiskunta- ja talousjärjestelmän, mikä suurimmaksi osaksi perustuu harvojen yksityisten omanvoitonpyyntiin koko kansan ja varsinkin sen vähävaraisen enemmistön edusta välittämättä, ja luoden tilalle yhteiskunnan omistukseen ja kansan yhteishyvään perustuvan yhteiskunta- ja talousjärjestelmän, jossa kokonaisuuden etu toteutuu. Samalla asettaa sosialismi suunnitelmanmukaisuuteen ja tieteellisiin laskelmiin perustuvan talouspolitiikan nykyisen taloudellisen epäjärjestyksen, mielivallan ja epävarmuuden tilalle, mitkä kaikki niin suuresti vahingoittavat kansan suuren enemmistön elinehtoja ja heikentävät kansan kokonaisuuden kulttuurikehitystä.
Maa tarvitsee varmuutta, järjestystä ja työrauhaa taloudellisten ristiriitojen ja uuden kansalaissodan uhkan tilalle. Jokaisen todella isänmaallisen kansalaisen velvollisuus on myötävaikuttaa Suomen itsenäisyyden turvaamiseksi ja korkean suomalaisen sivistystason luomiseksi edistämällä siirtymistä edelläsanottuun talousjärjestelmään, joka yksin voi kehittää Suomen kansasta terveen kansallisen kokonaisuuden.
2. Sosialismi nojautuu siihen tosiseikkaan, että työ - niinhyvin henkinen kuin aineellinenkin - on sekä kansan että yksilön hyvinvoinnin ja sivistyksen välttämätön välikappale samalla kun se on myöskin ihmiselämän keskeisimpiä tarkoitusperiä. Tämän johdosta täytyy myös valtion, joka on kansakunnan korkein järjestysmuoto, palvella työtä ja vapauttaa työvoimalle keskeytymättömät työskentelymahdollisuudet. Talouselämän suunnitelmanmukaisuudesta johtuu, että talouspulien ja työttömyyden vaara supistuu uudessa yhteiskunnassa miltei olemattomiin. Sosialismi tekee valtiolle mahdolliseksi johtaa kansan taloudellista ja sivistyksellistä kehitystä, joten taantumus voidaan tehokkaasti torjua ja paikallaan seisomista välttää. Tässä suhteessa on erinomaisen tärkeä se seikka, että sosialistisessa yhteiskunnassa valtio määrää kulutuksen ja säästämisen välisen suhteen eli taloudellisen vaurauden - ja senmukaan henkisenkin sivistyksen - edistymisnopeuden.
3. Yhteiskunnan vapaa kehitys on johtamassa yhä suurempaan suunnitelmallisuuteen talouselämän alalla. Tämä ilmenee m.m. yhteiskunnan järjestäytymisessä taloudellisen toiminnan ja ammatin pohjalla. Kaikilla ihmistyön aloilla, joilla vielä noin puolisen vuosisataa sitten vallitsi pelkkä yksilöllinen aloite ja toiminta, on nyt yhtiöitä, osuuskuntia, yhdistyksiä, seuroja ja muita järjestöjä, jotka pyrkivät sovelluttamaan käytäntöön tarkkoja laskelmia määrättyjen yhteisten etujen saavuttamiseksi. Tämän luonnollisen ja vapaan kehityksen korkeimpana asteena on valtio, jonka täytyy johtaa talouselämää koko kansakunnan etua silmälläpitäen ja sovittamalla yhteen eri työalojen ristiriitaiset intressit. Historiallinen kehitys on tosiasiallisesti ja ratkaisevasti siirtymässä pois individualismista ja jättämässä taakseen yksilöllisen talousjärjestelmän. Tämä on tietoisesti tajuttava ja valtion koneisto muutettava uuden aikakauden vaatimusten mukaiseksi.
II. Valtiosäännön perusteet.
4. Yhtenäisen ja suunnitelmanmukaisen talousjärjestelmän korkein johto uskotaan työ- ja ammattieduskunnalle, joka perustuu eri tuotantoalojen yhteenliittymiseen työn oikeuden pohjalla. Nämä ammatilliset järjestöt ovat virallisia valtio-orgaaneja, koska niiden edustajat korkeimmassa asteessa määrittelevät valtiotahdon yhdessä valtion päämiehen kanssa. Toiselta puolen ne kaikki omissa puitteissaan suorittavat valtion niille uskomia tehtäviä. Niihin kuuluminen on pakollinen. Jokaisella maakunnalla tai muulla erikoisluontoisella alueellisella kokonaisuudella on oma työ- ja ammattiedustus.
Työ- ja ammattiedustukselle on pidettävä oleellisena, että suuret ammatilliset yhtymät valitsevat eduskunnan, mutta pienetkin ammatilliset erikoisalat ovat oikeutetut olemaan edustettuja, milloin niiden omaa alaa koskevia asioita käsitellään ja ratkaistaan.
Puolue-edustuksesta on kokonaan luovuttava, koska puolueet miltei säännöllisesti asettavat puolue-etunsa kansan kokonaisuuden, jopa usein niiden kansalaispiirien edelle, joiden hyötyä valvomaan ne on perustettu. Sitä paitsi ne ovat liiaksi taipuvaisia pitämään kiinni kerran omaksumistaan periaatteista silloinkin, kun nämä ovat kadottaneet jo kaikki arvonsa, ja edelleen ne pitävät yksilöitä, joiden taloudelliset edut ovat puolueista riippuvaisia myös aatteellisessakin riippuvaisuudessa. Sen jälkeen, kun kansanvalta on saatettu nojautumaan työ- ja ammattieduskuntaan, ovat erilaisiin ihanteisiin perustuvat puolueet täysin tarpeettomia valtiollisina toimieliminä, joskin niitä vapaina järjestöinä tulevaisuudessakin saattaa esiintyä.
5. Presidentin valitsee kansa kuudeksi vuodeksi kerrallaan yleisen, yhtäläisen, salaisen ja välittömän äänioikeuden pohjalla. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan ehdokkaista saa ehdotonta enemmistöä, toimitetaan uusi äänestys kahden enimmän ääniä saaneen välillä.
6. Valtioneuvosto, johon presidentti kutsuu tietorikkaita ja ammatissaan erikoisesti ansioituneita jäseniä, on velvollinen eroamaan, jos työ- ja ammattieduskunta sitä ehdottomalla äänten enemmistöllä kaikista äänistä vaatii. Presidentillä on kuitenkin tällöin oikeus joko hajoittaa eduskunta ja vedota uusiin vaaleihin tai suorastaan vedota kansanäänestykseen. Valtioneuvoston yksityinen jäsen on velvollinen eroamaan, jos asianomaisten ammattien edustajat eduskunnassa sitä vaativat,
7. Määrätyt tärkeät asiat alistetaan kansanäänestyksellä ratkaistaviksi. Siten turvataan yksilöllinen oikeus ja vapaus. Kansanäänestyksessä on voimassa yleinen, yhtäläinen, salainen ja välitön äänioikeus. Äänioikeuden ikäraja on oleva 21 vuotta. Äänioikeutettujen kansalaisten määräluvulla on oikeus tehdä kansanaloite. Täten asetetaan todellinen kansanvalta tarkoituksettomaan puolueharvainvallan tilalle.
Jos työ- ja ammattieduskunnassa ei uudistetusta yrityksestä huolimatta saada ratkaisua asiassa, jolla on yleinen merkitys, päättää asiasta presidentti, jolla kuitenkin on oikeus vedota kansanäänestykseen, jos hän katsoo siihen olevan syytä.
III. Yksilölliset oikeudet.
8. Sananvapaus, samoinkuin kokoontumis- ja yhdistysvapaus ja muut Suomen nykyisen H.M:n kansalaisille turvatut vapaudet ja oikeudet säilytetään samoilla ehdoilla kuin ne ovat turvatut nykyisessäkin H.M:ssa. Siis ainoastaan lailla niitä voidaan määräajaksi rajoittaa.
Jokaisella on omistusoikeus siihen, mitä hän on työllään ansainnut tai perinnyt. Kuitenkin valtio on kaiken ylin omistaja, joten se voi ottaa suoranaisesti haltuunsa sellaiset omaisuudet tai omaisuuksien osat, joita ei käytetä yleisedun mukaisesti.
9. Tieteellinen tutkimusvapaus ja korkeakoulujen opetusvapaus on ilman ehtoja turvattava.
IV. Taloudellinen ja yhteiskunnallinen ohjelma.
10. Talouselämä on yhteiskunnallistettava. Valtio lunastaa ne yritykset, jotka päätetään sosialisoida, obligaatioita vastaan, joista se maksaa 4 % korkoa. Samoin valtio antaa vastaavat obligaatiot kaikista muistakin säästöjen sijoituksista, joista sellainen vaatimus tehdään. Yhden perheen korkotulot älkööt kuitenkin nousko yli 60.000 Smk:n vuodessa nykyisten arvojen mukaan. Ensimmäisen omistajan kuoltua annuleerataan obligaatiot; ne eivät siis periydy.
Perintövero olkoon sopusoinnussa uuden yhteiskuntajärjestelmän kanssa.
Nimenomaan luonnon ja nykyisen kehitysasteen asettamien esteiden johdosta ei maataloutta voida Suomessa sosialisoida ainakaan huomattavassa määrässä.
Valtion haltuun otetut liikkeet, joilla on oma johto ja edustuksellinen itsehallinto, kilpailevat keskenään tuotteiden laadun ja tuotannon täsmällisyyden kehittämisessä.
Liikeyritysten hallintoneuvostoihin nimitetään hallituksen, asianomaisen ammatin sekä liikkeen oman itsehallintokunnan edustajat. Hallintoneuvosto nimittää johtokunnat.
Liikevoiton käyttämisen perusteista määrää valtio.
11. Maatalouden tulee palvella yleisiä ja yhteisiä taloudellisia päämääriä, kuten muidenkin talouselämän alojen.
Pienviljelijäin taloudellisesta menestyksestä on valtion pidettävä hyvää huolta.
Tilattoman väestön maahan kiinnittämiseksi luo valtio uusia pientiloja perintövuokraoikeudella.
Valtio lunastaa velkaantuneita maatiloja perintövuokratiloiksi, mikäli tilanomistajat niin haluavat.
Sosialisoimisen tapahduttua tärkeimmillä aloilla raukeavat maatalouden velat, valtion antaessa yllämainitut obligaatiot velkojille, jolloin valtion ja maanomistajan välinen suhde järjestetään eri sopimuksella .
12. Eri tuotantoaloja varten perustetaan tarkastusvirastoja, jotka hallitus asettaa asiantuntijoista ja työläisten luottamusmiehistä. Niillä on valta nostaa syytteitä johtajia ja työntekijöitä vastaan, jos nämä laiminlyövät tehtävänsä tai hoitavat ne huonosti. Syytteet ratkaisee erikoinen työtuomioistuin tai sen paikalliset osastot. Rangaistuksina käytettäköön mieluimmin pakkotyötä.
13. Taloudellinen valta kuuluu yksinomaan valtiolle, joka kuitenkin voi luovuttaa kunnille ja itsehallintokunnille - ehkä yksityisillekin - joko kokonaan tai mieluummin vain osaksi nimenomaan paikallista merkitystä omaavia aloja.
Valtion velvollisuutena on kaikenlaatuisen työvoiman kehittäminen.
Työvoiman käyttäminen tuottamattomaan työhön on supistettava mahdollisimman pieneksi, jotta kansan elintaso nousisi mahdollisimman korkealle.
14. Sosialisoimisen tapahtuessa raukeavat kaikki velat, paitsi edellämainitut valtion obligaatiot.
Kaikista ulkomaisista veloista vastaa valtio, jolle siirtyvät myös kaikki ulkomaiset saatavat.
Sosialisoimisen ulkopuolelle voidaan jättää sellaiset ulkomaalaisten omistamat liikelaitokset, joiden yhteiskunnallistaminen ei ole sopusoinnussa yleisedun kanssa. Ne ovat kuitenkin tarkastuksen alaisia. Jos ne sosialisoidaan, maksetaan niistä täysi korvaus.
V. Sivistyspoliittinen ohjelma.
15. Koska tiedon merkitys on nykyään tavattomasti kasvanut varhaisempiin aikoihin verrattuna ja koska tieto on käynyt erittäin tärkeäksi kansan syville riveille, jotka voivat saada tietonsa vain äidinkielellään eli siis Suomessa suomenkielisen opetuksen ja kirjallisuuden kautta, on suomalaiseen sivistystyöhön käytettäviä varoja lisättävä siten, että näihin tarkoituksiin määrätyt julkiset varat jaetaan suomalaisen ja ruotsalaisen sivistysyhteisön kesken väestösuhdeperiaatteen mukaan.
16. Tietopuolisen sivistyksen laajentamiseen eri kansalaispiirien keskuudessa varsinkin yhteiskunnallisen ja valtiollisen tiedon alalla on kiinnitettävä mitä suurinta huomiota, erittäinkin kun yleistynyt tieto on uuden yhteiskunta- ja valtiojärjestyksen onnistumisen tärkeimpiä edellytyksiä.
17. Suomen kieli on oleva ainoa virallinen kieli. Kuitenkin on ruotsalaiselle väestölle turvattava oikeus käyttää omaa kieltänsä omien paikkakuntien virastoissa sekä annettava oikeus sivistykselliseen itsehallintoon henkilökohtaisen valinnan pohjalla.
18. Helsingin Yliopisto ja Teknillinen Korkeakoulu on tehtävä kokonaan suomenkielisiksi.
19. Yleinen opetus- ja kasvatusjärjestelmä olkoon sopusoinnussa uuden yhteiskuntajärjestelmän kanssa.
Ammatillista sivistystä on erikoisesti tehostettava ja erikoista huomiota kiinnitettävä sellaisten teknillisten ja taloudellisten voimien kasvattamiseen, jotka kykenisivät johtamaan yhteiskunnallistettuja liikeyrityksiä.
Korkeakouluissa opiskelu älköön riippuko varallisuudesta, vaan yksinomaan lahjakkuudesta.
Lahjakkaiden tiedemiesten, kirjailijain ja taiteilijain työtä on julkisilla varoilla tehokkaasti tuettava.
20. Sanomisto ja julkaisutoiminta on tehtävä riippumattomaksi yksityisintresseistä ja yritysten kannattavaisuudesta. Muuten ei ole todellista valtiollista, yhteiskunnallista ja kirjallistaiteellista vapautta.
21. Kirkko on oleva erillinen itsehallinnollinen yhdyskunta, jota valtio voi määrätyillä ehdoilla avustaa. Seurakuntien ym. uskonnollisten yhdyskuntien omaisuutta ei sosialisoida.
Vl. Ulkopoliittinen ohjelma.
22. Suomen kansa on kehityksessään myöhästynyt, kun sillä ei ole ollut määräämisvaltaa omassa maassaan. Varsinkin Ruotsin valta on sivistyksellisesti viivyttänyt Suomen kehitystä, koska se loi Suomeen vieraskielisen sivistyksen, joka vielä autonomisessakin Suomen valtiossa oli suomenkielisen sivineistön esteenä. Samoin on riippuvaisuus Venäjästä monin tavoin viivyttänyt Suomen yhteiskunnallista ja sivistyksellistä kehitystä. Ei mikään kansa voi kehittyä korkealle paitsi omasta tahdosta, omalla vastuulla omaksi hyväksi. Sen vuoksi on kansainvälinen valtiollinen riippuvaisuus ehdottomasti hyljättävä ja kaikki voimat koottava puolustamaan Suomen suvereenista itsenäisyyttä. Luja puolustustahto ja voima voidaan nojata vain yhteisetuun ja yhteishenkeen, joiden edellytyksenä sosialismi on.
23. Kansojen elämässä on oma etu ehdottomasti ratkaisevin vaikutin, koska kansat edustavat lukuisien sukupolvien työn jatkuvaisuutta. Mikään sukupolvi ei saa vaarantaa aikaisempien sukupolvien jättämää perintöä eikä niitä elinehtoja, jotka tulevat polvet ovat oikeutettuja edeltäjiltään vaatimaan. Kansakunnat muodostavat täten suuria työyhteisöjä, eläviä organismeja, joiden keskinäisissä suhteissa omat edut ovat jokaista sukupolvea velvoittavia. Tietoisuus tästä on oleva myös Suomen ulkopolitiikan määräävin vaikutin.
24. Edellämainittu ei kuitenkaan merkitse kansallista eristäytymistä. Päinvastoin on tunnustettava kansojen keskinäinen sivistyksellinen ja taloudellinen riippuvaisuus ja kaikin tavoin kehitettävä kansainvälistä yhteistyötä ja hyvää yhteisymmärrystä, koska kansoilla on myös paljon yhteisiäkin etuja. Valtiollisesti täysin vapaiden kansojen kilvoittelu sivistyksen, talouden, urheilun j.n.e. aloilla on ihmiskunnan yleisen edistyksen tärkeimpiä kannustimia.
Suomen Sosialistinen Liitto on tietoinen siitä, että Suomen luonnonantimet on erinomaisen yksipuolisia. Tämän johdosta se pitää mitä suotavimpana, sosialismin toteuduttua useimmissa Euroopan maissa, elimellisen ja hyvin organisoidun taloudellisen yhteistyön aikaansaamista Euroopan eri maiden välillä.
Vll. Loppupäätelmiä.
25. Siirtämällä talouselämän johdon yksityisyritteliäisyyden epäjohdonmukaisuudelta ja epävarmuudelta yhteinäisen suunnitelman varaan, voidaan toteuttaa entistä huomattavasti laajakantoisempi sosialivakuutus, josta tuhansien perheiden onni on riippuvainen. Verotusta voidaan oleellisesti vähentää, mahdollisesti myöhemmin kokonaan poistaakin. Poistamalla työttömyys vakiinnutetaan kansalaisten elinehdot ja siten poistetaan tärkeimmät nykyajan yhteiskuntaa runtelevat yhteiskunnalliset vaarat.
26. Suomen aineellinen ja henkinen rikkaus on vielä vähäinen. Se ei kestä veristen vallankumousten ja kansalaissotien hävitystä. Siirtyminen ajan vaatimaan järjestelmään on suoritettava rauhallisen kehityksen tietä. Ilman sosialismia ei kuitenkaan koskaan Suomen eduskuntaan saada enemmistöä uuden talousjärjestelmän hyväksi. Siksi on välttämätöntä, että mahdollisimman laajat terveellisesti ajattelevat kansalaispiirit liittyvät kannattamaan sosialismia.
27. Suvereeninen valtio, jonka kansan suuri enemmistö on jonkin määrätyn taloudellisen ja yhteiskunnallisen uudistuksen kannalla, voi tuohon uudistukseen ryhtyä, vaikkei sitä muissa sivistysmaissa samanaikaisesti toteutettaisikaan. Pääasia on, että uudistus on ajan todellisen kehitysvirtauksen mukainen.
28. Sosialismi pyrkii päämääräänsä siten, että se koettaa saada valtion ottamaan haltuunsa ja pitämään täydessä toiminnassa sellaiset yritykset, mitkä yksityisyritteliäisyyden varassa toimien eivät työskentele joko lainkaan taikka vain osalla toimintatehostaan. Yhteiskunnallistuttaminen aloitettakoon nimenomaan luotto-, voima-, liikenne-, vientiteollisuus- ja joukkokulutusteollisuuslaitosten sosialisoimisella.
Vastaukset 12
Vanhimmat
päällään kantaa.
99,5% suomalaisista vihaa sosialismia.
Suomalaiset ovat terveitä ihmisiä!
Erinomaista, luin pika pikaa ja luen uudelleen. Joitakin kohtia mieluusti ajattelisin uudellen, mutta yleisesti, tästä saa hyvän rungon jonka puolesta taistella tulevaisuutemme eteen koko yhteirintaman voimin. Jos ei tätä voi kannattaa, tulee korjata itseään ja katsoa peiliin.
On hyvin tärkeää saada ohjelma, jolla on Tieteellisen maailmankatsomuksen mukainen sisältö, joka antaa mahdollisuuden konkrettisesti suunnitella sen totuttamisen strategioita ja taktiikoita sisältävää, jatko ohjelmaa.
Ohjelman konkretisoimisekisi tulee siis asettaa lisäksi toteuttamisohjelmia, jotka tukeutuvat lisäksi skenaariohin joilla niitä seurataan, osasto, aluejärjestö ja puoluehallintokohtaisesti. Suurempi vaikeus, kuin laatia hyvä ohjelma on laatia sen totuttamisen ohjelma. Joten työtä riittää...
Kannatan tätä ohjelmaa, kuten kannatin edellistäkin sosialistiliiton ohjelmaa. Olen hyvilläni kuin sain lausua mielipiteitäni ja tukeni ohjelmalle!
Tiede oli? Meinaat että tiedettä on se minkä
kourallinen ihmisiä päättää olevan tiedettä?
Hah!
Joko Hannu yhteisrintama alkaa hahmottua?
Eli Hannu, Jorte, Valt.... Ei per, sehän olikin
pimeän viinan jono, oliko se nyt Pekka vai .....
NO KUKA PERKELE SE NELJÄS NYT OLI!!!!!!
Olenkin jo odottanut vastaustasi. Sinä näytät tuntevan hyvin Marxilais-Leninistiset kannanotot ja tutkimukset. Onko mielestäsi tuo ohjelma Marxilais-Leninistiläisten tavoitteiden mukainen?
Tavoitteet täytyy olla tarkkaan tiedossa ennen ohjelman täytäntöönpanoa.
Ei vaan tiedettä on se, joka perustuu tieteellisiin menetelmiin. Sinä kerran esitit, että tiedettä on vain teknologia, kun et käsittänyt, että teknologia on vain tieteen tulosten yksi hyödyntäjä. Teknologian avulla voidaan toki tehdä tiedettä.
Tieteellinen tieto koostuu hyväksyttyjä menetelmiä käyttämällä saavutetuista tutkimustuloksista. Tutkimuksen tulee taasen olla objektiivista eli tutkijan omat käsitykset (tutkijan ennakkokäsitykset(tutkijan paradigma)) ei saa vaikuttaa tuloksiin (vaikuttaa joka tapauksessa jossain määrin).
Tieteen on siis oltava objektiivista, kriitistä, autonomista ja edistyvää. Tiede etsii näiden tekijöiden avulla totuutta, kuten minäkin.
Tieteen ja ei tieteen rajanvetoa sanotaan demarkaatio ongelmaksi.
"Tieteellinen tieto koostuu hyväksyttyjä menetelmiä käyttämällä saavutetuista tutkimustuloksista."
Kerrohan lisää, että millä tutkimusmenetelmällä on saatu tulos, että kapitalismia tulee seuraamaan sosialismi ja sitten kommunismi.
Nyt saadaan vihdoinkin selvyys sille, että onko kommunismi tiedettä vai uskontoa.
Meinasi jäädä huomaamatta, koska olen vastaillut pääosin niihin viesteihin joista saan sähköpostiini ilmoituksen. Nyt niitä on niin paljon, että pitää jättää osa väliin tai varastoon, kun ei kerkiä.
Päällisin puolin katseltuna ohjelma on varmasti tarkoituksensa täyttävä ja vastaa marxilaisleniniläisiä tavoitteita. Tarkemman aivoriihen tulee työstää asiaa. Siinä on monia erityisen hyvin muotoiltuja kohtia, jotka mieluusti näen tavoitteena joita kannattaa ajaa. Tulostan ohjelmaluonnoksen itselleni ja pohdin tässä aikani ja laitan sitä eteenpäin ja tilaan kommentteja ystäviltäni, jos sopii. Pistän ohjelman myös sivustoilleni, jota kautta voi myös tulla kommentteja. Käydään ohjelmaa läpi ikään kuin virtuaalisella aivoriihellä niin tulee monipuolisia arvioita, joita täällä nyt ei tulvimalla ole tullut.
Tavoitteen muotoileminen ja sisällön määrittely on tarkkaa työtä ja sen tulee olla ennakkoon mahdollisimman oikein ajateltu, mutta sitäkin voi ja pitää sitten korjata.
Tärkeänä pidän itse lisäksi sitä, että pohditaan miten menetellä, että tavoitteeseen päästään. Tulee mieleen marxilainen sanonta ”Mitä on tehtävä”, kun pohditaan puolueen (minkä tahansa marxilaisleniniläisen puolueen) tämän hetken tehtäviä.
Huvittavinta tässä on se, että maailma menee kuin juna huonoilla raitella, eikä se tiedä missä raiteet lopuu.. mutta me pojat vain suunnittelmme jo tulevaisuutta. Näin se juuri tulee olla, nyt on oikea hetki!
Pidähän palstalaiset ajan tasalla siitä miten työ edistyy!
Jotta saisimme selville tavan, jolla sinun juttuihisi pitää suhtautua, niin vastaisitko jo nyt kolmannen kerran Kallen kysyessäessä samaa asiaa.
Tuolla aikaisemmin Kalle kysyi sinulta erästa asiaa otsikolla "Yksi asia jäi vaivaamaan". Et ilmeisesti huomannut´kysymyksen olleen suunnattu juuri sinun korkealle persoonallesi sillä olisithan silloin tietenkin vastannut siihen Kallen tekemään yksinkertaiseen kysymykseen.
Sanoit näin:
"Tieteellinen tieto koostuu hyväksyttyjä menetelmiä käyttämällä saavutetuista tutkimustuloksista."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&con ference=4500000000000333&posting=22000000037040421
””” Ei vaan tiedettä on se, joka perustuu tieteellisiin menetelmiin. Sinä kerran esitit (Urpo), että tiedettä on vain teknologia, kun et käsittänyt, että teknologia on vain tieteen tulosten yksi hyödyntäjä (Aalto yliopisto). Teknologian avulla voidaan toki tehdä tiedettä.
Tieteellinen tieto koostuu hyväksyttyjä menetelmiä käyttämällä saavutetuista tutkimustuloksista. Tutkimuksen tulee taasen olla objektiivista eli tutkijan omat käsitykset (tutkijan ennakkokäsitykset(tutkijan paradigma)) ei saa vaikuttaa tuloksiin (vaikuttaa joka tapauksessa jossain määrin).
Tieteen on siis oltava objektiivista, kriittistä, autonomista ja edistyvää. Tiede etsii näiden tekijöiden avulla totuutta, kuten minäkin.
Tieteen ja ei tieteen rajanvetoa sanotaan demarkaatio ongelmaksi.””””
Ja Kalle kysyi:
Kerrohan lisää, että millä tutkimusmenetelmällä on saatu tulos, että kapitalismia tulee seuraamaan sosialismi ja sitten kommunismi.
HR: Dialektisen materialismin menetelmällä, eli materialistisella menetelmällä, samalla siis, jolla Karl Marx selitti lisäarvoteorian ja Albert Einstein suhteellisuusteorian ja Darwin kehitysopin. Marxilainen teoria hyödyntää myös hypoteettisdeduktiivista menetelmää. Dialektisen materialismin teorian peruslait ja kategoriat ovat myös näitä metodeja. Jos aiot kumota väittämäni, joudut kumoamaan myös nämä kaikki metodit. Joten väitteesi on oltava jotain enemmän kuin Gruusialaisten (Georgia) väittämät.
Nyt saadaan vihdoinkin selvyys sille, että onko kommunismi tiedettä vai uskontoa.
HR: Sinulle asia voi olla ikuisesti epäselvä, koska et pysty erottaan tiedettä ja uskontoa toistaan. Rajanveto on vaikeaa, mutta se vedetään idealismin ja materialismin välillä ja sinä olet valinnut idealismin, joten tiesi tulee oleen tuskainen, kuin polku öljymäelle, liukas ja porvarillista kavaluutta täynnä.
Kallea, ja varmasti montaa muutakin, kiinnostaa kovasti asia ja siksi hän toistaa kysymyksensä. Vastauksestasi sitten riippuu, että miten sinun luonnonhistoria-viestiisi tullaan suhtautumaan - mahtaakohan kysymyksessä olla tiede vai uskonto, pian se selviää.
HR: Minua kuule ei kiinnosta sinun tyhjät porvarikäsityksesi, kuten olen sanonut jo monasti, koska ne eivät ole pitävästi perusteltuja olleet vielä koskaan. Et vuorenvarmasti pysty edes horjuttaan esittämiäni väittämiä, toope!
Miten minun vastaukseni voi kumota luonnonhistoria väitteeni??
"Tieteellinen tieto koostuu hyväksyttyjä menetelmiä käyttämällä saavutetuista tutkimustuloksista."
Kerrohan lisää, että millä tutkimusmenetelmällä on saatu tulos, että kapitalismia tulee seuraamaan sosialismi ja sitten kommunismi.
Kerrohan lisää
- kuka on tutkinut
- koska
- millä menetelmillä
- mitä tuloksia saatiin
- mistä tutkimustulos löytyy
Nyt sanot näin:
"Dialektisen materialismin menetelmällä, eli materialistisella menetelmällä, samalla siis, jolla Karl Marx selitti lisäarvoteorian ja Albert Einstein suhteellisuusteorian ja Darwin kehitysopin. Marxilainen teoria hyödyntää myös hypoteettisdeduktiivista menetelmää."
Darwin eli ja kuoli ennenkuin marx sai söperrettyä ensimmäistäkään teoriaansa niin hän ei ole käyttänyt marxin teorioita omien teorioidensa todistamiseen.
Einstein syvästi jumalaan uskovana henkilönä olisi tuskin tukeutunut teorioihin, jotka kiistävät aineesta riippumattoman hengen olemassa olon - siis jumalan.
Ja Kalle kysyi, millä tutkimusmenetelmällä on saatu tulos, että kapitalismia tulee seuraamaan sosialismi ja sitten kommunismi.
Kalle ei kysynyt miten marx selitti lisäarvoteorian.
Uskosi kommunismiin on luja.
"Tieteellinen tieto koostuu hyväksyttyjä menetelmiä käyttämällä saavutetuista tutkimustuloksista."
Kerrohan lisää, että millä tutkimusmenetelmällä on saatu tulos, että kapitalismia tulee seuraamaan sosialismi ja sitten kommunismi.
Kerrohan lisää
- kuka on tutkinut
HR: Hyvin moni, minäkin
- koska
HR: Jatkuvasti, tällä ja viimevuosisadalla, sekä tuhansia vuosia sitten. Filosofian Historia kuvaa tätä tutkimustraditiota elävästi.
- millä menetelmillä
HR: Mainitsemillani…
- mitä tuloksia saatiin
HR: Vain hyviä, ja ennakko odotusten mukaisia tuloksia.
- mistä tutkimustulos löytyy
HR: Monista julkaisuista mm. Das Kapital, Luonnondialektiikka, sekä Luentoja Marxin pääomasta, näissä kaikissa on sama metodiikka, joka on myös minun tärkein yhteiskuntatieteellinen metodiikkani. Lisäksi tulevaisuudentutkimuksen metodiikka… Kaikki on siis luonnon ja Ihmisyhteiskunnan historiaa, josta dialektiikan lait abstarahoidaan esiin. Ne ovat siis luonnon ja yhteiskunnan ajattelun yleisimpiä lakeja eli materialistisen filosofian peruslakeja. Mikään ei siis ole todempaa, kuin luonto, Ihminen ja yhteiskunta, joten mikään tiede ei tule toimeen ilman näitä.
Kaikki palautuu aina siihen, että yhteiskuntamuodostumat kehittyvät tuotannollisen dynamiikan murroksissa. Kehitys on siis määrällisen ladullista muuttumista ja tiede tuntee sen tieteen vallankumouksina.
Nyt sanot näin:
"Dialektisen materialismin menetelmällä, eli materialistisella menetelmällä, samalla siis, jolla Karl Marx selitti lisäarvoteorian ja Albert Einstein suhteellisuusteorian ja Darwin kehitysopin. Marxilainen teoria hyödyntää myös hypoteettisdeduktiivista menetelmää."
Darwin eli ja kuoli ennenkuin marx sai söperrettyä ensimmäistäkään teoriaansa niin hän ei ole käyttänyt marxin teorioita omien teorioidensa todistamiseen.
HR: Tutustu siis materialismiin ja dialektiikkaan niin huomaat, miten kaukaa historiasta niiden idut löytyvät, nekin joita Darwin käytti. Marxin teoriat ovat kehityksen väistämätöntä tulosta, vain selitys on marxia itseään. Ilman tiedettä ja uskoa siihen, ei olisi kehitetty mitään, vaan veisaisimme kaikki hallelujaata kanssasi.
Einstein syvästi jumalaan uskovana henkilönä olisi tuskin tukeutunut teorioihin, jotka kiistävät aineesta riippumattoman hengen olemassa olon - siis jumalan.
HR: Olet tässä hyvin väärässä. Einsteinin objektiivisuus on samaa objektiivisuutta kuin kaikki muukin objektiivisuus. Joten johtopäätökset ovat myös hänelle täysin johdonmukaisia. Et siis näillä argumenteillasi pääse pitkälle, joten keksi uusia ja parempia…
Ja Kalle kysyi, millä tutkimusmenetelmällä on saatu tulos, että kapitalismia tulee seuraamaan sosialismi ja sitten kommunismi.
HR: Ja minä vastasin, jota vastausta sinä et kumonnut. "Dialektisen materialismin menetelmällä, eli materialistisella menetelmällä, samalla siis, jolla Karl Marx selitti lisäarvoteorian ja Albert Einstein suhteellisuusteorian ja Darwin kehitysopin. Marxilainen teoria hyödyntää myös hypoteettisdeduktiivista menetelmää."
Kalle ei kysynyt miten marx selitti lisäarvoteorian.
HR: Menetelmä oli sama, joten yritä ymmärtää viittaus viittauksena.
Uskosi kommunismiin on luja.
HR: Uskoni kommunismiin on suoraan sidoksissa sen objektiivisten, sitä koossapitävien teorioiden kumoamiseen. Menetelmäni on siis tieteellinen ja vastaa jopa länsimaisen tieteen hypoteettis-deduktiivista tiedekäsitystä. Sitä, että hypoteesia ei tarvitse käytännössä ennakkoon todistella. Koska se veisi pohjan kaikelta uudelta ja olisi sitä samaa pysähtyneisyyttä ja jankkaamista kuin teidän porvariraatojen ajattelu.
Ongelma on siis se, että sinun tulee kumota hypoteesit joita esitän tai olla edes hiljaa, jos et siihen pystyt. Toki voit tietysti olla myös itseäsi korjaava ja omaksua saman lujan tiedeuskon kuin minä ja alkaa dialektikoksi ja materialistiksi, porvarihapatuksen sijaan. Kaiva esiin materialistisen filosofian alkeiskirja niin tältä listalta löytyy useampi toveri jotka osaavat sinua avittaa, jotta muutamat vaikeat teoriat tulevat oikein ymmärretyiksi. Pidetään sinulle jopa yksityinen filosofian alkeiskurssi ja tentit perään. Lukemista se kuitenkin hieman vaatii ja vielä enemmän luovaa vapaata otetta, sitä oikeaa ”kieltämisen kieltämisen” teorian mukaista asennetta. Oikeaa tutkimusasennetta siis… tätä voi muuten tähän tarkoitukseen opiskella saksalaisen W.F.Haugin teoksesta ”Luentoja Marxin pääomasta”.
MOLSKIS!
ONKO MARXISMI-LENINISMI ELI KOMMUNISMI VAIN JA AINOASTAAN USKONTO?
Te Vallankumousiskurit väitätte, että seuraava korkkiruuviteoria on totta: metsästys- ja kalastuskausi, orjanomistusjärjestelmä, feodalismi, kapitalismi, sosialismi, kommunismi jne jne, eli voi olla kolmannen ja neljännen aina N-asteeseen asti tämän ennenmainitun korkkiruuvin kierteitä, sitä paljon puhuttua Tikapuuviuhahtelua.
Ongelmaksi tämä ennenmainittu korkkiruuvi muodostuu silloin, kun me alamme vaatia perusteluja sille, että miten tämä leniniläinen korkkiruuvimalli toteutuu käytännössä, siis arkimaailmassa.
Materialistinen Historiakäsitys rp:ssä ei ole määritelty kuin seuraavat: Keräilytalous eli Luontaistalous, Orjatalous, Valtiotalous eli alkaa olla laajempaa valtiomuodostelmaa kuin pelkkä heimohallinto, Kauppatalous eli sellainen valtiotalous, jossa alkutuotannon osuus BKT:ssä on alle kymmenen prosenttia.
Minulla on ihmettelyssä erityisesti se, että mitä eroa perustaltaan on orjatalouden ja feodalismin välillä.
Minun mielestäni ei ole muuta eroa kuin terminologinen, sillä feodalismi-käsitettä ei ole käytetty missään muulla täällä Tellus-planeetalla kuin meillä Euroopassa.
Toinen ongelma Historiallisen Materialismin kannalta on KAPITALISMI eli VAIHDANTATALOUS sillä, jos Kapitalismin tutkimuksessa käytetään perustana Pääomakirjaa, niin kapitalismi on toiselta nimeltään Vaihdantalous eli työnjakoon perustuva talousjärjestelmä.
Työnjakoa eli jonkinlaista kapitalismia rahajärjestelmineen on ollut jo silloin, kun keräilytalous alkoi muuttua orjataloudeksi eli keräilytalouden vielä hallitessa ihmisten taloudellista toimintaa.
Kolmas ongelma on se, että mitä tarkoittavat talousjärjestelminä SOSIALISMI ja KOMMUNISMI, sillä Pääomakirja on vain ja ainoastaan tutkimus siitä, että miten Luontaistalous muuttui Vaihdantaloudeksi eli Kapitalismiksi ja miten Vaihdantatalous eli Kapitalismi toimii, eikä mitään muuta ihme kyllä.
Se tieto, joka meikäläisellä on, niin kertoo sen ihmeellisyyden, että anarkistinen vallankumousliike käytti ja käyttää aatteestaan kahta nimeä eli SOSIALISMI ja ANARKISMI.
Kun Anarkistit järjestäytyivät taistelujärjestöksi, niin Anarkismi-nimi muuttui Anarkosyndikalismi-nimeksi ja varsinaista aatetta alettiin kutsua Pariisin Kommunardien toimesta Kommunismi-nimellä.
Onhan sitten olemassa vielä sellainen sekoiluaate kuin MARXISMI-LENINISMI, jossa on yritetty liittää yhteen Hegelin Dialektiikka eli Objektiivinen IDEALISMI ja jotain DIALECTICA NATURALIS -oppijärjestelmän terminologiasta eli Dialektisesta Materialismista.
Jos haluamme rakentaa Marxismi-Leninismin eli Kommunismin piirissä ainakin loogisesti kestävän lausepuun peruslauseen eli substanssin, niin ainoa mahdollinen on seuraava A)Henki-Käsite ja B)N-ulotteinen luontoavaruus ja N-ulotteinen laatuavaruus, sillä kun pitää olettaa N-ulotteinen luontoavaruus XYZW-avaruuteen kiinnitettynä, niin ei ole mahdollista läytää Dialektisen eli Filosofisen Materialismin piiristä sellaista Subtanssia eli peruslausetta, joka kestäisi ainakin logiikkatestin, mieluiten myös realismitestin.
Onhan mahdollista löytää kymmenennessä ulottuvuudessa sellainen malli, että aine-materia häviää, joten ei ole mahdollista löytää materialismin piiristä sellaista peruslausetta, joka ei romahtaisi.
Hätä Dialektisen Matrialismin kannalta ei ole tämän näköinen, sillä on mahdollista löytää myös Filosofisen Materialismin piiristä sellainen Peruslause eli substanssi, joka kestää aina logiikkatestin, mutta Idealismista poiketen myös realismitestin.
Se Filosofisen Materialismin peruslause eli substanssi, joka kestää sekä logiikkatestin että realismitestin, on seuraava: A)AINE-MATERIA ja B)Kolmiulotteinen luontoavaruus ja N-ulotteinen laatuavaruus.
Meidän Filosofisen Materialismin kannattajien ei saa sekoittaa omaan teoriaryppääseemme mitään N-ulotteisesta Geometriasta vaan meidän on aina pysyttävä Kolmiulotteisessa geometriassa kuten Euklidinen Geometria ja XYZ-avaruus Analyyttisessa Geometriassa.
Koska me hyväksymme N-ulotteisen laatuavaruuden, niin meille käy myös N-ulotteinen Vektorialgebra eli Matriisialgebra.
Laatuavaruus koostuu laatumuuttujista eli kategorisista muuttujista Tilastotieteen piiristä.
Kun ylläolevassa juttujohdannossa kysyttiin esimerkiksi Antipuniikin toimesta, että onko KOMMUNISMI uskonto vai ei, niin vastaus tähän on edelläolevaan nojaten se, että jos Te tarkoitatte Kommunismilla samaa asiaa kuin MARXISMI-LENINISMI, niin ei voi muuta sanoa kuin sen, että Marxismi-Leninismi ei voi olla ainakaan filosofinen teoria sen vuoksi, kun siitä ei voi Filosofisen Materialismi piiristä löytää sellaista Lausepuuta eli Substanssia, joka kestäisi romahtamatta, ja kun yritämme ympätä Marxismi-Leninismiä Hegelin Dialektiikkaan eli objektiiviseen Idealismiin suoraan, niin tulee pahoja sekä Terminologian että Metodologian ongelmia määrittelymielessä eli miten meidän on ymmärrettävä Marxismi-Leninismin piirissä käytetyt mallit ja käsitteet.
Minusta KOMMUNISMI eli MARXISMI-LENINISMI ei voi olla totta kuin uskonnollisten tosiasiaväitteiden piirissä eli, jos uskot, että Kommunismi eli Marxismi-Leninismi on totta, niin se on totta ja jos uskot päin vastoin, niin Kommunismi eli Marxismi-Leninismi on valetta, joten jäljelle ei jää mitään muuta kuin, että Kommunismi eli Marxismi-Leninismi on vain ja ainoastaan puhdaslinjainen Okkultistinen USKONTO.
KIVIMESTARI ja PELLEKAARTI.