...Hesarin taloussivuilta yhden veroprofessorin arvion siitä, että 5 - 10 vuoden kuluttua Suomessa siirrytään progressiivisesta ansiotulojen verotuksesta tasaprosenttiin?
Siinä taas hyvä ennuste korkeaa verotusta rakastaville sosiaalipopulisteille! ;-)
Siinä taas hyvä ennuste korkeaa verotusta rakastaville sosiaalipopulisteille! ;-)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Vertaappa veranmaksajain keskusliiton tutkimusta tasa-, anteeksi, lineaariveromalleista nykyiseen käytäntöön, niissä tavoitetaso on 26% kesimääräinen vero% ( 26.1% on vuoden 2001 keskimääräinen tulovero% LOPULLISESSA verotuksessa ). Eteenkin 8 400eur/v = 0% ja 44% ylimenevältä osalta -malli on hyvin lähellä nykyistä käytäntöä. Tai ainakin siihen olisi helppo pienin korjaavin toimin mennä.
=>
Alle 10 000 eur/v ansaitsevat maksavat 10-15% enemmän veroa verrattuna em. tasaveromalliin
14 000 - 45 000 eur/v ansaitsevat hyötyvät nykyverotuksessa. Parhaimmillaan hyöty on 2.5-3.5% ( välillä 20 000 - 32 000 eur/v )
Yli 80 000 eur/v ansaitsevat maksavat nykykäytännöllä n. 7% enemmän veroa
Erityisen suurituloiset (yli 50 000 eur/kk) ansaitsevat ( 2 700 hlö, puolet eläkeläisiä ) saisivat jopa yli 10% veronalennuken em. lineaariveromalliin siirtyttäessä.
Vertaukset ovat siis vuoden 2001 verotukseen, tästä ollaan tultu n. 2% alas, painottaen kevennykset pieni- ja keskituloisille. Jos tämä ja seuraava hallitus kauaskatseisesti alkaisi suunaamaan veronkevennyksiä eteenkin pieni, mutta myös suurituloisille, lineaariveromalli olisi toteutettavissa. Kauaskatseisuutta on se, että myös hyvätuloisten verotus olisi kannustavaa, tämä pienentäisi paineita vaihtaa maata järjettömän verokohtelun takia. Nämä ovat juuri niitä henkilöitä, jotka tekevät tänä päivänä töitä TULEVAISUUDEN työpaikkojen luomiseksi. Myös keskituloisille.
Kun katsotaan veromaksajien jakautumista tulotason mukaan, huomataan, että sekä alle 10 000 eur/v ja yli 50 000eur/v tuloa saavat muodostavat n. 10% osuuden tulonsaajista molemmat. Eli veronalennusten kohdentaminen näihin tuloluokkiin on taloudellisesilta vaikutuksiltaan huomattavasti absoluuttista veronalennusprosenttia pienempi. Esimerkiksi 3% veronalennus sekä pieni-, että suurituloisille olisi valtiontaloudellisesti sama, kuin 1% veronalennus keskituloisille. Pienituloisten veronalennusta olisi automaattirahoitteista; sosiaaliturvamaksujen korotusta ei tarvitsisi pohtia, koska verot alenevat nopeammin, kuin yleinen kustannustaso. Lisäksi osaajat jäisivät Suomeen ja luomalla tänään kysyntää tulevien vuosien kotimaiselle työvoimalle varmistaa valtio veropohjan säilymisen. Eli työllisyysprosentin pitäminen korkealla ei vaatisi niin suuria suoria sijoituksia valtion taholta, vaan se tapahtuisi välillisesti - luomalla edellytyksiä yksityisen sektorin työvoiman tarpeelle. Kysymys kuuluukin, onko tahtoa, onko solidaarisuutta?