Suututtaa ja raivostuttaa!

Elämäni valuu täysin hukkaan, olen masentunut ja kärsinyt ylirasitus oireista 24 vuotta.
Olen yrittänyt maallisissa töissä käydä ja jaksanut aina vuoden parin pätkiä. Kunnes voimani ovat lopullisesti menneet en jaksa enää tehdä töitä. Eikös tällaisen pitäisi jo päästä eläkeelle, rukoillut olen rukoilemasta päästyänikin mutta tuloksena on että viimeisetkin voimat otetiin pois.
Mistään en saa apua, kun järki sattuu vielä jotenkin pelaamaan, tässä yhteiskunnassa pitää näköjään tulla täysin pöpiksi ennenkuin reagoidaan jotenkin.
9452
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

uskon kuitenkin ettei kukaan muu voi auttaa kuin Jumala.

Äänestä

Minäkin koin tuon tilan kauan sitten, enkä mielestäni ansainnut sitä, mutta silti jouduin kärsimään kovasti.
Jeesus auttoi minut siitä poissa, eli paransi minut 25 vuotta sitten jouluaattona ja sen jälkeen en ole joutunut masennuksesta kärsimään.

Antaessaan saa, eli nyt sinun tulee alkaa antamaan itsellesi hyvää, eli tunnustamaan Jumalan lupauksia ja vastustamaan lihantahtoa, eli kun tulee ajatuksia, että olen tyhmä ja onneton, niin ilmoita itsellesi, että Jumala loi minut kuvakseen ja kun tämä kuona päältäni puhdistetaan, olen loistava persoona, eli ala tunnustaa suullasi hyvää ja näin murra totuttu kaava.
Jeesus auttaa, jos uskotaan Hänen opetuksiinsa, eli pyritään rakkauteen ja ensin rakastetaan Jumalaa, jotta Hänen Sanansa tulee todeksi ja sen jälkeen opettellaan rakastamaan itseä ja siitä lähtee rakkaus lähimäisiin.

Ei ihmisen tarvitse jäädä sellaiseksi, kuin nyt on, vaan meille on luvattu vapaus ja siihen meidän pitää uskoa.

Äänestä
  • totta että pitää uskoa sanaan ja tunnustaa myönteisiä asioita itsestään, se vain unohtuu kun on oikein raskaita päiviä jolloin aamulla herätessään toivoisi että olisi jo ilta.
    On minulla parempiakin päiviä välillä mutta jos vain rasitan itseäni liikaa, väsymys ja senjälkeen masennus painaa päälle ei auta kuin levätä, kai tälläkin on tarkoituksensa, mutta kun elämästäni 24 vuotta on ollut tällaista alkaa usko olemaan koetuksella.

    Äänestä

  • ja kovasti kirjoitti:

    totta että pitää uskoa sanaan ja tunnustaa myönteisiä asioita itsestään, se vain unohtuu kun on oikein raskaita päiviä jolloin aamulla herätessään toivoisi että olisi jo ilta.
    On minulla parempiakin päiviä välillä mutta jos vain rasitan itseäni liikaa, väsymys ja senjälkeen masennus painaa päälle ei auta kuin levätä, kai tälläkin on tarkoituksensa, mutta kun elämästäni 24 vuotta on ollut tällaista alkaa usko olemaan koetuksella.

    olla jokaisella uskontien kulkijalla varsinkin ennen, kuin usko on vakiintunut. Sinä olet uskonut jo kauan, etkä ole masennussairaudestasi huolimatta hyljännyt Jumalaa ja sitä toivoa, joka meille on Jumalassa annettu.
    Tuollainen uskollisuus tulee aina palkita, eli sinun on aika saada vapaus masennuksesta ja oppia Jumalan tie, joka on kapea, mutta rauhaa ja rakkautta täynnä ja tarkoittaa, että ensin on opeteltava tietämään se, minkä lain Jeesus puolestamme täytti, eli mikä on ikuinen laki.

    Ikuinen laki on sisällä liitonarkissa ja sydämiimme kirjoitettu ja sen voi lukea Raamatusta, eli kymmenen Sanan, eli kymmenen käskyn laki, joka johdattaa meidät aina hyvään, ei koskaan pahaan ja rakkaus täyttää tämän lain, eli kaksi suurta käskyä, nämä: RAKASTA JUMALAA YLI KAIKEN JA LÄHIMMÄISTÄ NIIN, KUIN ITSEÄSI, parantavat ihmisen ja vapauttavat synnistä, jos niihin todella uskoo.

    Kaikki me olemme armon varassa ja sen varassa, että Jeesus tuli syntiemme puolesta Uhriksi ja näin välimieheksi meidän ja Jumalan välille, eli me saamme rukoilla ja kiittää Jeesuksen nimessä Jumalaa ja koska me siinä ainoassa, pelastavassa nimessä kaiken teemme, voimme olla varmoja, että Jumala kuulee rukouksemme, jopa huokauksemme. Emme kuitenkaan saa jäädä odottomaan ihmeitä, vaan meidän tulee pyrkiä ja kurottaa Jumalan Sanaa kohden, eli uskoa ja ihmeet seuraavat uskoa.

    Jeesus ensin ja sitten kaikki muu, sillä vain Jeesus on meille pelastus ja ELÄMÄN SANA.

    Jumalan Sana ja Pyhä Henki synnyttää uutta.

    Äänestä

  • päiviä on tainnut kirjoitti:

    olla jokaisella uskontien kulkijalla varsinkin ennen, kuin usko on vakiintunut. Sinä olet uskonut jo kauan, etkä ole masennussairaudestasi huolimatta hyljännyt Jumalaa ja sitä toivoa, joka meille on Jumalassa annettu.
    Tuollainen uskollisuus tulee aina palkita, eli sinun on aika saada vapaus masennuksesta ja oppia Jumalan tie, joka on kapea, mutta rauhaa ja rakkautta täynnä ja tarkoittaa, että ensin on opeteltava tietämään se, minkä lain Jeesus puolestamme täytti, eli mikä on ikuinen laki.

    Ikuinen laki on sisällä liitonarkissa ja sydämiimme kirjoitettu ja sen voi lukea Raamatusta, eli kymmenen Sanan, eli kymmenen käskyn laki, joka johdattaa meidät aina hyvään, ei koskaan pahaan ja rakkaus täyttää tämän lain, eli kaksi suurta käskyä, nämä: RAKASTA JUMALAA YLI KAIKEN JA LÄHIMMÄISTÄ NIIN, KUIN ITSEÄSI, parantavat ihmisen ja vapauttavat synnistä, jos niihin todella uskoo.

    Kaikki me olemme armon varassa ja sen varassa, että Jeesus tuli syntiemme puolesta Uhriksi ja näin välimieheksi meidän ja Jumalan välille, eli me saamme rukoilla ja kiittää Jeesuksen nimessä Jumalaa ja koska me siinä ainoassa, pelastavassa nimessä kaiken teemme, voimme olla varmoja, että Jumala kuulee rukouksemme, jopa huokauksemme. Emme kuitenkaan saa jäädä odottomaan ihmeitä, vaan meidän tulee pyrkiä ja kurottaa Jumalan Sanaa kohden, eli uskoa ja ihmeet seuraavat uskoa.

    Jeesus ensin ja sitten kaikki muu, sillä vain Jeesus on meille pelastus ja ELÄMÄN SANA.

    Jumalan Sana ja Pyhä Henki synnyttää uutta.

    Katkeruudelle ei saa antaa sijaa sydämmessämme, näytti miltä hyvänsä. Niinkuin Israelin kansa katkeroitui erämaassa ja siitä ei seurannut hyvää, tätä olen opetellut viimeaikoina.
    Ja toinen opetus on ollut kun olen katsellut vaellustani taaksepäin niin olen tajunnut miten typerästi ja lihallisesti olenkaan vaeltanut.
    Tuo typerä vaellukseni, niin uskon, johtuu myös sisäisestä rikkinäisyydestäni, vaikka en tietenkään saa syntejäni puolustella, niin rukoilen sisäistä parantumista ja rakkautta tarvitsen ennenkaikkea, sitä Jumalalan vaikuttamaa että voisin vaeltaa rakkaudessa lähimmäisen parhaaksi.

    PS:( Kasvoin nouruuteni sellaisissa olosuhteissa jossa opin pitämään kaikkia vihollisina, tämä yksinäisyys on lyönyt leimansa minuun, mutta en liene mahdoton tapaus Jumalalle).

    Äänestä

  • ja kovasti kirjoitti:

    Katkeruudelle ei saa antaa sijaa sydämmessämme, näytti miltä hyvänsä. Niinkuin Israelin kansa katkeroitui erämaassa ja siitä ei seurannut hyvää, tätä olen opetellut viimeaikoina.
    Ja toinen opetus on ollut kun olen katsellut vaellustani taaksepäin niin olen tajunnut miten typerästi ja lihallisesti olenkaan vaeltanut.
    Tuo typerä vaellukseni, niin uskon, johtuu myös sisäisestä rikkinäisyydestäni, vaikka en tietenkään saa syntejäni puolustella, niin rukoilen sisäistä parantumista ja rakkautta tarvitsen ennenkaikkea, sitä Jumalalan vaikuttamaa että voisin vaeltaa rakkaudessa lähimmäisen parhaaksi.

    PS:( Kasvoin nouruuteni sellaisissa olosuhteissa jossa opin pitämään kaikkia vihollisina, tämä yksinäisyys on lyönyt leimansa minuun, mutta en liene mahdoton tapaus Jumalalle).

    tapaus, kun Jeesus minutkin, joka olin koko lääketieteelle ja kaikille apukeinoille mahdoton tapaus, hetkessä paransi:).

    Siunausta sinulle tällä tiellä, missä Jumalan Sana tekee aivan varmasti sinut täydellisen vapaaksi ja terveeksi, sillä JEESUS ELÄÄ ja antaa meille ELÄMÄN, jossa on rakkaus Jumalaan, itseen ja lähimmäiseen ja se tekee meistä niin kummallisen vapaita, että itse olen sitä 25 vuotta ihmetellyt. Jumalan Sana on totuus, eikä totuus pala tulessakaan.

    Äänestä

  • ole mahdoton kirjoitti:

    tapaus, kun Jeesus minutkin, joka olin koko lääketieteelle ja kaikille apukeinoille mahdoton tapaus, hetkessä paransi:).

    Siunausta sinulle tällä tiellä, missä Jumalan Sana tekee aivan varmasti sinut täydellisen vapaaksi ja terveeksi, sillä JEESUS ELÄÄ ja antaa meille ELÄMÄN, jossa on rakkaus Jumalaan, itseen ja lähimmäiseen ja se tekee meistä niin kummallisen vapaita, että itse olen sitä 25 vuotta ihmetellyt. Jumalan Sana on totuus, eikä totuus pala tulessakaan.

    Tiedän että minun pitää porautua Jumalan sanaan yhä syvemmälle, sehän on lääke koko minun ruumiilleni niinhän se sana lupaa.
    Olen paljon kuunnellut toisten saarnoja ja lukenut kirjoja siis valmiiksi murrettua leipää olen syönyt enimmäkseen.
    Minun pitää itse ruveta murtamaan sanan leipää oikein tosissaan, en vain oikein tiedä mistä ja miten aloittaisin, olisko novum hyvä apu, vai joku alkukielen sanakirja no Pyhähenki on tietysti paras.
    UUsitestamentti on jokseenkin tuttu, muttei tietenkään avautunut kuin hieman.

    Neuvokaa olen pelkkänä korvana.

    Äänestä

  • ja kovasti kirjoitti:

    Tiedän että minun pitää porautua Jumalan sanaan yhä syvemmälle, sehän on lääke koko minun ruumiilleni niinhän se sana lupaa.
    Olen paljon kuunnellut toisten saarnoja ja lukenut kirjoja siis valmiiksi murrettua leipää olen syönyt enimmäkseen.
    Minun pitää itse ruveta murtamaan sanan leipää oikein tosissaan, en vain oikein tiedä mistä ja miten aloittaisin, olisko novum hyvä apu, vai joku alkukielen sanakirja no Pyhähenki on tietysti paras.
    UUsitestamentti on jokseenkin tuttu, muttei tietenkään avautunut kuin hieman.

    Neuvokaa olen pelkkänä korvana.

    ykkösestä. Lupaan, että saat jo tästä eka luvusta paljon uutta, sillä Pyhä Henki avaa sinulle nyt Sanaa, kun itse ahkeroit Sanan, eli Jeesuksen tuntemiseksi, etkä ota enää valmiiksi pureskeltua vastaan. Sana raivaa pois vanhan ja antaa uuden tillalle ja siitä seuraa uudestisyntyminen ylhäältä Jumalan Sanasta ja Pyhästä Hengestä.

    Johannes kolmosessa Jeesus opettaa uudestisyntymisestä, mutta hivenen ylimalkaisesti, sillä se on asia, mikä pitää kokea, muuten sitä ei käsitä.

    Johannes 1
    1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
    2 Hän oli alussa Jumalan tykönä.
    3 Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.
    4 Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus.
    5 Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt.


    6 Oli mies, Jumalan lähettämä; hänen nimensä oli Johannes.
    7 Hän tuli todistamaan, todistaaksensa valkeudesta, että kaikki uskoisivat hänen kauttansa.
    8 Ei hän ollut se valkeus, mutta hän tuli valkeudesta todistamaan.
    9 Totinen valkeus, joka valistaa jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan.
    10 Maailmassa hän oli, ja maailma on hänen kauttaan saanut syntynsä, ja maailma ei häntä tuntenut.
    11 Hän tuli omiensa tykö, ja hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan.

    12 Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,
    13 jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta.


    14 Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.


    15 Johannes todisti hänestä ja huusi sanoen: "Tämä on se, josta minä sanoin: se, joka minun jälkeeni tulee, on ollut minun edelläni, sillä hän on ollut ennen kuin minä."
    16 Ja hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet, ja armoa armon päälle.
    17 Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta.
    18 Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt; ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut.
    19 Ja tämä on Johanneksen todistus, kun juutalaiset lähettivät hänen luoksensa Jerusalemista pappeja ja leeviläisiä kysymään häneltä: "Kuka sinä olet?"
    20 Ja hän tunnusti eikä kieltänyt; ja hän tunnusti: "Minä en ole Kristus".
    21 Ja he kysyivät häneltä: "Mikä sitten? Oletko sinä Elias?" Hän sanoi: "En ole". "Se profeettako olet?" Hän vastasi: "En".
    22 Niin he sanoivat hänelle: "Kuka olet, että voisimme antaa vastauksen niille, jotka meidät lähettivät? Mitä sanot itsestäsi?"
    23 Hän sanoi: "Minä olen huutavan ääni erämaassa: 'Tehkää tie tasaiseksi Herralle', niinkuin profeetta Esaias on sanonut."
    24 Ja lähetetyt olivat fariseuksia;
    25 ja he kysyivät häneltä ja sanoivat hänelle: "Miksi sitten kastat, jos et ole Kristus etkä Elias etkä se profeetta?"

    26 Johannes vastasi heille sanoen: "Minä kastan vedellä; mutta teidän keskellänne seisoo hän, jota te ette tunne.
    27 Hän on se, joka tulee minun jälkeeni ja jonka kengänpaulaa minä en ole arvollinen päästämään."
    28 Tämä tapahtui Betaniassa, Jordanin tuolla puolella, jossa Johannes oli kastamassa.
    29 Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!
    30 Tämä on se, josta minä sanoin: 'Minun jälkeeni tulee mies, joka on ollut minun edelläni, sillä hän on ollut ennen kuin minä'.
    31 Ja minä en tuntenut häntä; mutta sitä varten, että hän tulisi julki Israelille, minä olen tullut vedellä kastamaan."
    32 Ja Johannes todisti sanoen: "Minä näin Hengen laskeutuvan taivaasta alas niinkuin kyyhkysen, ja se jäi hänen päällensä.
    33 Ja minä en tuntenut häntä; mutta hän, joka lähetti minut vedellä kastamaan, sanoi minulle: 'Se, jonka päälle sinä näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, hän on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä'.


    34 Ja minä olen sen nähnyt ja olen todistanut, että tämä on Jumalan Poika."
    35 Seuraavana päivänä Johannes taas seisoi siellä ja kaksi hänen opetuslapsistansa.
    36 Ja kiinnittäen katseensa Jeesukseen, joka siellä käveli, hän sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa!"
    37 Ja ne kaksi opetuslasta kuulivat hänen näin puhuvan ja seurasivat Jeesusta.
    38 Niin Jeesus kääntyi ja nähdessään heidän seuraavan sanoi heille: "Mitä te etsitte?" He vastasivat hänelle: "Rabbi" -se on käännettynä: opettaja-"missä sinä majailet?"
    39 Hän sanoi heille: "Tulkaa ja katsokaa". Niin he menivät ja näkivät, missä hän majaili, ja viipyivät hänen tykönään sen päivän. Silloin oli noin kymmenes hetki.
    40 Andreas, Simon Pietarin veli, oli toinen niistä kahdesta, jotka olivat kuulleet, mitä Johannes sanoi, ja seuranneet Jeesusta.
    41 Hän tapasi ensin veljensä Simonin ja sanoi hänelle: "Me olemme löytäneet Messiaan", se on käännettynä: Kristus.
    42 Ja hän vei hänet Jeesuksen tykö. Jeesus kiinnitti katseensa häneen ja sanoi: "Sinä olet Simon, Johanneksen poika; sinun nimesi on oleva Keefas", joka käännettynä on Pietari.
    43 Seuraavana päivänä Jeesus tahtoi lähteä Galileaan; ja hän tapasi Filippuksen ja sanoi hänelle: "Seuraa minua".
    44 Ja Filippus oli Beetsaidasta, Andreaan ja Pietarin kaupungista.
    45 Filippus tapasi Natanaelin ja sanoi hänelle: "Me olemme löytäneet sen, josta Mooses laissa ja profeetat ovat kirjoittaneet, Jeesuksen, Joosefin pojan, Nasaretista".
    46 Natanael sanoi hänelle: "Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää?" Filippus sanoi hänelle: "Tule ja katso".
    47 Jeesus näki Natanaelin tulevan tykönsä ja sanoi hänestä: "Katso, oikea israelilainen, jossa ei vilppiä ole!"
    48 Natanael sanoi hänelle: "Mistä minut tunnet?" Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Ennenkuin Filippus sinua kutsui, kun olit viikunapuun alla, näin minä sinut".
    49 Natanael vastasi ja sanoi hänelle: "Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas".
    50 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Sentähden, että minä sanoin sinulle: 'minä näin sinut viikunapuun alla', sinä uskot. Sinä saat nähdä suurempia, kuin nämä ovat."
    51 Ja hän sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: te saatte nähdä taivaan avoinna ja Jumalan enkelien nousevan ylös ja laskeutuvan alas Ihmisen Pojan päälle."

    Äänestä

  • tästä Johannes kirjoitti:

    ykkösestä. Lupaan, että saat jo tästä eka luvusta paljon uutta, sillä Pyhä Henki avaa sinulle nyt Sanaa, kun itse ahkeroit Sanan, eli Jeesuksen tuntemiseksi, etkä ota enää valmiiksi pureskeltua vastaan. Sana raivaa pois vanhan ja antaa uuden tillalle ja siitä seuraa uudestisyntyminen ylhäältä Jumalan Sanasta ja Pyhästä Hengestä.

    Johannes kolmosessa Jeesus opettaa uudestisyntymisestä, mutta hivenen ylimalkaisesti, sillä se on asia, mikä pitää kokea, muuten sitä ei käsitä.

    Johannes 1
    1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
    2 Hän oli alussa Jumalan tykönä.
    3 Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.
    4 Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus.
    5 Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt.


    6 Oli mies, Jumalan lähettämä; hänen nimensä oli Johannes.
    7 Hän tuli todistamaan, todistaaksensa valkeudesta, että kaikki uskoisivat hänen kauttansa.
    8 Ei hän ollut se valkeus, mutta hän tuli valkeudesta todistamaan.
    9 Totinen valkeus, joka valistaa jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan.
    10 Maailmassa hän oli, ja maailma on hänen kauttaan saanut syntynsä, ja maailma ei häntä tuntenut.
    11 Hän tuli omiensa tykö, ja hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan.

    12 Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,
    13 jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta.


    14 Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.


    15 Johannes todisti hänestä ja huusi sanoen: "Tämä on se, josta minä sanoin: se, joka minun jälkeeni tulee, on ollut minun edelläni, sillä hän on ollut ennen kuin minä."
    16 Ja hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet, ja armoa armon päälle.
    17 Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta.
    18 Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt; ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut.
    19 Ja tämä on Johanneksen todistus, kun juutalaiset lähettivät hänen luoksensa Jerusalemista pappeja ja leeviläisiä kysymään häneltä: "Kuka sinä olet?"
    20 Ja hän tunnusti eikä kieltänyt; ja hän tunnusti: "Minä en ole Kristus".
    21 Ja he kysyivät häneltä: "Mikä sitten? Oletko sinä Elias?" Hän sanoi: "En ole". "Se profeettako olet?" Hän vastasi: "En".
    22 Niin he sanoivat hänelle: "Kuka olet, että voisimme antaa vastauksen niille, jotka meidät lähettivät? Mitä sanot itsestäsi?"
    23 Hän sanoi: "Minä olen huutavan ääni erämaassa: 'Tehkää tie tasaiseksi Herralle', niinkuin profeetta Esaias on sanonut."
    24 Ja lähetetyt olivat fariseuksia;
    25 ja he kysyivät häneltä ja sanoivat hänelle: "Miksi sitten kastat, jos et ole Kristus etkä Elias etkä se profeetta?"

    26 Johannes vastasi heille sanoen: "Minä kastan vedellä; mutta teidän keskellänne seisoo hän, jota te ette tunne.
    27 Hän on se, joka tulee minun jälkeeni ja jonka kengänpaulaa minä en ole arvollinen päästämään."
    28 Tämä tapahtui Betaniassa, Jordanin tuolla puolella, jossa Johannes oli kastamassa.
    29 Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!
    30 Tämä on se, josta minä sanoin: 'Minun jälkeeni tulee mies, joka on ollut minun edelläni, sillä hän on ollut ennen kuin minä'.
    31 Ja minä en tuntenut häntä; mutta sitä varten, että hän tulisi julki Israelille, minä olen tullut vedellä kastamaan."
    32 Ja Johannes todisti sanoen: "Minä näin Hengen laskeutuvan taivaasta alas niinkuin kyyhkysen, ja se jäi hänen päällensä.
    33 Ja minä en tuntenut häntä; mutta hän, joka lähetti minut vedellä kastamaan, sanoi minulle: 'Se, jonka päälle sinä näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, hän on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä'.


    34 Ja minä olen sen nähnyt ja olen todistanut, että tämä on Jumalan Poika."
    35 Seuraavana päivänä Johannes taas seisoi siellä ja kaksi hänen opetuslapsistansa.
    36 Ja kiinnittäen katseensa Jeesukseen, joka siellä käveli, hän sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa!"
    37 Ja ne kaksi opetuslasta kuulivat hänen näin puhuvan ja seurasivat Jeesusta.
    38 Niin Jeesus kääntyi ja nähdessään heidän seuraavan sanoi heille: "Mitä te etsitte?" He vastasivat hänelle: "Rabbi" -se on käännettynä: opettaja-"missä sinä majailet?"
    39 Hän sanoi heille: "Tulkaa ja katsokaa". Niin he menivät ja näkivät, missä hän majaili, ja viipyivät hänen tykönään sen päivän. Silloin oli noin kymmenes hetki.
    40 Andreas, Simon Pietarin veli, oli toinen niistä kahdesta, jotka olivat kuulleet, mitä Johannes sanoi, ja seuranneet Jeesusta.
    41 Hän tapasi ensin veljensä Simonin ja sanoi hänelle: "Me olemme löytäneet Messiaan", se on käännettynä: Kristus.
    42 Ja hän vei hänet Jeesuksen tykö. Jeesus kiinnitti katseensa häneen ja sanoi: "Sinä olet Simon, Johanneksen poika; sinun nimesi on oleva Keefas", joka käännettynä on Pietari.
    43 Seuraavana päivänä Jeesus tahtoi lähteä Galileaan; ja hän tapasi Filippuksen ja sanoi hänelle: "Seuraa minua".
    44 Ja Filippus oli Beetsaidasta, Andreaan ja Pietarin kaupungista.
    45 Filippus tapasi Natanaelin ja sanoi hänelle: "Me olemme löytäneet sen, josta Mooses laissa ja profeetat ovat kirjoittaneet, Jeesuksen, Joosefin pojan, Nasaretista".
    46 Natanael sanoi hänelle: "Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää?" Filippus sanoi hänelle: "Tule ja katso".
    47 Jeesus näki Natanaelin tulevan tykönsä ja sanoi hänestä: "Katso, oikea israelilainen, jossa ei vilppiä ole!"
    48 Natanael sanoi hänelle: "Mistä minut tunnet?" Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Ennenkuin Filippus sinua kutsui, kun olit viikunapuun alla, näin minä sinut".
    49 Natanael vastasi ja sanoi hänelle: "Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas".
    50 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Sentähden, että minä sanoin sinulle: 'minä näin sinut viikunapuun alla', sinä uskot. Sinä saat nähdä suurempia, kuin nämä ovat."
    51 Ja hän sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: te saatte nähdä taivaan avoinna ja Jumalan enkelien nousevan ylös ja laskeutuvan alas Ihmisen Pojan päälle."

    Siunausta!

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 14 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


ja kovasti kirjoitti:

Elämäni valuu täysin hukkaan, olen masentunut ja kärsinyt ylirasitus oireista 24 vuotta.
Olen yrittänyt maallisissa töissä käydä ja jaksanut aina vuoden parin pätkiä. Kunnes voimani ovat lopullisesti menneet en jaksa enää tehdä töitä. Eikös tällaisen pitäisi jo päästä eläkeelle, rukoillut olen rukoilemasta päästyänikin mutta tuloksena on että viimeisetkin voimat otetiin pois.
Mistään en saa apua, kun järki sattuu vielä jotenkin pelaamaan, tässä yhteiskunnassa pitää näköjään tulla täysin pöpiksi ennenkuin reagoidaan jotenkin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu