... ja proffan yksityiskohtainen analyysi TÄSSÄ (tiivistelmä alussa, ellet jaksa lukea kaikkea):
Proffan kritiikin yhteenveto Naisunionin periaateohjelmasta (yksityiskohtaiset kommentit julistuksen seassa)
- sisältää lukuisia hyviä ja kannatettavia asioita, joihin olen alla kommentoinut
Seuraavia asioita en kannata tai kritisoin jonkin verran:
- yksisilmäinen naisnäkökulma ihmisen kannustamisessa, jossa vain tyttöihin/naisiin kohdistetaan kannustusta, poikien ongelmat unohtaen (tähän ilmeisesti tarvittaisiin miesliikettä). Pari mainintaa pojista tapahtuu vain siitä näkökulmasta, että pojille tyypillisiä asioita ei saisi ihannoida... Miksei – siinä missä tytöillekin tyypillisiä?
- seksuaalikasvatuksessa hedonismin korostaminen esim. sen kustannuksella että korostettaisiin seksin kuuluvan vastuulliseen parisuhteeseen. Aborttia tässä nyt ei onneksi kannateta – kuitenkin vastuullisuuden käsite seksuaalikasvatuksessa on jotenkin unohdettu (korostetaan nautintoa, ilman että muistetaan, että ihmissuhteisiin liittyy myös vastuuta). Parisuhdetta/avioliittoa ei mainita ihanteena. Homoseksuaalisuuden ihannointi normaalina käytöksenä. Tämä ehkäissee esim. kristittyjä ihmisiä kovin äänekkäästi julistautumasta feministeiksi?
- työelämän ja palkkauksen tasa-arvon sälyttäminen työnantajan vastuulle tilanteessa, jossa valtio jo pienyrittäjää nykyisinkin pitää tiukoilla ja rokottaa. Tämä on karhunpalvelus nuorille naisille ja perheille.
- kaksinaismoralismia toisaalla sanoen: ei ole sukupuolten välisiä eroja, toisaalla sitten korostaen, että ”naisellisia ominaisuuksia tuettava työelämässä” – työelämä korostaa ominaisuuksia, joilla siellä pärjätään
- harhakuvaa siitä, että valtaosin ihmiset sorsisivat naisia noin yleensä yhteiskunnassamme (naisia on enemmistö suomalaisista). Tähän liittyvät viljellyt kielikuvat naisesta ”kohdelluksi tulijana”, sen sijaan että nähtäisiin nainen (kuin mieskin) aktiivisena toimijana. Feminismi tuntuu itse pitävän yllä käsitystä naisesta enemmänkin objektina kuin toimijana?
- väkivaltakeskustelussa näkökulmien puuttuminen, miten väkivaltaa voidaan ehkäistä myös miehiin vaikuttamalla / miestyöllä – ei vain rankaisemalla sitten, kun kusi on jo housuissa (yksisilmäinen naisnäkökulma tässä)
-----ja sitten ne yksityiskohtaiset kommentit, julistuksesta otetun kopion keskellä -----
”KOLME ASKELTA TASA-ARVON TIELLÄ – Naisasialiitto Unionin periaateohjelma
julkistettu 18.9.2001”
[proffan kommentit hakasulkeissa]
Jokaisella on oltava vapaus valita itse, minkälainen ihminen hän on. Sekä naisten että miesten tulisi saada olla vapaita ympäröivän yhteiskunnan ennakkoluuloista ja historiallisista sukupuolirooleista.
[proffan kommentti: tämä on kaikilla korvien välissä, katsotaan jäljempänä, edistääkö loppuosa ohjelmasta juuri näitä ennakkoluuloja – jannen kommentit siitä, että historiallinen ”miesvalta” ei ole todellakaan edustanut kuin murto-osaa edes miehistä, on syytä pitää mielessä myös]
Miesten ja naisten perinteiset roolit ovat jo väljentyneet ja lähentyneet toisiaan. Ne ovat silti vielä selkeästi erilliset. Miehiin ja naisiin kohdistetaan erilaisia odotuksia, ja eri asiat ovat sallittuja ja sopivia vain miehille tai naisille. Miehiä ja naisia tulisi kuitenkin kohdella ensisijaisesti yksilöinä ja vasta toissijaisesti sukupuolensa edustajina.
[Tarkennus: samaa mieltä – lisäisin vielä: ihmisinä – hyvä periaate siis. Mitenkäs tämä näkyy naisunionin omissa valintakriteereissä yhdistyksensä jäseniksi tai kirjastonsa käyttäjiksi? Kaksinaismoralismia alkaa kehittymään ilmanalaan...]
Monet yhteiskunnan instituutiot, kuten oikeusjärjestelmä ja työmarkkinat, perustuvat yhä perinteisten sukupuoliroolien säätelemään maailmankuvaan, eikä miehiä ja naisia nähdä tasavertaisina.
[hmmm.... tämä on vielä sitä vanhojen tanttojen marinaa, nuoret naiset, joita tunnen, näkevät todellakin itsensä tasavertaisina – kokevat myös tulleeksi kohdelluksi noin.]
Naisiin kohdistuvat asenteet ja ennakkoluulot näkyvät tavoissa, joilla heitä kohdellaan:
[Nainen nähdään tässä myös unionin toimesta ”passiivisena” kohdelluksi tulijana, ei oman onnensa seppänä... ihan kuin naisten tarvitsisi odottaa jotain kohtelua keneltäkään, vain toimia]
1. Naiset ansaitsevat yhä Suomessa vain 80 % miesten tuloista. Eläketurvajärjestelmä syrjii lapsiaan kotona hoitavia naisia.
[tästä en voisi olla enempää samaa mieltä – avioliitossa pitäisi pistää eläkeansiot tasan kummankin aviopuolison kesken – tienasi kumpi tahansa sitten toista enemmän – naimisissaolovuosilta – Hyvä naisunioni! tätä aloitetta kannatan!]
Naiset ovat myös miehiä useammin määräaikaisissa työsuhteissa. Myöskään työpaikoilla tapahtuvaan, lähinnä naisiin kohdistuvaan seksuaaliseen häirintään ei puututa riittävästi.
[Näin nuoremman miehen näkökulmasta, joka ei kerennyt mukaan suurten ikäluokkien vakipaikkakilpailuun ja ammattiliittojen työn ”hedelmiin” – tuntuu pätkätyöt olevan nykyisin kaikkien vitsaus, ei vain naisten ongelma. Seksuaaliseen häirintään puuttumista tukevaa ilmapiiriä on kannustettava – kaikkien pitää saada tehdä työnsä ilman, että tarvitsee vaivautua toisten himojen tähden]
2. Naisia arvioidaan ja arvotetaan ulkonäkönsä perusteella. Tämä ja muut naisiin kohdistuvat perinteiset odotukset luovat erityisesti paineita nuorille tytöille, jotka vasta etsivät itseään.
[tämä koskee myös miehiä – joten tämäkin on yleisempi ihmiskunnan ongelma. Toisaalta kannattaa suosia sitä, että ihmiset yleensä terveesti pitävät esim. kunnostaan ja terveydestään huolta, jos mahdollista. Kaikki ihmiset myös esim. työssä muodostavat käsityksiä ulkonäön pohjalta – kukaan ei palkkaisi vaikkapa homssuista myyjää – oli se sitten mies tai nainen]
3. Naisiin kohdistuvaa lähisuhdeväkivaltaa ei nähdä sen laajoista vaikutuksista huolimatta yhteiskunnallisena epäkohtana eikä toteutumattoman tasa-arvon ilmentäjänä, vaan yksityisasiana, vaikka väkivallantekijä lähes poikkeuksetta on mies ja uhri nainen. Naisiin kohdistuva väkivalta on rikos, vaikka ympäröivä yhteiskunta ja nainen itsekään eivät sitä vielä aina sellaiseksi tunnista.
[kannattaa muistaa, että myös miehiin kohdistuva väkivalta on rikos. Kannatan sitä, että naisia rohkaisemaan jo valintavaiheessa katsomaan, minkälaisen tyypin ottavat. Samaten, jos on paskiainen kuitenkin onnistunut huijaamaan, niin lähtemään väkivaltaisesta parisuhteesta. Naistaan ja lapsiaan lyövä mies ei ole mikään mies.. Toisaalta olen eri mieltä ETTEIKÖ tätä nähtäisi epäkohtana – kaikki normaalit ihmiset näkevät: Häkämiehen tapausta surkuteltiin asemasta riippumatta, Reinin ja Piipon juttuja riepoteltiin – ja kyllä poliisikin sukupuolesta riippumatta puuttuu perheväkivaltaan. Mutta epäkohta on yhä olemassa – toisaalta, jos asiaa käsitellään VAIN naisnäkökulmasta, on tulevien sukupolvien kasvattamisessa ongelmia. Hyviä MIESroolimalleja perheenisinä ja miehinä tarvitaan. Siksi tarvitaan erityisesti miestyötä, jotka kasvattavat miehistä itsetietoisia ja itsevarmoja hyvän itsetunnon omaavia partnereita ja isiä. Kristillinen miestyö on tätä parhaimmillaan!]
Naisten on saatava tasa-arvoinen asema työelämässä
Työelämän tasa-arvoa käsittelevien lakien tulee toteutua käytännössä. Sukupuolesta ei siis saa olla haittaa työhönottotilanteessa, työoloissa eikä palkkauksessa.
[samaa mieltä, että ideaalina pitää pitää esillä. Toisaalta sosiaalidemokraattisen linjan, jossa työnantajille vain laitetaan esim. ammattiliittojen toimesta lisärasitteita, sijaan pitää miettiä sitä, miten pieni- ja keskisuuret yritykset yleensä voisiva työllistää paremmin ihmisiä. Yleensä työllistäminen on liian kallista ja riskialtista pienelle yritykselle. Työnantajalta pois kaikki ylimääräiset kustannukset naisille sukupuolesta johtuvista riskeistä. Voitaisiin myös edellyttää, että naisyrittäjät sitten näyttävät joka alalla esimerkkiä? Siivousalalla ja hoitoalan yksityisyrityksissä varmaan näytetäänkin. Vaimoni sisar on todennut, että työllistämistuella olevat miehet eivät esim. sovellu siivoojiksi kokemuksensa mukaan läheskään niin hyvin kuin naiset, ovat näet laiskempia ja saamattomampia hänen mukaansa – vastaa tietyn organisaation kunnossapitopuolesta.]
Erityisesti samapalkkaisuusperiaatteen on toteuduttava: samasta tai samanarvoisesta työstä tulee maksaa samaa palkkaa naisille ja miehille. Sukupuoli ei saa olla työuralla etenemisen este. Myös työnarvioinnin menetelmiä on kehitettävä niin, että ne tekevät näkyviksi ja arvostetuiksi paitsi miehille myös naisille tyypillisiksi ajateltuja taitoja ja kykyjä.
[hassua, että tässä pidetään sitten noita ”ominaiskykyjä” esillä, vaikka ylempänä juuri toitotettiin, ettei pitäisi olla ”miesten ja naisten kykyjä”. Ristiriitaista hieman. Yksityisyrityksissä ei sukupuolen pitäisi olla este – paras etenee. Se on firmankin kannalta parasta. Julkishallinnossa pitäisi myös kehittää tätä arviointitapaa – yliopistot ovat jo aika pitkällä siinä, että kaikki tietävät kriteerit akateemisen portfolion suhteen Suomessa, mitä vaaditaan.]
Vaihtoehtoja työn ja perheen yhteensovittamiseksi on luotava nykyistä enemmän. Naisilla on oltava mahdollisuus yhdistää ansiotyö ja perhe-elämä elämäntilanteeseensa sopivalla tavalla,
[samoin kuin miehillä, huom! usein ei ole]
ilman että heidän sosiaali-, työttömyys- tai eläketurvansa kärsii. Äitiys- ja vanhempainlomien sekä hoitovapaan ajalta tulee kertyä eläkettä ja kokemuslisiä.
[kyllä – kunhan työnantaja ei joudu maksamaan sitä. Hyvä ratkaisu olisi esim. aviopuolisoiden tasaus, johon viittasin – yksinhuoltajille valtion toimesta sitten eläkekertymät otettaisiin huomioon, koska lapsien tekeminen on koko yhteiskuntamme etu.]
Työn ja perheen yhdistämisen ongelmat, kasvatusvastuu ja kotityöt eivät ole pelkästään naisten asioita.
[hyvä – naisunioni kristillisen miestyön kanssa samalla linjoilla!]
Työnantajien on rohkaistava isien tasaveroista osallistumista perhe-elämään mm. käyttämällä lainsäädännön heille suomia mahdollisuuksia.
[näitä mahdollisuuksia pitää kehittää siten, että jo nyt äärimmilleen verotettua ja tiukoilla olevaa perhettä ei rangaista taloudellisesti, jos isä päättää ottaa ”lomaa”. Miksi työnantajien pitäisi rohkaista? Taas on tyypillistä sossumentaliteettia, jossa työnantajan pitäisi kantaa kaikki mahdollinen vastuu? Se riittää, että homma on laillista, ja että asia on taloudellisesti siedettävä, kun nuori perhe on tiukassa tilanteessa. Meidän kohdalla ei edes lasten ollessa vauvoja olisi ollut varaa tuohon muutaman tuhannen mummonmarkan ansiomenetykseen, joka olisi syntynyt isyyslomastani]
Vanhemmuutta ja omien lapsien hoitamista kotona ei pidä väheksyä, vaan sitä tulee arvostaa kokemuksena, joka kehittää myös työelämässä ja yhteiskunnallisten asioiden hoidossa tärkeitä kykyjä. Kotivanhemmuuden ei tule ajatella taannuttavan, vaan se tulee nähdä yhteiskunnan voimavarana.
[hyvä! Tämä tarkoittaa myös, että työssäkäyntiä kodin ulkopuolella ei pidetä ihmiselle ainoana ideaalina!]
Tyttöjä ja poikia tulee kasvattaa tasa-arvoisesti ja yksilöllisesti
Lapsuus on tasavertainen elämänvaihe muiden elämänvaiheiden joukossa.
[joka alkaa kohdusta]
Nyky-yhteiskunnassa yleistä lasten varhaista seksuaalistamista tulee vastustaa. Lasten tulee saada olla lapsia riittävän pitkään.
[hienoa! mikä se on? – alempana peruskouluihin sitten tungetaan lisää seksuaalivalistusta, jossa pitää mainostaa kaikkia lajeja...]
Lasta on kasvatettava ja kannustettava rakentamaan persoonallisuuttaan yksilöllisten ominaisuuksiensa eikä sukupuolensa perusteella. Tytöissä ja pojissa on hyväksyttävä myös sellaisia piirteitä, joita on pidetty tyypillisinä toiselle sukupuolelle.
[toisaalta on vältettävä, ettei lapselle tuputeta tieten tahtoen mitä tahansa... annetaan hänen itse kiinnostua, mistä haluaa]
Vaikka tyttöjen automaattinen kasvattaminen perinteisiin sukupuolirooleihin ei ole mielekästä, poikatyttöjen ihannointikaan ei toisaalta ole tarpeen. Kaikenlaiset luonteenpiirteet ja ominaisuudet tulee hyväksyä osana tyttöyttä.
[samoin kuin poikia! – tämä saattaa itse asiassa nykyisin olla tärkeämpää tasa-arvon kannalta kuin sen korostaminen, että nainen voi olla kaikkea. Vrt Jackin kokemukset siitä, että naiset kokevat jo vapautta, kun taas miehiltä odotetaan yksipuolisempia asioita...]
Tyttöjä on opetettava arvostamaan itseään ja naisia.
[ja poikia – sellainen mies, joka ei arvosta naista ihmisenä saa sitten naisekseenkin sellaisen, minkälaisen kuvittelee naisen olevan]
Vanhoja uskomuksia tyttöjen välisestä kateudesta, mustasukkaisuudesta ja sopimattomuudesta ryhmätoimintaan ei enää pidä vahvistaa.
[tämäkin lähtee kotoa, terve kotikasvatus on a ja o!]
Tyttöjä tulee rohkaista hyväksymään oma ruumiillisuutensa. Heidän elämäänsä ja olemassaoloonsa ei saa liittyä jatkuvaa ulkonäön tai esteettisyyden arviointia. Tyttöjä on kannustettava erilaisiin harrastuksiin heidän yksilöllisten taitojensa ja kiinnostuksensa perusteella. Heitä ei esimerkiksi pidä kannustaa harrastamaan pelkästään sellaisia urheilulajeja, jotka perustuvat hyvältä näyttämiseen.
[samoin kuin poikia]
Mediaan tarvitaan lisää positiivisia naisroolimalleja, jotka ovat ansioituneita erityisesti jollakin muulla kuin ulkonäöllään.
[toisaalta, jos joku olisi halunnut ansioitua / tienata ulkonäöllään – onko tämä rasite?]
Median tulisi ymmärtää vastuunsa lasten ja aikuisten asenteiden muokkaajana eikä ajatella ainoastaan heijastelevansa vallitsevia arvoja.
[samaa mieltä – kunnon kasvattaja pitää huolta myös siitä, mitä lapset imevät sisäänsä]
Kouluihin tulee saada säännöllistä ja suunnitelmallista tasa-arvokasvatusta. On tärkeää tehdä näkyväksi yhteiskunnan sukupuolijaolle perustuvia käytäntöjä ja kyseenalaistaa niiden lieveilmiöitä, kuten sairaalloisia kauneusihanteita.
[tai vaikkapa harhakuvaa naisten suuremmasta hoivavietistä, miesten paremmasta matikkapäästä jne. ]
Jokaisen peruskoulun opetukseen pitää kuulua myös seksuaalikasvatusta. Sen on oltava tytöille ja pojille samanlaista niin määrältään kuin sisällöltäänkin.
[...toisaalta, kun lapsia halutaan suojella, mikä on oikea ikä aloittaa?]
Heteroseksuaalisuutta ei tule esittää ainoana oikeana seksuaalisuuden muotona.
[Toisaalta, kotikasvatus on tässäkin tärkein lähde. Samoin esim. ihmisen usko/uskonto]
Seksuaalikasvatuksen ei pidä perustua pelkkiin biologisiin faktoihin, vaan siinä tulee tuoda esiin myös seksuaalisuus nautinnon lähteenä sekä yksilön seksuaaliset oikeudet.
[kunhan sitten tätä asiaa ei korosteta sen kustannuksella, ettei ”nautinto” ylitä ”vastuuta” -> vaikkapa puolustuskyvyttömien ihmistainten tappamisena sitten jälkeenpäin]
Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on vastustettava ja tehtävä näkyväksi
Naisiin kohdistuva väkivalta on aina rikos, ja sitä pitää vastustaa.
[ja miehiin, ja sitäkin]
Vaikka 40 % suomalaisista naisista on jossain elämänsä vaiheessa joutunut väkivallan kohteeksi, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ei suhtauduta yhtä vakavasti kuin muuhun väkivaltaan.
[tulee seurata tuomiotilastoja, ja pistää samat tuomiot kaikille]
Naisiin kohdistuva väkivalta ei ole yksityisasia, vaan vakava yhteiskunnallinen epäkohta. Siksi fyysiset, henkiset ja seksuaaliset naisiin kohdistuvan väkivallan muodot on tehtävä näkyviksi, jotta naista alistavat ja kontrolloivat yhteiskunnan valtajärjestelmät voidaan poistaa.
[mitkäs yhteiskunnan valtajärjestelmät nykyisin alistavat naista? ]
Lähisuhdeväkivalta eli perheissä ja parisuhteessa naisiin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeusloukkaus, johon pitää puuttua entistä paljon laajemmin. Lähisuhdeväkivaltaa ovat pahoinpitely, tyttölasten seksuaalinen hyväksikäyttö, raiskaus avioliitossa, tyttöjen sukuelinten silpominen ja muut perinteisiin liittyvät naisia vahingoittavat käytännöt. Naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa lähisuhdeväkivaltaa esiintyy kaikissa sosiaaliluokissa.
[ja poikiin kohdistuvaa hyväksikäyttöä myös – siihen pitää puuttua yhtälailla. Silpomiset lienevät uussuomalaisten ongelma, johon olisi hyvä puuttua jo maahantulon yhteydessä. Myös miehiään pahoinpitelevät naiset tulee saada ilmiönä näkyvämmäksi. Mies ei usein kehtaa myöntää, että nainen lyö. ]
Suomessa joutuu vuosittain yli 90 000 naista väkivallan uhriksi, mutta turvakodeissa on paikkoja vain 110 naiselle. Turvakoteja on saatava lisää, etenkin Pohjois-Suomeen. Turvakodeissa on ensisijaisesti otettava huomioon uhrin kokemukset ja vasta toissijaisesti esimerkiksi perheen koossapysyminen.
[Samaa mieltä – tosin viinan ja huumeiden liikakäytön vastainen työ ehkäisisi paremmin vielä sitten jo ennalta]
Tyttöjen sukuelinten silpomisen eli ympärileikkauksen järjestävät vanhemmat tai muut aikuiset syyllistyvät törkeään pahoinpitelyyn. Suomen valtion tulisi tehdä selväksi, että tyttöjen ympärileikkaus on ihmisoikeusrikos ja sellaisena tuomittava.
[Jep!]
Muualla kuin perheissä tai parisuhteissa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ovat esimerkiksi raiskaus ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Myös seksuaalinen häirintä ja nöyryyttäminen työpaikoilla, oppilaitoksissa, tiedotusvälineissä, mainonnassa jne. ovat naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Muita suuria ongelmia ovat naiskauppa, prostituutio ja pornografia lieveilmiöineen.
[Pornografiaan luettaneen myös pornoteollisuuden sivuelinkeinona olevat ”apuvälineet”? Toivottavasti. Sekä seksin ostaminen että myyminen on tehtävä kriminalisoiduksi, se viestii yhteiskuntamme ideaaleista. Itähuorat pois suomesta heti tavattaessa, pysyvän maahantulokiellon kera. Suomalaiset prostituoidut ja asiakkaat vaikkapa 30 päivän karanteeniin ja pakollisiin tautitesteihin!]
Lainsäädäntömme ja oikeusjärjestelmämme perustuvat yhä maailmankuvaan, jossa naisten tarpeita ei tunnisteta. Toisaalta naisiin kohdistuu väkivaltaa myös siten, että olemassa olevan lainsäädännön noudattamista ei valvota. Esimerkiksi pahoinpitelyn uhrin ns. vakaata tahtoa olla syyttämättä pahoinpitelijäänsä kunnioitetaan yksilön oikeuksien nimissä, vaikka tällöin toteutetaan uhrin tahdon sijaan pahoinpitelijän tahtoa. Myös sovittelu- tai syyttämättäjättämistapauksissa valtiovallan edustaja jättää naisiin kohdistuvan rikollisen teon usein tuomitsematta.
[Pitäisikö naisiin kohdistuvalla rikoksella olla kevyempi todistustaakka kuin miehiin kohdistuvalla?]
Naisiin kohdistuvan väkivallan vastustaminen on myös tärkeä osa kansainvälistä ihmisoikeustyötä. Naisten asemasta on tehty useita kansainvälisiä sopimuksia ja sitoumuksia. Niitä pitää tehdä tunnetuksi, jotta kaikkia kulttuureja edustavat naiset oppisivat tuntemaan oikeutensa ja voisivat itsekin ryhtyä parantamaan omaa asemaansa yhteiskunnassa.
[FEminismillä on kehitysmaissa vielä paljon tehtävää]
(Kuvitettu paperiversio saatavissa Naisasialiitto Unionin toimistosta)
Proffan kritiikin yhteenveto Naisunionin periaateohjelmasta (yksityiskohtaiset kommentit julistuksen seassa)
- sisältää lukuisia hyviä ja kannatettavia asioita, joihin olen alla kommentoinut
Seuraavia asioita en kannata tai kritisoin jonkin verran:
- yksisilmäinen naisnäkökulma ihmisen kannustamisessa, jossa vain tyttöihin/naisiin kohdistetaan kannustusta, poikien ongelmat unohtaen (tähän ilmeisesti tarvittaisiin miesliikettä). Pari mainintaa pojista tapahtuu vain siitä näkökulmasta, että pojille tyypillisiä asioita ei saisi ihannoida... Miksei – siinä missä tytöillekin tyypillisiä?
- seksuaalikasvatuksessa hedonismin korostaminen esim. sen kustannuksella että korostettaisiin seksin kuuluvan vastuulliseen parisuhteeseen. Aborttia tässä nyt ei onneksi kannateta – kuitenkin vastuullisuuden käsite seksuaalikasvatuksessa on jotenkin unohdettu (korostetaan nautintoa, ilman että muistetaan, että ihmissuhteisiin liittyy myös vastuuta). Parisuhdetta/avioliittoa ei mainita ihanteena. Homoseksuaalisuuden ihannointi normaalina käytöksenä. Tämä ehkäissee esim. kristittyjä ihmisiä kovin äänekkäästi julistautumasta feministeiksi?
- työelämän ja palkkauksen tasa-arvon sälyttäminen työnantajan vastuulle tilanteessa, jossa valtio jo pienyrittäjää nykyisinkin pitää tiukoilla ja rokottaa. Tämä on karhunpalvelus nuorille naisille ja perheille.
- kaksinaismoralismia toisaalla sanoen: ei ole sukupuolten välisiä eroja, toisaalla sitten korostaen, että ”naisellisia ominaisuuksia tuettava työelämässä” – työelämä korostaa ominaisuuksia, joilla siellä pärjätään
- harhakuvaa siitä, että valtaosin ihmiset sorsisivat naisia noin yleensä yhteiskunnassamme (naisia on enemmistö suomalaisista). Tähän liittyvät viljellyt kielikuvat naisesta ”kohdelluksi tulijana”, sen sijaan että nähtäisiin nainen (kuin mieskin) aktiivisena toimijana. Feminismi tuntuu itse pitävän yllä käsitystä naisesta enemmänkin objektina kuin toimijana?
- väkivaltakeskustelussa näkökulmien puuttuminen, miten väkivaltaa voidaan ehkäistä myös miehiin vaikuttamalla / miestyöllä – ei vain rankaisemalla sitten, kun kusi on jo housuissa (yksisilmäinen naisnäkökulma tässä)
-----ja sitten ne yksityiskohtaiset kommentit, julistuksesta otetun kopion keskellä -----
”KOLME ASKELTA TASA-ARVON TIELLÄ – Naisasialiitto Unionin periaateohjelma
julkistettu 18.9.2001”
[proffan kommentit hakasulkeissa]
Jokaisella on oltava vapaus valita itse, minkälainen ihminen hän on. Sekä naisten että miesten tulisi saada olla vapaita ympäröivän yhteiskunnan ennakkoluuloista ja historiallisista sukupuolirooleista.
[proffan kommentti: tämä on kaikilla korvien välissä, katsotaan jäljempänä, edistääkö loppuosa ohjelmasta juuri näitä ennakkoluuloja – jannen kommentit siitä, että historiallinen ”miesvalta” ei ole todellakaan edustanut kuin murto-osaa edes miehistä, on syytä pitää mielessä myös]
Miesten ja naisten perinteiset roolit ovat jo väljentyneet ja lähentyneet toisiaan. Ne ovat silti vielä selkeästi erilliset. Miehiin ja naisiin kohdistetaan erilaisia odotuksia, ja eri asiat ovat sallittuja ja sopivia vain miehille tai naisille. Miehiä ja naisia tulisi kuitenkin kohdella ensisijaisesti yksilöinä ja vasta toissijaisesti sukupuolensa edustajina.
[Tarkennus: samaa mieltä – lisäisin vielä: ihmisinä – hyvä periaate siis. Mitenkäs tämä näkyy naisunionin omissa valintakriteereissä yhdistyksensä jäseniksi tai kirjastonsa käyttäjiksi? Kaksinaismoralismia alkaa kehittymään ilmanalaan...]
Monet yhteiskunnan instituutiot, kuten oikeusjärjestelmä ja työmarkkinat, perustuvat yhä perinteisten sukupuoliroolien säätelemään maailmankuvaan, eikä miehiä ja naisia nähdä tasavertaisina.
[hmmm.... tämä on vielä sitä vanhojen tanttojen marinaa, nuoret naiset, joita tunnen, näkevät todellakin itsensä tasavertaisina – kokevat myös tulleeksi kohdelluksi noin.]
Naisiin kohdistuvat asenteet ja ennakkoluulot näkyvät tavoissa, joilla heitä kohdellaan:
[Nainen nähdään tässä myös unionin toimesta ”passiivisena” kohdelluksi tulijana, ei oman onnensa seppänä... ihan kuin naisten tarvitsisi odottaa jotain kohtelua keneltäkään, vain toimia]
1. Naiset ansaitsevat yhä Suomessa vain 80 % miesten tuloista. Eläketurvajärjestelmä syrjii lapsiaan kotona hoitavia naisia.
[tästä en voisi olla enempää samaa mieltä – avioliitossa pitäisi pistää eläkeansiot tasan kummankin aviopuolison kesken – tienasi kumpi tahansa sitten toista enemmän – naimisissaolovuosilta – Hyvä naisunioni! tätä aloitetta kannatan!]
Naiset ovat myös miehiä useammin määräaikaisissa työsuhteissa. Myöskään työpaikoilla tapahtuvaan, lähinnä naisiin kohdistuvaan seksuaaliseen häirintään ei puututa riittävästi.
[Näin nuoremman miehen näkökulmasta, joka ei kerennyt mukaan suurten ikäluokkien vakipaikkakilpailuun ja ammattiliittojen työn ”hedelmiin” – tuntuu pätkätyöt olevan nykyisin kaikkien vitsaus, ei vain naisten ongelma. Seksuaaliseen häirintään puuttumista tukevaa ilmapiiriä on kannustettava – kaikkien pitää saada tehdä työnsä ilman, että tarvitsee vaivautua toisten himojen tähden]
2. Naisia arvioidaan ja arvotetaan ulkonäkönsä perusteella. Tämä ja muut naisiin kohdistuvat perinteiset odotukset luovat erityisesti paineita nuorille tytöille, jotka vasta etsivät itseään.
[tämä koskee myös miehiä – joten tämäkin on yleisempi ihmiskunnan ongelma. Toisaalta kannattaa suosia sitä, että ihmiset yleensä terveesti pitävät esim. kunnostaan ja terveydestään huolta, jos mahdollista. Kaikki ihmiset myös esim. työssä muodostavat käsityksiä ulkonäön pohjalta – kukaan ei palkkaisi vaikkapa homssuista myyjää – oli se sitten mies tai nainen]
3. Naisiin kohdistuvaa lähisuhdeväkivaltaa ei nähdä sen laajoista vaikutuksista huolimatta yhteiskunnallisena epäkohtana eikä toteutumattoman tasa-arvon ilmentäjänä, vaan yksityisasiana, vaikka väkivallantekijä lähes poikkeuksetta on mies ja uhri nainen. Naisiin kohdistuva väkivalta on rikos, vaikka ympäröivä yhteiskunta ja nainen itsekään eivät sitä vielä aina sellaiseksi tunnista.
[kannattaa muistaa, että myös miehiin kohdistuva väkivalta on rikos. Kannatan sitä, että naisia rohkaisemaan jo valintavaiheessa katsomaan, minkälaisen tyypin ottavat. Samaten, jos on paskiainen kuitenkin onnistunut huijaamaan, niin lähtemään väkivaltaisesta parisuhteesta. Naistaan ja lapsiaan lyövä mies ei ole mikään mies.. Toisaalta olen eri mieltä ETTEIKÖ tätä nähtäisi epäkohtana – kaikki normaalit ihmiset näkevät: Häkämiehen tapausta surkuteltiin asemasta riippumatta, Reinin ja Piipon juttuja riepoteltiin – ja kyllä poliisikin sukupuolesta riippumatta puuttuu perheväkivaltaan. Mutta epäkohta on yhä olemassa – toisaalta, jos asiaa käsitellään VAIN naisnäkökulmasta, on tulevien sukupolvien kasvattamisessa ongelmia. Hyviä MIESroolimalleja perheenisinä ja miehinä tarvitaan. Siksi tarvitaan erityisesti miestyötä, jotka kasvattavat miehistä itsetietoisia ja itsevarmoja hyvän itsetunnon omaavia partnereita ja isiä. Kristillinen miestyö on tätä parhaimmillaan!]
Naisten on saatava tasa-arvoinen asema työelämässä
Työelämän tasa-arvoa käsittelevien lakien tulee toteutua käytännössä. Sukupuolesta ei siis saa olla haittaa työhönottotilanteessa, työoloissa eikä palkkauksessa.
[samaa mieltä, että ideaalina pitää pitää esillä. Toisaalta sosiaalidemokraattisen linjan, jossa työnantajille vain laitetaan esim. ammattiliittojen toimesta lisärasitteita, sijaan pitää miettiä sitä, miten pieni- ja keskisuuret yritykset yleensä voisiva työllistää paremmin ihmisiä. Yleensä työllistäminen on liian kallista ja riskialtista pienelle yritykselle. Työnantajalta pois kaikki ylimääräiset kustannukset naisille sukupuolesta johtuvista riskeistä. Voitaisiin myös edellyttää, että naisyrittäjät sitten näyttävät joka alalla esimerkkiä? Siivousalalla ja hoitoalan yksityisyrityksissä varmaan näytetäänkin. Vaimoni sisar on todennut, että työllistämistuella olevat miehet eivät esim. sovellu siivoojiksi kokemuksensa mukaan läheskään niin hyvin kuin naiset, ovat näet laiskempia ja saamattomampia hänen mukaansa – vastaa tietyn organisaation kunnossapitopuolesta.]
Erityisesti samapalkkaisuusperiaatteen on toteuduttava: samasta tai samanarvoisesta työstä tulee maksaa samaa palkkaa naisille ja miehille. Sukupuoli ei saa olla työuralla etenemisen este. Myös työnarvioinnin menetelmiä on kehitettävä niin, että ne tekevät näkyviksi ja arvostetuiksi paitsi miehille myös naisille tyypillisiksi ajateltuja taitoja ja kykyjä.
[hassua, että tässä pidetään sitten noita ”ominaiskykyjä” esillä, vaikka ylempänä juuri toitotettiin, ettei pitäisi olla ”miesten ja naisten kykyjä”. Ristiriitaista hieman. Yksityisyrityksissä ei sukupuolen pitäisi olla este – paras etenee. Se on firmankin kannalta parasta. Julkishallinnossa pitäisi myös kehittää tätä arviointitapaa – yliopistot ovat jo aika pitkällä siinä, että kaikki tietävät kriteerit akateemisen portfolion suhteen Suomessa, mitä vaaditaan.]
Vaihtoehtoja työn ja perheen yhteensovittamiseksi on luotava nykyistä enemmän. Naisilla on oltava mahdollisuus yhdistää ansiotyö ja perhe-elämä elämäntilanteeseensa sopivalla tavalla,
[samoin kuin miehillä, huom! usein ei ole]
ilman että heidän sosiaali-, työttömyys- tai eläketurvansa kärsii. Äitiys- ja vanhempainlomien sekä hoitovapaan ajalta tulee kertyä eläkettä ja kokemuslisiä.
[kyllä – kunhan työnantaja ei joudu maksamaan sitä. Hyvä ratkaisu olisi esim. aviopuolisoiden tasaus, johon viittasin – yksinhuoltajille valtion toimesta sitten eläkekertymät otettaisiin huomioon, koska lapsien tekeminen on koko yhteiskuntamme etu.]
Työn ja perheen yhdistämisen ongelmat, kasvatusvastuu ja kotityöt eivät ole pelkästään naisten asioita.
[hyvä – naisunioni kristillisen miestyön kanssa samalla linjoilla!]
Työnantajien on rohkaistava isien tasaveroista osallistumista perhe-elämään mm. käyttämällä lainsäädännön heille suomia mahdollisuuksia.
[näitä mahdollisuuksia pitää kehittää siten, että jo nyt äärimmilleen verotettua ja tiukoilla olevaa perhettä ei rangaista taloudellisesti, jos isä päättää ottaa ”lomaa”. Miksi työnantajien pitäisi rohkaista? Taas on tyypillistä sossumentaliteettia, jossa työnantajan pitäisi kantaa kaikki mahdollinen vastuu? Se riittää, että homma on laillista, ja että asia on taloudellisesti siedettävä, kun nuori perhe on tiukassa tilanteessa. Meidän kohdalla ei edes lasten ollessa vauvoja olisi ollut varaa tuohon muutaman tuhannen mummonmarkan ansiomenetykseen, joka olisi syntynyt isyyslomastani]
Vanhemmuutta ja omien lapsien hoitamista kotona ei pidä väheksyä, vaan sitä tulee arvostaa kokemuksena, joka kehittää myös työelämässä ja yhteiskunnallisten asioiden hoidossa tärkeitä kykyjä. Kotivanhemmuuden ei tule ajatella taannuttavan, vaan se tulee nähdä yhteiskunnan voimavarana.
[hyvä! Tämä tarkoittaa myös, että työssäkäyntiä kodin ulkopuolella ei pidetä ihmiselle ainoana ideaalina!]
Tyttöjä ja poikia tulee kasvattaa tasa-arvoisesti ja yksilöllisesti
Lapsuus on tasavertainen elämänvaihe muiden elämänvaiheiden joukossa.
[joka alkaa kohdusta]
Nyky-yhteiskunnassa yleistä lasten varhaista seksuaalistamista tulee vastustaa. Lasten tulee saada olla lapsia riittävän pitkään.
[hienoa! mikä se on? – alempana peruskouluihin sitten tungetaan lisää seksuaalivalistusta, jossa pitää mainostaa kaikkia lajeja...]
Lasta on kasvatettava ja kannustettava rakentamaan persoonallisuuttaan yksilöllisten ominaisuuksiensa eikä sukupuolensa perusteella. Tytöissä ja pojissa on hyväksyttävä myös sellaisia piirteitä, joita on pidetty tyypillisinä toiselle sukupuolelle.
[toisaalta on vältettävä, ettei lapselle tuputeta tieten tahtoen mitä tahansa... annetaan hänen itse kiinnostua, mistä haluaa]
Vaikka tyttöjen automaattinen kasvattaminen perinteisiin sukupuolirooleihin ei ole mielekästä, poikatyttöjen ihannointikaan ei toisaalta ole tarpeen. Kaikenlaiset luonteenpiirteet ja ominaisuudet tulee hyväksyä osana tyttöyttä.
[samoin kuin poikia! – tämä saattaa itse asiassa nykyisin olla tärkeämpää tasa-arvon kannalta kuin sen korostaminen, että nainen voi olla kaikkea. Vrt Jackin kokemukset siitä, että naiset kokevat jo vapautta, kun taas miehiltä odotetaan yksipuolisempia asioita...]
Tyttöjä on opetettava arvostamaan itseään ja naisia.
[ja poikia – sellainen mies, joka ei arvosta naista ihmisenä saa sitten naisekseenkin sellaisen, minkälaisen kuvittelee naisen olevan]
Vanhoja uskomuksia tyttöjen välisestä kateudesta, mustasukkaisuudesta ja sopimattomuudesta ryhmätoimintaan ei enää pidä vahvistaa.
[tämäkin lähtee kotoa, terve kotikasvatus on a ja o!]
Tyttöjä tulee rohkaista hyväksymään oma ruumiillisuutensa. Heidän elämäänsä ja olemassaoloonsa ei saa liittyä jatkuvaa ulkonäön tai esteettisyyden arviointia. Tyttöjä on kannustettava erilaisiin harrastuksiin heidän yksilöllisten taitojensa ja kiinnostuksensa perusteella. Heitä ei esimerkiksi pidä kannustaa harrastamaan pelkästään sellaisia urheilulajeja, jotka perustuvat hyvältä näyttämiseen.
[samoin kuin poikia]
Mediaan tarvitaan lisää positiivisia naisroolimalleja, jotka ovat ansioituneita erityisesti jollakin muulla kuin ulkonäöllään.
[toisaalta, jos joku olisi halunnut ansioitua / tienata ulkonäöllään – onko tämä rasite?]
Median tulisi ymmärtää vastuunsa lasten ja aikuisten asenteiden muokkaajana eikä ajatella ainoastaan heijastelevansa vallitsevia arvoja.
[samaa mieltä – kunnon kasvattaja pitää huolta myös siitä, mitä lapset imevät sisäänsä]
Kouluihin tulee saada säännöllistä ja suunnitelmallista tasa-arvokasvatusta. On tärkeää tehdä näkyväksi yhteiskunnan sukupuolijaolle perustuvia käytäntöjä ja kyseenalaistaa niiden lieveilmiöitä, kuten sairaalloisia kauneusihanteita.
[tai vaikkapa harhakuvaa naisten suuremmasta hoivavietistä, miesten paremmasta matikkapäästä jne. ]
Jokaisen peruskoulun opetukseen pitää kuulua myös seksuaalikasvatusta. Sen on oltava tytöille ja pojille samanlaista niin määrältään kuin sisällöltäänkin.
[...toisaalta, kun lapsia halutaan suojella, mikä on oikea ikä aloittaa?]
Heteroseksuaalisuutta ei tule esittää ainoana oikeana seksuaalisuuden muotona.
[Toisaalta, kotikasvatus on tässäkin tärkein lähde. Samoin esim. ihmisen usko/uskonto]
Seksuaalikasvatuksen ei pidä perustua pelkkiin biologisiin faktoihin, vaan siinä tulee tuoda esiin myös seksuaalisuus nautinnon lähteenä sekä yksilön seksuaaliset oikeudet.
[kunhan sitten tätä asiaa ei korosteta sen kustannuksella, ettei ”nautinto” ylitä ”vastuuta” -> vaikkapa puolustuskyvyttömien ihmistainten tappamisena sitten jälkeenpäin]
Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on vastustettava ja tehtävä näkyväksi
Naisiin kohdistuva väkivalta on aina rikos, ja sitä pitää vastustaa.
[ja miehiin, ja sitäkin]
Vaikka 40 % suomalaisista naisista on jossain elämänsä vaiheessa joutunut väkivallan kohteeksi, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ei suhtauduta yhtä vakavasti kuin muuhun väkivaltaan.
[tulee seurata tuomiotilastoja, ja pistää samat tuomiot kaikille]
Naisiin kohdistuva väkivalta ei ole yksityisasia, vaan vakava yhteiskunnallinen epäkohta. Siksi fyysiset, henkiset ja seksuaaliset naisiin kohdistuvan väkivallan muodot on tehtävä näkyviksi, jotta naista alistavat ja kontrolloivat yhteiskunnan valtajärjestelmät voidaan poistaa.
[mitkäs yhteiskunnan valtajärjestelmät nykyisin alistavat naista? ]
Lähisuhdeväkivalta eli perheissä ja parisuhteessa naisiin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeusloukkaus, johon pitää puuttua entistä paljon laajemmin. Lähisuhdeväkivaltaa ovat pahoinpitely, tyttölasten seksuaalinen hyväksikäyttö, raiskaus avioliitossa, tyttöjen sukuelinten silpominen ja muut perinteisiin liittyvät naisia vahingoittavat käytännöt. Naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa lähisuhdeväkivaltaa esiintyy kaikissa sosiaaliluokissa.
[ja poikiin kohdistuvaa hyväksikäyttöä myös – siihen pitää puuttua yhtälailla. Silpomiset lienevät uussuomalaisten ongelma, johon olisi hyvä puuttua jo maahantulon yhteydessä. Myös miehiään pahoinpitelevät naiset tulee saada ilmiönä näkyvämmäksi. Mies ei usein kehtaa myöntää, että nainen lyö. ]
Suomessa joutuu vuosittain yli 90 000 naista väkivallan uhriksi, mutta turvakodeissa on paikkoja vain 110 naiselle. Turvakoteja on saatava lisää, etenkin Pohjois-Suomeen. Turvakodeissa on ensisijaisesti otettava huomioon uhrin kokemukset ja vasta toissijaisesti esimerkiksi perheen koossapysyminen.
[Samaa mieltä – tosin viinan ja huumeiden liikakäytön vastainen työ ehkäisisi paremmin vielä sitten jo ennalta]
Tyttöjen sukuelinten silpomisen eli ympärileikkauksen järjestävät vanhemmat tai muut aikuiset syyllistyvät törkeään pahoinpitelyyn. Suomen valtion tulisi tehdä selväksi, että tyttöjen ympärileikkaus on ihmisoikeusrikos ja sellaisena tuomittava.
[Jep!]
Muualla kuin perheissä tai parisuhteissa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ovat esimerkiksi raiskaus ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Myös seksuaalinen häirintä ja nöyryyttäminen työpaikoilla, oppilaitoksissa, tiedotusvälineissä, mainonnassa jne. ovat naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Muita suuria ongelmia ovat naiskauppa, prostituutio ja pornografia lieveilmiöineen.
[Pornografiaan luettaneen myös pornoteollisuuden sivuelinkeinona olevat ”apuvälineet”? Toivottavasti. Sekä seksin ostaminen että myyminen on tehtävä kriminalisoiduksi, se viestii yhteiskuntamme ideaaleista. Itähuorat pois suomesta heti tavattaessa, pysyvän maahantulokiellon kera. Suomalaiset prostituoidut ja asiakkaat vaikkapa 30 päivän karanteeniin ja pakollisiin tautitesteihin!]
Lainsäädäntömme ja oikeusjärjestelmämme perustuvat yhä maailmankuvaan, jossa naisten tarpeita ei tunnisteta. Toisaalta naisiin kohdistuu väkivaltaa myös siten, että olemassa olevan lainsäädännön noudattamista ei valvota. Esimerkiksi pahoinpitelyn uhrin ns. vakaata tahtoa olla syyttämättä pahoinpitelijäänsä kunnioitetaan yksilön oikeuksien nimissä, vaikka tällöin toteutetaan uhrin tahdon sijaan pahoinpitelijän tahtoa. Myös sovittelu- tai syyttämättäjättämistapauksissa valtiovallan edustaja jättää naisiin kohdistuvan rikollisen teon usein tuomitsematta.
[Pitäisikö naisiin kohdistuvalla rikoksella olla kevyempi todistustaakka kuin miehiin kohdistuvalla?]
Naisiin kohdistuvan väkivallan vastustaminen on myös tärkeä osa kansainvälistä ihmisoikeustyötä. Naisten asemasta on tehty useita kansainvälisiä sopimuksia ja sitoumuksia. Niitä pitää tehdä tunnetuksi, jotta kaikkia kulttuureja edustavat naiset oppisivat tuntemaan oikeutensa ja voisivat itsekin ryhtyä parantamaan omaa asemaansa yhteiskunnassa.
[FEminismillä on kehitysmaissa vielä paljon tehtävää]
(Kuvitettu paperiversio saatavissa Naisasialiitto Unionin toimistosta)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Alempana jo totesin ja viittasin tilastokeskukseen (Riitta Harala), joka oli todennut absoluuttisten palkkaerojen johtuvan valtaosin:
1. valmiudesta tehdä suuria työmääriä (miehet valmiimpia tappamaan itsensä työllä)
2. sektorien eroista (naisvaltaiset alat keskipalkoiltaan alhaisempia -> tässä pitäisi olla sitten sitä asennekasvatusta, että miehiäkin opettajiksi jne)
3. pääomatuloista työelämässä (naisilla vähemmän - viitannee siihen, että naisia paljon vähemmän yrittäjinä!)
Harala ei viittaa siihen, että suoranaisesti täsmälleen samassa duunissa nainen olisi huonommin palkattu.
Itse tosin uskon, että naiset ovat kainompia pyytämään palkkaa. Siinä on syytä asennemuutokseen.
Suurimmaksi osaksihan tuo oli täyttä asiaa. Tuntuu kyllä oudolta (yllätys, yllätys), että taas juuri feministit haluavat pönkittää sukupuolieroja. Ei ajeta yleistä tasa-arvoa, vaan naisten tasa-arvoa, ei vastusteta väkivaltaa, vaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa jne.
Olen kyllä eri mieltä Unionin kanssa siitä, etteikö naisiin kohdistuvaan väkivaltaan suhtauduta vakavasti. En tunne yhtään miestä, joka ei näin tekisi (toisaalta, mistä tiedän, vaikka hakkaisivat naisiaan kotona, mutta eivät ainakaan kehtaa sitä myöntää.). Naisiin kohdistuva väkivalta on päinvastoin paljon vakavampi asia minun tuttavapiirissäni. Itseni ainakin kasvatettiin uskomaan siihen, että naista ei saa lyödä. Koskaan. Julkisella paikalla tapahtuvaan naisen pahoinpitelyyn menisin varmasti väliin. Sen sijaan kahden miehen tapellessa voisin kenties "katsoa tilanteen loppuun" ja mennä apuun vasta kun tilanne muuttuu törkeäksi. Uskon myös, että tämä on se yleinen mentaliteetti. Naisenhakkaajat eivät todellakaan edusta enemmistöä miehistä.
Vanhat kliseet siitä, että media, mainokset, porno jne. esineellistäisi naisia ja olisi jotenkin loukkaavaa on mielestäni turhaa vouhkaamista. Pornon voisi toki poistaa lähimarketin sarjakuvahyllystä, mutta eiköhän yksilö voi itse kantaa vastuuta omasta toiminnastaan. Loukkaavaa materiaalia ei kannata ostaa. Sama pätee mainoksiin. Niin kauan kuin alaston naisvartalo auttaa myymään suklaata (naisille) tullaan sitä käyttämään.
Prostituutiossa sinänsä ei ole mitään pahaa. Negatiiviset lieveilmiöt johtuvat suurimmaksi osaksi juuri siitä, että prostituutiota pidetään jotenkin likaisena toimintana ja se halutaan kätkeä. Tällainen ympäristö on omiaan houkuttelemaan paikalle alamaailman jäseniä.
Yksi asia on minulle jäänyt epäselväksi: Jos nyt joskus päästään siihen samapalkkaisuuteen ja naisten eläkkeet myös nostetaan samaan kuin miesten ja jos miehet jatkossakin kuolevat keskimäärin 7 vuotta aikaisemmin, millä ihmeellä nämä eläkkeet rahoitetaan?
Jos mies menee eläkkeelle 65 vuotiaana, hän saa eläkettä keskimäärin 8 vuotta. Usein myös kuolee aika äkillisesti, ennen kuin hoitokulut kasvavat.
Jos nainen menee eläkkeelle 65 vuotiaana, hän saa eläkettä keskimäärin 15 vuotta. On loppuvaiheessa keskimäärin miestä pitempään hoidettavana eli hoitokulut kasvavat suuremmiksi kuin miehellä.
Pitäisikö eläkeikää vielä nostaa ja/tai vähentää miesten eläkkeitä sen verran, että naisillekin riittää saman verran eläkettä kuin miehille ne 7 jatkovuotta suuremmat hoitokulut. Vai pitäisikö naisia pitää jonkin verran kauemmin töissä kuin miehiä? Vai mikä ratkaisu?
Ikäänsä voi vaikuttaa elintavoilla, toisaalta nuorikin ihminen voi sairastua ja kuolla. Miehiä on enemmän vankiloissa, mielisairaaloissa ja muissa laitoksissa, joten sillä tavalla miehet osaltaan kuluttavat veropottia. Eläkkeet eivät ole ainoa menoerä.
Työeläke pitäisi kaikilta ihmisiltä poistaa tai ainakin vähentää merkittävästi. Vain minimiturva pitäsi taata yhteiskunnan taholta. Tulevaisuudessa ei ole mitenkään varaa maksaa eläkkeitä niin suurelle eläkeläisten määrällä. Vanhoilla fabuilla on yleensä muutenkin niin paljon omaisuutta, että he eivät tarvitse mitään jättisuuria eläkkeitä. Samalla motivaatio jatkaa työtä yli 65-vuotiaille säilyisi paremmin.
Ikäänsä toki voi vaikuttaa, tiettyyn rajaan asti. Mutta Kreikassakin, jossa miesten keskimääräinen elinikä lienee Euroopan korkein, se on alle kaksi vuotta korkeampi kuin Suomessa. Sitäpaitsi, jos me miehet eläisimme yhtä vanhoiksi kuin naiset, koko eläkejärjestelmä nykymuodossaan romahtaisi varmasti!
Miehiä on tietenkin enemmän vankilassa (onko tosiaan enemmän mielisairaaloissakin?), mutta se porukka kuoleekin sitten keskimääräistä paljon nuorempina; eivät tienaa eläkettä etukäteen, mutta eivät sitä kyllä juuri kulutakaan. Kuluttavat toki toimeentulotukea, mutta niin tekevät muutkin köyhät. En tiedä, mikä miesvankien osuus potista lopultakin on. Tuskin kovin merkittävä.
En puhu tästä oikeudenmukaisuuskysymyksenä, sillä tietenkin naiset ovat eläkkeensä ansainneet siinä kuin miehetkin. Luulenpa vain, että pää tulee vetävän käteen.
Koko eläkejärjestelmä suunniteltiin alunperin aikana, jolloin odotettavissa oleva elinikä oli huomattavasti nykyistä alhaisempi, naisten töissäkäynti huomattavasti harvinaisempaa ja töissäkäyvän miehen otaksuttiin pääsääntöisesti elättävän perheensä. Muistelisin että Saksassa, jossa eläkkeet otettiin ensimmäistä kertaa Euroopassa käyttöön Bismarckin aikana (sosialistien hillitsemiseksi), keskimääräinen elinikä oli alle eläkeiän, jolloin suurin osa kuoli ennen eläkeiän saavuttamista.
Sitäpaitsi, nyt kun sosialismia ja -teja ei enää liiemmälti pelätä ja oikeistolaistuminen on päivän sana, poliittiset paineet yhteiskunta- ja työnantajarahoitteisten eläkkeiden alentamiseen ovat suuret. Ihmisiltä edellytetään omakustanteista eläkesäästämistä, joka ei tietenkään heikkotuloisemmilta (työttömistä puhumattakaan) onnistu; sitäpaitsi seuraava talousromahdus hävittää nämä säästöt.
Eli pelkäänpä pahoin, että siinä vaiheessa kun tasavertaiseen eläkejärjestelmään päästään, kyseessä on enää pikkurippusia sekä miehille että naisille. Vanhusten on pakko mennä virallisen eläkeiän jälkeen sellaisiin hanttihommiin, joihin heitä huolitaan. Rikkaat sitten erikseen.
Miksi nämä kaikki on suunnattu naisille? Koska uskotaan, että yhteiskunta määrittelee miehet ja naiset toisistaan eroaviksi. Siksi myös ongelmat ovat erilaisia. Naisasialiitto Unioni ajaa naisten asiaa, koska se on heidän aatteensa. He eivät vastusta miesasiaa, vaan toivovat miesten itse aktivoituvan sillä saralla, koska Unioini ei sentään voi kaikkia ongelmia ratkaista. Kyse ei ole siis siitä, että haluttaisiin nähdä miehet ja naiset eri ryhminä, vaan siitä, että käytännössä vielä molempien ongelmia ei voi hoitaa samalla lääkkeellä. Lisäksi Unionin resurssit ovat rajoitetut. Ehkä he myös pelkäävät, että nykytilanteessa valistus ei menisi niin hyvin perille, jos se olisi niinkin monimutkaista, että naisten ulkonäköpakkoa ja miesten armeijaa käsiteltäisiin samassa kannanotossa ylipäätään epätasa-arvoisina asioina.
Tätä "tyypilliset asiat" juttua on helpompi lähetyä, jos erottaa toisistaan naiset ja miehet, sekä feminiinin ja maskuliinin. Kyse on siis siitä, että ajatellaan, että sukupuolilla ei ole synnynnäisiä luonteellisia eroja (siis yksilöillä on, sukupuolilla ei). Kasvatus tuo feminiinin ja maskuliinin yksilöön. Nykyään pojissa ja miehissä (keskimäärin) on valtaosa maskuliinia, vähemmistö feminiiniä. Tytöissä ja naisissa toisinpäin. Kodin ulkopuolinen maailma on pitkään ollut miehinen, koululaitos oli miehinen, työelämä oli miehinen jne. Siksi miehisten asioiden hallitseminen vei eteenpäin. Feminiini jäi paitsioon. Nyt on tarkoitus nostaa feminiini maskuliinin kanssa tasoihin. Eli koska tytöt kerran ovat omaksuneet feminiinin, täytyy heidän hyötyä siitä yhtälailla, kuin poikien maskuliinista. Eli tyttöjen ja naisten ei tarvitsisi olla poikamaisia/miesmäisiä pärjätäkseen. Mutta kuitenkin saisivat olla ilman paheksuntaa. Itse lisään, että poikien pitäisi saada olla feminiinisiä ilman paheksuntaa, ja heitä pitäisi sellaisenaan arvostaa. Tällähetkellä tunnelma on sellainen, että tyttö saa olla vähän poikamainenkin, miehisyys ei ole haukkumasana siinä missä naismaisuus.
Joku saattaa tähän argumentoida, että pojathan pärjäävät nykyään huonommin koulussa. Koulussa tarvittavia ominaisuuksia ovat mm. kyky noudattaa sääntöjä ja sopeutuminen. Nämä ovat kuitenkin niitä samoja asioita, mitä tarvittiin aikoinaan poikakouluissa. Onko tunnilla ja välitunnilla käyttäytyminen, koulutehtävien tunnollinen teko ja tunnilla sallituissa rajoissa osallistuminen sitten neutraaleja, joihin tytöt tällä hetkellä ovat keskimäärin saaneet paremmat valmiudet? Toisaalta esimerkiksi kilpailu on selkeästi maskuliininen.
Paineet seksin aloittamiseen tuskin tulevat seksuaalikasvatuksesta. Ei tarvitse kuin vilkaista mainoksia, missä pikkutytöille myydään mustia verkkosukkia ja minihameita, avata nuorten lehti (mihin aikuiset toimittajat ovat tuoneet aikuisen maailman); kaikki asiat liittyvät jollain tavalla tytön ja pojan romanttiseen kohtaamiseen. Asia on yliedustettuna merkitykseensä nähden. Kuuluuhan nuorten maailmaan harrastuksia jne. Nuorten TV-ohjelmat seuraavat samaa rataa. Tunnettuahan on, että nuoret kokevat itsensä vanhemmiksi, kuin oikeasti ovatkaan. Siksi he samaistuvat myös Sinkkuelämää ja Frendit sarjan hahmoihin, jotka kuitenkin ovat aikuisia.
Jostain syystä työelämä on Suomessa tavallista Pohjoismaata jakautuneempi miesten ja naisten aloihin. Tämä vaikuttaa myös tulevien sukupolvien valintoihin. Varsinkin, kun jo lasten maailma on sukupuolittunut leluineen ja leikkeineen. Miksi ensimmäinen vauvaa koskeva kysymys olisi sukupuoli, jos sillä ei edelleen olisi rutkasti merkitystä?
Kaikissa tilanteissa et voi välttyä kohtelulta, joka on siis muiden suhtautumista sinuun. Kaikissa tilanteissa ei ole hedelmällistä aloittaa keskustelua. Jos esimerkiksi neuvolassa (joka on erittäin äitimyyttikeskeinen) sattuu kyseenalaistamaan, miksi hoitaja puhuu juuri äidille isyyden merkityksestä, tai vauvanhoidon raskaudesta (oletetaan, että äiti yksin rasittaa itseään), saa pian leiman, että ei osaa suhtautua äitiyteen ja on kenties vaaraksi lapselleen.
Naiset tekevät tilastojen mukaan enemmän pätkätöitä. Koulutus lisää tätä riskiä. Häirintä on asia, jota ei tiedä, ennenkuin sen kohtaa. Minäkin luulin, että minua ei kukaan pääse lähmimään, mutta kun niin kävi ensimmäisen kerran, en osannutkaan puolustaa itseäni, vaan vetäydyin kuoreeni. Häpesin ja inhosin itseäni. Jostain sekin tunne kumpusi, vaikka järjellisesti luulin muuta.
Vaikka ulkonäöstä on kasvamassa miehillekin paine, on suurin osa mainosten ulkonäöstään huolestuneista ihmisistä naisia. Kyllä tämä takoo kasvavalle sukupolvelle käsityksen, että naisen ulkonäkö merkitsee. Monet mainokset myös esittävät asian niin, että ulkonäkö on se tärkein ominaisuus, tyyliin, kaikki on hyvin, kun sain finnit lähtemään.
pääsääntöisesti ihan hyvia ajatuksia, mutta minä en näkisi kaikkea aina noin naislähtöisenä. Ehkä tässä on kyse pelkästä muotoseikasta, se vain näyttää olevan hallitseva myös eräissä yksittäisissä asioissa. Kyse on juuri siitä ruohonjuuritason asennoitumisesta, miten kohtelemme toisia ihmisiä, pidämmekö heitä yhtenä massana vai yksilöinä, jaammeko naiset ja miehet erikseen, otammeko ajattelussamme huomioon kaikki erilaiset ryhmät jne.
Seuraavassa on muutama selvästi outo asia:
1. Unionin tekstissä ei mainittu missään sanallakaan vain miehille määrättyä asevelvollisuutta. Vaikka unioni käsittelee naislähtöisesti eri asioita, eri asioiden luonteen vuoksi olisi ensiarvoisen tärkeää tunnustaa myös muut samaa asiaa sivuavat selvät epäkohdat. Jos naisunioni osaa sanoa jotain mm. kasvatuksesta ja siitä miten sitä pitäisi muuttaa, he tulkitsevat samalla myös miesten tilannetta, toi naisunio sen esille ohjelmassaan tai ei.
Mikäli naisunioni ei ota esille miehiin (=kaikkiin ihmisiin) kohdistuvia epäkohtia, joiden olemassa olo on merkittävä osa ihmisten välistä epätasa-arvoa ja samalla naisunionin tavoitteita, en voi pitää ajattelua mitenkään laajana tai uskottavana.
Lisäsin kohdan "kaikkiin ihmisiin", sillä syrjintä joka kohdistuu miehiin on srjintää myös naisia kohtaan, harva meistä kun elää tässä maailmassa yksin.
2. "Lainsäädäntömme ja oikeusjärjestelmämme perustuvat yhä maailmankuvaan, jossa naisten tarpeita ei tunnisteta."
"Ohjelma" oli kauttaaltaan yksipuoleinen, ei pelkästään muodollisuuden vuoksi vaan myös asenteellisesti. Juttu mukaili Vartiotornia: miten asian pitäisi olla, ketkä ovat päähenkilöt, loppukliimaksi ja ongelman ratkaisu.
Asioita saa käsitellä yksipuoleisesti, en kiellä sitä. Olisin vain odottanut monien ja monien naisesimerkkien lisäksi myös muita vahvasti epätasa-arvoisia ilmiöitä, nyt esityksestä jäi harkittu yksipuoleinen mielikuva. Lisäksi kun mukana oli vielä joitain "asennemaailman" asioita, mielikuva tuli enemmän kuin selväksi.
Huomasin myös selvästi tilastoista poimittujen tietojen ja "uskomusten" päällekkäisen käytön. Se vahvisti sukupuolittuneisuutta.
jos yksipuoleisuus karistetaan pois, ja jos kaikki yksityiskohdat olivat sellaisia vain muodollisuuden vuoksi, ja "unionin" taustahenkilöt ottavat toimissaan (mitä ne sitten ovatkin) huomioon laajalti kaikki eri asiat ja myös tuovat epäkohtia tasapuolisesti esille, silloin unionin teesit ovat ihan ok.
Jos taustalla on taasen asennemaailmaan juurtuneita haluja nähdä maailma sukupuolittuneesti (esim. mielipiteiden korostamista/eri asioiden muotoilua joksikin vain koska on sattunut syntymään naiseksi), niin kuin olin joissain kohdin näkevinäni teesien muotoiluun liittyen, silloin yksipuoleisuus toimii alkuperäistä tarkoitusta vastaan motiivin ollessa pelkkä sukupuoli itse asian sijasta. Tästä syystä haluan korostaa ja huutaa tasapuolisen tulkinnan puolesta, se kun on ainakin minusta keino välttää tarpeeton vastakkainasettelu. Ihmiset elävät erilaista elämää, se on riski jo ilman epätasa-arvoa.