Kun ihminen kuolee ja ruumis haudataan tai poltetaan , minne menee sinun sielusi???
KYSYMYS
muikkumies
281020
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Minun sieluni joko maatuu tai haihtuu savuna ilmaan, eli ei siitä mitään jäljelle jää.
Henkeni vain säilyy.
Tarkoitit kai, että mihin minä menen. Minä menen siihen kotiin johon on kelvollinen. Ihminen menee sinne jo eläessään aineellisessa ruumiissa. Todellinen koti on siellä missä uskoo sen olevan. Aineellinen kuolema on mielikuvien summa.
olisi ollut mitä tahansa , olisin kysynyt juuri noin #minne itse "menet".
Edellisen vastaajankin pidän erittäin hyvänä.
olette Ihmiset jotka eivät ole sotkeutuneet raamatun jakeisiin.
//Kun ihminen kuolee ja ruumis haudataan tai poltetaan , minne menee sinun sielusi???//
- Yksikään ei ole tullut tänne takaisin kertomaan, ei y-k-s-i-k-ä-ä-n, olemme siis pelkästään arvailujen varassa, siis mieli-kuvituksen, mutta ennen kaikkea, omien toiveiden ja pelkojen.
Reali todistaa yleisesti sen, ettei sieluja ainakaan kovin paljon maalliset rakkaat,eli lapset,vaimot,miehet,koti-eläimet sun muu taakse jäännyt maallinen enää kiinnosta,'taakseen' eivät pois menneet sielut paljoakaan katsele.
Oma'kohtaisesti uskon m-i-n-u-n, eli tälläisen ainut-kertaisen ihmisen olevan kuollessaan lopullisesti mennyttä.
Kuolema merkitsee pimeyttä joka ei valkene milloinkaan, unta jossa ei unta nähdä eikä herätystä koeta, tiedottomuutta jossa ei aivo-käyrän tynkääkään löydy, eli tyhjyys odottaa meitä tyhjän-toimittajia.
Aivan toinen asia on Henki, eli Elämän-Voima, joka kipinöi pitäen "liekin" elossa.
Uskon tuon Voiman saavan myös mukaansa jokaisesta eläväksi tekemästään "kokemuskoneistosta" jotain pientä, joskus sievää, mutta yleisesti kylläkin vähemmän sievää matskua, jota mutustella niillä tahoilla Kokonaisuutta[Korkein], jossa siihen on vielä tarvetta.
Tuo tarve kokea, liittyy johonkin hyvin käsittämättömään, sillä Kokonaisuus sisältää kaiken, se ei voi saada "ulko-puoleltaan" mitään, koska sitä "ulko-puolta" ei ole.
Mikä hiton sielu ?
Koko sielu sana ja käsite on pelkää uskonnollista terminologiaa.
Kun ihminen kuolee, niin ihminen ei tiedosta yhtään mitään, ei tiedä eikä tiedosta edes omaa kuolemaansa.
Ikuinen elämä jossain on erilaisten uskontojen luomaa kuvitelmaa ja toiveunta, jotta ihminen ei kuoltuaan kuolekkaan.
Totta, Ihminen (ruumis) kun kuolee, ei se älyä ja tiedosta enää mitään, se on ihan kuin kuollut kivi, tunteeton läjä sisäelimiä, lihaksia ja luita.
Ruumiit kuolevat ja syntyvät, mutta olemassaolo on ikuista.
Kaiken kehittymisen takana on se punainen lanka jonka ympärille elämä rakentuu. Tuo lanka ei katkea koskaan.
Koska lihallisuus ei kykene tätä eikä ikuisuutta ylipäätäänkään ymmärtämään niin se pitää sitä hulluutena.
Taivaaseen ... en mä mihinkään muualle halua!
Mä menen Isän luo taivaaseen.
kertoa enempää?
Milloin menet? Miksi menet? Miten menet? Millä menet?
Mistä syystä menet? Meneköö joku muukin samaan aikaan? Mistä tiedät että menet?
Mitä meneminen maksaa? Tuletko takaisin? Milloin?
Katsos, ei se käy , että heität " " Minä menen Isän luo" , ...ja se on siinä!
Onhan muillakin samanlaisia menohaluja, kerro nyt mitä kerrottavaksi annoin!
Sä olet kyllä antanut ymmärtää että olet uskova, mitä ihmettä sä kyselet näitä.
Eikö itselläsi ole Pyhän Hengen todistusta että olet Jumalan lapsi.
Mulla ei kuule ole kauheeta tarvetta alkaa sulle todistella tai kenellekään muullekaan ja väittelemään tai todistelemaan ja toisia typeräksi osoittamaan. Eikä varsinkaan raamatusta mitään jakeita osoittamaan jos niiden tarkoitus olisi sama kuin sullakin, eli että koko ajan olisi kauhee paine todistaa toiset epäkypsiksi ja tietämättömiksi.
Koita kuule enemmän rakastaa lähimmäistäsi kuin todistaa täällä että SÄ ja nimenomaan Sä olet jotáin suurta.
Tämä, mä tiedän vanhastaan, ei saa sinussa aikaan muuta kuin väittelynhalua ja oikeassaolemisen tarvetta, enkä lähde siihen ollenkaan mukaan, sä voit sekoilla ihan rauhassa yksiksesi.
Se kuolee pois. Henki palaa Jumalan luo.
Mitäpä itse tuumaat asiasta?
Emme tiedä
Ehkä sinä et tiedä totuutta tähän asiaan tai et ole pohtinut sitä, mutta minä tiedän. Haluan uskoa siihen, että henki, jonka Jumala on meihin puhaltanut, palaa Hänen tykönsä. Ei se jää mihinkään lillumaan. ;D Se olisi loogisinta. Kuin bumerangi: Se, keneltä lahja on, sille se palaa. Ei mitään ripirimpsuja eikä luulotteluja. Saa uskoa noin ja rauha maassa. Joku toinen saattaa pohtia päänsä puhki ja olla levoton koko ikänsä, mutta minä valitsin tuon vaihtoehdon eikä ole tarvinnut levottomia hetkiä sen asian vuoksi viettää. Valitse sinäkin, niin saat mielenrauhan ja voit keskittyä elämään tätä hetkeä, tässä ja nyt. Ei tarvii kysellä toisilta miten asia olisi ;) Nyt tiedät sinäkin ja sillä sipuli.
kun tiedän , että minun ei tarvitse siitä tietää mitään. Vaikka väittäisin mitä muuta tahansa , se perustuisi vain mielikuvaani asiasta ei todellisuuteen.
Selitätkö sanan "todellisuus"?
miten sen selittää sokealle ja kuurolle, joka ei halua kohdata todellisuutta, sillä se vaatii rehellisyyttä. Itse kirjoitit, että haluat pitää oman mielikuvasi. Pidä se , mutta ymmärrä että se ei ole todellisuutta.
Mikset selittäisi? Ei se minulta ole pois, vaan sinulta, jos et ole edes itsellesi rehellinen. Minua voisi auttaa paljonkin se, että olisit itsellesi rehellinen. Mitä sen on väliä mitä minä sinun ajatuksistasi ajattelen? Minä hyväksyn ne kuitenkin. :) Ne ovat sinulle tosia! Jos en antaisi sinun olla oma itsesi, loukkaisin sinun olemassaoloasi ja sitä en halua tehdä. Loukkaisin silloin itseänikin.
Etsin Wikipediasta itselleni tietoa "todellisuudesta", jota ontologia tutkii. Ja löysin tällaisen litanian. Tätäkö tarkoitat, kun haluat kertoa?
"Perinteiset ontologiset näkökulmat
Mitä todellisuus on?
Materialismi: todellisuus on ainetta.
Naturalismi: luonto on kaiken käsittävä eikä ole olemassa mitään yliluonnollista.
Idealismi eli sieluttava (ei-aineellinen) käsitys todellisuudesta: todellisuus on henkeä.
Onko todellisuus olemassa?
Realismi: todellisuus on olemassa tajunnasta riippumatta. (Realismi-sanan merkitys on vaihdellut; sitä on käytetty esimerkiksi joskus materialismin, joskus idealismin merkityksessä.)
Subjektivismi: todellisuuden olemassaolo riippuu tajunnasta.
Riippuuko todellisuus meistä, vai onko se itsenäinen?
Subjektivismi: todellisuuden olemassaolo riippuu tajunnasta.
Objektivismi: todellisuus on olemassa tajunnasta riippumatta.
Kuinka monta todellisuutta on olemassa?
Monismi: yksi (kreikan sanasta monos).
Dualismi: kaksi (kaksijakoinen todellisuuskäsitys).
Pluralismi: useita (monijakoinen todellisuuskäsitys).
Onko kaikki lainalaista vai sattumanvaraista?
Determinismi eli lainalaisuusoppi.
Indeterminismi eli satunnaisuusoppi."
En tarvitse wigipediaa todetakseni eteeni asettamasi 2 tikkua ristin muotoon , että siinä on vain 2 tikkua ja lähemmin tarkasteltuna vain atomien ja elektronien liikettä.
No vittuile sitten ja rankasti, kun sille linjalle läksit. En viitsi enää kysellä, koska olet noin itsepäinen ja ylimielinen.
voin sinua loukata, jos et itse anna siihen lupaa?
Tämä on todellisuutta!
Jos sinä esimerkeistäni koet , että vain pilailen, niin eikös se tule ihan sinun omasta mielikuvastasi?
Onko tikku sama kuin ihminen? Ei ole! Aloitit keskustelemaan ihmisessä olevista olemuspuolista, jotka ovat tiedemiehillekin mahdottomia tutkia. Aloitat näin ja kun haluan kysyä sanan "todellisuus" määritelmää, sinä otat esimerkkinä ristissä olevat tulitikut.
Voi pyhät pyssyt ja puukuulat!! Nehän ovat ihan erilaisia "todellisuuksia": ihminen on elollinen (kuten kaikki ihmisessä oleva) ja tikut ovat elottomia. Kuinka hemmetissä sinä kehtaat ottaa esimerkin elottomasta, kun varsinainen aloituksesi koskee elollista, ihmistä??
Nyt on jossain kohtaa piuhat sekaisin; ei minulla, vaan sinulla! Yritähän pysyä aiheessa eli ihmisessä ja mitä siinä on.
Vahvasti olen sitä mieltä, että kannattaakin keskittyä tähän hetkeen, eikä ihmisten tekemiin oppeihin ja määritelmiin asioista, joihin ei ole yksiselitteistä vastausta, totuutta. Tutkijatkin etsivät sitä, eikä kukaan ole sitä löytänyt, milloinkaan. Pyörittelemme vain vajavaisten ihmisten tekemiä määritelmiä, koska emme muuta osaa. Minä lopetan sellaisen ja keskityn elämään tätä ainutlaatuista elämääni, joka on jäänyt elämättä totuutta etsiessä. Minulle on ihan sama mitä kuoltuani tapahtuu! Menköön henkeni, jos minulla sellainen on, vaikka Timbuktuun. Ja jos minulla on sielu, niin menköön vaikka kiven alle. Ihan sama. Se ei tässä pohdiskelussa selkene kuitenkaan, joten miksi vaivautua pähkäilemään asioita, joihin ei ole yksiselitteistä vastausta, yhtä totuutta??
Todellisuutta on sekin, kun joku tulee ja tinttaa sinua turpaan. Todellisuutta on myös se, että se sattuu. Samoin käy, kun sanoilla lyödään. Rohkenet irvailla siellä "turvassa", tietäen, etten pääse heittämään sinua kengällä, kun huomaan, että puhut läpiä päähäsi.
Mikä helvetin "jos et itse anna siihen lupaa". En minä ole antanutkaan!! Sinä et pystykään loukkaamaan minua, tiedätkö miksi? Koska et osaa. Ei sinulta löydy sellaisia sanoja, jotka loukkaisivat OIKEASTI, TODELLISUUDESSA. Milloin sinä tajuat??! Todellisuudessa olemme henkeä, joka on loukkaamaton!! ;) Mieti sitä, kun yrität pohtia minne sitten sielu menee kuoleman jälkeen. Ei minnekään, koska se kuolee, mutta henki jää. Sitä ei voida tappaa.
Muistatko, kun ihmiset tappoivat erään todella kuuluisan miehen n. 2000 vuotta sitten? He luulivat fyysisen kehon tapettuaan tappaneensa hänen henkensä ja sanomansa, mutta he epäonnistuivat siinä. Tiedätkö miksi? Koska henki elää ja sanoma sen mukana. Yritäpä tappaa henki, niin minä sanon kuka sinä olet. Sehän on sama kuin yrittäisit maalata pierun punaiseksi :D
onko kuolleesta esineestä tai elävästä, vaan todellisuus on sitä, että me ihmiset emme tiedä vastausta mihinkään uskonnolliseen kysymykseen ja vaikka loisit minusta millaisen mielikuvan tahansa se ei ole todellisuutta , vaan mielikuvituksen tuotetta.
Mitä kuoleman jälkeen???
Toivottavasti jotain.
- Jos on kummituksia, on myös henkiä. Sen perusteella uskon jättäväni ruumiini hautaan ja poistuvan henkenä toiseen aikaan.
Se mitä sielä on, en tiedä, mutta uskon, että sielä muistamme kaikki entiset elämät ym. -todellakin, uskon tähän, että synnymme tänne uudelleen. Mitään faktaa en voi esittää kenellekkään.
Mihinkään Saatanaan en usko, enkä oikein harppu musiikilla säestettyyn taivaaseen, missä istuu ihmisen näköinen Jumala Jeesus oikealla puolella ja siellä he sitten tuomitsisi eläviä ja kuolleita.
Minun taivaassa soi varmasti rokki, niinkuin täällä maassakin. Ja minun ei tarvi palvoa sielä ketään. En edes ymmärrä, miten käytännössä jotain palvotaan. (tapitetaanko sitä silmät suurina ja huokaistaan wau, aina kun hän sanoo jotain?)
Ei kai kuoleminen ole sen kummempaa kuin syntyminen?
Ehkä meidän pitäisi miettiä, mistä tulimme, koska se on jo mennyttä ja sen voisimme muistaa ja tietää. Se mihin menemme seuraavaksi on tulevaisuutta, eikä sitä tarvi vielä edes tietää.
-toki se lohduttaa, jos tietää, että johonkin matka jatkuu, mutta mihin?... mysteeritkin ovat ihan kivoja.
on tosin tulevaisuutta, mutta se on pyhien osana,...niiden jotka seuraavat Kristusta minne ikinä hän menee!
Velhot, noidat, tähtien selittäjät, astrologit ja
jotka puhuvat kuolleitten kanssa, eivät mene jumalan suunnitelmissa minnekään.
Heitä kaikkia säilytetään täällä maan päällä, kuvaannollisesti kimppuihin sidottuna....
Taivaassta käsin pelastetut, kulkevat asutuilla planeetoilla kertomassa Jeesuksen lunastushistoriasta, asukkaille, jotka koskaan eivät tiedä mitä synti on!!
piruilla minulle jatkuvasti?
Mikä sinä olet minua tuomitsemaan? Samasta lähteestä me olemme.
Kuuleppas pikku mies... sinä et ole Jumalan edessä sen parempi kuin minäkään.
...mutta me molemmat ollaan ihan hyviä ja se riittää.
Minusta sinä ainakin olet taivaspaikkasi ansainnut ja paljon paljon rakkautta!