Tässä tämä Pako kirkosta

tuon keväällä näin, niin olin kyllä ällistynyt sen pahansuopaisuuden ja itsekeskeisyyden määrästä, joka kirkossa on. Ja nimenomaan se julma sorto homoseksuaaleja ja naispappeja kohtaan.

Olihan siinä tietysti jokunen hupikohtakin. Gusse Björkstrandin lausuma, että ateistien pyhä kirja olisi Maon punainen kirja tai Stalinin julkilausumat oli korniudessaan huikeaa.

*** kirjoitti:

tuon keväällä näin, niin olin kyllä ällistynyt sen pahansuopaisuuden ja itsekeskeisyyden määrästä, joka kirkossa on. Ja nimenomaan se julma sorto homoseksuaaleja ja naispappeja kohtaan.

Olihan siinä tietysti jokunen hupikohtakin. Gusse Björkstrandin lausuma, että ateistien pyhä kirja olisi Maon punainen kirja tai Stalinin julkilausumat oli korniudessaan huikeaa.

Joo. Minusta kirkon edustajat alittivat riman miltei joka kohdassa. Eroaminen laitettiin "individualismin" (lue: itsekkyys) piikkiin. Eli eroajien moraali asetettiin tavallaan kyseenalaiseksi. Pöyhtäri ei halunnut vastata mihinkään suoraan. Tämä näyttää muuten olevan erittäin tyypillistä konservatiivikristityille. Homokeskustelu kruunasi keskustelun. Rakkaudesta puhuminen sai lähinnä huvittavia piirteitä. Äimistyttävää oli myös se, että piispa Björkstrand vetosi siihen, että homoseksuaalisuus on vasta suht hiljan poistettu rikosluokituksesta. Homoseksuaalien huono asemahan on pitkälti juuri kirkon ansiota ja kirkko on jarruttanut yhteiskunnallista kehitystä viimeiseen asti. Ja nyt Björkstrand artikuloi aivan kuin tätä historiaa ei olisi olemassakaan. Minua jäi myös mietityttämään Storhammarin lausuma, että älkää erotko kirkosta jos haluatte tukea naispappeja. Mitäköhän Storhammar on ajatellut tehdä itse vaikkapa homoseksuaalien tukemiseksi?

sama kuin edellä kirjoitti:

Joo. Minusta kirkon edustajat alittivat riman miltei joka kohdassa. Eroaminen laitettiin "individualismin" (lue: itsekkyys) piikkiin. Eli eroajien moraali asetettiin tavallaan kyseenalaiseksi. Pöyhtäri ei halunnut vastata mihinkään suoraan. Tämä näyttää muuten olevan erittäin tyypillistä konservatiivikristityille. Homokeskustelu kruunasi keskustelun. Rakkaudesta puhuminen sai lähinnä huvittavia piirteitä. Äimistyttävää oli myös se, että piispa Björkstrand vetosi siihen, että homoseksuaalisuus on vasta suht hiljan poistettu rikosluokituksesta. Homoseksuaalien huono asemahan on pitkälti juuri kirkon ansiota ja kirkko on jarruttanut yhteiskunnallista kehitystä viimeiseen asti. Ja nyt Björkstrand artikuloi aivan kuin tätä historiaa ei olisi olemassakaan. Minua jäi myös mietityttämään Storhammarin lausuma, että älkää erotko kirkosta jos haluatte tukea naispappeja. Mitäköhän Storhammar on ajatellut tehdä itse vaikkapa homoseksuaalien tukemiseksi?

Lisäys. Nyt en enää ihmettele, miksi kirkko vaikenee eikä juuri ota osaa keskusteluun. Kun ei kerta kaikkiaan ole mitään järkevää sanottavaa. Heitot Maon kirjoista jne. ovat vaan yksinkertaisesti säälittäviä. Myös kirkon valtionkirkkoluonteen kiistäminen on ihan turhaa. Miksi vaivautua? Sama päivänselvien tosiasioiden kieltäminen näyttää olevan yleistä piispakunnassa. Toisessa Elävän arkiston pätkässä silloinen piispa Kantola harrastaa aivan samaa: Hänen mielestään kirkon verotusoikeudessa ei ole mitään erityistä. Koska piispat oppisivat ymmärtämään, että tosiasioiden myöntäminen on kehityksen perusta. No jaa, nämä sekoilut ja kieltämiset ainakin lisäävät eroamisten määrää, se on varma.

sama kuin edellä kirjoitti:

Joo. Minusta kirkon edustajat alittivat riman miltei joka kohdassa. Eroaminen laitettiin "individualismin" (lue: itsekkyys) piikkiin. Eli eroajien moraali asetettiin tavallaan kyseenalaiseksi. Pöyhtäri ei halunnut vastata mihinkään suoraan. Tämä näyttää muuten olevan erittäin tyypillistä konservatiivikristityille. Homokeskustelu kruunasi keskustelun. Rakkaudesta puhuminen sai lähinnä huvittavia piirteitä. Äimistyttävää oli myös se, että piispa Björkstrand vetosi siihen, että homoseksuaalisuus on vasta suht hiljan poistettu rikosluokituksesta. Homoseksuaalien huono asemahan on pitkälti juuri kirkon ansiota ja kirkko on jarruttanut yhteiskunnallista kehitystä viimeiseen asti. Ja nyt Björkstrand artikuloi aivan kuin tätä historiaa ei olisi olemassakaan. Minua jäi myös mietityttämään Storhammarin lausuma, että älkää erotko kirkosta jos haluatte tukea naispappeja. Mitäköhän Storhammar on ajatellut tehdä itse vaikkapa homoseksuaalien tukemiseksi?

enimmäkseen hymyili väkinäisesti koko ohjelman ajan.

Kun hän sanoi, että hän ei siunaisi homoliittoja, koska kirkolla ole siihen kaavaa, jäin miettimään, että onkohan kirkolla sitten kauppakeskuksia tai koiria varten siunauskaava? Niitä kyllä siunataan.

Kummallista kiemurtelua selvistä asioista. Kirkko ei hyväksy naispappeja eikä homoseksuaaleja. Naispappeuteen se oikeastaan pakotettiin, mutta se ei tarkoita hyväksymistä.

Mitenkähän ne mahtaa tuosta homojutusta kiemurrella irti? Jos heidän komiteansa tulee siihen tulokseen, että homous on valinta, niin hallelujaa, ongelma on ratkaistu. Amen.

*** kirjoitti:

enimmäkseen hymyili väkinäisesti koko ohjelman ajan.

Kun hän sanoi, että hän ei siunaisi homoliittoja, koska kirkolla ole siihen kaavaa, jäin miettimään, että onkohan kirkolla sitten kauppakeskuksia tai koiria varten siunauskaava? Niitä kyllä siunataan.

Kummallista kiemurtelua selvistä asioista. Kirkko ei hyväksy naispappeja eikä homoseksuaaleja. Naispappeuteen se oikeastaan pakotettiin, mutta se ei tarkoita hyväksymistä.

Mitenkähän ne mahtaa tuosta homojutusta kiemurrella irti? Jos heidän komiteansa tulee siihen tulokseen, että homous on valinta, niin hallelujaa, ongelma on ratkaistu. Amen.

Hymy ei tosiaan hyytynyt. Vastaukset olivatkin sitten sitä ohuempia. Kysymykset Pöyhtärille kylläkin osuvia. Kirkko näyttää mielestäni nyt hyväksyneen naispappeuden tasavertaisena miespappeuden kanssa. Siitähän siinä Pöyhtärin tapauksessakin on kyse - työjärjestelyitä ei enää hyväksytä. Homoseksuaalien kohdalla kirkolla ei myöskään ole paljon vaihtoehtoja. Homoseksuaalisuus valintana ei taatusti tule olemaan johtopäätös kun kirkko ei tälläkään hetkellä yritä moista väittää. Mutta konservatiivinen kirkolliskokous ei tule siunauskaavaa tms. virkalakipakettia hyväksymään vuosikausiin. Joka tapauksessa kirkon ei ole enää mahdollista perääntyä homokeskustelusta tyylikkäästi. Parisuhdelain vastustaminen oli todella paha virhe. Siinä kirkko pelasi itsensä lopullisesti paitsioon mitä ko. asiaan tulee. Kirkko on organisaationa kriisissä ja sieltä vallitsee huutava pula johtajuudesta. Se ilmenee myös sellaisena valituksena, jota Björkstrandkin viljeli: "Kun kukaan ei ole tyytyväinen". Omasta avuttomuudesta syytetään muita. Minun mielestäni kirkko on tyrinyt asiansa jo kauan sitten tekemällä sukupuoli- ja seksuaalisuuskysymyksistä elämää suurempia asioita. Tälle historialle ja Raamatun kirjoituksille ei tietysti voi mitään. Vääjäämättä keskustelu kirkosta ja sen asemasta päätyykin siihen, että sen erityisasema pitäisi ehdottomasti purkaa. Suurempi kysymys on sitten se, että mistä saataisiin valtakuntaan taho, jonka tehtävänä olisi pitää eettisiä kysymyksiä ja arvokeskustelua yllä. Ja "saarnata" ihmisille. Kuulostakoon kuinka patavanhoilliselta tahansa, niin sellaista tahoa kyllä tarvittaisiin. Kirkko epäeettisyytensä ja vakavien raamattulähtöisten ongelmiensa vuoksi ei kykene tätä tehtävää täyttämään.

sama kuin edellä kirjoitti:

Hymy ei tosiaan hyytynyt. Vastaukset olivatkin sitten sitä ohuempia. Kysymykset Pöyhtärille kylläkin osuvia. Kirkko näyttää mielestäni nyt hyväksyneen naispappeuden tasavertaisena miespappeuden kanssa. Siitähän siinä Pöyhtärin tapauksessakin on kyse - työjärjestelyitä ei enää hyväksytä. Homoseksuaalien kohdalla kirkolla ei myöskään ole paljon vaihtoehtoja. Homoseksuaalisuus valintana ei taatusti tule olemaan johtopäätös kun kirkko ei tälläkään hetkellä yritä moista väittää. Mutta konservatiivinen kirkolliskokous ei tule siunauskaavaa tms. virkalakipakettia hyväksymään vuosikausiin. Joka tapauksessa kirkon ei ole enää mahdollista perääntyä homokeskustelusta tyylikkäästi. Parisuhdelain vastustaminen oli todella paha virhe. Siinä kirkko pelasi itsensä lopullisesti paitsioon mitä ko. asiaan tulee. Kirkko on organisaationa kriisissä ja sieltä vallitsee huutava pula johtajuudesta. Se ilmenee myös sellaisena valituksena, jota Björkstrandkin viljeli: "Kun kukaan ei ole tyytyväinen". Omasta avuttomuudesta syytetään muita. Minun mielestäni kirkko on tyrinyt asiansa jo kauan sitten tekemällä sukupuoli- ja seksuaalisuuskysymyksistä elämää suurempia asioita. Tälle historialle ja Raamatun kirjoituksille ei tietysti voi mitään. Vääjäämättä keskustelu kirkosta ja sen asemasta päätyykin siihen, että sen erityisasema pitäisi ehdottomasti purkaa. Suurempi kysymys on sitten se, että mistä saataisiin valtakuntaan taho, jonka tehtävänä olisi pitää eettisiä kysymyksiä ja arvokeskustelua yllä. Ja "saarnata" ihmisille. Kuulostakoon kuinka patavanhoilliselta tahansa, niin sellaista tahoa kyllä tarvittaisiin. Kirkko epäeettisyytensä ja vakavien raamattulähtöisten ongelmiensa vuoksi ei kykene tätä tehtävää täyttämään.

että kirkko käyttää nykyään sellaisia sanoja kuin strategia ja tuote ja tuotteen markkinointi. Tottahan ne puhuvat, että kaupankäynnistä on kyse, mutta ei tuollaisia sanoja olisi parikymmentä vuotta sitten käytetty.

Kirkko heräsi liian myöhään tajuamaan missä mennään. Vielä 1980-luvulla se piti asemaansa niin vankkumattomana, että ei tajunnut millaista vauhtia yhteiskunta kehittyy. Ja vastusti lähes kaikkia yhteiskunnallisia muutoksia.

90-luvulla olikin jo mopo karkaamassa käsistä. Tälle vuosituhannelle tultaessa kirkko oli jo menettänyt pelin. Olen erittäin tyytyväinen tilanteen kehittymiseen.

Jos vertaa esimerkiksi julkista keskustelua kirkon ongelmista, niin aivan eri tavalla asioista puhutaan ja papit myös haastetaan julkiseen keskusteluun. Ja ihan poikkeuksetta he nämä keskustelut häviävät.

Se ei tosiaan saa kenenkään sympatioita, jos alkaa ihmisiä syyttämään ahneiksi ja itsekkäiksi, jos kirkosta eroavat. Useimmilla ihmisillä on joko omassa perheessä tai ystävien joukossa ihmisiä, jotka eivät kirkkoon kuulu, eikä tunnu kivalta, kun kaveria haukutaan.

"Suurempi kysymys on sitten se, että mistä saataisiin valtakuntaan taho, jonka tehtävänä olisi pitää eettisiä kysymyksiä ja arvokeskustelua yllä."

- Tuohon voin sanoa vain oman mielipiteeni, että kirkko se ei ole, ei ole koskaan ollutkaan, eikä tule koskaan olemaan. Etiikka ja arvot ovat jotain vallan muuta, kuin kristinusko.

*** kirjoitti:

että kirkko käyttää nykyään sellaisia sanoja kuin strategia ja tuote ja tuotteen markkinointi. Tottahan ne puhuvat, että kaupankäynnistä on kyse, mutta ei tuollaisia sanoja olisi parikymmentä vuotta sitten käytetty.

Kirkko heräsi liian myöhään tajuamaan missä mennään. Vielä 1980-luvulla se piti asemaansa niin vankkumattomana, että ei tajunnut millaista vauhtia yhteiskunta kehittyy. Ja vastusti lähes kaikkia yhteiskunnallisia muutoksia.

90-luvulla olikin jo mopo karkaamassa käsistä. Tälle vuosituhannelle tultaessa kirkko oli jo menettänyt pelin. Olen erittäin tyytyväinen tilanteen kehittymiseen.

Jos vertaa esimerkiksi julkista keskustelua kirkon ongelmista, niin aivan eri tavalla asioista puhutaan ja papit myös haastetaan julkiseen keskusteluun. Ja ihan poikkeuksetta he nämä keskustelut häviävät.

Se ei tosiaan saa kenenkään sympatioita, jos alkaa ihmisiä syyttämään ahneiksi ja itsekkäiksi, jos kirkosta eroavat. Useimmilla ihmisillä on joko omassa perheessä tai ystävien joukossa ihmisiä, jotka eivät kirkkoon kuulu, eikä tunnu kivalta, kun kaveria haukutaan.

"Suurempi kysymys on sitten se, että mistä saataisiin valtakuntaan taho, jonka tehtävänä olisi pitää eettisiä kysymyksiä ja arvokeskustelua yllä."

- Tuohon voin sanoa vain oman mielipiteeni, että kirkko se ei ole, ei ole koskaan ollutkaan, eikä tule koskaan olemaan. Etiikka ja arvot ovat jotain vallan muuta, kuin kristinusko.

"Tuohon voin sanoa vain oman mielipiteeni, että kirkko se ei ole, ei ole koskaan ollutkaan, eikä tule koskaan olemaan. Etiikka ja arvot ovat jotain vallan muuta, kuin kristinusko."

Olisi mielenkiintoista tietää, onko vapaa-ajattelijoilla yhdistyksenä kiinnostusta vastata tällaiseen haasteeseen? Nythän VA profiloituu näin ulkopuolisen silmin uskonnonvapauden esitaistelijana ja myös valtionkirkon kyseenalaistajana. Hyviä ja perusteltuja tavoitteita molemmat. Toisaalta myös tämä alkaa olla hieman vanhanaikaista. ;-) Nimittäin tieteellinen maailmankuva - vaikka itsekin sen kannattajaksi tunnustaudun - ei kuitenkaan ota kantaa eettisiin kysymyksiin. Kirkko voisi ihanteellisessa tapauksessa käyttää arvovaltaansa näiden asioiden esillä pitämiseen ja pohdiskeluun. Siinä se on kuitenkin karkeasti epäonnistunut hyvin monesta syystä ja uskon että peli on pelattu. Seremonioiden ohella tämä lienee yksi taustavaikutin, miksi kirkkoon kuulutaan ja sen asemaa pidetään tavallaan tärkeänä: Halutaan antaa tunnustusta insituutiolle, joka edustaa hyviä arvoja. Koska muutakaan tahoa ei ole, on kirkolla eräänlainen monopoli näissä asioissa. Ihmisille pitäisi siis olla tarjolla muitakin vaihtoehtoja kuin kirkko. Ihmisoikeus-, ympäristö- tms. järjestöt toimivat omilla sektoreillaan, mutta niiden toimintaperiaate on toinen. VA taas antaa itsestään kylmän vaikutelman: puhutaan tieteellisestä maailmankuvasta ja vastustetaan uskontoa, mutta ei varsinaisesti tarjota mitään erityistä vaihtoehtoa mitä tulee eettisiin kysymyksiin.

sama kuin edellä kirjoitti:

"Tuohon voin sanoa vain oman mielipiteeni, että kirkko se ei ole, ei ole koskaan ollutkaan, eikä tule koskaan olemaan. Etiikka ja arvot ovat jotain vallan muuta, kuin kristinusko."

Olisi mielenkiintoista tietää, onko vapaa-ajattelijoilla yhdistyksenä kiinnostusta vastata tällaiseen haasteeseen? Nythän VA profiloituu näin ulkopuolisen silmin uskonnonvapauden esitaistelijana ja myös valtionkirkon kyseenalaistajana. Hyviä ja perusteltuja tavoitteita molemmat. Toisaalta myös tämä alkaa olla hieman vanhanaikaista. ;-) Nimittäin tieteellinen maailmankuva - vaikka itsekin sen kannattajaksi tunnustaudun - ei kuitenkaan ota kantaa eettisiin kysymyksiin. Kirkko voisi ihanteellisessa tapauksessa käyttää arvovaltaansa näiden asioiden esillä pitämiseen ja pohdiskeluun. Siinä se on kuitenkin karkeasti epäonnistunut hyvin monesta syystä ja uskon että peli on pelattu. Seremonioiden ohella tämä lienee yksi taustavaikutin, miksi kirkkoon kuulutaan ja sen asemaa pidetään tavallaan tärkeänä: Halutaan antaa tunnustusta insituutiolle, joka edustaa hyviä arvoja. Koska muutakaan tahoa ei ole, on kirkolla eräänlainen monopoli näissä asioissa. Ihmisille pitäisi siis olla tarjolla muitakin vaihtoehtoja kuin kirkko. Ihmisoikeus-, ympäristö- tms. järjestöt toimivat omilla sektoreillaan, mutta niiden toimintaperiaate on toinen. VA taas antaa itsestään kylmän vaikutelman: puhutaan tieteellisestä maailmankuvasta ja vastustetaan uskontoa, mutta ei varsinaisesti tarjota mitään erityistä vaihtoehtoa mitä tulee eettisiin kysymyksiin.

miten vapaa-ajattelijat aikovat asiaan paneutua, minä kun en ole mitään strategioita siinä yhdistyksessä luomassa.

Käsittääkseni tässä on pitkälti kyse rahallisista resursseista. Kirkolla on valtaisan budjettinsa turvin paljon helpompi päästä esille. Mutta toisaalta, kirkko on kaikki kampanjansa mokannut pahemman kerran:)

Minua kyllä harmittaa, että Vapaa Ajattelija-lehteä ei enää netistä näe. Koska lehdessä on paljon hyviä juttuja juuri nimenomaan liittyen eettisiin kysymyksiin ja ihmisoikeuksiin, niin olisi ihan hyvä, jos ne olisivat ei-tilaajillakin luettavissa.

Tuo on kyllä totta, mitä tulee VA:n julkisuuskuvaan, mutta mielestäni sitä kuvaa ovat olleet muokkaamassa nimenomaan yhdistyksen vastustajat.

Kyllä tälläkin palstalla oli kiivaimpina aikoina yhtä sun toista solvausta vapaa-ajattelijoita kohtaan, täysin vailla todellisuuspohjaa. Ja samaa touhua oli ateismipalstalla.

Joten, kai se on liitolla funtsimisen paikka. Minä nyt ainakin ensin ehdottaisin sen lehden saamista takaisin nettiin.

*** kirjoitti:

että kirkko käyttää nykyään sellaisia sanoja kuin strategia ja tuote ja tuotteen markkinointi. Tottahan ne puhuvat, että kaupankäynnistä on kyse, mutta ei tuollaisia sanoja olisi parikymmentä vuotta sitten käytetty.

Kirkko heräsi liian myöhään tajuamaan missä mennään. Vielä 1980-luvulla se piti asemaansa niin vankkumattomana, että ei tajunnut millaista vauhtia yhteiskunta kehittyy. Ja vastusti lähes kaikkia yhteiskunnallisia muutoksia.

90-luvulla olikin jo mopo karkaamassa käsistä. Tälle vuosituhannelle tultaessa kirkko oli jo menettänyt pelin. Olen erittäin tyytyväinen tilanteen kehittymiseen.

Jos vertaa esimerkiksi julkista keskustelua kirkon ongelmista, niin aivan eri tavalla asioista puhutaan ja papit myös haastetaan julkiseen keskusteluun. Ja ihan poikkeuksetta he nämä keskustelut häviävät.

Se ei tosiaan saa kenenkään sympatioita, jos alkaa ihmisiä syyttämään ahneiksi ja itsekkäiksi, jos kirkosta eroavat. Useimmilla ihmisillä on joko omassa perheessä tai ystävien joukossa ihmisiä, jotka eivät kirkkoon kuulu, eikä tunnu kivalta, kun kaveria haukutaan.

"Suurempi kysymys on sitten se, että mistä saataisiin valtakuntaan taho, jonka tehtävänä olisi pitää eettisiä kysymyksiä ja arvokeskustelua yllä."

- Tuohon voin sanoa vain oman mielipiteeni, että kirkko se ei ole, ei ole koskaan ollutkaan, eikä tule koskaan olemaan. Etiikka ja arvot ovat jotain vallan muuta, kuin kristinusko.

"Suurempi kysymys on sitten se, että mistä saataisiin valtakuntaan taho, jonka tehtävänä olisi pitää eettisiä kysymyksiä ja arvokeskustelua yllä."

"- Tuohon voin sanoa vain oman mielipiteeni, että kirkko se ei ole, ei ole koskaan ollutkaan, eikä tule koskaan olemaan. Etiikka ja arvot ovat jotain vallan muuta, kuin kristinusko."

Miksi ihmeessä pitää olla joku taho kirkkoa korvaamassa, kyllä ilman kirkkoa ja sen korvikkeita pärjää aivan hyvin.

Jos nyt hiemankaan ajattelee, mikä pitää arvokeskustelua yllä, niin kyllähän se on Internet ja vapaa sekä nopea tiedonkulku.

Saa olla erimieltä, mutta kyllä kirkon alamäki on selkeästi yhteydessä Internetin kasvuun. (siis tiedonkulun nopeutumiseen ja lisääntymiseen)

Esimerkiksi vain 20 vuotta sitten oli mahdotonta kyseenalaistaa raamattua tai uskontoja siinä määrin kuin nyt.

Ei maailma lopu kirkon lopp... kirjoitti:

"Suurempi kysymys on sitten se, että mistä saataisiin valtakuntaan taho, jonka tehtävänä olisi pitää eettisiä kysymyksiä ja arvokeskustelua yllä."

"- Tuohon voin sanoa vain oman mielipiteeni, että kirkko se ei ole, ei ole koskaan ollutkaan, eikä tule koskaan olemaan. Etiikka ja arvot ovat jotain vallan muuta, kuin kristinusko."

Miksi ihmeessä pitää olla joku taho kirkkoa korvaamassa, kyllä ilman kirkkoa ja sen korvikkeita pärjää aivan hyvin.

Jos nyt hiemankaan ajattelee, mikä pitää arvokeskustelua yllä, niin kyllähän se on Internet ja vapaa sekä nopea tiedonkulku.

Saa olla erimieltä, mutta kyllä kirkon alamäki on selkeästi yhteydessä Internetin kasvuun. (siis tiedonkulun nopeutumiseen ja lisääntymiseen)

Esimerkiksi vain 20 vuotta sitten oli mahdotonta kyseenalaistaa raamattua tai uskontoja siinä määrin kuin nyt.

Kiitokset Bill Gatesille. Hänhän onkin ateisti. Ihan samaa mieltä siinä, että nykyään tosiaan saa tietoa helposti, jos vaan on kone käytössä ja laajakaista myös.

Nettikeskustelut ovat siitä hyviä, että aina löytyy joku, joka tietää jostain asiasta ja voi vaikka linkkiä laittaa, jos ei itse tiedä mistä hakea.

Minä olen vuosikymmenet pärjännyt vallan hyvin ilman kirkkoa. Ja pärjään taatusti vastedeskin. Kirkko ei ole ollut kuin riippana, silloin kun jouduin pakosta olemaan sen jäsen.

"Esimerkiksi vain 20 vuotta sitten oli mahdotonta kyseenalaistaa raamattua tai uskontoja siinä määrin kuin nyt."

- Kyllähän sitä tapahtui, mutta ei siitä mediassa puhuttu. Nyt on toisin. Toimittajien työmoraali on noussut.

Vitsi:
Kirkkomyönteiset ohjelman toteuttajat ymmärsivät että suurempi määrä kirkon edustajia, lisäisi vain eroajien määrää.

Vakavasti:
Tosiasiahan on, että mitä enemmän kirkon edustajat ovat äänessä, sitä enemmän väkeä eroaa!
Joko vapaamieliset tai vanhoilliset lähtevät. Ja kaikkein kärkkäimmin ne, jotka jokaisesta lauseesta huomaavat, että voi hemmetti, miten hiivatussa mä vielä riipun noitten seurassa!

Röllix-49 kirjoitti:

Vitsi:
Kirkkomyönteiset ohjelman toteuttajat ymmärsivät että suurempi määrä kirkon edustajia, lisäisi vain eroajien määrää.

Vakavasti:
Tosiasiahan on, että mitä enemmän kirkon edustajat ovat äänessä, sitä enemmän väkeä eroaa!
Joko vapaamieliset tai vanhoilliset lähtevät. Ja kaikkein kärkkäimmin ne, jotka jokaisesta lauseesta huomaavat, että voi hemmetti, miten hiivatussa mä vielä riipun noitten seurassa!

Yleensä näistä ohjelmista puuttuu tämmöinen minua edustava taho, joka on eronnut kirkosta, mutta joka ei kuitenkaan ole vapaa-ajattelija eikä kristitty.
Palkkapapit haukkuivat ihmisiä, jotka eivät halua sekoittaa uskoonsa välistävetäjiä.

Aivan samaan kiinnitin huomiota - yksi rimanalitus lisää. Jäi sellainen vaikutelma, että kirkon edustajilla (erit. piispa) oli vaikeuksia sanoa sana "homoseksuaali".