Nytten kun osana kotimaisen puuhuollon turvaamistoimenpiteitä on päätetty perusparantaa 3 tällä hetkellä vähäliikenteistä, mutta rautatieverkon yhdistävyyden kannalta tärkeää yhdysrataa (Savonlinna-Huutokoski, Nurmes-Kontiomäki ja Jyväskylä-ÄÄnekoski-Haapajärvi), tarjoutuu myös aivan uusia rautatiehenkilöliikenteen kehittämismahdollisuuksia maaseutu-Suomessa, ja vieläpä kehittäminen olisi hyvin taloudellista ja helppoa ja saataisiin näin maahamme useampi sata kilometriä lisää henkilöliikenteen rataverkkoon, jolloin verkon kattavuus lisääntyisi entisestään. Ensimmäinen ehdotukseni on vuonna 1988 Savonlinnan ja Pieksämäen väliltä lakkautetun henkilöjunaliikenteen uudelleenkäynnistäminen vaikkapa ensialkuun supistetussa laajuudessa. Tehtäisiin niin, että Parikkalasta klo 10.33 lähtevä taajamajuna Savonlinnaan saavuttuaan jatkaisikin välittömästi Pieksämäelle ja sieltä takaisin Savonlinnaan, josta välittömästi klo 15.28 Parikkalaan. Tämä aiheuttaisi tietenkin sen, että nykyisellä Dm 12 kalustomäärällä puolenpäivän Savonlinna-Parikkala-Savonlinna -junapari H744/745 jäisi pois ja voitaisiin ehkä korvata linja-autolla. Näin Savonlinnan ja Pieksämäen välille saataisiin`ìlmaiseksi` yksi päivittäinen junapari ja Savonlinna-Parikkala päivittäisten junavuorojen määrä vähenisi nykyisestä yhdestätoista yhdeksään, mikä ei olisi suuri menetys, varsinkin kun puolenpäivän aikaan sitten kuitenkin pääsisi Savonlinnasta etelään Pieksämäen kautta. ja yhteys olisi aika nopea, koska väli perusparannetaan niin, että kiskobussihenkilöliikenne voi käyttää nopeutta 120 km/h. Ainakin Rantasalmella ja Joroisissa kannattaisi kiskobussin pysähtyä. Lääninhallituksen rahoja säästyisi, kun junaparin kanssa päällekkäinen bussivuoro voitaisiin lakkauttaa ja kiskobussiliikenne toimisi Parikkala-Savonlinna -välin tapaan itsekannattavasti. Miltäs vaikuttaa ehdotukseni?
Toinen henkilöliikenteen lisäyskohde olisi aikanaan Nurmes-Kontiomäki -väli, jonne rautatiehenkilöliikenne palautuisi siten, että Joensuusta klo 11.50 lähtevä taajamajuna jatkaisi Nurmeksesta edelleen Kontiomäkeen ja sieltä takaisin Joensuuhun, nykyinen Nurmeksen lähtöaika klo 15.50, tulo Joensuuhun klo 17.55. Mitään junavuoroa ei tarvitsisi lakkauttaa, kiskobussikalusto olisi vain tehokkaammassa käytössä ja Kontiomäeltä/Kontiomäkeen olisi jatko-/syöttöyhteys Ouluun/Oulusta. Nurmes-Kontiomäki -välin perusparannus mahdollistanee taajamajunille nopeuden 120 km/h, mikä mahdollistaa nopeat aikataulut. Kolmas kehittämiskohde on Jyväskylän ja Haapajärven väli, jonne saataisiin ratavälin peruskunnostuksen jälkeen henkilöliikenne muuttamalla nykyisin aamulla klo 5.42 ma-la Iisalmesta Ylivieskaan lähtevän taajamajunan lähtöasemaksi Jyväskylä! Vastaavasti illan viimeinen kiskobussivuoro ajaisi Ylivieskasta Haapajärven kautta Jyväskylään! Näin suorenisi ja ehkä nopeutusikin jyväskyläläisten yhteys Ouluun. Jyväskylässä luulisi olevan enemmän matkustajapotentiaalia kuin Iisalmessa ja sitäpaitsi nykyinen aamun junavuoro Iisalmesta ei ole minkään junan jatkoyhteysvuoro Savonradan yöpikajuna lopetettua parisen vuotta sitten, eikä liioin illan juna Ylivieskasta syötä matkustajia Iisalmessa millekään junalle ja matkustajia on varmasti aika vähän varsinkin Iisalmen päässä. Iisalmen-Haapajärven(-Ylivieskan) välille välille jäisi edelleen yksi päivittäinen elinvoimainen taajamajunapari, toinen junapari ajaisi Jyväskylästä Haapajärven kautta Ylivieskaan. Vähäliikenteisillä alueilla jo yksikin junapari päivässä voi olla erittäin hyvää palvelua.
Toinen henkilöliikenteen lisäyskohde olisi aikanaan Nurmes-Kontiomäki -väli, jonne rautatiehenkilöliikenne palautuisi siten, että Joensuusta klo 11.50 lähtevä taajamajuna jatkaisi Nurmeksesta edelleen Kontiomäkeen ja sieltä takaisin Joensuuhun, nykyinen Nurmeksen lähtöaika klo 15.50, tulo Joensuuhun klo 17.55. Mitään junavuoroa ei tarvitsisi lakkauttaa, kiskobussikalusto olisi vain tehokkaammassa käytössä ja Kontiomäeltä/Kontiomäkeen olisi jatko-/syöttöyhteys Ouluun/Oulusta. Nurmes-Kontiomäki -välin perusparannus mahdollistanee taajamajunille nopeuden 120 km/h, mikä mahdollistaa nopeat aikataulut. Kolmas kehittämiskohde on Jyväskylän ja Haapajärven väli, jonne saataisiin ratavälin peruskunnostuksen jälkeen henkilöliikenne muuttamalla nykyisin aamulla klo 5.42 ma-la Iisalmesta Ylivieskaan lähtevän taajamajunan lähtöasemaksi Jyväskylä! Vastaavasti illan viimeinen kiskobussivuoro ajaisi Ylivieskasta Haapajärven kautta Jyväskylään! Näin suorenisi ja ehkä nopeutusikin jyväskyläläisten yhteys Ouluun. Jyväskylässä luulisi olevan enemmän matkustajapotentiaalia kuin Iisalmessa ja sitäpaitsi nykyinen aamun junavuoro Iisalmesta ei ole minkään junan jatkoyhteysvuoro Savonradan yöpikajuna lopetettua parisen vuotta sitten, eikä liioin illan juna Ylivieskasta syötä matkustajia Iisalmessa millekään junalle ja matkustajia on varmasti aika vähän varsinkin Iisalmen päässä. Iisalmen-Haapajärven(-Ylivieskan) välille välille jäisi edelleen yksi päivittäinen elinvoimainen taajamajunapari, toinen junapari ajaisi Jyväskylästä Haapajärven kautta Ylivieskaan. Vähäliikenteisillä alueilla jo yksikin junapari päivässä voi olla erittäin hyvää palvelua.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hyvin perusteltu. Lisäksi Karjaa-Hyvinkää välillä voisi ajaa kiskobussi. Tai oikeastaan Hangosta aina Riihimäelle saakka. Väestöä on sopivasti Lohjanharjun suuntaisesti. Liikennehän lakkasi aikoinaan, kun ei ollut muka käyttäjiä. Nykyään Lohjanharjulle ja Nummelaan on rakennettu niin paljon, että asukasmäärä on moninkertaistunut sitten viime kerran kun henkilöjuna tätä väliä kulki.
Joku voisi sanoa, ettei tarvitse junia tällä välillä, koska rantaradalta voi vaihtaa Pasilassa pääradan ja itäratojen suuntiin. Näin ajatellessa vain monasti unohtuu, että kiskobussin onkin tarkoitus palvella aluetta seudullisesti, eikä vain pelkästään toimia yhteysjunana. Tottakai kiskobussi toimisi samalla yhteysjunina sekä rantaradalle että pääradalle, mutta korostan sanaa SAMALLA.
Kiskobussi palvelisi Hangon-Karjaan-Hyvinkään välillä asuvia ihmisiä, ja heidän liikkumistaan.
Toinen potentiaalinen kiskobussireitti olisi Kaskinen-Seinäjoki-Pietarsaari. Perusteluina nauhakaupunkimaisuus. Asutus menee e-pohjanmaalla tien 67- ja 19- suuntaisesti, samaa linjaa kulkee ratakin. Suupohjasta pääsisi kiskobussilla kaukojunalle, samoin Pietarsaaresta, joka on nyt junaverkon ulkopuolella. Kaiken lisäksi väliin jäisi isoja kaupunkeja ja kuntia, joiden välillä on paljon autoliikennettä (työmatka) muutenkin. Tiet 67 ja 19 ovat tiettyyn kellonaikaan aika tukossa, eli kulkijoita on.
Ei tule onnistumaan ainakaan (Nurmes-) Porokylä-Kontiomäki välille matkustajajunat. Vain Porokylä - Maanselkä väli saa peruskunnostuksen, mutta nopeudet tulevat pysymään samoina. Maanselkä - Vuokatti välillä vaihdetaan vain pölkyt. Ja vaikka kunnostettaisiin koko väli, Vuokatti - Kontiomäki jää kunnostamatta, jossa nopeudet eivät ole kuin korkeintaan 100km/t.