Kertokaahan nyt miehet suoraan, toivotteko esikoisesta erityisesti jompaakumpaa sukupuolta? Onko siistiä jos esikoinen on poika?
Toivovatko miehet esikoisesta poikaa?
Väittelevät mammat
202092
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Itse tyttöä.
meillä kans mies toivo tyttöä ovat kuulemma niin söpöjä.. mä taas toivoin poikaa ja poika tuli.
nyt toinen tulossa ja sama homma:terveyttä:)Esikoinen oikea isin tyttö.
on juuri niin että sukupuolella ei ole väliä kunhan on terve lapsi. Silti salaa toivoin tyttöä,sellaisen sain 5v sitten.
Ei tullut ikinä mieleen, et kumman sukupuolen haluaisi lapselleen. Tyttäreni on jo 4½ v. vanha ja leikkii niin pimujen kuin poikienkin leikit.
Ensimmäinen ilmoitti tulostaan alkukesästä ja toisinaan mietin poikaa, toisinaan tyttöä :) Eipä taida olla väliä kunhan on terve ja kaikki menee hyvin.
kunhan on terve
Tiesin, että mahdollisuudet on 50/50, joten ei sitä voi kumpaakaan toivoa. Eniten pelkäsin, että olisi joku vamma tai sairaus.
Ennen ensimmäistä lasta jotenkin ajattelin, että poika tulee. Toki siis järki sanoi, että kumpi vaan voi olla tulossa, mutta tunne oli enemmän pojan kannalla. Johtuu varmaan siitä, että minulla on veli kotona eikä yhtään siskoa.
Nyt jälkikäteen (2 tyttöä) tuntuu, että onneksi tuli tytöt. Miehenä jotenkin mukavampaa olla tyttöjen kanssa. Ei tarvitse yrittää antaa "miehen mallia" niin paljon kuin pojan kanssa ehkä tulisi yritettyä.
Meillä taitaa olla sitten jotenkin vääristynyt tuttavapiiri. Tuttavapiirin miehet ovat vaimon vielä ollessa raskaana sanoneet, että ihan sama kunhan on terve. Sitten kun sieltä on se poika tullut niin ollaan rintapolleena, että kyllä se miehen pitää poika saada jne jne.
Aloittaja
Tiedän muuten yhden perheen, jossa neljännen tytön synnyttyä isukin oli vain tyydyttävä olemaan ilman poikaa "suvun perillisenä".
Taitaa olla niin, että yhdellä kalulla tuppaa tulemaan yhdenlaista.
Ehkä ne ovat vain "poikien juttuja". Meillä ainakin mies sanoi, että tyttö olisi kiva, ja tuttavaperheessä oli myös mies toivonut tyttöä, ja tyttö heille tuli. Oma isäni ei ole ainakaan mitenkään koskaan antanut ymmärtää, että minä tyttönä olisin hänelle jotenkin vähemmän tärkeä tai läheinen kuin veljeni. Ja tiedän kyllä perheitä, joissa tyttö on nimenomaan isän tyttö. Itse kyllä toivoisin ehkä ennemmin poikaa - pojat ovat minusta jotenkin simppelimpiä. :)
vain yhdenlaisia lapsia.
Itse toivoin esikoisesta poikaa, koska ajattelin, etten ymmärrä tyttöä niin hyvin kun itse ollut poika. En osaa nukke leikkejä jne.
Nyt on 4 poikaa ja tyttökin olisi ollut ihan tervetullut. Mutta parempi näin kuin 4 tyttöä.
meillä toivottiin vaa sitä et lapsi ois suhtkoht terve ja kaikki menis hyvin, iskä kyllä salaa toivo tyttöä, ja ekana tuli tyttö ja toisena poika..äiskä mietti eka poikaa, mut mitäpä sitä järjestyksellä merkitystä saatika lasten suku polvella..
Lapsen sukupuolella ei ole mitään väliä. Kumpaa tahansa rakastaa aivan yhtä päljon. ( isi voi ostaa mopon, ei tarvii ostaa heppaa) =)
Siis hä? Ainakin meillä päin näkee nykyään yhtä paljon mopotyttöjä kuin mopopoikia. Serkkutyttöni taisteli itselleen jo 80-luvulla mopon ja vielä ennen virallista mopoikää. Outo ajatus, että vain pojalle pitäisi ostaa mopo.
ei voi sanoa että olisin poikaa silloin erityisemmin toivonut, luulin vaan että poika sieltä olisi tulossa koska suvussa on jokseenkin aina syntynyt ensimmäiseksi poika. Itse olen vanhimman pojan poikaesikoinen ties kuinka monennessa polvessa.
Esikoiseksi syntyikin tyttö.
Olen myös vanhimman pojan vanhin poika niin pitkältä kuin sukupuuta on kasattu. Nyt on eka tulossa ja veikkailen kyllä että on tytön vuoro :) Vaimo tosin arvelee että poika olisi.. saa nähdä :)
Tämähn kiinnostaa hiukkasen.
Mua aina ottaa päähän nämä "ei oo sukupuolella väliä, kunha on terve".
No mitäs jos se lapsi nyt ei satukaan olemaan terve??
Tai vammautuu vauva-aikana tms?? Tai sairastuu vaikka anoreksiaan 10-vuotiaana, ja makaa letkuissa 5 vuotta?
Mitä sitten teette, hylkäätte lapsenne?
Miksi vammainen lapsi on niin kauhea ajatus. Minusta jokaisen vanhemman tulisi suhtautua siten, että koskaan ei voi tietää, onko se oma lapsi terve vai vammainen.
Itse en aio koskaan käyttää tuota "kunhan on terve", koska siinä on sellanen konnotaatio että jos lapsi ei ole terve, se ei ole tervetullut.