Asiantuntija: Georgian hyökkäys sisäpoliittinen temppu
Julkaistu: 13:07
Päivitetty: 15:17
stt
Georgian joukkojen hyökkääminen Etelä-Ossetiaan oli "jonkunlainen yllätys" Aleksanteri-instituutin tutkimuspäällikkö Markku Kangaspurolle. Etelä-Ossetian ja Abhasian tilanne on kyllä kiristynyt ja kärjistynyt entisestään, mutta Kangaspuro ei olisi uskonut, että Georgian presidentti Mihail Saakašvili lähtee tällaiseen uhkapeliin.
"Täytyy kai sielläkin olla kansainvälisen politiikan tuntemusta, että siellä tiedetään, kuinka Venäjä reagoi hyökkäykseen", hän selittää. Etelä-Ossetiassa on 2 000 venäläistä rauhanturvaajaa, ja Venäjä on selkeästi ilmoittanut, ettei se hyväksy sotilaallista ratkaisua alueelle.
Hän uskoo, että konfliktin ratkaisun avainasemassa olevat Venäjä ja Yhdysvallat haluavat kiistaan mahdollisimman nopeasti neuvotteluratkaisun. Yhdysvallat on liiaksi kiinni omissa konflikteissaan, että se ryhtyisi sotilaallisiin toimiin, eikä sota ole Venäjänkään intresseissä. Myös Euroopan isot valtiot ja kansainväliset järjestöt pyrkivät todennäköisesti välittämään rauhaa, sillä kukaan ei halua toista Kosovoa.
Georgiassa on arviolta 140–170 amerikkalaista, jotka kouluttavat georgialaisia maan halki kulkevan öljyputken turvaamiseen. Sotatilan jatkuessa öljyputki hajoaisi nopeasti ja sota leviäisi Abhasiaan sekä laajemmalle Kaukasukselle, Kangaspuro miettii.
Saakašvili ajoitti todennäköisesti hyökkäyksen Pekingin olympialaisten aikaan, koska laski maailman huomion kiinnittyvän urheiluareenoille.
"Etelä-Ossetian valtaus oli nopea, mutta varsin epälooginen, jos ajatellaan Venäjän reaktioita. Täytyihän Saakašvilin ymmärtää, että Venäjä ei anna nöyryyttää itseään.
Vuonna 2004 valtaan nousseen Saakašvilin lupaukset kansalle ovat yksi toisensa jälkeen romuttuneet. Presidentti lupasi palauttaa kansallisen yhtenäisyyden, vauraamman talouden ja vakaan demokratian.
"Taloudellinen kehitys on ollut katastrofi ja oppositio on osoittanut mieltään. Tämä (hyökkäys) on lähes klassinen temppu siitä, miten kiinnitetään huomio ulkopolitiikkaan ja yhdistetään kansa sotatilan avulla", Kangaspuro selittää.
Sotatilan puhkeaminen Etelä-Ossetiassa oli leimahdus, joka ennen pitkää sammuu, sillä sotatilan jatkuminen ei ole eduksi sen paremmin Venäjälle kuin Yhdysvalloillekaan.
Molemmissa maissa käydään presidentinvaaleja ja johto on hyvin epävarmossa käsissä.
"Se, että kyseinen konflikti rauhoittuu, ei tarkoita sitä, että Kaukasian alue rauhoittuisi. Se on ollut vuosituhansia kulttuurien ja kansallisuuksien jakaja", dosentti Alpo Juntunen Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitokselta luotaa alueen historiaa.
Georgian hyökkäys oli Juntusen mukaan odotettavissa, mutta sen ajankohta oli yllätys.
Olympialaisten avajaiset, Venäjän johdon melko tuore vaihtuminen sekä Venäjän elokuinen lomakausi vaikuttivat hyökkäysajan valintaan.
"Venäjän presidentti on todennut, että ei anna kohdella Venäjän kansalaisia miten tahansa. Venäläiset ovat valmiita viemään Saakašvilin Haagin tuomioistuimeen", Juntunen luki venäläisestä mediasta.
Julkaistu: 13:07
Päivitetty: 15:17
stt
Georgian joukkojen hyökkääminen Etelä-Ossetiaan oli "jonkunlainen yllätys" Aleksanteri-instituutin tutkimuspäällikkö Markku Kangaspurolle. Etelä-Ossetian ja Abhasian tilanne on kyllä kiristynyt ja kärjistynyt entisestään, mutta Kangaspuro ei olisi uskonut, että Georgian presidentti Mihail Saakašvili lähtee tällaiseen uhkapeliin.
"Täytyy kai sielläkin olla kansainvälisen politiikan tuntemusta, että siellä tiedetään, kuinka Venäjä reagoi hyökkäykseen", hän selittää. Etelä-Ossetiassa on 2 000 venäläistä rauhanturvaajaa, ja Venäjä on selkeästi ilmoittanut, ettei se hyväksy sotilaallista ratkaisua alueelle.
Hän uskoo, että konfliktin ratkaisun avainasemassa olevat Venäjä ja Yhdysvallat haluavat kiistaan mahdollisimman nopeasti neuvotteluratkaisun. Yhdysvallat on liiaksi kiinni omissa konflikteissaan, että se ryhtyisi sotilaallisiin toimiin, eikä sota ole Venäjänkään intresseissä. Myös Euroopan isot valtiot ja kansainväliset järjestöt pyrkivät todennäköisesti välittämään rauhaa, sillä kukaan ei halua toista Kosovoa.
Georgiassa on arviolta 140–170 amerikkalaista, jotka kouluttavat georgialaisia maan halki kulkevan öljyputken turvaamiseen. Sotatilan jatkuessa öljyputki hajoaisi nopeasti ja sota leviäisi Abhasiaan sekä laajemmalle Kaukasukselle, Kangaspuro miettii.
Saakašvili ajoitti todennäköisesti hyökkäyksen Pekingin olympialaisten aikaan, koska laski maailman huomion kiinnittyvän urheiluareenoille.
"Etelä-Ossetian valtaus oli nopea, mutta varsin epälooginen, jos ajatellaan Venäjän reaktioita. Täytyihän Saakašvilin ymmärtää, että Venäjä ei anna nöyryyttää itseään.
Vuonna 2004 valtaan nousseen Saakašvilin lupaukset kansalle ovat yksi toisensa jälkeen romuttuneet. Presidentti lupasi palauttaa kansallisen yhtenäisyyden, vauraamman talouden ja vakaan demokratian.
"Taloudellinen kehitys on ollut katastrofi ja oppositio on osoittanut mieltään. Tämä (hyökkäys) on lähes klassinen temppu siitä, miten kiinnitetään huomio ulkopolitiikkaan ja yhdistetään kansa sotatilan avulla", Kangaspuro selittää.
Sotatilan puhkeaminen Etelä-Ossetiassa oli leimahdus, joka ennen pitkää sammuu, sillä sotatilan jatkuminen ei ole eduksi sen paremmin Venäjälle kuin Yhdysvalloillekaan.
Molemmissa maissa käydään presidentinvaaleja ja johto on hyvin epävarmossa käsissä.
"Se, että kyseinen konflikti rauhoittuu, ei tarkoita sitä, että Kaukasian alue rauhoittuisi. Se on ollut vuosituhansia kulttuurien ja kansallisuuksien jakaja", dosentti Alpo Juntunen Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitokselta luotaa alueen historiaa.
Georgian hyökkäys oli Juntusen mukaan odotettavissa, mutta sen ajankohta oli yllätys.
Olympialaisten avajaiset, Venäjän johdon melko tuore vaihtuminen sekä Venäjän elokuinen lomakausi vaikuttivat hyökkäysajan valintaan.
"Venäjän presidentti on todennut, että ei anna kohdella Venäjän kansalaisia miten tahansa. Venäläiset ovat valmiita viemään Saakašvilin Haagin tuomioistuimeen", Juntunen luki venäläisestä mediasta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Uskomatonta, että yhden epäonnistuneen pressan takia roihahtaa koko konflikti! Jo on surkeeta hommaa. Pressa pois viralta ja uusi ihminen kehiin, niin eiköhän tule äkkiä rauha!
Voi herranjestas!
Otappa vähän selvää tästä "tutkijasta", ennen kuin kirjoittelet näille palstoille. Markku Kangaspuro on Karl Marx-seuran jäsen ja Rauhanpuolustajat Ry:n aktiivijäsen, siis ihan aito Tehtaankadun mies.
Voisko se olla mahdollista, että hänen mielipiteensä ovat "hieman värittyneet", voisko?
Vanha stallari, Rauhanpuolustajien puheenjohtaja. Se kertoo kaiken.