Espoo saa nyt oman piispan. Kolmen ehdokkaan joukossa on yksi nainen, Kanta-Espoon kirkkoherra Marjatta Laitinen. Helsingin Sanomissa on ehdokkaiden esittely. Heidän pätevyyttään ja sopivuuttaan virkaan on luonnehdittiin. Laitista kuvataan lämpimäksi, äidilliseksi, kuuntelevaksi johtajaksi, joka ei ole pyrkinyt "miesmäiseen imagoon". Lehti mainitsee kuitenkin häntä arvostellun "linjattomaksi tuuliviiriksi, johon on helppo vaikuttaa", eikä häntä ole myöskään pidetty visionäärinä tai uudistajana.
Laitinen on teologian lisensiaatti, miesehdokkaat tohtoreita.
Ehdokas Simo Peura johtaa Kirkon koulutuskeskusta: "siltä postilta on 50-luvulta lähtien päästy piispaksi".
Ehdokkaille esitettiin Helsingin Sanomissa 10 kysymystä. Peuran vastausten yhteispituus oli vain noin puolet Laitisen ja Helsingin tuomiorovasti Heikan vastauksista, joiden kahden vastauslitaniat olivat yhtä pitkät. Kyseltiin mm. suhtautumista seurakunnassa tapahtuvaan alaikäisten hyväksikäyttöön, suhtautumista avoliittoon ja homosuhteen siunaamiseen ja vieressä istuvaan Tony Halmeeseen. Viimeinen kysymys koski ehdokkaan paheita. Laitinen mainitsi papin työhön erottamattomasti liittyvät "kermakakut ja hiekkahentuset", Heikka taas liiallisen työnteon ja marsipaanit. Peura vastasi: "Kevyt kysymys ohjaa antamaan kevyen vastauksen. Niinpä jätän vastaamatta."
Kenestä tulee Espoon piispa?
Pitäisikö piispanvaalissa olla enemmän "jäätteenmäkimäinen" naisehdokas, vai onko jo aivan liikaa, että naisia ylensä asetetaan piispanvaaliehdokkaaksi maassa, jossa naispappejakaan ei kaikissa seurakunnissa hyväksytä? Naisehdokasta kuvataan "tuuliviirimäiseksi". Aika harvoin on sattunut silmään, että miestä kutsuttaisiin tuuliviirimäiseksi.
Jos Espoon piispaksi valitaan nyt naisehdokas, joka toki on muodollisesti pätevä, muttei muuten olisi kiistattomasti sopivampi kuin muut ehdokkaat, millainen kalkatus siitä mahtaa syntyä? Nopeasti kuitenkin lienevät painuneet unhoon sellaiset tapaukset, joissa useista MIESehdokkaista ehkä vähemmän sopiva/pätevä on valittu johonkin virkaan...
Riippumatta siitä, kuka piispaksi valitaan, asiaa tullaan varmasti tarkastelemaan myös naisasian kannalta.
Laitinen on teologian lisensiaatti, miesehdokkaat tohtoreita.
Ehdokas Simo Peura johtaa Kirkon koulutuskeskusta: "siltä postilta on 50-luvulta lähtien päästy piispaksi".
Ehdokkaille esitettiin Helsingin Sanomissa 10 kysymystä. Peuran vastausten yhteispituus oli vain noin puolet Laitisen ja Helsingin tuomiorovasti Heikan vastauksista, joiden kahden vastauslitaniat olivat yhtä pitkät. Kyseltiin mm. suhtautumista seurakunnassa tapahtuvaan alaikäisten hyväksikäyttöön, suhtautumista avoliittoon ja homosuhteen siunaamiseen ja vieressä istuvaan Tony Halmeeseen. Viimeinen kysymys koski ehdokkaan paheita. Laitinen mainitsi papin työhön erottamattomasti liittyvät "kermakakut ja hiekkahentuset", Heikka taas liiallisen työnteon ja marsipaanit. Peura vastasi: "Kevyt kysymys ohjaa antamaan kevyen vastauksen. Niinpä jätän vastaamatta."
Kenestä tulee Espoon piispa?
Pitäisikö piispanvaalissa olla enemmän "jäätteenmäkimäinen" naisehdokas, vai onko jo aivan liikaa, että naisia ylensä asetetaan piispanvaaliehdokkaaksi maassa, jossa naispappejakaan ei kaikissa seurakunnissa hyväksytä? Naisehdokasta kuvataan "tuuliviirimäiseksi". Aika harvoin on sattunut silmään, että miestä kutsuttaisiin tuuliviirimäiseksi.
Jos Espoon piispaksi valitaan nyt naisehdokas, joka toki on muodollisesti pätevä, muttei muuten olisi kiistattomasti sopivampi kuin muut ehdokkaat, millainen kalkatus siitä mahtaa syntyä? Nopeasti kuitenkin lienevät painuneet unhoon sellaiset tapaukset, joissa useista MIESehdokkaista ehkä vähemmän sopiva/pätevä on valittu johonkin virkaan...
Riippumatta siitä, kuka piispaksi valitaan, asiaa tullaan varmasti tarkastelemaan myös naisasian kannalta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
pätevyyskriteerit? Esim. onko tuolla tutkinnolla merkitystä - jos lisensiaatti riittää, niin silloin ei ehkäpä ole?
Itse en tiedä, kun en kuulu kirkkoon.
Arvostetaanko tutkimustyötä vai käytäntöä?
Muuten, erästä ansioituneimmista poliitikoistamme, Paavo Väyrystä on usein mainittu tuuliviirimäiseksi erilaisissa ympyröissä - kun hän on ollut ehdolla. Ja onhan pate ollut vähän semmoinen joojoo mies.
Jos taas ihminen on sellainen, johon on helppo (liian?) vaikuttaa, niin se riippuu sitten vielä yksityiskohdista, onko tuo haitaksi.
Mutta yleensä tuo lut. kirkon "virka" pappeihin ja piispoihin on sinänsä epäraamatullinen. Kun papin viroista tulee statuksensa takia tavoiteltuja, niin homma haisee. Leipäpappeja on hommissa ihan liikaa... samaten kuin linjattomia joojoo-ihmisiäkin, jotka hyssyttelevät tärkeistä asioista ja puhuvat puolukanpoiminnasta.
Tarina ei kerro, onko kukaan noista ihmisistä "oikeasti pätevä" minkäänlaisen hengellisen palvelijan työhön. Voi olla. Voivat olla kaikkikin. Mutta jos tuo homma nähdään "johtajan" hommana, ei "palvelijan", johon pyrkimällä pyritään - niin silloin siinä on jotain pielessä.
jndx