C.S. Lewis, entinen ateisti
Usko ... on taito pitää kiinni siitä, minkä järkesi on vaihtelevista mielialoistasi huolimatta kerran hyväksynyt. Sillä mielialat muuttuvat, ottipa järki minkä kannan tahansa. Sen tiedän kokemuksesta. Nyt kun olen kristitty, minulla on mielentiloja, jolloin koko juttu näyttää hyvin epätodennäköiseltä: mutta kun olin ateisti, minulla oli mielentiloja, jolloin kristinusko näytti kauhistuttavan todennäköiseltä. Tällainen mielenvireiden kapina todellista minuuttasi kohtaan on kuitenkin käynnissä. Siksi usko on niin välttämätön hyve: ellet opeta mielenvireitäsi oivaltamaan, missä ne menevät harhapoluille, et voi koskaan olla tervejärkinen kristitty tai edes tervejärkinen ateisti, vaan vain sinne tänne häälyvä olento, jonka uskomukset itse asiassa riippuvat säästä tai ruoansulatuksesta. Näin ollen tapaa uskoa on harjoitettava. - C.S. Lewis
Perusteluni Jumalaa vastaan oli, että maailmankaikkeus näytti niin julmalta ja epäoikeudenmukaiselta. Mutta mistä sain tämän idean oikeasta ja väärästä? Ihminen ei sano viivaa vääristyneeksi ellei hänellä ole jonkinlaista ideaa suorasta. Mihin vertasin maailmankaikkeutta kutsuessani sitä epäoikeudenmukaiseksi? Jos joko näytelmä oli huono ja järjetön niin sanoakseni A:sta Ö:hön, miksi minä, jolla piti olla osa tuossa näytelmässä, reagoin niin voimallisesti sitä vastaan? Ihminen tuntee itsensä märäksi pudotessaan veteen, koska ihminen ei ole vesieläin: kala ei tuntisi itseään märäksi. Tietenkin olisin voinut luopua oikeudenmukaisuuden ajatuksestani sanomalla, että se oli vain oma yksityinen ideani. Mutta jos olisin tehnyt niin, silloin perusteluni Jumalaa vastaan olisi myös kumoutunut - sillä perustelu oli kiinni väittämästä, että maailma todella oli epäoikeudenmukainen, eikä siitä että se ei vain sattunut miellyttämään yksityisiä mieltymyksiäni. Näin juuri yrittäessäni todistaa, että Jumalaa ei ollut - toisin sanoen, että koko todellisuus oli järjetön - minun oli pakko olettaa, että yksi todellisuuden osa - nimittäin ideani oikeudenmukaisuudesta - oli täysin järkevä. Näin ollen ateismi osoittautuu liian yksinkertaiseksi. Jos koko maailmankaikkeudella ei olisi merkitystä, emme olisi koskaan nähneet, että sillä ei ole merkitystä: aivan samoin kuin jos maailmankaikkeudessa ei olisi lainkaan valoa eikä olentoja, joilla on silmät, emme koskaan tietäisi, että se on pimeä. Pimeys olisi vailla merkitystä. - C.S. Lewis
Usko ... on taito pitää kiinni siitä, minkä järkesi on vaihtelevista mielialoistasi huolimatta kerran hyväksynyt. Sillä mielialat muuttuvat, ottipa järki minkä kannan tahansa. Sen tiedän kokemuksesta. Nyt kun olen kristitty, minulla on mielentiloja, jolloin koko juttu näyttää hyvin epätodennäköiseltä: mutta kun olin ateisti, minulla oli mielentiloja, jolloin kristinusko näytti kauhistuttavan todennäköiseltä. Tällainen mielenvireiden kapina todellista minuuttasi kohtaan on kuitenkin käynnissä. Siksi usko on niin välttämätön hyve: ellet opeta mielenvireitäsi oivaltamaan, missä ne menevät harhapoluille, et voi koskaan olla tervejärkinen kristitty tai edes tervejärkinen ateisti, vaan vain sinne tänne häälyvä olento, jonka uskomukset itse asiassa riippuvat säästä tai ruoansulatuksesta. Näin ollen tapaa uskoa on harjoitettava. - C.S. Lewis
Perusteluni Jumalaa vastaan oli, että maailmankaikkeus näytti niin julmalta ja epäoikeudenmukaiselta. Mutta mistä sain tämän idean oikeasta ja väärästä? Ihminen ei sano viivaa vääristyneeksi ellei hänellä ole jonkinlaista ideaa suorasta. Mihin vertasin maailmankaikkeutta kutsuessani sitä epäoikeudenmukaiseksi? Jos joko näytelmä oli huono ja järjetön niin sanoakseni A:sta Ö:hön, miksi minä, jolla piti olla osa tuossa näytelmässä, reagoin niin voimallisesti sitä vastaan? Ihminen tuntee itsensä märäksi pudotessaan veteen, koska ihminen ei ole vesieläin: kala ei tuntisi itseään märäksi. Tietenkin olisin voinut luopua oikeudenmukaisuuden ajatuksestani sanomalla, että se oli vain oma yksityinen ideani. Mutta jos olisin tehnyt niin, silloin perusteluni Jumalaa vastaan olisi myös kumoutunut - sillä perustelu oli kiinni väittämästä, että maailma todella oli epäoikeudenmukainen, eikä siitä että se ei vain sattunut miellyttämään yksityisiä mieltymyksiäni. Näin juuri yrittäessäni todistaa, että Jumalaa ei ollut - toisin sanoen, että koko todellisuus oli järjetön - minun oli pakko olettaa, että yksi todellisuuden osa - nimittäin ideani oikeudenmukaisuudesta - oli täysin järkevä. Näin ollen ateismi osoittautuu liian yksinkertaiseksi. Jos koko maailmankaikkeudella ei olisi merkitystä, emme olisi koskaan nähneet, että sillä ei ole merkitystä: aivan samoin kuin jos maailmankaikkeudessa ei olisi lainkaan valoa eikä olentoja, joilla on silmät, emme koskaan tietäisi, että se on pimeä. Pimeys olisi vailla merkitystä. - C.S. Lewis
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jenkkihihhuli on puhunut!
Pitikö tossa olla jotain faktaakin mukana?
Ylermi Kurppa Juupajoelta sanoi ettei Jumalaa ole olemassa, joten se on aivan sama mitä se sun C.S. Lewis sanoo!
Onkos Jeesusjutuissa ikinä faktaakin ?
buahhaah!
nauraen, iskee jälleen
"Tiedottaja iskee jälleen" ...kätensä paskaan!
Käytetäänkö Amerikassa Ö-kirjainta?