Kansallinen Häpeä

Yhä useampi huostaanotettu lapsi pyritään sijoittamaan sukulaisten hoiviin vieraan perheen tai laitoksen sijasta. Asiasta kertoi Helsingin Sanomat.

Käytäntö leviää ensi vuoden alusta koko maahan. Uusi lastensuojelulaki velvoittaa viranomaiset ottamaan huomioon lapsen tunteet, kun etsitään sijaiskotia. Sijaiskodin löytämiseksi on selvitettävä, ketkä kuuluvat lapsen lähipiiriin.

Lapsi voidaan sijoittaa omaisten sijasta myös hänelle läheisten ihmisten luo. Tähän asti viranomaisten yhteydenotot sukulaisiin ovat edellyttäneet huoltajan lupaa.

Suomessa on huostaanotetut lapset sijoitettu laitoksiin useammin kuin muissa pohjoismaissa. Vuonna 2005 huostaanotetuista 9 126 lapsesta vain 36 prosenttia oli sijaisperheissä. Arvioiden mukaan vain joka viides on saanut uuden kodin sukulaisten luota. (Verkkouutiset)

Kovin paljon on Suomessa huostaanotettuja lapsia. Vuonna 2005 on ollut yli yhdeksäntuhatta lasta.

Suuri määrä kertoo yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta, huono-osaisuuden peritytymisestä. Kun vanhemmat ovat loppuunpalaneet ja uupuneet velkakierteen, työttömyyden, pätkätöiden, toivottomuuden tiellä.

Vanhemmilla ei ole resursseja, ei taloudellisia eikä henkisiä, jotta voisivat itse kasvattaa ja huolehtia lapsistaa, kun eivät kykene huolehtimaan itsestäänkään.... Näitä vanhempia pitäisi yhteiskunnan tukea.

Lapsiperheille pitäisi olla yhteisiä "leirejä", joissa harrastetaan yhdessä ja opetellaan yhdessäoloa ilman kiirettä ja taloudellisia paineita. Nämä leirit pitäisi suunnata eri ikäisten lasten vanhemmille site, että murrosikäisten lasten vanhemmat saisivat vertaisapua samoin kuin pienten lasten vanhemmat... Vanhemmat, joiden lapset käyttävät päihteitä, tarvitsisivat erikoisen hyvää neuvonta ja huolenpitoa - samoin kuin lapsensa.

Lapsiperheiden asuminen pitää järjestää yhteiskunnan taholta siten, etteivät vanhemmat näänny asuntovelkoja maksaessaan.

Vanhemmilla pitäisi olla tukipiste, jonka puoleen kääntyä ongelmissaan.

Nykyinen käytöntö on se, että kun naapurit valittavat kotona kuuluvista riidoista tai lasten heitteillejätöstä, viranomaiset tekevät "tarkastuskäynnin" ja päättävät tarkastuksensa perusteella lasten huostaanotoista.

Ennaltaehkäisevään, vanhempia ja perheitä tukevaan työhön pitäisi yhteiskunnan satsata. Näin huostaanotot vähenevät ja vanhemmat voisivat itse huolehtia lapsistaan terveinä ja vastuunsa kantavina huoltajina.

Koska huostaanotot koskettavat enimmäkseen yhteiskunnan huono-osaisia, yhteiskunnassa ei satsata huostaanottojen hoitamiseen ja vähentämiseen.

Kansallinen häpeä on lasten heitteillejättö. Erikoisen suuri häpeä on se, etteivät lapset ja nuoret saa minkäänlaista apua mielenterveysongelmiinsa kuten Keravan tapaus osoittaa. Myös "Jokelan koulusurmat" oli nuoren tekijän hätähuuto, jota yhteiskunta ei kuule eikä mitään haluta tehdä...