Ajanlaskumme alun tienoilla oli yleistä juutalaisten keskuudessa ilmoittautua satoja vuosia odotetuksi messiaaksi. Messiaan viittaa on sovitettu raamatun Vanhan testamentin puolellakin useammalle henkilölle eri aikoina. Raamatun Uuden testamentin tarinointi uudesta juutalaisuuden herätysliikkeestä ja sen messiaaksi otetusta Jeesuksesta ei ole siis ainutlaatuinen kertomus ja tapahtuma tuona ajankohtana. Mitä tuosta Jeesuksesta voimme raamatun perusteella (historiallisia dokumentteja ei ole muutamaa historioitsijan kuulopuheisiin perustuvaa mainintaa lukuun ottamatta) tietää ja millaisia oletuksia hänestä ja siitä, miksi hän halusi messiaaksi ja lahkonjohtajaksi julistautua, tehdä?
Joosef ja Maria olivat toisistaan kiinnostuneita ja seksuaaliset vietit olivat luonnollisesti heidän tapaamisissaan mukana ja olennaisena osana yhdessäoloa. Aivan kuten on ollut aina ennen heitä ja heidän jälkeensä toisiinsa rakastuneiden nuorten kohtaamisissa.
Toisaalta ahdasmielinen juutalaisyhteisö ei suvainnut irtosuhteita puhumattakaan aviottomista lapsista. Tuollaisesta synnistä saattoi seurata hyvin ankara rangaistus, jopa kuoliaaksi kivittäminen. Marian huomatessa tulleensa neitsyenä raskaaksi tilanne olisi ollut kriittinen. Millä selvitä siitä? Jos tuo raskaus olisi saanut alkunsa jonkun toisen hänelle (sala)rakkaan miehen toimesta, olisi tarina pitänyt saada läpi myös tuolle kihlatulle puusepälle Joosefille. Jos taas Joosef oli asiassa mukana, piti tapahtunut jotenkin selittää muille (sukulaisille ja ystäville) ja saada heidän uskomaan se. Tarina enkelin ilmoituksesta ja neitseellisestä raskaudesta oli kenties paras ja ainoa keino tuohon hätään.
Jeesusta kasvatettiin tuon uskomuksen pohjalta. Raamattu ei kerro juuri mitään hänen lapsuudestaan tai nuoruudestaan. Tarina alkaa oikeastaan vasta hänen ollessaan 30 vuoden ikäinen. Silloin hän liittyi uuteen juutalaista puhdasoppisuutta opettavaan liikkeeseen ja nousi sen johtohahmoksi sekä messiaaksi. Tuota messiaanisuutta ei muut juutalaiset kuitenkaan hyväksyneet eikä Jeesus nauttinut minkäänlaista arvostusta heidän keskuudessaan.
Etenkin koulutetumpi ja sivistyneempi juutalaisväestö hyljeksi Jeesusta, mutta ilmeisen karismaattisena saarnaajana hän löysi kuulijansa köyhien ja kouluttamattomien joukosta (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta).
Jeesus ei elinaikanaan herättänyt kovinkaan suurta kiinnostusta tai huomiota ympäröivissä ihmisissä, vaikka hänen kerrotaan tarinoissa parantaneen monia sairaita ihmisiä ja herättäneen jopa kuolleita. Jos ajattelee vaikka pelkästään tämän päivän ihmisten uteliaisuutta ja jos leviäisi tieto että kauppatorilla joku herättää kuolleita ja parantaa sairaita, niin huomio olisi taattu ja ihmisiä virtaisi sinne lopulta tuhansittain tuon tiedon levittyä yhä kauemmas. Pian tuollainen parantaja olisi superjulkkis.
Jeesuksesta ei siihen ollut. Hänestä ei omana aikanaan kirjoitettu mitään. Tarinat, joita evankeliumeissa kerrotaan, ovat saaneet muotonsa kymmeniä vuosia myöhemmin. Vasta silloin kaupunkilegenda alkoi voimistua eikä tarinoiden todenperäisyyttä ollut sen enempää mahdollista kiistää kuin varmistaakaan. Toisin kuin tämän päivän lahkolaiset ihmeiden tekijät, jotka ovat poikkeuksetta osoitettu uskonnollisiksi huijareiksi aina Niilo Yli-Vainiota myöten.
Tuo myöhäisherännäisyys Jeesus-tarinoita kirjoitettaessa on johtanut myös siihen, että evankeliumeista on löydettävissä runsaasti ristiriitoja sekä Jeesuksen liikkumisen että opetusten suhteen. Jokaisella evankelistalla on ollut varsin omanlaisensa tapa tulkita Jeesus-messiastaan. Matteus ainoana kertoo Jeesuksesta yksityiskohtia jotka viittaavat vanhoihin messiasta koskeneisiin odotteisiin ja kirjoittaa Jeesuksen toiminen niin 'jotta toteutuisi kuten on ennustettu'. Ketkään toiset raamatun kirjoittajat eivät noita asioita mainitse lainkaan. Markus, jonka evankeliumi on pohjana Matteukselle sekä Luukkaalle, kertoo huomattavasti tiiviimmän tarinan. Luukas tarkastelee legendaa sivistyneen lääkärin tarkkuudella kun taas Johannes esiintyy Jeesuksen rakkaan läheisenä opetuslapsena. Joka myös kirjoittaa tuosta rakkaasta opettajastaan ja messiaastaan - vasta lähes 70 vuotta myöhemmin. Satavuotiaana ukkona!?
Jeesusta pidettiin kansankiihottajana. Hän oli juutalainen joten hänet myös tuomittiin juutaisten esittämien syytösten pohjalta. Jeesus ei perustanut minkäänlaista ei-juutalaista uskontoa, jollaisia ovat kaikki kristinuskon lahkot (Jehovan todistajat mukaan lukien). Ne eivät voi siksi olla minkäänlainen jatkumo Jeesuksen uskonpuhditusliikkeelle, joka toimi juutalaisuuden sisällä.
Suurin syy sille, miksi juutalaiset eivät hyväksyneet Jeesusta messiaaksi missään vaiheessa, johtui ennen kaikkea siitä että hän muutti messiaan tulon merkityksen siitä, miten juutalaiset olivat asian vuosisatoja ymmärtäneet tapahtuvan!
Juutalaisuudessa messiaan piti tullessaan perustaa kauan odotettu Jumalan oikeudenmukaisuuden valtakunta, jonka keskuksena oli Siionin vuori ja sillä sijainnut Jerusalem.
Jeesus, kuten nyt arvata saattoikin, joutui tuon Jumalan valtakunnan perustamisen sijaan vain julistamaan sen tulemista. Koska hän messiaana ei sitä kykenisi heti perustamaan, niin hänen uudessa messiasopissaan hänen tehtäväkseen tuli ensin kuolla ja vasta kuolemansa jälkeen tulla toistamiseen perustamaan se.
Jeesus julisti alussa tehtävänsä olevan juutalaisuuteen pesiytyneiden väärien oppien puhdistamisen. Hän etsi niitä juutalaisia, jotka halusivat liittyä puhdasoppisen juutalaisuuden lahkoon. Jeesus julistaa:
15:24 Hän vastasi ja sanoi: "Minua ei ole lähetetty muitten kuin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö."
Jeesus antaa alussa tämän saman käskyn myös apostoleilleen lähettäessään heidän saarnaamaan tulevaa Jumalan valtakuntaa:
10:5 Nämä kaksitoista Jeesus lähetti ja käski heitä sanoen: "Älköön tienne viekö pakanain luokse, älkääkä menkö mihinkään samarialaisten kaupunkiin,
10:6 vaan menkää ennemmin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö.
10:7 Ja missä kuljette, saarnatkaa ja sanokaa: 'Taivasten valtakunta on tullut lähelle.'
Jeesuksen mukaan pelastuminen oli tuleva juutalaisuuden kautta, ei minkään muun uskonnon. Ei minkään kristinuskon lahkon Jehovan todistajista puhumattakaan:
4:22 Te kumarratte sitä, mitä ette tunne; me kumarramme sitä, minkä me tunnemme. Sillä pelastus on juutalaisista.
Jeesuksen johtama puhdasoppisen juutalaisuuden liike olisi kuollut jo aikaisemmin ilman Paavalia. Jeesus uskoi lopulta sen, etteivät juutalaiset tule ottamaan häntä messiaana vastaan ja niinpä hän käänsi katseensa myös pakanakansoihin. Hän kehotti opetuslapsiaan kiertämään kaikkia tuon ajan tunnettuja maita (koko asutta maa viittasi tuolloin välimeren alueeseen sekä Lähi-idän suunnalla olleisiin maihin) ja tekemään eli käännyttämään siellä ihmisiä tuohon juutalaisuuden liikkeeseen. Paavali otti tehtäväkseen tuon kehotuksen toteuttamisen ja julisti itsensä pakanoiden apostoliksi. Ilman Paavalia ja hänen energisyyttään noita pakanamaiden seurakuntia ei olisi milloinkaan syntynyt (ainakaan suurta määrää) ja koko kristinusko olisi jäänyt muodostumatta.
Lähde: www.raamattu.tarinoi.fi
Joosef ja Maria olivat toisistaan kiinnostuneita ja seksuaaliset vietit olivat luonnollisesti heidän tapaamisissaan mukana ja olennaisena osana yhdessäoloa. Aivan kuten on ollut aina ennen heitä ja heidän jälkeensä toisiinsa rakastuneiden nuorten kohtaamisissa.
Toisaalta ahdasmielinen juutalaisyhteisö ei suvainnut irtosuhteita puhumattakaan aviottomista lapsista. Tuollaisesta synnistä saattoi seurata hyvin ankara rangaistus, jopa kuoliaaksi kivittäminen. Marian huomatessa tulleensa neitsyenä raskaaksi tilanne olisi ollut kriittinen. Millä selvitä siitä? Jos tuo raskaus olisi saanut alkunsa jonkun toisen hänelle (sala)rakkaan miehen toimesta, olisi tarina pitänyt saada läpi myös tuolle kihlatulle puusepälle Joosefille. Jos taas Joosef oli asiassa mukana, piti tapahtunut jotenkin selittää muille (sukulaisille ja ystäville) ja saada heidän uskomaan se. Tarina enkelin ilmoituksesta ja neitseellisestä raskaudesta oli kenties paras ja ainoa keino tuohon hätään.
Jeesusta kasvatettiin tuon uskomuksen pohjalta. Raamattu ei kerro juuri mitään hänen lapsuudestaan tai nuoruudestaan. Tarina alkaa oikeastaan vasta hänen ollessaan 30 vuoden ikäinen. Silloin hän liittyi uuteen juutalaista puhdasoppisuutta opettavaan liikkeeseen ja nousi sen johtohahmoksi sekä messiaaksi. Tuota messiaanisuutta ei muut juutalaiset kuitenkaan hyväksyneet eikä Jeesus nauttinut minkäänlaista arvostusta heidän keskuudessaan.
Etenkin koulutetumpi ja sivistyneempi juutalaisväestö hyljeksi Jeesusta, mutta ilmeisen karismaattisena saarnaajana hän löysi kuulijansa köyhien ja kouluttamattomien joukosta (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta).
Jeesus ei elinaikanaan herättänyt kovinkaan suurta kiinnostusta tai huomiota ympäröivissä ihmisissä, vaikka hänen kerrotaan tarinoissa parantaneen monia sairaita ihmisiä ja herättäneen jopa kuolleita. Jos ajattelee vaikka pelkästään tämän päivän ihmisten uteliaisuutta ja jos leviäisi tieto että kauppatorilla joku herättää kuolleita ja parantaa sairaita, niin huomio olisi taattu ja ihmisiä virtaisi sinne lopulta tuhansittain tuon tiedon levittyä yhä kauemmas. Pian tuollainen parantaja olisi superjulkkis.
Jeesuksesta ei siihen ollut. Hänestä ei omana aikanaan kirjoitettu mitään. Tarinat, joita evankeliumeissa kerrotaan, ovat saaneet muotonsa kymmeniä vuosia myöhemmin. Vasta silloin kaupunkilegenda alkoi voimistua eikä tarinoiden todenperäisyyttä ollut sen enempää mahdollista kiistää kuin varmistaakaan. Toisin kuin tämän päivän lahkolaiset ihmeiden tekijät, jotka ovat poikkeuksetta osoitettu uskonnollisiksi huijareiksi aina Niilo Yli-Vainiota myöten.
Tuo myöhäisherännäisyys Jeesus-tarinoita kirjoitettaessa on johtanut myös siihen, että evankeliumeista on löydettävissä runsaasti ristiriitoja sekä Jeesuksen liikkumisen että opetusten suhteen. Jokaisella evankelistalla on ollut varsin omanlaisensa tapa tulkita Jeesus-messiastaan. Matteus ainoana kertoo Jeesuksesta yksityiskohtia jotka viittaavat vanhoihin messiasta koskeneisiin odotteisiin ja kirjoittaa Jeesuksen toiminen niin 'jotta toteutuisi kuten on ennustettu'. Ketkään toiset raamatun kirjoittajat eivät noita asioita mainitse lainkaan. Markus, jonka evankeliumi on pohjana Matteukselle sekä Luukkaalle, kertoo huomattavasti tiiviimmän tarinan. Luukas tarkastelee legendaa sivistyneen lääkärin tarkkuudella kun taas Johannes esiintyy Jeesuksen rakkaan läheisenä opetuslapsena. Joka myös kirjoittaa tuosta rakkaasta opettajastaan ja messiaastaan - vasta lähes 70 vuotta myöhemmin. Satavuotiaana ukkona!?
Jeesusta pidettiin kansankiihottajana. Hän oli juutalainen joten hänet myös tuomittiin juutaisten esittämien syytösten pohjalta. Jeesus ei perustanut minkäänlaista ei-juutalaista uskontoa, jollaisia ovat kaikki kristinuskon lahkot (Jehovan todistajat mukaan lukien). Ne eivät voi siksi olla minkäänlainen jatkumo Jeesuksen uskonpuhditusliikkeelle, joka toimi juutalaisuuden sisällä.
Suurin syy sille, miksi juutalaiset eivät hyväksyneet Jeesusta messiaaksi missään vaiheessa, johtui ennen kaikkea siitä että hän muutti messiaan tulon merkityksen siitä, miten juutalaiset olivat asian vuosisatoja ymmärtäneet tapahtuvan!
Juutalaisuudessa messiaan piti tullessaan perustaa kauan odotettu Jumalan oikeudenmukaisuuden valtakunta, jonka keskuksena oli Siionin vuori ja sillä sijainnut Jerusalem.
Jeesus, kuten nyt arvata saattoikin, joutui tuon Jumalan valtakunnan perustamisen sijaan vain julistamaan sen tulemista. Koska hän messiaana ei sitä kykenisi heti perustamaan, niin hänen uudessa messiasopissaan hänen tehtäväkseen tuli ensin kuolla ja vasta kuolemansa jälkeen tulla toistamiseen perustamaan se.
Jeesus julisti alussa tehtävänsä olevan juutalaisuuteen pesiytyneiden väärien oppien puhdistamisen. Hän etsi niitä juutalaisia, jotka halusivat liittyä puhdasoppisen juutalaisuuden lahkoon. Jeesus julistaa:
15:24 Hän vastasi ja sanoi: "Minua ei ole lähetetty muitten kuin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö."
Jeesus antaa alussa tämän saman käskyn myös apostoleilleen lähettäessään heidän saarnaamaan tulevaa Jumalan valtakuntaa:
10:5 Nämä kaksitoista Jeesus lähetti ja käski heitä sanoen: "Älköön tienne viekö pakanain luokse, älkääkä menkö mihinkään samarialaisten kaupunkiin,
10:6 vaan menkää ennemmin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö.
10:7 Ja missä kuljette, saarnatkaa ja sanokaa: 'Taivasten valtakunta on tullut lähelle.'
Jeesuksen mukaan pelastuminen oli tuleva juutalaisuuden kautta, ei minkään muun uskonnon. Ei minkään kristinuskon lahkon Jehovan todistajista puhumattakaan:
4:22 Te kumarratte sitä, mitä ette tunne; me kumarramme sitä, minkä me tunnemme. Sillä pelastus on juutalaisista.
Jeesuksen johtama puhdasoppisen juutalaisuuden liike olisi kuollut jo aikaisemmin ilman Paavalia. Jeesus uskoi lopulta sen, etteivät juutalaiset tule ottamaan häntä messiaana vastaan ja niinpä hän käänsi katseensa myös pakanakansoihin. Hän kehotti opetuslapsiaan kiertämään kaikkia tuon ajan tunnettuja maita (koko asutta maa viittasi tuolloin välimeren alueeseen sekä Lähi-idän suunnalla olleisiin maihin) ja tekemään eli käännyttämään siellä ihmisiä tuohon juutalaisuuden liikkeeseen. Paavali otti tehtäväkseen tuon kehotuksen toteuttamisen ja julisti itsensä pakanoiden apostoliksi. Ilman Paavalia ja hänen energisyyttään noita pakanamaiden seurakuntia ei olisi milloinkaan syntynyt (ainakaan suurta määrää) ja koko kristinusko olisi jäänyt muodostumatta.
Lähde: www.raamattu.tarinoi.fi
Vastaukset 2
Vanhimmat
levittämään. Jeesus elää ja sinun tarinasi on tuulesta temmattu. Itse tiedän Jeesuksen elävän, sillä Hän on joka hetki kanssani ja on tehnyt minulle yhtä suuret ihmeet, kuin teki aikanaan Ihmisen Poikana ollessaan.
Jos tahdot levitellä noita perättömiä sepustuksia, niin tee tahtosi mukaan, mutta tiedä, että viet itsesi kadotetuksi ja sinua kuulevat seuraavat mukanasi ja sinä vastaat eksyttämiesi sieluista.
Jepulis. Jeesus elää tänäkin päivänä ja kaikki jotka Häneen turvautuu pelastuu.