Tiedotusvälineille
Itsenäisyyspuolueen puoluekokouksen kannanotto 10.8.2008
Suomen turva on itsenäisessä puolueettomuuspolitiikassa - ei EU:ssa eikä
Natossa
Turvallisuuspoliittiset ratkaisut ovat Suomen kansalle äärimmäisen tärkeitä.
Maantieteelle emme voi mitään, mutta sille voimme, miten suhtaudumme
omaan asemaamme ja naapureihimme.
Ajatus, että NATO-jäsenyys antaisi turvaa Suomelle, on katteeton
kuvitelma. Sen sijaan se aikaansaisi sotilaallisen jännitteen maamme
itärajalle, koska Venäjällä olisi syytä pelätä, että maamme aluetta
käytetään tilaisuuden tullessa hyökkäyksen tukialueena sitä vastaan.
Näin tapahtui kesällä 1941. Tällaisen tilanteen uudelleen syntymisen
ehkäisemiseksi solmittiin v. 1948 ns. yya-sopimus.
Historia osoittaa, että Venäjän turvallisuuspoliittinen intressi Suomen
suunnalla on puolustuksellinen. Venäjän intressi Suomen suhteen on
siinä, ettei Suomea ja Suomen aluetta käytetä sitä vastaan vastaan. Näin
ollen Suomeen ei suuntaudu uhkaa Venäjän taholta muutoin kuin siinä
tapauksessa, että Suomi liittoutuu niiden kanssa, jotka Venäjä kokee
uhkaksi itselleen.
Kyseessä ei ole mikään venäläinen erityispiirre, vaan kaikille
suurvalloille ominainen suhtautumistapa. Yhdysvallatkaan ei halua
naapurimaahansa Kuubaan Kiinan tai Venäjän aseita.
Suomen on kyettävä hoitamaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa
itsenäisesti omista
lähtökohdistaan. Historiasta on jo aika oppia. On valitettavaa, että
historiamme kipupisteistä ei ole osattu tai haluttu käydä avointa
julkista keskustelua. Tämä on johtanut vääristyneisiin käsityksiin myös
Suomen ja Venäjän suhteista.
Suomi ei voi perustaa turvallisuuspolitiikkaansa sotilaalliseen voimaan.
Voimme nojata vain ulkopoliittiseen taitoon, jota Suomessa on ollut ja
jota edelleen on, kun se vain otetaan käyttöön.
EU:n tai Naton turvatakuut ovat vaarallinen ja tyhjä lupaus, joka ei
maamme kannalta vähennä vaan lisää kansainvälistä jännitystä ja
ulkopuolista uhkaa. Turvan hakeminen EU:sta ja Natosta johtaa vain
turvallisuuden menettämiseen.
Suomen paras turva on sellaisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa,
joka perustuu puolueettomuuteen, pysymiseen suurvaltojen
eturistiriitojen. Omien puolustusvoimiemme tehtävänä tulee olla sen
osoittaminen, että Suomen aluetta puolustetaan kaikissa oloissa, eikä
sitä luovuteta minkään ulkovallan käyttöön.
Turvallisuutemme takaamiseksi on ensimmäiseksi palautettava oma
itsenäinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen päätösvalta, jonka Suomi
menetti, kun se liitettiin EU:hun.
Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja
Itsenäisyyspuolueen puoluekokouksen kannanotto 10.8.2008
Suomen turva on itsenäisessä puolueettomuuspolitiikassa - ei EU:ssa eikä
Natossa
Turvallisuuspoliittiset ratkaisut ovat Suomen kansalle äärimmäisen tärkeitä.
Maantieteelle emme voi mitään, mutta sille voimme, miten suhtaudumme
omaan asemaamme ja naapureihimme.
Ajatus, että NATO-jäsenyys antaisi turvaa Suomelle, on katteeton
kuvitelma. Sen sijaan se aikaansaisi sotilaallisen jännitteen maamme
itärajalle, koska Venäjällä olisi syytä pelätä, että maamme aluetta
käytetään tilaisuuden tullessa hyökkäyksen tukialueena sitä vastaan.
Näin tapahtui kesällä 1941. Tällaisen tilanteen uudelleen syntymisen
ehkäisemiseksi solmittiin v. 1948 ns. yya-sopimus.
Historia osoittaa, että Venäjän turvallisuuspoliittinen intressi Suomen
suunnalla on puolustuksellinen. Venäjän intressi Suomen suhteen on
siinä, ettei Suomea ja Suomen aluetta käytetä sitä vastaan vastaan. Näin
ollen Suomeen ei suuntaudu uhkaa Venäjän taholta muutoin kuin siinä
tapauksessa, että Suomi liittoutuu niiden kanssa, jotka Venäjä kokee
uhkaksi itselleen.
Kyseessä ei ole mikään venäläinen erityispiirre, vaan kaikille
suurvalloille ominainen suhtautumistapa. Yhdysvallatkaan ei halua
naapurimaahansa Kuubaan Kiinan tai Venäjän aseita.
Suomen on kyettävä hoitamaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa
itsenäisesti omista
lähtökohdistaan. Historiasta on jo aika oppia. On valitettavaa, että
historiamme kipupisteistä ei ole osattu tai haluttu käydä avointa
julkista keskustelua. Tämä on johtanut vääristyneisiin käsityksiin myös
Suomen ja Venäjän suhteista.
Suomi ei voi perustaa turvallisuuspolitiikkaansa sotilaalliseen voimaan.
Voimme nojata vain ulkopoliittiseen taitoon, jota Suomessa on ollut ja
jota edelleen on, kun se vain otetaan käyttöön.
EU:n tai Naton turvatakuut ovat vaarallinen ja tyhjä lupaus, joka ei
maamme kannalta vähennä vaan lisää kansainvälistä jännitystä ja
ulkopuolista uhkaa. Turvan hakeminen EU:sta ja Natosta johtaa vain
turvallisuuden menettämiseen.
Suomen paras turva on sellaisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa,
joka perustuu puolueettomuuteen, pysymiseen suurvaltojen
eturistiriitojen. Omien puolustusvoimiemme tehtävänä tulee olla sen
osoittaminen, että Suomen aluetta puolustetaan kaikissa oloissa, eikä
sitä luovuteta minkään ulkovallan käyttöön.
Turvallisuutemme takaamiseksi on ensimmäiseksi palautettava oma
itsenäinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen päätösvalta, jonka Suomi
menetti, kun se liitettiin EU:hun.
Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja
Vastaukset 3
Vanhimmat
NATON nyt jo on aika,
pitä lopetta nuolla p.....
naapurille,loppu jo se pelko,milloin?
Nyt on vielä aika toimia. Kohta voi tulla itkun aika, jos ei toimita ajoissa.
Venäjässä on turvamme. Emme tarvitse itsenäistä puolustusta, Venäjä hoitakoot puolustuksemme. Olemme ylpeät osat Venäjää. Esimerkisi Tsetsenian kartta on piirretty ylväään Venäjän sotakoneiston avulla täysin uusiksi. Georgia saa suuren kunnian olla seuraava venäläisen minimalistisen arkkitehtuurin kohdemaa.