Käet talvisodassa myyttiko?

Kysymys tarkka-ampujista puissa on tietysti sinänsä sotahistorian kannalta mielenkiintoinen. Itse uskoisin, että taustalla on tämä ns. Mannerheimin linja, joka oli hyökkääjälle ja varsinkin yksittäiselle vihollissotilaalle täydellinen yllätys. Venäjällä tätä Talvisodan saksalaisten sotilasinsinöörien suunnittelemaa ja rakennuttamaa linnoitusaluetta tuskin tunnetaan vieläkään.

Sotahistoriamme tutkimus on hyvin ilmeisesti aivan viime aikoina saamassa uutta ja tieteellistä otetta joten tämäkin kysymys valottunee sitä kautta lähivuosina. Jo syksyllä on ilmestymässä lukuisia uusia sotahistoriallisia tutkimuksia.

”Kaukopartiolaisuus" talvi- ja jatkosodan tutkimuksessa alkaa olla ammattitutkijoiden piirissä jo nyt yleinen naureskelun aihe.

Sotahistorian tieteellinen tutkiminen on senkin takia tärkeää, että vain sen avulla pystymme estämään kaikenlaisten harrastelijatutkijoiden toilailut ja sekoilut kansakunnan kannalta poliittisestikin aralla alueella.

Tietyt revansistiset järjestöt ja yksityishenkilöt selvästikin käyttävät häikäilemättä hyväkseen historiallisen ja varsinkin sotahistoriallisen tiedon mustia aukkoja ahdasmielisissä ideologisissa tavoitteissaan.

mesenaatti kirjoitti:

Kysymys tarkka-ampujista puissa on tietysti sinänsä sotahistorian kannalta mielenkiintoinen. Itse uskoisin, että taustalla on tämä ns. Mannerheimin linja, joka oli hyökkääjälle ja varsinkin yksittäiselle vihollissotilaalle täydellinen yllätys. Venäjällä tätä Talvisodan saksalaisten sotilasinsinöörien suunnittelemaa ja rakennuttamaa linnoitusaluetta tuskin tunnetaan vieläkään.

Sotahistoriamme tutkimus on hyvin ilmeisesti aivan viime aikoina saamassa uutta ja tieteellistä otetta joten tämäkin kysymys valottunee sitä kautta lähivuosina. Jo syksyllä on ilmestymässä lukuisia uusia sotahistoriallisia tutkimuksia.

”Kaukopartiolaisuus" talvi- ja jatkosodan tutkimuksessa alkaa olla ammattitutkijoiden piirissä jo nyt yleinen naureskelun aihe.

Sotahistorian tieteellinen tutkiminen on senkin takia tärkeää, että vain sen avulla pystymme estämään kaikenlaisten harrastelijatutkijoiden toilailut ja sekoilut kansakunnan kannalta poliittisestikin aralla alueella.

Tietyt revansistiset järjestöt ja yksityishenkilöt selvästikin käyttävät häikäilemättä hyväkseen historiallisen ja varsinkin sotahistoriallisen tiedon mustia aukkoja ahdasmielisissä ideologisissa tavoitteissaan.

Kuten tuossa VENÄLÄISESSÄ dokumentissakin todetaan, Mannerheim-linja oli venäläisporpagandan luomus Kannaksen vahvimmasta puolustulinjasta. Linjaa eivät suunnitelleet ja rakentaneet saksalaisupseerit, vaan jo tsaarin armeijassa palavelleet suomalaiskenraalit. Voisit pikkuisen perehtyä siihen historiaan, niin ei tarttis levitellä outoja satuja. Ja missä naureskellaan kaukopartioille ja miksi? En kyllä tunne yhtään tutkijaa, joka niille hommille nauraisi.

mesenaatti kirjoitti:

Kysymys tarkka-ampujista puissa on tietysti sinänsä sotahistorian kannalta mielenkiintoinen. Itse uskoisin, että taustalla on tämä ns. Mannerheimin linja, joka oli hyökkääjälle ja varsinkin yksittäiselle vihollissotilaalle täydellinen yllätys. Venäjällä tätä Talvisodan saksalaisten sotilasinsinöörien suunnittelemaa ja rakennuttamaa linnoitusaluetta tuskin tunnetaan vieläkään.

Sotahistoriamme tutkimus on hyvin ilmeisesti aivan viime aikoina saamassa uutta ja tieteellistä otetta joten tämäkin kysymys valottunee sitä kautta lähivuosina. Jo syksyllä on ilmestymässä lukuisia uusia sotahistoriallisia tutkimuksia.

”Kaukopartiolaisuus" talvi- ja jatkosodan tutkimuksessa alkaa olla ammattitutkijoiden piirissä jo nyt yleinen naureskelun aihe.

Sotahistorian tieteellinen tutkiminen on senkin takia tärkeää, että vain sen avulla pystymme estämään kaikenlaisten harrastelijatutkijoiden toilailut ja sekoilut kansakunnan kannalta poliittisestikin aralla alueella.

Tietyt revansistiset järjestöt ja yksityishenkilöt selvästikin käyttävät häikäilemättä hyväkseen historiallisen ja varsinkin sotahistoriallisen tiedon mustia aukkoja ahdasmielisissä ideologisissa tavoitteissaan.

Siinä taas yksi "tietäjä" kirjoittaa hölynpölyään.

Pääaseman linnoitteet olivat kyllä suomalaisten suunnittelemia ja rakentamia. Jos ulkomaan tietoa käytettiin, niin lähinnä Ranskasta ja Belgiasta. Saksalaisilla ei ollut mitään tekemistä asian kanssa.Väitteesi on puhdasta pötyä.

NL:lla oli hyvin tarkat tiedot tästä Pääasemasta, jo rauha aikana. YH:n aikana siihen kohdistui tehokas maa- ja ilmatiedustelu, jota ei kyetty estämään. Sodan aikana aseman vahvuutta liioiteltiin suuresti.Se tutkittiin tarkkaan välirauhan aikana.Puppua oli siis tämäkin kohta.

Kaukopartiokirjallisuus on fiktiota, ei tutkimusta.Etkö erota niitä toisistaan?Sotahistoriaa on tutkittu tieteellisesti viime sotien päättymisestä alkaen.

Mitkä ovat sotahistoriallisen tiedon mustia aukoja? Ja mitkä järjestöt ja yksityishenkilöt käyttävät niitä hyväkseen ja miten? Onko tähänkään väitteeseen mitään tiedollista pohjaa, vai onko kyseessä samaa höpinää kuin edelläkin?

Selkein toilailu sotahistoriassa on professori Ylikankaan viimeisin teos kesän 1944 tapahtumista. Sellaisen soisi jäävän vähemmälle. Onneksi meillä on pilvin pimein myös luotettavia ja ammattitaitoisia tutkijoita.

tarkoittanet 1880-lukua?