Suomalaiset maatalousmiljonäärit saavat vuosittain maataloustukiaisia yhtä paljon kuin mitä suomalaiset lapset peruskoulutukseensa - valtion verokertymästä...
Nyt sikatilalliset lähtevät viemään eläviä porsaita Venäjälle - maksimoidakseen voitot - aluksi 75.000 porsasta. Kuinka paljon nämä sikatilalliset saavat maataloustukiaisia porsaanvientiin Venäjälle valtion verotuloista? Eiköhän verorahoin tuettu liha ole tarkoitettu suomalaisiin ruokapöytiin?
***
EU ja veronmaksajat tukivat Suomen maanviljelyä 1,9 miljardilla eurolla vuonna 2007 – toiseksi eniten EU:ssa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna.
Järjestelmä on monimutkainen: erilaisia tukia on kaksi sataa.
Vuonna 2003 suorat maataloustuet olivat 1,7 miljardia euroa. Toisin kuin useimmissa EU-maissa, Suomen maataloustuista valtaosa (60%) on ns. kansallista tukea ja 40% EU-tukea. Tuet on porrastettu maantieteellisesti. Niiden suuruus voi vaihdella esimerkiksi viljeltävän peltopinta-alan, karjaeläinten lukumäärän tai tuotetun sadon määrän mukaan.
Suomi maksaa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan lisäksi lisätukia omasta budjetistaan. Vuosina 2008–2013 eteläisessä Suomessa maksetaan väliaikaista tukea 194–190 miljoonaa euroa vuodessa, josta tuotantoon sidottua EU:n komission myöntämää niin sanottua 141-tukea 130 miljoonaa euroa. Pohjois-Suomessa Pori-Tampere-Imatra-linjan pohjoispuolella maksetaan pysyvää pohjoista kansallista tukea vajaat 330 miljoonaa euroa vuodessa.
OECD:n mukaan Suomi tuhlaa liian paljon rahaa maatalouden tukemiseen.
Suomen kansalliset tuet ovat herättäneet närää naapurimaissa Ruotsissa ja Tanskassa.
Tietoja tuesta julkistetaan ainoastaan hyvin rajoitetusti. Tietoja saadakseen on tehtävä yksilöityjä tiedonluovutuspyyntöjä Maaseutuvirastolle. Pyynnöstä huolimatta tieto voi jäädä saamatta.
Iso osa tuesta menee maataloudessa toimiville liikeyrityksille. Pääosa suurimmista tuen saajista on yksityishenkilöitä. Kärkijoukossa on lihan ja viljan tuottajia sekä runsaasti suuria puutarha-alan yrittäjiä. Vuonna 2007 eniten maataloustukea saivat Huiskulan puutarha, MTT:n Jokioisten kartanot ja Kalajoella sijaitseva Bullstop; jokainen yli 1 200 000 EUR. Seuraavaksi suurimmat tuet olivat puolta pienemmät: runsaat 600 00 EUR saivat Mustakosken Puutarha, ilmajokelainen Sikana, yksityishenkilöistä eniten tukea saanut Handelsträdgård Strand Öb Närpiöstä, Pekka Tapani Vehviläinen Siilinjärveltä ja Mikko Kustaa Elovaara Kiuruvedeltä. Alle 600 000 EUR saivat Juha-Pekka Toukola Kangasalalta ja Ikaalisten Luomu.
500 suurinta tuensaajaa saivat jokainen vähintään 191 000 EUR. Tuen saajiin kuului tunnettuja nimiä: Koneen Antti Herlin sai maataloustukea 243 000 EUR; Björn Wahlroos nosti Halikon kartanossaan 225 000 EUR tuet sijoittuen 309. suurimmaksi tuensaajaksi; Georg J. C. Ehrnrooth otti vastaan 247 000 EUR. Tukea sai autokauppiaina ja kustantajina toimivien Laakkosten perheyhtymä: 300 000 EUR. Tukea maksettiin korkealle pohjoiseen: kittiläläinen Levi-Farm sai noin 500 000 EUR.
***
Nyt viimeistään pitäisi maataloustukiaisia jakaa oikeudenmukaisemmin eli päätoimisille ja tuen tarvitsijoille.
Suomen kolmanneksi rikkain mies, pankkiiri, pohatta Björn Wahlroos, joka vastustaa lisäksi kaikkea sosiaalitukea, tuskin tarvitsee maataloustukiaisia valtion veroista.
Tuen saajia ovat myös Suomen ökyrikkaisin kuuluvat Antti Herlin (Kone Oy) ja Georg Ernrooth. Näiltä ökyrikkailta on jo poistettu
- varallisuusvero
- perintö- ja lahjavero
- veroja ei näiden yritysten omistajien tarvitse maksaa, mutta valtion veroista nostavat miljoonakorvaukset maataloustukiaisina.
Aika ovelaa vai mitä. Todelliset tuentarvitsijat jäävät näin vähemmälle tuelle.
Jos Herlin, Ernrooth ja Wahlroos olisivat sikatilallisia - saisivatkohan sikatilat enemmän suoraa tukea ja olisikohan sianlihan hinta korkeampi?
Nyt sikatilalliset lähtevät viemään eläviä porsaita Venäjälle - maksimoidakseen voitot - aluksi 75.000 porsasta. Kuinka paljon nämä sikatilalliset saavat maataloustukiaisia porsaanvientiin Venäjälle valtion verotuloista? Eiköhän verorahoin tuettu liha ole tarkoitettu suomalaisiin ruokapöytiin?
***
EU ja veronmaksajat tukivat Suomen maanviljelyä 1,9 miljardilla eurolla vuonna 2007 – toiseksi eniten EU:ssa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna.
Järjestelmä on monimutkainen: erilaisia tukia on kaksi sataa.
Vuonna 2003 suorat maataloustuet olivat 1,7 miljardia euroa. Toisin kuin useimmissa EU-maissa, Suomen maataloustuista valtaosa (60%) on ns. kansallista tukea ja 40% EU-tukea. Tuet on porrastettu maantieteellisesti. Niiden suuruus voi vaihdella esimerkiksi viljeltävän peltopinta-alan, karjaeläinten lukumäärän tai tuotetun sadon määrän mukaan.
Suomi maksaa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan lisäksi lisätukia omasta budjetistaan. Vuosina 2008–2013 eteläisessä Suomessa maksetaan väliaikaista tukea 194–190 miljoonaa euroa vuodessa, josta tuotantoon sidottua EU:n komission myöntämää niin sanottua 141-tukea 130 miljoonaa euroa. Pohjois-Suomessa Pori-Tampere-Imatra-linjan pohjoispuolella maksetaan pysyvää pohjoista kansallista tukea vajaat 330 miljoonaa euroa vuodessa.
OECD:n mukaan Suomi tuhlaa liian paljon rahaa maatalouden tukemiseen.
Suomen kansalliset tuet ovat herättäneet närää naapurimaissa Ruotsissa ja Tanskassa.
Tietoja tuesta julkistetaan ainoastaan hyvin rajoitetusti. Tietoja saadakseen on tehtävä yksilöityjä tiedonluovutuspyyntöjä Maaseutuvirastolle. Pyynnöstä huolimatta tieto voi jäädä saamatta.
Iso osa tuesta menee maataloudessa toimiville liikeyrityksille. Pääosa suurimmista tuen saajista on yksityishenkilöitä. Kärkijoukossa on lihan ja viljan tuottajia sekä runsaasti suuria puutarha-alan yrittäjiä. Vuonna 2007 eniten maataloustukea saivat Huiskulan puutarha, MTT:n Jokioisten kartanot ja Kalajoella sijaitseva Bullstop; jokainen yli 1 200 000 EUR. Seuraavaksi suurimmat tuet olivat puolta pienemmät: runsaat 600 00 EUR saivat Mustakosken Puutarha, ilmajokelainen Sikana, yksityishenkilöistä eniten tukea saanut Handelsträdgård Strand Öb Närpiöstä, Pekka Tapani Vehviläinen Siilinjärveltä ja Mikko Kustaa Elovaara Kiuruvedeltä. Alle 600 000 EUR saivat Juha-Pekka Toukola Kangasalalta ja Ikaalisten Luomu.
500 suurinta tuensaajaa saivat jokainen vähintään 191 000 EUR. Tuen saajiin kuului tunnettuja nimiä: Koneen Antti Herlin sai maataloustukea 243 000 EUR; Björn Wahlroos nosti Halikon kartanossaan 225 000 EUR tuet sijoittuen 309. suurimmaksi tuensaajaksi; Georg J. C. Ehrnrooth otti vastaan 247 000 EUR. Tukea sai autokauppiaina ja kustantajina toimivien Laakkosten perheyhtymä: 300 000 EUR. Tukea maksettiin korkealle pohjoiseen: kittiläläinen Levi-Farm sai noin 500 000 EUR.
***
Nyt viimeistään pitäisi maataloustukiaisia jakaa oikeudenmukaisemmin eli päätoimisille ja tuen tarvitsijoille.
Suomen kolmanneksi rikkain mies, pankkiiri, pohatta Björn Wahlroos, joka vastustaa lisäksi kaikkea sosiaalitukea, tuskin tarvitsee maataloustukiaisia valtion veroista.
Tuen saajia ovat myös Suomen ökyrikkaisin kuuluvat Antti Herlin (Kone Oy) ja Georg Ernrooth. Näiltä ökyrikkailta on jo poistettu
- varallisuusvero
- perintö- ja lahjavero
- veroja ei näiden yritysten omistajien tarvitse maksaa, mutta valtion veroista nostavat miljoonakorvaukset maataloustukiaisina.
Aika ovelaa vai mitä. Todelliset tuentarvitsijat jäävät näin vähemmälle tuelle.
Jos Herlin, Ernrooth ja Wahlroos olisivat sikatilallisia - saisivatkohan sikatilat enemmän suoraa tukea ja olisikohan sianlihan hinta korkeampi?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sosiaalituet jaetaan sosiaalisin perustein, jossa otetaan huomioon tuen hakijan menot ja tulot.
Maataloustuki on tuotantotukea. Tuotantotukea hakiessa ei katsota hakijan menoja ja tuloja, vaan se, että edellytykset tuen maksamiselle täyttyvät liittyen maataloustuotantoon.
Pitää siis ymmärtää erottaa sosiaalituet ja maataloustuet toisistaan.
Yhteistä näille tuotantotukiaisille on se, että ne maksetaan valtion veroista (141- ja 142-tuet). Kun käydään valtion kassalla hakemassa kansalaisten verorahoja, niitä pitää toki myöntää tarvitseville, päätoimisille maatalousyrittäjille.
Tuskin Suomen kolmanneksi rikkain mies tarvitsee verorahoista tukea maanviljelyynsä. Eivät rikkaat yritysjohtajat sijoita pääomaa maanviljelyyn, ellei se heille tuota. Kyllä he tietävät minne sijoittaa kannattavammin. Näin yritysjohtajat sijoittavat maataloustuotantoon, koska se tuottaa sijoitetulla pääomalle paremman tuoton kuin yritysten osakkeet tai rahastot.
Keskustelua käydään tuista ja muista, mutta onko kukaan huomannut ajatella näiden porsaiden kärsimyksiä, jos suomi ajaa sikatilalliset tällaiseen ratkaisuun??? Porsaat pakataan kuljetus-autoihin, joiden tilat ja eläinten käsittely tuskin teuraaksi menevinä on huippuluokkaa. Porsaita ajetaan pitkiä matkoja, seisotetaan rajojen rekkajonoissa inhimilliset rajat ylittäviä määriä. Tämän jälkeen kuljetus jatkuu ja miten eläimiä kohdellaan rajan tuolla puolen??? Saati kun pääsevät perille venäläiseen teurastamoon??? Siellä tuskin siirrellään possuja silkkihansikkain mukaviin tiloihin, jossa ne mahdollisimman pientä kärsimystä tuottaen nukutetaan ikuiseen lepoon.... Todella näin juuri!!! Mielestäni olisi aika nousta barrikadeille eläinten puolesta ja alkaa tukea kotimaista sikataloutta, jotta ko. elinkeinoa harjoittavien ei olisi lähdettävä näin raskaalle tielle eläintensä kanssa. Elinkeinoharjoittajaa en lähde moittimaan, vaan yhteiskuntaa, joka painamalla alas tätä elinkeinohaaraa pakottaa tilalliset tämänkaltaisiin järjettömiin ratkaisuihin. Yhteiskunta kertoo samalla paljonko se välittää eläinten hyvinvoinnista ja niiden saattamisesta ihmisen ravinnoksi mahdollisimman pienellä kärsimyksellä. Tähän tulee puuttua!! Kuinka moni meistä voi hyvillä mielin syödä venäjällä tapettuja possuja, koska jokainen maalaisjärjellä varustettu ihminen osaa kuvitella matkan aiheuttaman rasitus/stressitilan ja tarpeettoman kärsimyksen näille eläimille!! Itse en tsoin possua syö muutenkaan, mutta toivon, että pistää ajattelemaan ja ottamaan kantaa!! Vain yhdessä voimme vaikuttaa eläinten hyvinvointiin ja sikatilallisten elinkeinon kohentamiseen!!
Ruotsissa maataloustuki on 1,2 miljardia euroa vuodessa. Suomalaisille maataloustuottajille ei riitä edes 2 miljoonaa euroa 200 eri tukimuodosta.
Pitää vielä lähteä viemään eläimiä Venäjälle, jotta saavat enemmän rahaa - tai tukiaisia.
Eikö ahneille mikään riitä?