Tämä näkyy kannatusluvuissa. Kokoomus pitää suosituimman puolueen palkintoa hallussaan yhdessä Keskustan kanssa. Demarit ovat menettäneet kannatustaan Perussuomalaisille olle nyt kolmas. Perussuomalaiset ovat nostaneet kannatustaan. Vasemmistoliitto häviää pian maailmankartalta, kuten kommunistit ylipäänsä. Vihreät hieman kirineet. jne. jne.
Luulisi hallitukseen tyytymättömän kansan antavansa tukensa oppositiolle, mutta näin ei ole tapahtunut. Kansa kannattaa hallitusta eli on sen toimintaan tyytyväinen. Tämä tiedoksi palstasosialisteille.
Persujen kannatuksen kasvu on pois sdp:ltä!
Luulisi hallitukseen tyytymättömän kansan antavansa tukensa oppositiolle, mutta näin ei ole tapahtunut. Kansa kannattaa hallitusta eli on sen toimintaan tyytyväinen. Tämä tiedoksi palstasosialisteille.
Persujen kannatuksen kasvu on pois sdp:ltä!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ovatko Suomen 600.000 köyhää tai köyhyysrajalla elävää tyytyväisiä hallitukseen.
Ovatko tyytyväisiä lapsiperheet, kun hallitus nostaa lapsilisää 10 euroa KOLMANNESTA LAPSESTA. Yhden lapsen tai kahden lapsen perheet nuolevat näppejään.
Ovatko tyytyväisiä hallituksen toimintaan palkansaajaenemmistö ja eläkeläiset, joiden eläkkeet ovat alle vähimmäisturvan.
Näin hallitus keventää rikkaiden veroja entistä enemmän
- varallisuusvero ökyrikkailta poistettu kokonaan
- lahja- ja perintövero ökyrikkailta poistettu kokonaan
- metsänmyyntivoittojen verotus on puolitettu
- maatalousmiljonäärit saavat maataloustukiaisia (200 eri tukimuotoa, viimeisin tukimuoto on eläimen puhtaanapitotuki) 1.9 miljardia euroa.
Tässä viimeisimmät rikkaiden verohuojennukset:
Työssä käyvät saavat vuodessa lisää:
15.000 euron vuositulolla 216 euroa
35.000 euron vuositulolla 540 euroa
50.000 euron vuositulolla 744 euroa
Eläkeläiset saavat vuodessa lisää:
15.000 euron vuosituloilla 219 euroa
35.000 euron vuosituloilla 662 euroa
(Iltalahti 31.7.)
Hallituksen rikkaille suuntaamat veronhuojennukset tai 0-verot eivät lisää köyhien tai keskiluokan ostovoimaa. Asuntomenot ovat Suomessa verojen lisäksi erittäin korkeat ja palkat pienet.
Näin suomalaisten ostovoima on vanhoihin EU-maihin verrattuna kaikkein heikoimpia.
Hallitus nostaa vain ja ainoastaan omien intressiryhmiensä ökyrikkaiden elintasoa entisestään ja kasvattaa näin kansalaisten eriarvoisuutta. Omaisuudet periytyvät rikkaille mahtisuvuille perinnöttöminä. Köyhyys ja huono-osaisuus periytyy köyhien jälkeläisille.
Tähän epäoikeudenmukaiseen kehitykseen, kun jo yhteiskuntarauhakin on vaarassa, ei kansa ole tosiaankaan tyytyväistä.
Miksi Keskusta sitten kasvatti kannatustaan?
On hieman hullunkurista, että kansa kannattaisi jotain sellaista, johon se on tyytymätön.
Ei oikein mahdu samaan yhtälöön kannatuksen kasvu ja tyytymätön kansa! Eihän? Eihän? Eihän?
Kysyn vaan!
Pääministeri Paavo Lipposen hallitus
Toimenpiteet valtion vuoden 1996 talousarviossa
Valtion vuoden 1996 talousarvio valmistellaan siten, että talousarvion loppusumma on noin 193 mrd mk. Tähän pääsemiseksi toteutetaan noin 10 mrd markan valtion menojen leikkaukset. Hallitus antaa toimintansa alettuaan ministeriöille tämän mukaiset budjettikehykset.
Tärkeimmät leikkauskohteet ovat seuraavat:
- Suomen kehitysyhteistyömenot jäädytetään tämän vuoden tasolle, säästövaikutus 200 milj. mk.
- Maakunnan kehittämisrahasta leikataan 100 milj. mk.
- Puolustusvoimien toimintaa rationalisoidaan, säästövaikutus 150 milj. mk.
- Opintotukea leikataan 300 milj. markalla (toimenpiteet) saatetaan voimaan jo 1.8.1995).
- Maatalouden kansallisesta tukipaketista (27.5.1994) leikataan 750 milj. mk.
- Metsänparannusvaroista ja maatalouden hallinto-, neuvonta-, tutkimus- ym. menoista leikataan 200 milj. mk.
- Liikennesektorin yritystukia ja muita menoja karsitaan 400 milj. markalla. Tähän sisältyy mm. yksityisteiden valtionapujärjestelmän kumoaminen.
- Kauppa- ja teollisuusministeriön sektorin yritystukia karsitaan 800 milj. markalla.
- Lapsilisiä leikataan 750 milj. markalla.
- Kansaneläkkeen pohjaosa saatetaan eläkevähenteiseksi vuoden 1996 alusta (koskee koko eläkekantaa).
- Kansaneläkkeen pohjaosaa leikataan ja lisäosaa korotetaansamalla määrällä niin, että kansaneläkemenoissa syntyy 300 milj. markan säästö.
- Sairausvakuutuksen päivärahassa siirrytään järjestelmään, jossa korvataan vain menetettyä ansiota (merkitsee minimipäivärahan olennaista alentamista), säästövaikutus 300 milj. mk.
- Eräitä muita kansaneläkelaitoksen maksamia etuuksia pienennetään (koskee mm. kuntoutusta ja edellyttää eräitä muita pienehköjä tarkistuksia etuuksiin), säästövaikutus 300 milj. mk.
- Työttömyysturvaetuuksia koskevaa lainsäädäntöä muutetaan niin, ettei seuraavaa palkkatason noususta johtuvaa "indeksikorotusta" (noin 5 %) tehdä eikä myöskään myöhemmin korvata, säästövaikutus vuositasolla noin 500 milj. mk. Lisäksi työttömyysturvamenoja leikataan lähinnä työmarkkinatuesta 500 milj. markalla.
Hallitus valmistelee yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa työttömyysturvajärjestelmän kokonaisuudistuksen, jolla toteutetaan rakenteellisia lisäsäästöjä vuodesta 1997 alkaen.
- Maatalouden lomituksesta valtiolle aiheutuvia kustannuksia leikataan 250 milj. markalla. Maatalouden yrittäjäeläkkeiden maksualennus poistetaan asteittain, säästövaikutus vuonna 1996 150 milj. mk.
- Raha-automaattivarojen ja veikkausvoittovarojen lisätuottoa ei jaeta nykyisille edunsaajille, säästövaikutus 200 milj. mk. Lisäksi kyseisiä määrärahoja leikataan 50 milj. mk.
- Asumistukea leikataan 250 milj. markalla. Asuntolainojen korkovähennysoikeutta leikataan niin, että verotulot lisääntyvät saman verran.
- Valtionhallinnon toimintamenoista leikataan hintojen ja palkkojen nousu. Sen lisäksi näitä menoja karsitaan 350 milj. mk.
Lisäksi jatketaan vuonna 1995 voimassaolevia yksivuotisia säästölakeja ja säästöpäätöksiä, joiden yhteisvaikutus on noin 12 mrd mk. Tämä merkitsee mm. vuoden 1996 alussa voimaantulevan aikuisten hammashuoltouudistuksen kumoamista. Toteutetaan alle kouluikäisten lasten päivähoito-oikeuden laajennus. Kotihoidon tukea ei laajenneta uusiin ikäryhmiin.
Kuntien valtionosuuksia leikataan 3,8 mrd mk vuonna 1996. Tämä merkitsee myös sitä, ettei valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistusta eikä valtionosuuksien kustannustason tarkistusta tehdä. Leikkaukset tehdään hallinnonalojen valtionosuuksien mukaisessa suhteessa. Kuntien velvoitteita puretaan muuttamalla lasten kotihoidon tukijärjestelmää niin, että kuntien menot vähenevät 700 milj. mk.
Eläkkeiden ja muiden sosiaalietuuksien indeksitarkistukset jäädytetään vuodeksi 1996. Mikäli työmarkkinaneuvotteluissa saavutetaan eläkemenoja säästävä, hallitusta tyydyttävä neuvotteluratkaisu, joka sisältää indeksin uudistuksen, voidaan indeksitarkistukset tehdä uudistetun indeksin edellyttämällä tavalla.
Eräät tässä päätettävät menojen leikkaukset edellyttävät vuoden 1995 talousarviossa hyväksyttyjen myöntämis- ja vastaavien valtuuksien jäädyttämistä kevään lisätalousarvion yhteydessä. Tämä koskee mm. elinkeinoelämän tukia ja kehitysyhteistyömenoja. Nämä toimenpiteet vähentävät valtion menoja 10 mrd mk vuonna 1996 ja alentavat kertautuessaan liitteestä 1 ilmenevällä tavalla valtion menoja edelleen 4 1/2 mrd mk vuoteen 1999 mennessä.
Jäljelle jäävistä 5 1/2 mrd markan menojen leikkauksista hallitus päättää 31.8.1995 mennessä.
Esko Ahon hallituksen toimien jälkeen Suomi oli suossa. Konkurssiaalto pyyhkäisi yli maan, korot olivat pilvissä, lainojen korot yli 20 %, ihmiset kahden asunnon loukuissa. Vielä tänä päivänä monet vellalliset ja konkurssin tehneet maksavat Esko Ahon hallituksen toimista.
Pankit olisi Suomessa pitänyt panna konkurssiin eikä pankkien asiakkaat. Nyt on hyvä olla jälkiviisas, kun tiedetään, että pankit myytiin halvalla ulkomaiseen omistukseen (lukuunottamatta Osuuspankkia).
Lipposen hallitusten kokoonpanot olivat seuraavat:
Lipponen I 13.4.95 - 15.4.99 (1464 hallituspäivää)
- valtiovarainministeri -95---96 Viinanen Iiro, Kok
- valtiovarainministeri -96--99 Niinistö Sauli, Kok
Hallituksessa työskenteli:
SDP 7 ministeriä, KOK 5 ministeriä, RKP 2 ministeriä, Vas. 2 ministeriä, Vihreät 1 ministeri ja 1 ammattiministeri.
Kyllä voimasuhteet olivat jokseenkin tasat: vasemmisto-oikeisto. Valtiovarainministerinä työskenteli kokoomuslainen koko Lipposen I hallituksen ajan.
Lipponen II hallitus: 15.4.1999-17.4.2003 (1464 hallituspäivää)
- valtiovarainministerinä työskenteli koko hallituskauden ajan Sauli Niinistö, Kok.
Hallituksen kokoonapno:
Kok. 6, SDP 6, RKP 2, Vas. 2, Amm. 1, Vihr. 1.
Hallituskauden lopussa kokoonpano oli
Kok 7, SDP 7, RKP 2, Vas. 2.
Eli oikeistoenemmistöinen hallitus.
En tiedä oliko laman jälkeinen "elvytys" ylimitoitettu ja kohdistuiko liiaksi palkansaajiien ja pienituloisiin lisäten eriarvoisuutta? Joka tapauksessa Lipposen hallituksissa oli valtiovarainimisterinä Kokoomuslainen Sauli Niinistö (Viinasen lyhyen kauden jälkeen).
Lipponen II hallitus aloitti sosiaaliturvan rakentamisen ja hyvinvointipalveluiden luomisen, minkä mahdollisti elvytys ja kunnossa oleva valtiontalous.
Nykyinen hallitus sai noususuhdanteen ja kunnossa olevan valtiontalouden hoitoonsa ja aloitti tulonsiirrot köyhiltä rikkaille. Ei se myöskään ole sitä lähimmäisen rakkautta. Veroja maksavat köyhät ja pienituloiset entistä enemmän verrattuna ökyrikkaisiin. Maataloustukiaiset ovat EU-maiden toiseksi suurimmat 1,9 miljardia markkaa. Tukaisia saavat suomen rikkaimmat maanviljelyä harrastavat yritysjohtajat kuten Erhnrooth, Herlin ja Wahlroos.
hommaa. Menkööt töihin, kun avoimia työpaikkoja on tarjolla. Sosiaalituet eivät ole mikään palkkatulo!
Taasko sinä s.......n homo olet mukana. Ota lääkkeesi ja mene nukkuman.!
Vale, emävale, tilasto, galluppi!
Haista itte vaan!
Etsi itse. Samassa tutkimuksessa todettiin Keskustan nousseen Kokoomuksen rinnalle maan suurimmaksi puolueeksi. Ettei vaan olisi ollut Taloustutkimuksen tekemä tutkimus? - No, googlettamalla sen löydät varmasti. Onnea etsintöihin. ;)
Niinhän se on mutta jos saa välittää semmoistakin tietoa ettei sitä köyhiltä kysytä eikä heillä ole nettiä.
Olen varma siitä asiasta että jotta koska kun heidän mielipiteensä näkyisivät taulukoiden lokeroissa tulos olisi toisenlainen.