Tätä nyt jauhetaan kuin vanhaa purukumia, mutta jatkan nyt kuiteskin, kun maku ei ole kokonaan mennyt.
Helvetti, tuo kamottava tulinen kidutuskammio, jonne niin monet meistäkin ollaan sinne tunkeamassa.
Mikä on pääsylippu sinne?
Jos siihen riittää ainoastaan se, ettei tunnusta Jumalaa, niin luku putoaa lähes nollaan.
Minäkin tunnustan Jumalan, mutta en raamatun Jumalaa. Mitä Jumala siitä, jos häneen uskoo, mutta eri tavalla. Ei hän käskenyt uskoa Raamattuun vaan itseensä, eikö vaan?
Synti, mitä se on?
Jos synti on ainoastaan se, ettei usko, niin mikä synti se on?
Olen ymmärtänyt, kun näitä uskovien juttuja täällä olen lukenut, että he ei tunnusta muuta syntiä, kuin Jumalan kieltämisen.
Maailmassa on paljon syntiä minun mielestäni. Kaikki me ollaan yhtä syntisiä, ollaan uskossa tai ei. Ei oikeastaan kukaan meistä voi päästä taivaaseen. Emme ole sitä ansainneet. Mutta kuka on niin paha ja syntinen, että joutuisi helvettiin? - tarvii olla sitten todella paha, sillä pahallakin on omatunto ja häpeä ja luurangot kaapissa kummittelemassa.
Miten kukaan voi sanoa, että esim. minä: velhotar joutuisin helvettiin, koska minulla on tämä nimimerkki ollut ja on varmaan jatkossakin. Onko hän silloin ansainnut itse taivaspaikkansa?
Helvetti on paha, taivas on hyvä ja ne molemmat asuu meidän jokaisen sanoissa, teoissa, tunteissa, älyssä... Ei sen enempää.
Yritetään kasvaa "aikuisiksi" ja olla vanhempiamme edes hiukan parempia. Ehkä joskus, jonain vuonna syntyy se ensimmäinen lapsi, joka on täysin synnitön ja viaton koko pitkän elämänsä.
Helvetti, tuo kamottava tulinen kidutuskammio, jonne niin monet meistäkin ollaan sinne tunkeamassa.
Mikä on pääsylippu sinne?
Jos siihen riittää ainoastaan se, ettei tunnusta Jumalaa, niin luku putoaa lähes nollaan.
Minäkin tunnustan Jumalan, mutta en raamatun Jumalaa. Mitä Jumala siitä, jos häneen uskoo, mutta eri tavalla. Ei hän käskenyt uskoa Raamattuun vaan itseensä, eikö vaan?
Synti, mitä se on?
Jos synti on ainoastaan se, ettei usko, niin mikä synti se on?
Olen ymmärtänyt, kun näitä uskovien juttuja täällä olen lukenut, että he ei tunnusta muuta syntiä, kuin Jumalan kieltämisen.
Maailmassa on paljon syntiä minun mielestäni. Kaikki me ollaan yhtä syntisiä, ollaan uskossa tai ei. Ei oikeastaan kukaan meistä voi päästä taivaaseen. Emme ole sitä ansainneet. Mutta kuka on niin paha ja syntinen, että joutuisi helvettiin? - tarvii olla sitten todella paha, sillä pahallakin on omatunto ja häpeä ja luurangot kaapissa kummittelemassa.
Miten kukaan voi sanoa, että esim. minä: velhotar joutuisin helvettiin, koska minulla on tämä nimimerkki ollut ja on varmaan jatkossakin. Onko hän silloin ansainnut itse taivaspaikkansa?
Helvetti on paha, taivas on hyvä ja ne molemmat asuu meidän jokaisen sanoissa, teoissa, tunteissa, älyssä... Ei sen enempää.
Yritetään kasvaa "aikuisiksi" ja olla vanhempiamme edes hiukan parempia. Ehkä joskus, jonain vuonna syntyy se ensimmäinen lapsi, joka on täysin synnitön ja viaton koko pitkän elämänsä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
nimittäin edellinen paavi Johannes sanoi, että helvetti ei ole niinkään paikka vaan mielentila.
Tänä aamuna, kun koin taivaallista kirkkautta auringon ensi säteissä ja tunsin olevani sovussa itseni, Jumalan ja maailman kanssa, sain myös oivalluksen:
Jumalan sanotaan olevan paitsi rakkaus myös oikeudenmukainen. Oikeudenmukaisuus merkitsee luonnollisesti sitä, että rangaistuksen on oltava suhteessa rikokseen. Tällöin ikuista kidutusta ei yksinkertaisesti voi olla olemassa. Pahin mahdollinen (ja ainoa ikuinen) rangaistus voisi olla se, että Jumala ottaa antamansa elämän pois. Mutta sekin merkitsisi sitä, että Jumalan luomis- ja kasvatustyö menisi täysin hukkaan - jolloin Jumalan luomistyö sen ihmisen kohdalla olisi epäonnistunut.
Luonnollinen ja kohtuullinen rangaistus olisi se, että ihminen joutuu itse kokemaan tuskan, jota on aiheuttanut muille ihmisille. Sitä ei oikeastaan pitäisi kutsua rangaistukseksi vaan kuritukseksi, koska rangaistus perustuu kostoon, mutta kurituksen tarkoitus on opettaa. Tärkein asia, mitä me voimme oppia tässä maailmassa, on myötätunto kaikkia toisia luotuja kohtaan. Se ei ole helppo läksy, ja siksi tämä maailma onkin joskus hyvin rankka paikka. Helvetin sijaan onkin kiirastuli, mutta sekin koetaan todennäköisesti jo tässä elämässä.
Paavali oikeastaan viittaakin tähän sanoessaan, että "Tuska ja ahdistus jokaisen ihmisen sielulle, joka pahaa tekee... mutta kirkkaus ja kunnia ja rauha jokaiselle, joka tekee sitä, mikä hyvä on".
Pahuudesta minulla on Arittan kanssa samansuuntainen näkemys: tuhmuus onkin tyhmyyttä (ne ovat muuten joskus merkinneet suomenkielessä samaa asiaa). Paras lääke kumpaankin on kasvatus, ja tämä maailma on oppilaitos. Pahuus ja tietämättömyys ovat tämän katoavan maailman ominaisuuksia, eikä niitä ole olemassa ikuisessa maailmassa.
Jos meillä on silmät nähdä, niin tämä maailma on suurenmoisen kaunis paikka, ja myös ihmisen sielu on hyvin kaunis. Minä en tunne ketään oikeasti pahaa ihmistä, kaikkine vikoinemmekin meissä on aina jotain hyvää. En usko, että Jumala loi kaiken tämän kauneuden vain leikkiäkseen sillä hetken ja sitten tuhotakseen sen.
Niin,kukapa tietäisi asian täysin varmaksi. Itse uskon jumalaan,en tarvitse meidän väliin (omasta mielestäni) kirkkoa,lahkoja yms. Synnittä tuskin kukaan pystyy elämään ja raamattukin on joissain asioissa pahasti ajassa jäljessä. itse yritän olla tekemättä muille sitä mitä en haluaisi itsellenikään tehtävän. Helvetistä en tiedä, mitä nyt vähän maistiaisia vajaan 10v avioliiton myötä.
Ei tartte enää odotta synnitöntä lasta, vaan Hän on jo syntynyt.
Jumala antoi oman Poikansa Jeesuksen meidän poloisten syntien sovittajaksi.
Ja Jeesus vaikka Häntä piinattiin ja kidutettiin ei lopettanut sitä vaan oli uskollinen ja kuuliainen sille tehtävälle jonka Isä oli Hänelle antanut.
Ei Jeesus laskeutunut alas ristiltä vaikka ihmiset pilkkasivat ja sylkivät Häntä. Jos olisi laskeutunut niin ei meillä olisi ketään puolustajaa Pyhän Jumalan edessä.
Jumala näkee meidät Jeesuksen läpi, siis Hänen täydellisen pyhyytensä läpi ja Isä hyväksyy meidät sen perustella.
Pyytämällä Jeesusta elämäänsä ja syntejään anteeksi, saamme syntimme anteeksi ja Pyhän Hengen olemaan aina kanssamme, opettamaan ja avaamaan sanaa ja kirkastamaan Jeesusta.
Jumala kutsuu koko ajan yhteyteensä sillä Hän kaipaa jokaista pelastukseen.
Isä itkee jokaista jonka sielunvihollinen on saanut eksytettyä yhteydestään ja Hän tosiaan elää tänä päivänä. Ei meillä ole mitään kuollutta Jumalaaa vaan Isä joka on aktiivinen rakkaus.