vielä kihomadoista

Pojallasi on 95% todannäköisyydellä ollut niitä matoja, sen verran tehokkaasti ne leviävät. Ja onko sillä väliä, vaikka ei olisikaan? Jos matotartunta todetaan yhdellä perheenjäsenellä, hoidetaan muut ihan rutiinisti siinä samalla. Lääkärissä ei tosiaan ole tarvetta käydä jos muutama pyrvin kuuri vie mato-oireet pois. Kaksi kuuriahan ei välttämättä riitä, jos asunnossa on paljon munia! Pyrvinillä estetään matojen kehittyminen muniviksi ja ne kuolevat sukupuuttoon viimeistään siinä vaiheessa kun kämpässä olevat munat pikku hiljaa kuolevat eivätkä enää tartuta.

Poikaa sinun on turha enää pyrvinin jälkeen viedä lääkäriin. Vasta sitten jos madot eivät ole useallakaan pyrvin kuurilla häipyneet on aika hakea tujumpaa (myös epäterveellisempää) matolääkettä reseptillä (suomessa vain vähän on pyrvinille resistenttejä kihomatoja).

Ne langan pätkät voivat olla ruoan kuituja tai sitten pyrvinin lamauttamia matoja. Pyrvinhän halvaannuttaa madot jolloin ne tulevat ulos.

Kihomadot ovat nykyään sen verran yleisiä, että voit varautua rumbaan vielä uudestaan.

Meillä oli puolitoista vuotta sitten sama tilanne kuin teillä nyt. Minulla oli matoja ja tarkemman tutkiskelun tuloksena totesin, että niin oli ainakin joillakin lapsista. He eivät oireilleet mitenkään. Meillä otettiin Pyrvinit ja alkoi hirveä siivousrumba. Huhkin hulluna ja ajattelin että sekoan. "Näin" munia kaikkialla ja kiljuin lapsille koko ajan "käsipesulle, käsipesulle!" Klorite haisi ja pyykkikone lauloi. Kutina jatkui, joten hain lääkäriltä reseptilääkkeen. Madoista päästiin, sillä kertaa...

Vuoden kuluttua tuttavaperheen äiti kertoi että heillä matoja. Oli yhtä hysteerinen kuin minä aikoinani. Käski tarkastella että josko meihin on tarttunut. Ja parin kuukauden kuluttua totesin että onhan meihin tarttunut. Itselläni taas totesin ja tarkempi kysely lapsilta selvitti että yhdellä oli vähän kutissut. Mutta nyt en mennyt paniikkiin. Ostin Pyrvinit ja heitettiin ne helttaan. Seuraavana päivänä vaihdoin koko katraan petivaatteet ja imuroin Pyyhin kloritella suihkun, WC:t, keittiön pinnat, ovenkahvat, kaukosäätimet, tietokoneet ja sänkyjen reunat ja laitoin karvaelukat varastoon.Vaihdoin sohvaan puhtaat päälliset. Sitten koko lapsikatraan kynsien leikkaus ja koko perhe saunoi ja peseytyi viimisen päälle. Seuraavan kahden viikon aikana tein mitä jaksoin ja ehdin, olinhan kuitenkin päivät töissä, toisin kuin edellisen matorumban aikana. Pyyhin kloritella keittiön pintoja ja WC:t aina kun ehdin ja jaksoin. Vaihdoin vuoropäivinä petivaatteita eri sänkyihin ettei pyykki ihan kasautunut ja samalla imuroin huoneet. Lapsia patistin aamuin illoin suihkuun ja pyllypesulle, mutta koska osa lähti kouluun jo klo7, se ei aina onnistunut. Mutta madot lähtivät ja kun olimme toisen lääkesatsin ottaneet, ei mitään oireita enää ollut.

Jos meille vielä iskee kihomato, en ole enää paniikissa. Lääkitään ja siivotaan mitä jaksetaan. Jos ei sillä lähde, otetaan uusiksi. Madot ovat kiusallisia mutta vaarattomia. Ovat lapsiperheiden riesa siinä missä flunssat. Ja onhan siinä aina se hyvä puoli että tulee siivottua oikeen kunnolla ;D

Lääkärit eivät asiaan puutu juuri lainakaan. On olemassa testi jolla voidaan todeta onko matoja (pumpulipuikkoa pyöritetään aamulla pyllyssä), mutta ainakin minulle lääkäri sanoi että seuraile tilannetta rauhassa ja kun olet varma että on matoja, niin sitten Pyrviniä. Reseptilääke vasta jos ei Pyrvin todellakaan tehoa. Ja sanoi että lääkitään vasta kun ollaan varmoja madoista. Ettei joka kutinaan parane Pyrviniä ostaa:D.

ihak oikeita matoja :( Se liikkuuko ne kertoo siitä onko eläviä vai kuolleita. Mitään ikärajaahan noissa madoissa ei ole. Kannattaa vaan mahdollisimman tarkkaan katsoa se mitä pienet lapset laittaa suuhun. Itselle tuli ekan lapsen tartuntakerran jälkeen sellanen tapa etten enää esim pure kynsiä.

Lääkärit tuntuu vetävät aika tiukkaa linjaa tuon Vermoxin suhteen. Ensin pitää napata Pyrviniä kahteen kertaan ennenkuin edes harkitaan tuota vahvempaa lääkettä. Lääkäri ei siis pysty teitä auttamaan- valitettavasti. Meillä otetaan viikon kuluttua toinen annos Pyrviniä. Silloin uusin siivouksen, keitän lakanat yms. Valmiiksi jo väsyttää tuo urakka vaikka onneksi meillä allegia kodissa on muuten helppo pyyhkiä pintoja. Muutenkaan en ole onneksi koskaan ollut kova romun kerääjä.

Inhottavahan tuo tartunta on mutta siihen on vain totuttava.

Voimahalit :)

Kaveriperheilläni on kokemusta hyla laitteesta kun on ollu kihomato epidemioita! Vakumoinnilla saivat tapettua tekstiileistä ja pehmoleluista munat. Ei tarvinnut älytöntä pesu ruljanssia tehdä. Sit ilmaahan kannattaa tietysti puhdistaa ja vaikka ihan desinfiointi ainetta laittaa veteen. Sitä kuulemma saa hylan nettisivuilta ostettua. Ite oon saanu vasta laitteen, oon todella tyytyväinen. Helpottaa pienten lasten kanssa elämää.