Eilinen Ilta-Sanomien pääotsikko kuului seuraavasti: "Suomalaisäiti kuoli keisarileikkaukseen, lapsi säästyi hengissä."
Eli nuori pietarsaarelainen äiti oli kuollut keisarileikkauksessa tulleeseen komplikaatioon Pietarsaaressa nyt ihan lähipäivinä ilmeisesti. Nainen ei ollut riskiryhmässä eikä ongelmia ollut odotettavissa. Kesken leikkauksen oli vain tullut jotakin, ja nainen kuoli pelastusyrityksistä huolimatta.
Samassa lehtijutussa synnytyslääkäri toteaa, että Suomessa kuolee synnytykseen joka vuosi 0-2 naista. Eli toisin sanoen synnytykseen kuoleminen on vielä tänäkin päivänä luonnollinen poistuma, vaikkakin harvinainen.
Eli kannattaa ottaa huomioon se fakta että omakin henki voi olla hiuskarvan varassa kun alkaa suunnitella raskautta.
Mutta toisaalta naiset ovat kuolleet synnytyksiin kautta aikojen, ja tilanne on edelleen sama kehitysmaissa.
Aika karmivaa. Käykää lukemassa tapauksesta IS nettisivuilta jos kiinnostaa.
Eli nuori pietarsaarelainen äiti oli kuollut keisarileikkauksessa tulleeseen komplikaatioon Pietarsaaressa nyt ihan lähipäivinä ilmeisesti. Nainen ei ollut riskiryhmässä eikä ongelmia ollut odotettavissa. Kesken leikkauksen oli vain tullut jotakin, ja nainen kuoli pelastusyrityksistä huolimatta.
Samassa lehtijutussa synnytyslääkäri toteaa, että Suomessa kuolee synnytykseen joka vuosi 0-2 naista. Eli toisin sanoen synnytykseen kuoleminen on vielä tänäkin päivänä luonnollinen poistuma, vaikkakin harvinainen.
Eli kannattaa ottaa huomioon se fakta että omakin henki voi olla hiuskarvan varassa kun alkaa suunnitella raskautta.
Mutta toisaalta naiset ovat kuolleet synnytyksiin kautta aikojen, ja tilanne on edelleen sama kehitysmaissa.
Aika karmivaa. Käykää lukemassa tapauksesta IS nettisivuilta jos kiinnostaa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
yritätkö nyt tällä todistaa ettei pitäis muksuja hankkia, koska siihen voi kuolla?! tai mikä tää idea täs oli..
samaisessa artikkelissa mainittiin että nuo 0-2 kuollutta äitiä vuodessa koskee sekä raskausaikaa, että synnytystä, eli ei ollut kyse pelkistä synnytyksistä, saati sitten pelkistä sektioista.
Ja muista myös, että useina vuosina ei kuole yhtään äitiä missään vaiheessa raskautta tai synnytystä...
Stakesin tilaston mukaan äitiyskuolemia on ollut tällä vuosituhannella 2006 mukaan lukien vielä 5-6 vuodessa 100 000 syntynyttä kohden. Syntyneitä samaan aikaan noin 58 000 vuodessa. On siis isompi luku kuin lehdessä ollut tieto. Se taas, mitä tilastoissa lasketaan äitiyskiolemiin on eri juttu kuin synnytyskuolemat pelkästään, mutta kertoo että riski ei ole pelkkä synnytys..
Mutta aloituksessa oli sikäli iso virhe, että äidin kuolema ei johtunut sektiosta vaan liittyi leikaukseen. Eli vaikka olisi leikattu muusta syystä niin samoin olisi voinut käydä.
Ihmisiä kuolee ja joskus se voi olal raskaana oleva henkilö. Se tekee asiasta uutisen vaikka ei liittyisi itse asiaan mitenkään.
Omassa lähipiirissä on kaksi äitiä, jotka ovat molemmat olleet lähellä kuolemaa kun istukka on irronnut. Jotenkin olisi se käsitys että se on yksi vaarallisimmista komplikaatioista raskaudessa.
Leikkurihoitajaystävän mukaan tulee toisinaan myös niitä tilanteita joissa äiti kuolee sektioon tai synnytykseen, mutta olisi kuollut jok atapauksessa muun rasituksen yhteydessä kun sydämessä on vikaa tai verisuoni puhkeaa tms syy. Eli synnytys vain ajoittaa asian erilailla kuin muuten olisi käynyt. Kuitenkin väistämätön olisi ollut edessä joka tapauksessa ja aina joku näistäkin äidesitä saadaan pelastettua koska ollaan jo sairaalassa ja apu on lähellä. Asioilla on siis monta puolta.
Raskaus ei ole pikkujuttu, mutta isompi riski on mennä autolla töihin tai pyörällä tai kävellen sillä liikenteessä kuolee monin verroin enemmän ihmisiä. Joskus oli jossain juttua, että lentäminen yleensä ja raskaus suomessa on yhtä riskaabelia toimintaa tai riskitöntä siis..
varassa naisen henki on, kun hän alkaa suunnitella parisuhteen solmimista.
Suomessa kuolee vuosittain 20-30 naista perheväkivallan uhrina. Lieneekö tuo sitten luonnollinen poistuma vai ei.
nykyisin "ei voi kuolla" synnytykseen. onhan se "riski" aina olemassa. sitä vaan tuudittautuu herkästi että lääketiede on niin kehittynyttä jne. Silti näitä surullisiakin tarinoita kuulee. onneksi harvoin
tarkasti ennen kuin siihen ryhtyy. Mielestäni typerää nykyään, että keisarinleikkauksia tehdään vain synnytyspelon vuoksi. Luonnollinen synnytys kuitenkin aina paras vaihtoehto, kun kaikki asiat mallillaan.
Siis leikkaukseen vain ne, jotka sitä tarvitsevat vauvan terveyden tai oman terveyden vuoksi, ei synnytyspelkojen vuoksi.
näin puhuu ihminen, jota ei siis vissiinkään ole sektioitu...
Synnytyspelko on useille paljon enemmän tai ihan muuta kuin kivun pelkoa. Kyllä itselläni painaa enempi suunnaton pelko tai oikeamminkin kauhu vauvan terveydestä, eli siitä, että vauva syntyisi täysin vaurioitumattomana ilman mitään pienintäkään komplikaatiota.Tämä pelko ajaa kivun ja kuolemanpelon ohi kauheudessaan ja tekee oikeasti täysin toimintakyvyttömäksi kun sitä hetkenkin joutuu miettimään. Voimakas pelko synnytyksessä saattaa "pilata" sen ja tehdä mahdottomaksi ns "luonnollisen" synnytyksen, jolloin itsessään saattaa jo syntyä komplikaatioita, joiden johdosta sektio voi olla kuitenkin väistämätön. Oletko tätä miettinyt koskaan?
Ja tuossa artikkelissahan oli kyse leikkauskomplikaatiosta, ei sektiokomplikaatiosta. Alatiesynnytykseenkin kuolee äitejä, samoin ongelmiin jo raskausaikana.
Sektio on keisarileikkaus ja sektiokomplikaatio on keisarileikkauskomplikaatio. Eri leikkaustyypeissä on erilaisia komplikaatiomahdollisuuksia. Jos ei tehdä leikkausta, niin ei ole pelkoa leikkauskomplikaatioistakaan.
Tämä ihan siksi, että ei yritetä sotkea asiaa käsitekikkailuilla.
käsitekikkailu ei kuitenkaan tainnut olla äskeisen viestin pointti. Meni vähän asian vierestä...
etukäteen noin miettiä. Että jos sitä vaikka tapahtuisi jotain.
Annetaan sen luonnon hoitaa asiat, kuten on suunniteltu. tietty ne poikkeukset pois lukien. Aina ei voi vaikuttaa asioihin - ja toisaalta se on ihan hyväkin.
Kukaan meistä ei tänne jää. Kerran vain kuljetaan kappaleen matkaa. Voimia kaikille äideille , jotka sektion ovat kokeneet. Tässä taitaa päteä se , että vain sellainen nainen , joka on sektion läpikäynyt voi ymmärtää. Muuten se on vain suun pieksentää. Syntymässä on aina myös kuoleman mahdollisuus läsnä. Kun katselen tuossa nukkuvaa vauvaani , tunnen pelkkää kiitollisuutta , meillä EI OLLUT muuta vaihtoehtoa..
Joo mutta yritä päästä pelostasi eroon, se vain estää sinun elämääsi. Etkö sitten pelkää, että lapsesi saa kirurgin veitsestä haavan, tai kirurgi raapasee sinun virtsajohdinta, niinkuin kävi minun kaverille tai etkö pelkää, että lapsesi saa astman tai muuta suunnitellun sektion sterilisyyden takia? Tai vaikka on koliikkilapsi 3kk? Kaikkeahan sitä saisi pelätä. Ymmärrän niitä äitejä, joilla on jo synnytyskokemus, joka on kauhea alatie tai hätäsektio, että lapsen henkikin ollut tosi vaarassa,että toinen synnytys olisikin jo sektio, mutta en ymmärrä äitejä jotka eivät ole koskaan synnyttäneet ja vaativat sektion suoraan, koska kuitenkin kaikki voisi mennä hyvin!
eli juuri näin.
Minulla on jonkinsortin synnytyspelko, jota siskoni kuvaili sanalla ponnistuspelko (kärsinyt siis samasta pelosta ja hänellä kuitenkin seitsemän lasta :). Eipä silti ole saanut minua vaatimaan sektiota, enkä aio vaatiakaan. Minulla tosin on nämä asiat kokenut, maalaisjärkeen turvautuva ja rakastava tukijoukko; moneen kertaan saan heitä vielä kiittää siitä, että rauhoittavat minut alas seiniltä, ennen kuin esikoisemme syntyy.
On aivan luonnollista jännittää ja pelätäkin uusia asioita, eiköhän siksi kovin moni esikoistaan odottava ole hermoheikkona :)
Ja mitä nyt tulee tuohon peloista eroon pääsemiseen ja pelkojen elämisen jarruttamiseen.. hmm. Ei se välttämättä ole este elämälle, että pelkää - varsinkaan, jos pelkää syntymättömän lapsensa puolesta, eikö se ole vain merkki siitä, että välittää lapsestaan? :)
...ja onhan niitä "hassumpiakin" asioita pelätä kuin synnytys; itse pelkään aivan kauheasti perhosia ja torakoita, huvittavaa ehkä muille, mutta totisinta totta minulle. Koittaa siis sanoa, että et voi mennä sanomaan toiselle, mitä saa pelätä, mitä ei, koska pelkokin on niin yksilöllinen asia.
ihan itsekkin siinä synnytyksen edetessä käy mielessä että kuolema voi olla lähellä ilan iltasanomiakin.
Sen verran hurja toimitus tuo synnytys.
Mutta kai ihan hyvä että asiasta uutisoidaan vaikka sääliksi käy jo niitä jotka jo valmiiksi pelkäävät synnytystä. Tuommoiset otsikot eivät ainakaan hyvää tee siinä mielessä.
Synnytykseen voi menehtyä, synnyttipä sitten sektiolla tai alateitse.
Ystäväni vauva menehtyi perätilasynnytykseen jäätyään hartioista kiinni ja veljeni vaimo meinasi menehtyä verenhukkaan, koska istukkaa ei saatu irroitettua normaalisti.
Huonekaverini taas meinasi menehtyä leikkauspöydällä verenhukkaan, koska vasta leikkauksessa selvisi, että hän kärsii veren hyytymättömyys sairaudesta...
Omalla kohdallani pieikokoisuuteni vuoksi, ainoa mahdollinen synnytystapa on ollut sektio ja vaikka riskejä tuohon operaatioon liittyykin ei se ole minua estänyt synnyttämästä leikkauksella 5:ttä lasta.
Suuremmalla todennäköisyydellä kuolemme tapaturmaisesti, kuin raskausaikana/synnytykseen.
Läheisen kuolema on aina omaisille ja ystäville surullinen tapahtuma ja meidän tulisi kunnioittaa heidän suruaan ja tuon kyseisen leikkaukseen menehtyneen mies, lapsi ja omaiset tuskin halusivat asian joutuvan iltapäivälehtien otsikoihin, muistuttamaan tapahtuneesta.