Valtioneuvosto ja sisäministeri ovat saamassa valtuudet kutsua muiden EU-maiden rajavartijoita avuksi Suomen rajoille, jos maahan kohdistuu äkillinen ja hallitsematon luvattomien maahantulijoiden vyöry kolmansista maista.
Lakihanke liittyy EU:n viimekesäiseen asetukseen, jossa jäsenmaat sitoutuivat lähettämään rajavartijoita Schengen-alueen ulkorajamaiden käyttöön äkillisissä kriisitilanteissa.
EU-maat varautuvat tilanteeseen, jossa Schengen-rajan yli pyrkii luvatta niin suuri määrä kolmansien maiden kansalaisia, ettei kyseinen jäsenmaa selviä tilanteesta yksin.
Tällöin jäsenvaltio voi pyytää apua EU:n rajaturvallisuusvirastolta, joka päättää niin sanottujen nopeiden rajainterventioryhmien lähettämisestä alueelle.
Suomi on yksi EU:n ulkorajamaista, mutta lainsäädäntö ei vielä määrittele, kenellä on valta päättää rajavartijoiden kutsumisesta Suomeen ja lähettämisestä muihin maihin.
Sisäministeriön työryhmä viimeistelee nyt lakiesitystä, jonka mukaan kutsumisesta päättäisi ensisijaisesti valtioneuvosto.
Kiireellisessä tapauksessa myös sisäministeri voisi lähettää avunpyynnön EU:n rajaturvallisuusvirastolle, mutta valtioneuvosto käsittelisi tällöinkin asian myöhemmin ja voisi peruuttaa pyynnön.
Sen sijaan kotimaisten rajavartijoiden lähettämisestä toiseen EU-maahan päättäisi rajavartiolaitoksen päällikkö sisäministerin vahvistaman määrän rajoissa. Ratkaisu voitaisiin asian merkittävyyden niin vaatiessa siirtää myös valtioneuvostolle.
Sisäministeriön lakiesitys tulee voimaan ensi vuoden toukokuussa, jos eduskunta hyväksyy esityksen ministeriön suunnitelman mukaisesti.
Yksikään EU-maa ei ole vielä joutunut turvautumaan hätäjoukkojen apuun. Rajainterventioryhmien toimintaa johtaa kriisitilanteessa se maa, jonka alueelle joukot on lähetetty. Rajavartijoilla on oikeus käyttää virka-asetta itsepuolustukseen.
"Käytännössä ryhmät tekisivät normaalia rajavartijoiden työtä isäntämaan alaisuudessa. Ryhmät esimerkiksi tekisivät rajatarkastuksia, tutkisivat asiakirjoja, partioisivat raja-alueilla sekä jäljittäisivät ja ottaisivat kiinni laittomia tulijoita", kertoo everstiluutnantti Mika Rytkönen rajavartiolaitoksen esikunnasta.
EU:n asetuksen mukaan jäsenmailla on oikeus kieltäytyä antamasta raja-apujoukkoja vain silloin, jos maan omille rajoille kohdistuu vastaava maahantulijoiden vyöry.
Lakihanke liittyy EU:n viimekesäiseen asetukseen, jossa jäsenmaat sitoutuivat lähettämään rajavartijoita Schengen-alueen ulkorajamaiden käyttöön äkillisissä kriisitilanteissa.
EU-maat varautuvat tilanteeseen, jossa Schengen-rajan yli pyrkii luvatta niin suuri määrä kolmansien maiden kansalaisia, ettei kyseinen jäsenmaa selviä tilanteesta yksin.
Tällöin jäsenvaltio voi pyytää apua EU:n rajaturvallisuusvirastolta, joka päättää niin sanottujen nopeiden rajainterventioryhmien lähettämisestä alueelle.
Suomi on yksi EU:n ulkorajamaista, mutta lainsäädäntö ei vielä määrittele, kenellä on valta päättää rajavartijoiden kutsumisesta Suomeen ja lähettämisestä muihin maihin.
Sisäministeriön työryhmä viimeistelee nyt lakiesitystä, jonka mukaan kutsumisesta päättäisi ensisijaisesti valtioneuvosto.
Kiireellisessä tapauksessa myös sisäministeri voisi lähettää avunpyynnön EU:n rajaturvallisuusvirastolle, mutta valtioneuvosto käsittelisi tällöinkin asian myöhemmin ja voisi peruuttaa pyynnön.
Sen sijaan kotimaisten rajavartijoiden lähettämisestä toiseen EU-maahan päättäisi rajavartiolaitoksen päällikkö sisäministerin vahvistaman määrän rajoissa. Ratkaisu voitaisiin asian merkittävyyden niin vaatiessa siirtää myös valtioneuvostolle.
Sisäministeriön lakiesitys tulee voimaan ensi vuoden toukokuussa, jos eduskunta hyväksyy esityksen ministeriön suunnitelman mukaisesti.
Yksikään EU-maa ei ole vielä joutunut turvautumaan hätäjoukkojen apuun. Rajainterventioryhmien toimintaa johtaa kriisitilanteessa se maa, jonka alueelle joukot on lähetetty. Rajavartijoilla on oikeus käyttää virka-asetta itsepuolustukseen.
"Käytännössä ryhmät tekisivät normaalia rajavartijoiden työtä isäntämaan alaisuudessa. Ryhmät esimerkiksi tekisivät rajatarkastuksia, tutkisivat asiakirjoja, partioisivat raja-alueilla sekä jäljittäisivät ja ottaisivat kiinni laittomia tulijoita", kertoo everstiluutnantti Mika Rytkönen rajavartiolaitoksen esikunnasta.
EU:n asetuksen mukaan jäsenmailla on oikeus kieltäytyä antamasta raja-apujoukkoja vain silloin, jos maan omille rajoille kohdistuu vastaava maahantulijoiden vyöry.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Eikö se ole jo liian myöhäistä silloin alkaa kutsua muita tänne rajoja turvaamaan kun sieltä jo ollaan tultu?
Kai tällaisellekin on joku virasto perustettu ja saadaan rahaa taas laitettua paskaan.
Meillähän on maakuntajoukot jotka voivat tulla auttamaan rajalle ja jos se tuntuu liian sotilaalliselle laittakaa ne verkkareissa tai farkuissa partioimaan.
Johan nyt on perkele kun kaikkeen paskaan pitää maan rahaa iskeä.