Tuore tutkimus kertoo, että suomalaisilla vankileireillä ammuttiin jatkosodan aikana toista tuhatta venäläistä sotavankia. Osittain tämä selittyy mm. sillä, että vartijoiksi pestattiin päästään viallista porukkaa:
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/suomessa-ammuttiin-yli-tuhat-neuvostovankia(200549).ece
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/suomessa-ammuttiin-yli-tuhat-neuvostovankia(200549).ece
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tuolla puolestaan tietoa suomalaisista sotavangeista, mm. kuulustelupöytäkirjoja ja vankien luettelo, joissakin myös kuolinsyy:
http://yle.fi/dokumentti/sotavangit/sisallys.htm
Tutkimuksen lukumäärätieto on esitetty jo aiemminkin, mm. tuolla:
http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/t_pankki/ryhmat/sotavangit.htm
Arvioiden mukaan jatkosodan aikana vangituista venäläisistä, Suomessa olleista vangeista menehtyi noin kolmannes, suomalaisista vangeista jopa 40 prosenttia.
minkälaisia ryhmiä sinä lasket tuohon oletettuun tuhanteen teloitettuun. Mitä käsität jos käsität ilmaisulla sotavanki. Kuuluivatko vakoilusta kuolemaantuomitut ryhmään. Oletko lukenut Kulomaan ja Lindstedtin kirjoja.
En minä laske mitään, tutkija se on laskenut. En ole lukenut mainitsemiasi kirjoja.
tarkoitushakuisuudesta, niin missä kyseiset mielentilatutkimukset tehtiin. Missä niihin voi tutustua.
"Psyykkisten ongelmien yleisyydestä kertoo se, että sotavankisurmista tuomion saaneista jopa joka viidennen syyntakeellisuus oli alentunut, mikä vaikutti lieventävästi tuomioon."
Vartija esimiehet olivat yleensä rangaistu jostain rikkeestä. Myös vartijat olivat yleensä saaneet siirron rikkeen tai kyvyttömyyden takia.
tai valkovenäläisiä?
"Suomalaiset ampuivat yli 1000 venäläistä sotavankia."
Ei niitä tarvinnut ampua! Pelkkä rääkkääminen, nälässä pitäminen ja saastuneen juomaveden tarjoilu tappoi muutamia kymmeniä 1943 kesäkuussa ja toistasataa heinäkuussa.
Ei ollut upseerijohtajillamme viisautta laittaa niitä heti tuottavaan työhön maatiloile ja tuotantoon. Oltiin niin viisaita silloinkin johtajissa meinaan...
Luin kerran Sota-arkistossa pienen vankileirin pöytäkirjoja. "Karkaamisyrityksistä" ammuttiin vankejä lähes päivittäin. Pitäjässä oli tällaisia pieniä leirejä monilla kylillä. Koko maassa satoja tai enemmänkin.
Ruuan puutetta on usein mainittu syyksi suureen kuolleisuuteen. Mutta viime talvena joku veteraani julkaisi muistaakseni väitöskirjan jossa todistettiin että vakavaa ruokapulaa ei ollut koko sodan aikana.
Jos vankeja kuoli nälkään, se oli tahallista. Luulen että suurin osa 16.000 kuolleesta vangista kuoli nikkelimyrkytykseen.
Tässä asiassa olemme Saksan ja NL:n kanssa mitalisijoilla.
>Psyykkisten ongelmien yleisyydestä kertoo se, että sotavankisurmista tuomion saaneista jopa joka viidennen syyntakeellisuus oli alentunut, mikä vaikutti lieventävästi tuomioon.<
Tuo nyt on päivän selvä asia. Ei kait suomalainen nyt ala yhden ry**än takia lusimaan loppuikäänsä vankilassa, etenkään sodan jälkeen.
Hommattiin mieluummin hullun paperit ja saatiin nimellinen tuomio. Näitä ilmiantoja tehtiin sodan jälkeen tuhansia valvontakomissiolle ja vain pieni osa johti tuomioihin. Sotarikoksista jaettiin yhteensä VAIN 25 vuotta ehdotonta vankeutta ja niistäkin suurin osa oli lusittuna kun tuomiot sai lainvoiman.
Kannattaa lukea Lauri Hyvämäen kirja Lista 1:n vangit, toimittanut Hannu Rautkallio.
Hyvämäki Lauri, Rautakallio Hannu (toim.) Lista 1:n vangit - vaaran vuosina 1944-48 sotarikoksista vangittujen suomalaisten sotilaiden tarina, Weilin´Göös, 1983, 246 s