Päiväkodit tyrkyttää uskontoa

tämä hätistää yliinnokaat kirkonmiehet pois lasten ulottuvilata:

http://revver.com/video/1049240/affiliate/243170/priest-off/

Jos Suomessa ei olisi valtionkirkkoa ei uskonnonopetus olisi mahdollista itsestään selvyyteenä kaikkialla. Niin kauan kun valtionkirkkoinstituutio on niin niin kauan on uskonnon pakkosyöttöä kansalle vauvasta vaariin asti. eroakirkosta.fi tekee kuitenkin työtä sen eteen, että kirkko erotettaisiin valtiosta, koska poliitikot eivät näköjään pysty asiaa hoitamaan.

vaatii lakimuutoksen. Lakia olisi muutettava siten, että ei sen enempää päiväkodeissa kuin kouluissakaan opetettaisi uskontoja.

Jos tunnustuksettomuutesi on aitoa, niin ainahan voit jäädä kotiin hoitamaan lastasi,että hän saa mieleisesi kasvatuksen.

Jos kerran on jokin vakaumus niin kyllä sen puolesta pitää olla valmis myös uhrauksiin,tapauksessasi hieman matalampi elintaso.

Olin sen verran järkevä etten räjäyttänyt itteäni tai tehnyt tuhmuuksia kun minut jätettiin yksin kotiin. He kyllä ensin kysyivät aina pärjäänkö kun ovat muualla ja vastasin siihen kyllä, koska minä kyllä pärjäsin yksin.

Lapsille kun opettaa mikä on oikein ja väärin niin että ne tajuavat sen, niin eivät lapset tarvi silloin päiväkotia. En minäkään käynyt päiväkotia kun arvelin jo pienempänä sellaista käyttökelvottomaksi taikka jonkinlaiseksi mitä ei ole hyödyllistä käydä koska kysyin itseltänikin niinä aikoina että mitäkö järkeä sitä oikein on käydä jos osaa ihan itsekseenkin hoitaa asioita ja elää elämää ja niin edelleen ja vieläpä ihan itse.

Eli mitä järkeä joka päivä käydä päiväkodissa sen yhden ajan kun taas kotona sen ajan voisi viettää rentoutuessa ja mietiskellessä asioita syviä. Kaverini kävivät päiväkotia joten ennenkuin pystyin kysymään heitä kylään taikka käymään heillä kylässä, jouduin odottamaan heidän tuloa päiväkodista, kun taas minä vietin sen ajan rentoutuessa kotona ja mietiskellessä asioita taikka leikkiessä legoilla ja muilla leluilla. Esimerkiksi rakensin sillä aikaa hienon lego tornin kun toiset jotuivat häsläämään hoitajien kanssa sen ajan jotain muuta mitä hoitajat olivatkaan keksineet.

Minulla ei ollut mitään kiinnostusta koko laitosta kohtaan. Kyselin päiväkodista kavereiltani missä he olivat ja lopullinen tulos oliko siellä vapaata vaikko järjestelmällistä niin enemmän järjestelmällisen puolelle meni tulos. Niinkuin siellä on ajat, syönti ajat, leikkiajat ja mitä ne keksivätkään ajoiksi, en muista mutta oliko siellä päiväuni aikakin?

Kun lapsi saa oman rauhan, lapsi voi miettiä paljon selvemmin asioita ja syvemmin, ennemmin kuin lapsi jota säännöstellään ajoilla, milloin mitäkin pitää tehdä ja mitä milloin ei saa tehdä ja lapsea enemmän opetetaan tällä tavalla järjestelmälliseksi ja opetetaan lampaiksi, eli seuramaan enemmistön jalanjälkiä. Että jos enemmistö lapsista ajattelee nuin vaikka se yksi ajatteleekin toisin, se pakottaa itsensä ajattelemaan kuin muut, koska sille on opetettu järjestelmällisyys että se on väärin ajatella toisin kuin mitä on opetettu enemmistölle. Näin tuo lapsi sitten ajattelee myös myöhemmässä iässäkin samoin että pitää ajatella kuin muut eli olla lampaana muiden lampaiden joukossa.

Vapaa-ajattelijain liitto ry:n toiminnanjohtajan mukaan uskonnottomia on Suomessa 800 000. Pitääkö tämä luku paikkansa?

Uskontoa ja uskonnottomuutta on tunnetusti vaikea määritellä. Yhtenä lähtökohtana voidaan pitää jäsenyyttä uskonnollisessa yhdyskunnassa. Tämän mukaan rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuului vuoden 2007 lopussa suomalaisista 4 459 761 henkilöä ja kunnan väestörekisteriin 840 723 henkilöä. Väestörekisteriin kuuluvista pitää vähentää rekisteröimättömiin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomat, kuten valtaosa helluntaiseurakuntien ja islamilaisten yhdyskuntien jäsenistä. Tämä merkitsee arviolta noin 150 000 henkilöä. Siten kaikkien uskonnollisten yhdyskuntien ulkopuolella olevia on noin 700 000 henkilöä. Mutta ovatko he uskonnottomia?

World Values –tutkimuksissa on kartoitettu vuodesta 1981 lähtien vastaajien uskonnollisuutta. Viimeksi tutkimus on tehty vuonna 2005, jolloin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomista peräti 40 prosenttia piti itseään uskonnollisena. Tätä tutkimustulosta tukee Kati Niemelän kirkosta eronneita koskevan tutkimuksen (Vieraantunut vai pettynyt? 2006) havainto, että kirkosta eronneista noin joka kymmenes oli uskonnollisesti erittäin aktiivinen.

Edellä mainitun tutkimuksen mukaan uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumattomista noin puolet piti uskonnollisia toimituksia syntymän, avioliiton solmimisen ja kuoleman yhteydessä tärkeinä. Esimerkiksi hautauksista 96 prosenttia toimitetaankin luterilaisen hautaan siunaamisen mukaisesti. Lisäksi tulevat muut kristilliset ja uskonnolliset hautajaiset, joten vain hyvin pieni osa vainajista haudataan ilman uskonnollista toimitusta.

Summa summarum: Suomessa on 840 000 rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumatonta. Heistä noin 700 000 ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan. Se ei merkitse sitä, että maassamme olisi yhtä monta uskonnotonta. Uskonnollisten yhdyskuntien jäsenyys ei siis sinänsä tarkoita, että ihminen pitäisi itseään uskonnollisena tai ei-uskonnollisena. Kirkkojen ja uskonnollisten yhdyskuntien jäseninä on monenlaista väkeä yhtä hyvin kuin näiden yhdyskuntien ulkopuolellakin. Mutta uskonnottomia on Suomessa paljon vähemmän kuin Vapaa-ajattelijoiden liitto esittää.

(Seppo Häkkisen blogi 17.08.2008, kokonaisuudessaan täällä http://www.seppohakkinen.fi/ )