Nato on toiminut Länsi-Euroopan turvallisuuden pääasiallisena takaajana vuodesta 1949 lähtien, kun taas Länsi-Euroopan unionin (WEU) toiminta on ollut verkkaista miltei kolmenkymmenen vuoden ajan. On kuitenkin huomattava, että WEU on ainoa aidosti eurooppalainen järjestö, joka on ottanut käyttöön yhteisen ja automaattisen puolustusvelvoitteen. Euroopan turvallisuus- ja puolustusidentiteetin kehittäminen ei vaikuta periaatteeseen siitä, että Nato pysyy Euroopan yhteisen puolustuksen perustana.
Herätys!
Herätys!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Euroopan unioni (EU) perustettiin sopimuksella Euroopan unionista (Maastricht, 1992).
Ajatus Euroopan unionin perustamisesta on hyvin vanha. Se esitettiin ensimmäisen kerran vuoden 1972 Euroopan huippukokouksessa.
Unioni on sekä poliittinen hanke että oikeudellinen organisaatio.
Se on poliittinen hanke sikäli, että "unionin päämääränä on johdonmukaisella ja yhteisvastuullisella tavalla järjestää jäsenvaltioiden väliset suhteet ja jäsenvaltioiden kansojen väliset suhteet" (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 1 artikla).
Tätä varten sille on asetettu tavoitteeksi
* taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen ja kestävän kehityksen edistäminen, sellaisen alueen luominen, jolla ei ole sisäisiä rajoja, sekä talous- ja rahaunionin perustaminen. Nämä tavoitteet vastaavat EU:n alakohtaisten politiikkojen tavoitteita.
* ominaislaatunsa korostaminen kansainvälisellä tasolla. Tämä hanke liittyy yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanoon.
* jäsenvaltioidensa kansalaisten oikeuksien lujittaminen ottamalla käyttöön unionin kansalaisuus. Maastrichtin sopimuksella käyttöön otettu kansalaisuus muodostaa erityisen siteen EU:n ja sen jäsenvaltioiden kansalaisten välille.
* vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luominen. Alueen tarkoituksena on lisätä nimensä mukaisesti kansalaisten vapautta, turvallisuutta ja oikeuksien suojaa.
* yhteisön säännöstön kehittäminen. Yhteisön säännöstöllä tarkoitetaan sääntöjä, jotka unioni on vahvistanut tai jotka on vahvistettu unionin puitteissa.
Unioni perustuu arvoihin, joita ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Sillä on myös symboleja: lippu (kaksitoista tähteä sinisellä pohjalla), hymni (Ludwig van Beethovenin "Oodi ilolle"), tunnuslause ("moninaisuudessaan yhtenäinen"), valuutta (euro) sekä Eurooppa-päivä (9. toukokuuta).
Unioni on oikeudellinen järjestelmä. Se perustuu pilareille:
* ensimmäisen pilarin muodostaa Euroopan yhteisö
* toiseen pilariin kuuluvat yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP) sekä Euroopan turvallisuus ja puolustuspolitiikka (ETPP)
* kolmannen pilarin muodostavat poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa.
Sillä on kolmea pilaria varten yhteinen toimielinjärjestelmä (joka koostuu lähinnä Eurooppa-neuvostosta, Euroopan parlamentista, Euroopan unionin neuvostosta sekä Euroopan komissiosta). Järjestelmä takaa, että unionin toiminta eri pilareissa on johdonmukaista ja yhtenäistä.
Unioni ei perussopimusten mukaan virallisesti ole oikeushenkilö. Poliitikkojen keskuudessa vallitsee kuitenkin yksimielisyys siitä, että sen oikeushenkilöys pitäisi tunnustaa.
osallistuminen Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin
Suomen osallistuminen Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin
Kosovo - Naton rauhanturvaajat ja siviiliväestö kohtaavat välillä päivittäin (Puolustusvoimien kuva-arkisto)Kosovo - Naton rauhanturvaajat ja siviiliväestö kohtaavat välillä päivittäin (Puolustusvoimien kuva-arkisto)
Suomi osallistuu Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin Kosovossa ja Afganistanissa.
Kosovossa KFOR-joukkojen ensisijaisena tehtävänä on tilanteen vakauttaminen, toiminta turvallisen ympäristön luomiseksi ja pakolaisten paluumuuton helpottaminen.
Afganistanissa ISAF-joukkojen tehtävänä on avustaa maan hallintoa vakauden ja turvallisuuden luomisessa, jälleenrakennuksessa ja humanitaarisessa toiminnassa.
* KFOR - Kosovo
* ISAF - Afganistan
KFOR - Kosovo
YK valtuutti kesäkuussa 1999 turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 1244 Naton perustamat KFOR-joukot (Kosovo Force) toimimaan turvallisen ympäristön vakiinnuttamiseksi ja pakolaisten paluumuuton helpottamiseksi Kosovossa.
KFOR
YK valtuutti kesäkuussa 1999 Naton perustamat KFOR-joukot (Kosovo Force) toimimaan turvallisen ympäristön vakiinnuttamiseksi ja pakolaisten paluumuuton helpottamiseksi Kosovossa. KFOR-joukkojen ensisijaisena tehtävänä on Kosovon tilanteen vakauttaminen. Suomi osallistuu operaatioon 400 sotilaalla.
KFOR-joukkojen ensisijaisena tehtävänä on Kosovon tilanteen vakauttaminen. Yleistilanne alueella on säilynyt suhteellisen rauhallisena mutta jännittyneenä. Kosovon lopullista asemaa koskevat statusneuvottelut saattavat luoda epävakautta ristiriitojen kärjistyessä. Myös rikollisuus alueella on lisääntynyt. Status-neuvottelujen eteneminen näkyy KFORin toiminnassa valmiuden ylläpitona ja tilanteen kehityksen ennakointikyvyn kehittämisenä.
Tällä hetkellä operaation vahvuus on n. 14 000 sotilasta. Siihen osallistuu 24 Nato-maata ja 11 Naton ulkopuolista maata.
Suomi osallistuu operaatioon 400 sotilaalla, mikä vastaa kahta operatiivista komppaniaa. KFOR-osallistuminen on Suomen määrällisesti merkittävin yksittäinen panos rauhanturvaamiseen.
KFORin lisäksi Suomella on Kosovossa YK:n UNMIK-väliaikaishallinnossa (United Nations Interim Administration in Kosovo) kaksi sotilastarkkailijaa ja kymmenen siviilikriisinhallinnan asiantuntijaa.
* Operaatio Kosovo puolustusvoimien sivuilla
* YK:n erikoisedustaja Martti Ahtisaaren sivut
* Naton KFOR-operaation sivut
ISAF - Afganistan
Vuonna 2002 perustettu ISAF-operaatio Afganistanissa (International Security Assistance Force, YK:n päätöslauselmat 1386, 1413 ja 1444) siirtyi Naton johtoon v. 2003. Nato-johtoisten ISAF-joukkojen tehtävänä on avustaa Afganistanin hallintoa vakauden ja turvallisuuden takaamisessa sekä turvata YK:n ja muiden jälleenrakennuksessa ja humanitaarisessa toiminnassa avustavien kansainvälisten siviilitoimijoiden työtä.
ISAF - Afganistan
Nato-johtoisten ISAF-joukkojen (International Security Assistance Force) tehtävänä on avustaa Afganistanin hallintoa vakauden ja turvallisuuden takaamisessa sekä turvata YK:n ja muiden jälleenrakennuksessa ja humanitaarisessa toiminnassa avustavien kansainvälisten siviilitoimijoiden työtä. Suomi osallistuu operaatioon tällä hetkellä n. 100 henkilöllä.
Operaation painopiste on tällä hetkellä PRT-jälleenrakennusryhmien (Provincial Reconstruction Team) toiminnassa, jota liikkuvat reservit tukevat.
Afganistanin turvallisuustilanne on edelleen vaikea ja säilynee sellaisena lähivuosien ajan. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on siirtää vastuu turvallisuuden ylläpitämisestä asteittain paikallisille viranomaisille. Mikäli tässä onnistutaan, ISAF-joukkojen vahvuutta voitaneen vähitellen supistaa.
Suomi on osallistunut ISAFiin sen perustamisesta lähtien. Osallistumisen painopiste on siirtynyt Kabulin CIMIC (Civil Military Cooperation) -toiminnasta pohjoisen PRT-toimintaan. Suomi osallistuu operaatioon tällä hetkellä n. 100 henkilöllä. Suomi keskittää kesän 2007 aikana ISAF-osallistumisensa ruotsalaisjohtoiseen Mazar-i-Sharifin jälleenrakennusryhmään luoteis-Afganistanissa. Ainoastaan pieni esikuntaryhmä jää Kabuliin.
Suomella on tällä hetkellä lisäksi neljä siviiliasiantuntijaa - poliittinen yhteyshenkilö, poliisineuvonantaja ja kehitysyhteistyöneuvonantaja - mukana ISAFin alaisuudessa Maimanassa toimivassa jälleenrakennusryhmässä (Provincial Reconstruction Team). Maimanan PRT:n mandaattina on tukea turvallisuussektorin ja paikallishallinnon reformia.