http://koti.phnet.fi/petripaavola/kirkkoluopumuksentorvena.html
Kirkko opettaa Raamattua perinteestä käsin, joka muuttuu yhteiskunnan muutosten myötä. Esimerkkeinä kun naisjohtajuus tuli yleisesti hyväksytyksi yhteiskuntaan, niin kirkko alkoi opettaa vastoin omaa tunnustustaan, että nyt tarvitaan naispappeja kirkkoihin. Toinen esimerkki: Kun yhteiskunta suhtautui kielteisesti homouteen, niin kirkko suhtautui myös. Mutta kun yhteiskunta on nyt yleisesti hyväksynyt homoseksuaalisuuden normaaliksi seksuaalisuuden harjoitusmuodoksi, niin kirkko on myös alkanut suhtautua homoseksuaalisuuteen samoin.
Kirkon evankeliumi muuttuu yhteiskunnan muutosten ja virtausten mukana. Kirkko ei tunne Raamattua kovin hyvin, vaan se peesaa yhteiskunnassa tapahtuvia suuntauksia ja muutoksia. Raamattu opettaa homoseksuaalisuuden olevan syntiä, joten jokainen, joka uskoo todella Raamattuun, uskoo myöskin homoseksuaalisuuden olevan syntiä. Homoille kuuluu myös rakkauden evankeliumi, jossa on myös heille voima elämän muutokseen Raamatun osoittamaan terveeseen elämään.
Kirkko toimiikin monessa suhteessa tänä päivänä luopumuksen torvena ja toitottaa maailmalle korvasyyhyteologiaa, josta on riisuttu Jumalan sanan totuus, jonka tilalle on asetettu inhimillinen rakkaus. Raamattu puhuu rakkaudesta totuuteen, joka on Jumalan tuntomerkki ihmiskunnalle. Kirkko on luonut itselleen käsitteen suvaitsevainen rakkaus, joka hyväksyy melkein kaikenlaiset synnit ja uskomukset, sellaisina totuuksina, joista jokainen voi valita itselleen sopivan totuuden. Kirkon rakkaus korvasyyhy rakkautta, joka lyö vasten kasvoja Jumalan rakkaudelle.
Nykypäivänä maailmassa vallitsee suvaitsevaisuus, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että jokainen voi luoda itselleen oman totuutensa. Samoin tämä suvaitsevaisuus toitottaa, että kaikki uskonnot ja uskomukset ovat osia ja palasia totuudesta ja johtavat yhteen ja samaan päämäärään. Tämä suvaitsevaisuus ei kuitenkaan suvaitse Raamatun totuutta, vaan asettaa kaikki uskomukset yhtä oikeiksi. Tämä johtuu siitä, että synnin vallassa oleva ihminen pakenee sitä tervettä synnintuntoa, joka johtaisi ihmisen eheytymään Kristuksen kanssa. Saatanan luoma valhe Jumalasta saa aikaan sen ettei ihminen tunnista Parantajaansa, Luoja Jumalaa.
Kirkko opettaa Raamattua perinteestä käsin, joka muuttuu yhteiskunnan muutosten myötä. Esimerkkeinä kun naisjohtajuus tuli yleisesti hyväksytyksi yhteiskuntaan, niin kirkko alkoi opettaa vastoin omaa tunnustustaan, että nyt tarvitaan naispappeja kirkkoihin. Toinen esimerkki: Kun yhteiskunta suhtautui kielteisesti homouteen, niin kirkko suhtautui myös. Mutta kun yhteiskunta on nyt yleisesti hyväksynyt homoseksuaalisuuden normaaliksi seksuaalisuuden harjoitusmuodoksi, niin kirkko on myös alkanut suhtautua homoseksuaalisuuteen samoin.
Kirkon evankeliumi muuttuu yhteiskunnan muutosten ja virtausten mukana. Kirkko ei tunne Raamattua kovin hyvin, vaan se peesaa yhteiskunnassa tapahtuvia suuntauksia ja muutoksia. Raamattu opettaa homoseksuaalisuuden olevan syntiä, joten jokainen, joka uskoo todella Raamattuun, uskoo myöskin homoseksuaalisuuden olevan syntiä. Homoille kuuluu myös rakkauden evankeliumi, jossa on myös heille voima elämän muutokseen Raamatun osoittamaan terveeseen elämään.
Kirkko toimiikin monessa suhteessa tänä päivänä luopumuksen torvena ja toitottaa maailmalle korvasyyhyteologiaa, josta on riisuttu Jumalan sanan totuus, jonka tilalle on asetettu inhimillinen rakkaus. Raamattu puhuu rakkaudesta totuuteen, joka on Jumalan tuntomerkki ihmiskunnalle. Kirkko on luonut itselleen käsitteen suvaitsevainen rakkaus, joka hyväksyy melkein kaikenlaiset synnit ja uskomukset, sellaisina totuuksina, joista jokainen voi valita itselleen sopivan totuuden. Kirkon rakkaus korvasyyhy rakkautta, joka lyö vasten kasvoja Jumalan rakkaudelle.
Nykypäivänä maailmassa vallitsee suvaitsevaisuus, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että jokainen voi luoda itselleen oman totuutensa. Samoin tämä suvaitsevaisuus toitottaa, että kaikki uskonnot ja uskomukset ovat osia ja palasia totuudesta ja johtavat yhteen ja samaan päämäärään. Tämä suvaitsevaisuus ei kuitenkaan suvaitse Raamatun totuutta, vaan asettaa kaikki uskomukset yhtä oikeiksi. Tämä johtuu siitä, että synnin vallassa oleva ihminen pakenee sitä tervettä synnintuntoa, joka johtaisi ihmisen eheytymään Kristuksen kanssa. Saatanan luoma valhe Jumalasta saa aikaan sen ettei ihminen tunnista Parantajaansa, Luoja Jumalaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
siihen mitä he uskovat,ei kuitenkaan
tarkoita,etteikö itse usko totuuteen.
Sanana "Totuus" on sikäli mielenkiintoinen,
että sitä liputtavat eivät aina ole perillä
edes Raamatun alkeellisimmistakaan
tosiasioista.Jo Raamatun sanat."Minä olen
tie,totuus ja elämä,ovat toiselle aivan
eritavalla merkitseviä,kuin toiselle.
Täytyy todella olla Jeesuksen oma,että
ymmärtää nämä.Meitä Jeesuksen omia,Jumalaan
uskovia on paljon eri kirkoissa,myös kirkkojen ulkopuolella.Jokainen Vapahtajalle tärkeä,
jokaista Hän vie tiellä eteenpäin omaa
tahtiaan.Kukaan meistä ei kulje samanlaista
elämää läpi.
Myöskään oppineisuus ei avaa kirjoituksia,
sen voi tehdä ainoastaan Pyhä Henki.
Vaikka ihminen tuntisi historiaa,
teologiaa opiskelisi ja perehtyisi kaikkiin
käännöksiin;sillä ei ole mitään merkitystä,
ellei henkilökohtainen suhde Jeesukseen
ole kunnossa.
Olla suvaitsevainen lähimmäiselle ei vie
uskovalta kykyä itse elää Jeesuksen opetusten
mukaan.Kun itse on tarkka näissä asioissa ja
pitää yllä Jumalasuhdettaan päivittäin;
ei halua tuomita.
Tuomiohenki on tuhoon johtavaa,se ei tuo
ihmisiä lähemmäksi Jumalaa,vaan loitontaa.
Ihmiselle kuuluu kertoa,että olemme kaikki
syntisiä ja sinänsä kelvottomia omine
tekoinemme menemään Taivaaseen.Hänelle
tulee myös tehdä tiettäväksi pelastuksen
mahdollisuus.Jos ihminen ottaa Jeesuksen
vastaan,Hän kyllä alkaa tehdä parannusta;
elämä muuttuu.
Kirkoilla on vastuu opetuksesta,joka on
maailmallinen ja ihmiskunniaa enemmän
korottava,kuin Jumalan kunniaa.Lähinnä
kirkoille pitäisi nuhtelu osoittaa,
puuttua siihen;onko opetus Sananmukaista.
Myöskään ammattinsa puolesta saarnaavat
papit eivät voi tarjota sitä sielun-
ravintoa,mitä uskova,kaikessa Raamattuun
pitäytyvä pappi.
Ihmiset eivät tiedä näistä asioista,
ja harva uskaltaa kysellä suoraan Jeesukselta.
Ihmisillä on taipumus tukeutua toisiin,
ja uskoa niinkuin toisetkin;etteivät
tulisi leimatuksi harhaoppisiksi,
tai lahkolaisiksi.
Kannattaisi aina kuitenkin tarkata
omaa vaellustaan myös,kaikessa.
Vain seuraamalla Vapahtajan tahtoa,voi
alkaa kasvaa uskossa.
Totuus siis sanana suurennuslasin alle:
Mikä on todellakin absoluuttinen totuus?
Usko siihen,mitä Raamattu kertoo,mitään
muuttelematta,on hyvä lähtökohta totuuden
etsijöille.Vain Jumalalla on vastaukset
ihmisen kysymyksiin,ei toisilla ihmisillä.
Tämän päivän armoa-riittää-opetus ei ole
hyvä,eikä johda pyhityselämään.Silti
meillä täytyy olla armoa olla tuomitsematta
toisia,silloin saamme heidät Jumalan
tarkoittaman lähimmäisenrakkauden ilma-
piiriin.Itse kukin tarkatkoon omat tekonsa,
silloin kerskaus on vain siinä.
Ihmiset saavat tuomariasenteellaan itsensä
näyttämään synnittömiltä.Sellainen taas,
joka voi säälien katsella lähimmäistään,
on päässyt Jeesusta lähelle;Jeesus
liikkui paljon juuri syntisten parissa.
( ja kaikki ihmiset ovat syntisiä)
Hyväksymällä toiset sellaisena kuin he
ovat,ei tarkoita,että itse olisi ja tekisi
samoin.
Uskovan ei tarvitse pelätä harhaan joutumista,
jos usko on varmalla Kristus-kalliolla.
Monesti pelätään suotta toisin uskovia,
vaikka samalla ollaan itsemielestään
oikeassa.Miten sellainen Jumala ei sitten
suojele omaansa harhaopeilta?
Keskustelkaamme ilman riitaa asioista,
kunnioittaen myös jopa niitä,jotka eivät
usko ollenkaan meidän Taivaalliseen Isäämme.
Jumala on antanut Sanassaan selvä ohjeen,
henkilöön katsomatta tämä pitäisi tehdä.
Vaikka emme siedä aina toisiamme,emme saa
tuomita niitä,jotka vapaasta tahdostaan
uskovat toisin.
Evankeliumin ilosanomaa ei himmennä,
jos juttelee monien erilaisten ihmisten
kanssa.Rakkaus silloin voi vaikka vetää
heidät parannukseen;mitä kovat,aina
oikeassa olevat sanat eivät tee.
Pitäkäämme siis se,mikä meillä on,
ja minkä varmasti tiedämme todeksi,
muita loukkamatta.Opetuksena Raamattu
kaikille,sieltä löytyy jokaiselle
se evankeliumi,mitä Vapahtajamme
opettaa.Jos jokainen uskova lukisi
Sanaa itse,päivittäin,rukoillen,
Jeesukselta kysellen,monet asiat
olisivat toisin.Taivaassa meille
vasta selviää lopullisesti Jumalan
olemus;täällä meidän vajavainen
tuntemuksemme Hänestä on vain
aavistusta,saamme katsoa Taivaallisia
mutta Hengessä vain,rukousyhteydessä
sekä Raamatusta lukemalla.
Tämä aloitus ei ole Pyhän Hengen inspiroima!
Jumalan sana ei opeta tällaista.
Kirkko on myös pelastuksen pasuuna.
Kirkossa on evankeliumin sana, siellä on uskovia, siellä rukoillaan Jumalaa, siellä julistetaan syntejä anteeksi Jumalan armosta Kristuksen tähden, siellä otetaan kasteessa lapsia Jumalalle, siellä nautitaan ehtoollisen sakramenttia syntien anteeksisaamiseksi ja uskon vahvistukseksi. KAIKKI tämä on Jumalan lahja ja armoa!
Sitä asiaa ei tule kieltää tai vähätellä.
Väärän opetuksen ja ratkaisujen kritiikki on aina paikallaan, mutta Jumalan lahjojen päälle ei tule sylkeä, eikä Pyhän Hengen vaikutuksia tule kieltää tai pilkata.
Jumala ei kehoita meitä repimään kirkkoa, vaan rakentamaan sitä sanalla.
Ystävät, karttakaa tällaista hurmahenkistä eksytystä, mitä aloitus yllä edustaa.
Rukoilkaamme Jumalaa, että Hän antaisi sanansa edelleen kuulua!
Kikossa palvotaan roomalaisten ristiinnaulitsemaa
ihmisen kuvaa alttaritaulussa.
Ehtoollonen on tämän ihmisen/kuvan lihan ja veren syöntiä. (pakanallista)
Opetus on antisemitismiin kasvattavaa.
Juutalaisten fariseusten ja kirjanoppineiden halveksimista. Kaikista kasvaa juutalaisvihaajia.
Messias on väärämessias, Jeesus ei kuulu Daavidin sukuun.
Jeesuksen sanojen mukaan, hänen kuninkuutensa ei ole tästä maailmasta, Daavidin suvun on.
Jeesus oli valhettelija ja petturi.
Ei tullut takaisin silloin kun lupasi, profetiat eivät toteutuneet, Johannes Kastaja ei ollut Elia, ei tullut lopun aikaa, ei tullut rauhan aikaa, ei taottu aseita auroiksi.
Eikä iänkaikkista helvettiäkään ole olemassa.
Valhetta kaikki, koko evankeliumit.