Ette evotieteilijät ole tainneet pohtia miksi suvullisen lisääntymisen myötä evo olisi tehnyt kuoleman.
Kyllähän kuolemasta evo-opin mukaan on paljonkin hyötyä mutta mistä evoluutio olisi sen tiennyt. Miksi DNA haluaisi kuolla ja tuhoutua? Eihän yksikään elävä olio halua kuolla ja teidän oppinne mukaan tunteet ja vaistot yms. ovat kaikki evoluution tekemiä eli kulkevat geeneissä. Siis geeneissä on kaikilla elävillä olioilla ikuisen elämän halu, ei kuoleman.
Jos kuolema olisi luonnollista ei sitä pelättäisi ja koetettaisi torjua ja sysätä pois koko ajatusta. Eikä hautajaisissa itkettäisi.
Lisäksi, miten evolla selitetään kuolematon sielu, joka ihmisellä on? Evo se tietenkin kiistää kuten kiistää kaiken mitä se ei osaa selittää. Mutta onko teillä mitään järkevämpää esittää kuin pässimäinen kiistäminen?
Kyllähän kuolemasta evo-opin mukaan on paljonkin hyötyä mutta mistä evoluutio olisi sen tiennyt. Miksi DNA haluaisi kuolla ja tuhoutua? Eihän yksikään elävä olio halua kuolla ja teidän oppinne mukaan tunteet ja vaistot yms. ovat kaikki evoluution tekemiä eli kulkevat geeneissä. Siis geeneissä on kaikilla elävillä olioilla ikuisen elämän halu, ei kuoleman.
Jos kuolema olisi luonnollista ei sitä pelättäisi ja koetettaisi torjua ja sysätä pois koko ajatusta. Eikä hautajaisissa itkettäisi.
Lisäksi, miten evolla selitetään kuolematon sielu, joka ihmisellä on? Evo se tietenkin kiistää kuten kiistää kaiken mitä se ei osaa selittää. Mutta onko teillä mitään järkevämpää esittää kuin pässimäinen kiistäminen?
Vastaukset 51
Vanhimmat
vaikeita asioita kannata pohtia vajaavaisin eväin.
Jokaisessa dnassa on pätkä joka lyhentyy joka kerta kun solu uudistuu ja kun se ei enää voi lyhentyä tulee kuolema.
Monissa aluperäisissä kansoissa myös iloitaan kuolemasta.
Jopa vanhukset piti lasten toimesta tappaa, kun eivät enää voineet toimia yhteisön hyväksi.Jos ei lapset noudattanut sitä perinnettä , se aiheutti omantunnon tuskia.
Telomeerithan sen solujen kuoleman ilmeisesti aiheuttaa ja sitä kautta koko eliön kuoleman.
Telomeeri on aika mutkikas kapine, joten ei se ole voinut evon kautta syntyä. Miksi evo olisi kiihkeästi suosinut kuolevia yksilöitä? Eikös sanota miten DNA:lla on kiihkeä halu elää.
että suvullinen lisääntyminen on monistumista tehokkaampi.
naurettavuus sentään. Monistuminen on paljon paree kun suvullinen lisääntyminen. Miten se edes alkoi? Evolle selittämätön homma. samoin muniminen, alkoi heti kun alkulima muuttui kalaksi, häh? Miksi?
"Monistuminen on paljon paree kun suvullinen lisääntyminen."
JOS kreationsitien rappeutumisteoria olisi totta, niin olisi rationaalista (eli älykästä) suunnitella vain suvuttomasti lisääntyviä eliöitä.
Jos kaikki mutaatiot ovat joko neutraaleja tai haitallisia, niin ei ole järkeä yhdistellä geenejä ennenkokemattomalla tavalla, vaan kannattaisi yrittää monistaa emo-yksilöitä.
Suvullisen lisääntymisen ehdoton etu on nimen omaan siinä, että se nopeuttaa sopeutumista uudenlaisiin valintapaineisiin. Eli se kiihdyttää evoluutiota. Tämän huomaa siinä, jos yrittää jalostaa suvuttomasti lisääntyviä eliöitä. Sekin onnistuu, jos sukupolvikierto on mielummin minuutteja kuin viikkoja, kuten bakteerikokeet osoittavat, mutta monimutkaisemmalla eliöllä se on toivottoman hidasta.
halunnut luoda yksipuolista maailmaa, vaikka olisi voinut. Miksi olisi? Eikö ole esim. kivempaa että luonnossa on monimuotoisuutta. Minun mielestäni ainakin on.
"Jos kaikki mutaatiot ovat joko neutraaleja tai haitallisia, niin ei ole järkeä yhdistellä geenejä ennenkokemattomalla tavalla, vaan kannattaisi yrittää monistaa emo-yksilöitä."
No jos käsittäisit genetiikasta mitään.
Loppujen lopuksi ihminen on tuhon tiellä, esim se kromosomien määrän vähentyminen ja muistaakseni oli niin että ihmisen genomissa olevien mutaatioiden määrän perusteella voidaan laskea ihminen melkein tasan n. 6000 vuoden päähän. Joten siinäpäs evoille nyt pähkinä purtavaksi, olkaa hyvä.
"...ihmisen genomissa olevien mutaatioiden määrän perusteella voidaan laskea ihminen melkein tasan n. 6000 vuoden päähän"
Myönnän etten aiheesta mitään ymmärrä, joten voisitko selventää miten yllämainittu laskutoimitus oikein tehdään?
...Suvullisen lisääntymisen ehdoton etu on nimen omaan siinä, että se nopeuttaa sopeutumista uudenlaisiin valintapaineisiin....
Mistä evoluutio tuon tiesi niin että alkoi heit tuottaa kuolevia eliöitä? Vai onko esimerkkejä basillia monimutkaisemmista kuolemattomista eliöistä?
Tarkoitan siis, että lisääntyy suvullisestii mutta ei itsekään kuole. Soluthan voisi periaatteesssa uudistua ikuisesti. Mitä nyt joskus vuosituhansien kuluttua rappeutuisi jos solujen jakautumisissa olisi tullut virheitä tai peto syönyt.
"...Loppujen lopuksi ihminen on tuhon tiellä, esim se kromosomien määrän vähentyminen ja muistaakseni oli niin että ihmisen genomissa olevien mutaatioiden määrän perusteella voidaan laskea ihminen melkein tasan n. 6000 vuoden päähän. Joten siinäpäs evoille nyt pähkinä purtavaksi, olkaa hyvä."
ÄMTÄH!? Kromosomien määrän vähentyminen? Ihmisen perimässä?
Olet seinähullu hihhuli.
Sinulle olisi erilaiset moniväriset pillerit hyödyllisiä purtavaksi.
Eliönä ajattelet helposti, että eliö ja eliön elämä on olennaista. Viime kädessä eliöt ovat kuitenkin eliössä olevien geenien keino / yritys monistaa itseään. Ne geenit, jotka monistavat itseään suvullisesti lisääntyvien ja kuolevaisten eliöiden kautta ovat selvästikin menestyneet kohtuullisen hyvin. Joskin suvutonkin lisääntyminen on myös edelleen voimissaan.
et ajattele vielä liikaa.
"Helppo sanoa koska kuolemattomia ei vertailukohtana ole. Mutta miksi ei ole?"
Lähes kuolemattomia kuitenkin:
http://www.sciencenews.org/view/generic/id/33516/title/Nearly_immortal_sea_creature_spreads
"... mikä on se valintaetu jonka saavat vanhuuden heikkouteen rappeutuvan ja kuolevan yksilön jälkeläiset verrattuna siihen, että yksilön vanhemmat eivät vanhenisi laisinkaan."
Rappeutuminen ja vanheneminen on väistämätöntä. Sen vastustaminen ja hidastaminen vaatii energiaa. Eli vaihtoehto on energian ja resurssien investointi eliön oman elimistön kohenteluun ja uudistamiseen tai sitten energian ja resurssien investointi lisääntymiseen eli jälkeläisten kokoon, määrään tai hoitoon.
Äärimmillään tämä näkyy eläimissä, jotka satsaavat niin paljon lisääntymiseen, että lisäännyttyään kuolevat. Jotkut lohilajit ja tursaat ovat mm. tällaisia. Ja koko joukko hyönteisiä, mutta hyönteisillä tämä on myös sopeuma talveen, josta joko toukat tai aikuiset eivät selviä.
Eli jo syntyneen / munitun / kudetun jälkeläisen kannalta ei useinkaan ole suurta etua siitä, että sen emoyksilöt kuolevat. Etu tulee siitä, että noihin jälkeläisiin on panostettu enemmän. Ne ovat suurempia, niitä on enemmän tai niitä on hoidettu vähän paremmin (esimerkiksi jotkut tursas naaraat kuolevat käytännössä nälkään kun lopettavat syömisen ja alkavat vahtia ja hoitaa kutuaan).
***Rappeutuminen ja vanheneminen on väistämätöntä. Sen vastustaminen ja hidastaminen vaatii energiaa.***
Niin, väistämätöntä se nykyää on, sen hyvin tiedämme. Mutta miksi se on sitä?
Niinhän vaatii kaikki elämä, energiaa. Eihän noin ajatellen kannattaisi olla elämää laisinkaan, heh heh. Kun rappeutumninen ja ohjelmoitu solukuolema johtuu telomeeriketjun loppumisesta niin en usko, että telomeeriketjun puuttuminen vaatisi energiaa yhtään sen enempää kuin mitä nykytilanne vaatii.
Sitä minä en usko, että evoluutio on tehnyt ohjelmoidun kuoleman jonkunlaisen energiansäästön takia. Vähän kaukaa haettua.
***Eli vaihtoehto on energian ja resurssien investointi eliön oman elimistön kohenteluun ja uudistamiseen tai sitten energian ja resurssien investointi lisääntymiseen eli jälkeläisten kokoon, määrään tai hoitoon.***
Vanhenematon eliö pysyisi tietenkin aina yhtä nuorena ja tuottaisi jälkeläisiä. Ylivoimainen valintaetu kuoleviin verrattuna. Karhun pennutkin ovat niin onnettoman pieniä, että kyllä karhuemo voisi pyöräytellä poikasia vaikka 900 vuotta.
Tietenkin kuolemattomillakin eliöillä, jos vaikka kaikki olisivat sellaisia, olisi rajoittavana tekijänä resurssit. Ja tietysti hiiri kuolisi silloin kun pöllö sen nappaisi.
Mutta toinen ongelma ohjelmoidussa solukuolemassa on se, että millaisten välimuotojen kautta nämä telomeerit ovat voineet syntyä. Onko ensin elänyt maan päällä kuolemattomia monisoluisisa eliöitä ja sitten vuosimiljoonien aikana evoluutio olisi kehittänyt luonnollisen kuoleman luonnonvalinnan kautta.
Tässä asiassa taitaa olla evoilla pahemman kerran sormi suussa ja melko syvällä.
Oleellista on muista, että vaikka eläimet olisivat teoreettisesti kuolemattomia, niin käytännössä ei nytkään luonnonvaraiset eläimet kuole kuin poikkeustapauksissa "vanhuuteen". Esimerkiksi likipitäen kaikilla selkärankaisilla yksilöt kuolevat useimmiten jo ennen kuin saavuttavat sukukypsyyden.
Sukukypsyyden saavuttaneetkin kuolevat pääsääntöisesti nälkään, petojen saaliina ja sairauksiin ennenkuin yksilön "tekninen käyttöikä" tulee täyteen. Miksi siis uhrata tolkuttomasti elämän pitkittämiseen, jos kuitenkin kuolee?
Toinen kuoleman väistämättömyyteen liittyvä tekijä erityisesti monimutkaisilla monisoluisilla eliöillä on mikrobien evoluutio. Mikrobit ja loiset sopeutuvat sukupolvi sukupolvelta isäntäyksilönsä (nimen omaan *yksilön*) immuunipuolustukseen. Yksilön immuunipuolustuksen suorituskyvyn rajaa taas geenit, jotka eivät yksilöllä muutu.
Mikrobeilla ja loisilla on se etu puolellaan, että kun vaikkapa mänty elää 200 vuotta, niin siinä loisiva sieni on voinut elää tuona aikana tuon männyn immuunipuolustukseen sopeutuen 100 sukupolvea.
Suvullisen lisääntymisen suurin etu saattaa olla juuri siinä, että se sekoittaa ja varioi populaation immuunipuolustusta eikä mikrobeilla tai loisilla ole näin mahdollisuutta tuhota koko populaatiota. Eläinten kuolevaisuus takaa sen, että populaation immuunipuolustus vario ja muuttuu jatkuvasti, niin että mikrobien ja loisien pitää myös koko ajan sopeutua uusiin kombunaatioihin.
Evoluutio on muutenkin paljolti näkymätöntä sopeutumista mikrobeihin ja loisiin, vaikka yleensä kiinnitetään huomio paremmin lentämiseen, nopammin juoksemiseen jne. Tauteihin ja loisiin ihmiskunnan enemmistökin on kuollut ennen lääketieteen kehittymistä.
Hyvä esimerkki mikrobien sopeutumiskyvystä ja suvuttoman lisääntymisen riskeistä on meidän kaupallinen banaanilajikkeemme, jonka immuunipuolustuksen on oppinut yksi ruostesieni ohittamaan ja nyt koko lajike (jotka ovat siis klooneja = perimältään identtisiä) uhkaa kuolla huolimatta ihmisen myrkyistä. Suvullisesti lisääntyvän banaanilla yksilöt kestävät eri tavoin ruostesienen tuhoja ja sukupolvi sukupolvelta sienen sietämisessä auttavat geenit yleistyvät populaatiossa. Suvuttomasti kloonautuva on taas avuton ruostesientä vastaan.
Kloonibanaani kertoo myös sen miten "ikuisesti" elävälle yksilölle ennenpitkää käy.
telomeerien tehtävän, ne vakauttavat ja suojelevat kromosomeja solunjakautumisessa, sivuvaikutuksena ne liittyvät tuohon vanhenemiseen, kun ne kuluvat:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Telomeeri
Tuolta telomeerien kulumista estää telomeraasientsyymi, mutta jos se taas aktivoituu liikaa tai väärissä soluissa, seurauksena on syöpäsolu. Eli kysymys on kompromissista, jossa elinikä määräytyy haitallisten ja hyödyllisten ominaisuuksien sopivista suhteista.
***niin käytännössä ei nytkään luonnonvaraiset eläimet kuole kuin poikkeustapauksissa "vanhuuteen". Esimerkiksi likipitäen kaikilla selkärankaisilla yksilöt kuolevat useimmiten jo ennen kuin saavuttavat sukukypsyyden.***
Eli todistit juuri miten solujen rappeutumisen ja siten luonnollisen kuoleman aiheuttaminen olisi ollut evoluution tekemänä sekä turha että jopa mahdottomuus.
Miksi varmistaa luonnollinen kuolema ja uhrata siihen perimässä mahdottomasti monimutkaista "tavaraa" jos moinen varmistus olisi täysin turha ja tarpeeton. Lisäksi, jos ajatellaan että käytännössä kaikki kuolevat nuorina niin miten ja missä välissä evoluutio olisi karsinut pois ylipitkäikäiset.
Liian vanhoiksi eläneitähän ei olisi ollut muutenkaan. Joten millaisiin yksilöihin karsinta olisi kohdistunut. Eivät telomeerit ihan noin vain kehity ja vieläpä turhan takia ja lisäksi eliöille, jotka joka tapauksessa kuolevat jo nuorina.
***Miksi siis uhrata tolkuttomasti elämän pitkittämiseen, jos kuitenkin kuolee?***
Eli tuo voidaan kysyä toisinpäin: "Miksi siís uhrata tolkuttomasti elämän lyhentämiseen, jos kuitenkin kuolee"? Eli nythän on niinpäin, että evoluution katsotaan panostaneen tavattomasti elämän lyhentämiseen tai sen lyhyyden varmistamiseen, ei sen pidentämiseen.
***Suvullisen lisääntymisen suurin etu saattaa olla juuri siinä, että se sekoittaa ja varioi populaation immuunipuolustusta eikä mikrobeilla tai loisilla ole näin mahdollisuutta tuhota koko populaatiota. Eläinten kuolevaisuus takaa sen, että populaation immuunipuolustus vario ja muuttuu jatkuvasti, niin että mikrobien ja loisien pitää myös koko ajan sopeutua uusiin kombunaatioihin.***
Tuo kertoo sen, että et ole ymmärtänyt mitä tarkoitin. Suvullinen lisääntyminen olisi niinkuin nytkin mutta eliöitten solut eivät vanhenisi. Jälkeläisen saamat geenithän eivät riipu mitenkään siitä kauanko vanhemmat elävät jälkeläisen syntymän jälkeen. Joten tuota vaikutusta, mitä selostat, ei olisi.
Jos ihmiset eläisivät keskimäärin 300 v niin miten lasten perimä siitä heikkenisi. Ei mitenkään, kaikki menisi aivan kuten nytkin.
"Miksi varmistaa luonnollinen kuolema ja uhrata siihen perimässä mahdottomasti monimutkaista "tavaraa" jos moinen varmistus olisi täysin turha ja tarpeeton."
Olet ymmärtänyt väärin. Ei iän aiheuttaman rappeutumisen eteen tarvitse ponnistella vaan sen hidastamisen eteen. Sinunkin elimistössäsi suurin osa soluista on iältään murto-osa sinun iästäsi. Hermosoluista suurin osa on yhtä vanhoja kuin sinäkin, mutta keskimäärin solusi ovat jatkuvasti toimivan uudistamis- ja korjausmekanismin tulosta eikä niitä joita sinulla oli syntyessäsi tai lopettaessasi kasvun.
Jos vanheneminen olisi energiaa ja resursseja vaativa aktiivinen prosessi, niin ikuisen nuoruuden lääke olisi varmasti jo keksitty. Eihän siinä tarvitsisi kuin lopettaa joidenkin "vanhentumisentsyymien" toiminta.
Kuolema on seuraus siitä, että miehen kylkiluusta luotu ajattelematön naikkonen söi puhuvan käärmeen maanittelemana taikapuun hedelmän.
Joutaa sitä moisesta kuolemaankin.
tehty nainen on ihan hyödyllinen moneen asiaan.
""Ette evotieteilijät ole tainneet pohtia miksi suvullisen lisääntymisen myötä evo olisi tehnyt kuoleman.""
Luulet ilmeisesti, että suvuttomasti lisääntyvät organismit elävät ikuisesti. Tämä luulosi on harha, myös suvuttomasti lisääntyvät eliöt kuolevat, mikä mistäkin syystä, useimmiten ilmeisestikin ravinnon puutteeseen.
""Kyllähän kuolemasta evo-opin mukaan on paljonkin hyötyä mutta mistä evoluutio olisi sen tiennyt. Miksi DNA haluaisi kuolla ja tuhoutua?""
Luulet ilmeisesti, että DNA-molekyylillä olisi oma tahto. Ei ole, se on pelkkä kemiallinen molekyyli, samoin kuin esim. NaCl, ruokasuola. Hassua, että et tätä ymmärrä. No, kuitenkin selvää on, että muuttumaton eliö, joka eläisi lähes ikuisesti ei voi sopeutua erilaisiin ympäristöihin niin hyvin kuin populaatio, joka tuottaa erilaisia jälkeläisiä (myös suvuttomasti lisääntyvillä eliöillä tapahtuu mutaatioita) vaikkakin lyhytikäisiä.
""Eihän yksikään elävä olio halua kuolla ja teidän oppinne mukaan tunteet ja vaistot yms. ovat kaikki evoluution tekemiä eli kulkevat geeneissä. Siis geeneissä on kaikilla elävillä olioilla ikuisen elämän halu, ei kuoleman.""
Sellaiset eliöt, joilla on geeneissään itsesuojeluvaisto selviävät todennäköisemmin jatkamaan sukuaan kuin sellaiset, joilta tämä puuttuu, siksi tuo ominaisuus, itsesuojeluvaisto, on levinnyt eliökuntaan.
""Jos kuolema olisi luonnollista ei sitä pelättäisi ja koetettaisi torjua ja sysätä pois koko ajatusta. Eikä hautajaisissa itkettäisi.""
Oletko ajatellut, että hautajaisissa purkautuu kaipaus tuota vainajaa kohtaan?
""Lisäksi, miten evolla selitetään kuolematon sielu, joka ihmisellä on? Evo se tietenkin kiistää kuten kiistää kaiken mitä se ei osaa selittää. Mutta onko teillä mitään järkevämpää esittää kuin pässimäinen kiistäminen?""
Evoluutioteoria ei selitä kuolemattomasta sielusta mitään, koska sitä ei voida tieteellisesti tutkia, itse toki olen varma, että meillä sellaiset on.
joskus 1960-luvulla. Mitattiin henkilön paino ennen kuolemaa ja kuoleman jälkeen. Sielun painoksi tuli n. 13g. Evoluutio kumottu.
Paino oli 23 grammaa.
Asiaa on tutkittu myös uudemmin ja on huomattu, että kuoleman aikana mm. lihasjännitykset laukeavat suolistossa ja muualla elimistössä, jolloin vapautuu mm. virtsaa, suolistokaasuja, ulostetta ja keuhkoistakin vapautuu "ylimääräinen" sisäänhengitetty ilma.
Mistä siis voidaan tietää paljonko sielu painaa? Ja mikä sielussa painaisi? Eihän sielu koostuu mistään ilmasta tai muustakaan aineellisesta asiasta millä olisi painoa?
Eiköhän sielu ole yksinkertaisesti kansankielellä "pieru"?
ns. "kristittyjen" sielunmaailmasta.
niin asiaa on tutkittu vähän lisää...
Mutta jäi ihmetyttämään, että miten sielun olemassaolo kumoaisikaan evoluution? Tiedän kyllä, että uskovaisista tuntuu, että evoluution tarkoitus on todistaa ettei jumalia ole ja että jos he saisivat evoluution kumotuksi se automaattisesti jotenkin tarkoittaisi, että paitsi että jumalia on niin nimenomaan kristittyjen jumala on... Ja tuo sieluasia kai liittyy tähän sitten.
Mutta evoluutiohan ei kantaa ota jumaliin kun niistä ei todisteita ole. Jos jumalia on, ei se kumoa havaittuja tosiasioita. En minä ymmärrä, miksi tiedettä niin kovin vihollisena tarvitsee pitää - kai sitä haluaa jotenkin olla näkemättä raamatun ristiriitoja tms?
(23 g) tai sitä on tosi paljon..
Tuosta tuli mieleeni että kyllä sielun täytyy olla aineeton ja massaton. Vrt. tietokone punnittuna kaikilla tiedostoilla ja softalla, ja sitten poistetaan kaikki tiedostot ja softa kovalevyltä: tietokoneen massa lienee edelleen sama. Informaatio on siis massatonta, miksei siis sielukin.
kaiken.
Ajatellaas kuolematonta eliötä. Siis että sillä ei olisi vanhenemistä ja luonnollista kuolemaa. Sen yksilön geenihän voisi monistaa itseään lähes loputtomiin. Tätähän geenin juuri väitetään haluavan tehdä. Olevan itsekkäitä ja tähtäävän itsensä monistaminseen.
Nykymenolla kun sukupolvet vaihtuu ei yksittäinen geeni voi olla varma onko siitä enää mitään jäljellä 500 v tai 1000 v kuluttua vai onko kaikki sen jälkeläiset kuolleet pois. Sotii geenin itsekkyyttä vastaan. Tilalla onkin siis jonkunlainen geenin uhrautuvaisuuus yhteisen hyvän nimnissä. Tällaista ei evo-oppi kuitenkaan opeta.
""Ajatellaas kuolematonta eliötä. Siis että sillä ei olisi vanhenemistä ja luonnollista kuolemaa. Sen yksilön geenihän voisi monistaa itseään lähes loputtomiin. Tätähän geenin juuri väitetään haluavan tehdä. Olevan itsekkäitä ja tähtäävän itsensä monistaminseen.""
Tällainen eliö vain ei juuri kykenisi kilpailemaan muuttuvissa olosuhteissa niiden eliöiden kanssa, joiden nopea sukupolvikierto mahdollistaa erilaisten vaihtoehtojen nopean kokeilemisen. Nämä valtaavat täten nuo resurssit ja lopulta pistävät tämän kuolemattoman eliön poskeensa. Tuon eliön geneettisen molekyylirakenteen pitäisi siis olla mahdollisimman vakaa, sillä pitäisi olla tehokkaat DNA:n korjausmekanismit ja kuitenkin sen jälkeläisten tulisi olla erilaisia kuin se itse, jotta ne pystyisivät kilpailemaan kaikista resursseista. Kaikki nämä ominaisuudet yhdistyvät kompromissina nykyeliöissä, mutta tuollaista kuolemattomuutta ei kuitenkaan tietääkseni ole evoluutiokaan kyennyt kehittämään. Äskettäin oli kuitenkin juttua, en nyt muista oliko se tällä palstalla, organismista, joka voi palata sukukypsästä muodostaan aikaisempiin kehitysvaiheisiinsa ja toistaa tätä ilmeisesti vaikka kuinka monta kertaa, jolloin sen voidaan ajatella olevan kuolematon.
""Nykymenolla kun sukupolvet vaihtuu ei yksittäinen geeni voi olla varma onko siitä enää mitään jäljellä 500 v tai 1000 v kuluttua vai onko kaikki sen jälkeläiset kuolleet pois. Sotii geenin itsekkyyttä vastaan. Tilalla onkin siis jonkunlainen geenin uhrautuvaisuuus yhteisen hyvän nimnissä. Tällaista ei evo-oppi kuitenkaan opeta.""
Evo-opin opetuksista en tiedä, mutta evoluutioteoria kuitenkin opettaa sellaista, että geenit eivät ole ajattelevia toimijoita, eivätkä ne siis ole lainkaan edes kiinnostuneita siitä, onko niitä 500 tai tuhannen vuoden kuluttua. Mutta luonnonvalinta kyllä suosii sellaisia geenejä, jotka saavat kantajansa käyttäytymään niin, että noilla geeneillä on mahdollisuus siirtyä sukupolvissa eteenpäin.
"Evoluutioteoria ei selitä kuolemattomasta sielusta mitään, koska sitä ei voida tieteellisesti tutkia, itse toki olen varma, että meillä sellaiset on."
- Miksi pitäisi kuolemattomat sielut olla? Onko eläimilläkin? Apinoillakin? Yksisoluisillakin?
Syntyykö kuolematon sielu ihmisen fyysisen kehon syntyessä, vai tuleeko sielu ihmiseen jostain muualta? Lisääntyykö sieluja, mutta ei kuole? Jos sielua ei ole olemassa ennen syntymää, miksi pitäisi jäädä jäljelle kuoleman jälkeen? Onko kaikkien eläneiden ihmisten sielut jossain
kuoleman jälkeen "varastossa"? Ja missä evoluution vaiheessa sielu ilmestyi hominideihen, vai oliko jo alkukopioitujassa?
Ilmeisen fiksuna olet varmaan tätä sieluproblematiikkaa joskus pohdiskellutkin. Kiinnostaisi tietää mihin tulokseen olet tullut.
***Ilmeisen fiksuna olet varmaan tätä sieluproblematiikkaa joskus pohdiskellutkin.***
Enpä ole miettinyt. On niitä asioita, joita ihminen ei tiedä. Eikä kannata pohtiakaan.
***Tällainen eliö vain ei juuri kykenisi kilpailemaan muuttuvissa olosuhteissa niiden eliöiden kanssa, joiden nopea sukupolvikierto mahdollistaa erilaisten vaihtoehtojen nopean kokeilemisen.***
Sinulla on nyt jokin ajatusvipaus. Eihän vanhempien elinikä vaikuta mitään jälkeläisten geeneihin tai ominaisuuksiin. Elääkö hevonen 30 v tai 3000 v ei se käsittääkseni varsojen ominaisuuksiin vaikuta mitään. Vai vaikuttaako, kerro jos olen väärässä.
*** sen jälkeläisten tulisi olla erilaisia kuin se itse, jotta ne pystyisivät kilpailemaan kaikista resursseista.***
Totta kai ne olisivat erilaisia. Ihan kuin nytkin. Mutta eliöt kuolisivat vain nälkään, kylmään, janoon, sairauksiin, saalistajan suussa, onnettomuuksiin... Mutta ei olisi vanhenemista.
***mutta tuollaista kuolemattomuutta ei kuitenkaan tietääkseni ole evoluutiokaan kyennyt kehittämään.***
Kyse onkin niin päin, että miten evo on kyennyt kehittämään solujen vanhenemisen ja sitä kautta luonnollisen kuoleman. Bakteereilla ei liene katkeavia telomeereja. Ottaen huomioon telomeerin todella monimutkaisen rakenteen niin propleemi on aivan todellinen. Kiertämällä tai päätä puskaan tunkemalla se ei katoa.
***Äskettäin oli kuitenkin juttua, en nyt muista oliko se tällä palstalla, organismista, joka voi palata sukukypsästä muodostaan aikaisempiin kehitysvaiheisiinsa ja toistaa tätä ilmeisesti vaikka kuinka monta kertaa, jolloin sen voidaan ajatella olevan kuolematon.***
Prismassa kerrottiin hiljattain eräästä omituisesta meduusasta. Hajottaa itsensä soluläjäksi ja kasaa siitä taas itsensä uudelleen.
***luonnonvalinta kyllä suosii sellaisia geenejä, jotka saavat kantajansa käyttäytymään niin, että noilla geeneillä on mahdollisuus siirtyä sukupolvissa eteenpäin.***
Rappeutuminen ja luonnollinen kuolema eivät auta yhtään tuossa asiassa. En siis ole puhunut lisääntymiskyvyttömistä eliöistä vaan vanhenemattomista. On ihan eri juttu.
En minä sitä sinulta kysynyt, vaan Turkanalta.
Turkana on fiksu ihminen.
""Sinulla on nyt jokin ajatusvipaus. Eihän vanhempien elinikä vaikuta mitään jälkeläisten geeneihin tai ominaisuuksiin. Elääkö hevonen 30 v tai 3000 v ei se käsittääkseni varsojen ominaisuuksiin vaikuta mitään. Vai vaikuttaako, kerro jos olen väärässä.""
No korjataan. Itseasiassa vanhempien elinikä kyllä vaikuttaa jälkeläisiin, koska nuo vanhemmat ovat kilpailemassa samoista resursseista jälkeläisten kanssa. Ympäristö pystyy elättämään kustakin lajista vain rajallisen määrän yksilöitä ja tämä, että rajallisia resursseja tuhlautuisi vanhoihin yksilöihin, jotka tuottavat itsensä kaltaisia yksilöitä hidastaisi evoluutiota merkittävästi, koska muuntelua, joka on luonnonvalinnan raaka-aine, ei tapahtuisi riittävästi, jokainen yksilöhän tuottaa sukusolunsa omista geeneistään. Tällöin sopeutuminen erilaisiin ympäristöihin ja ympäristönmuutoksiin hidastuisi.
""Totta kai ne olisivat erilaisia. Ihan kuin nytkin. Mutta eliöt kuolisivat vain nälkään, kylmään, janoon, sairauksiin, saalistajan suussa, onnettomuuksiin... Mutta ei olisi vanhenemista.""
Tuollainen vanhenematon elimistö vaatisi täydellistä mutaatioiden korjausmekanismia, jolloin myös hyödylliset mutaatiot jäisivät tapahtumatta, jos se toimisi myös sukusolujen tuottamisessa. Tällöin jälkeläisillä olisi täsmälleen vanhempiensa geenit ja ainoa muuntelun lähde olisi rekombinaatio.
""Kyse onkin niin päin, että miten evo on kyennyt kehittämään solujen vanhenemisen ja sitä kautta luonnollisen kuoleman. Bakteereilla ei liene katkeavia telomeereja. Ottaen huomioon telomeerin todella monimutkaisen rakenteen niin propleemi on aivan todellinen. Kiertämällä tai päätä puskaan tunkemalla se ei katoa.""
Itse asiassa tuo vanheneminen ja kuolema tulee luonnostaan, koska solut ovat jatkuvan rasituksen kohteena ympäristöstään, tuo kuoleman siirtäminen kauemmaksi on taas evoluution tuotos. Bakteerien voisi katsoa elävän ikuisesti, kun ne jakautuvat periaatteessa kahdeksi samanlaiseksi yksilöksi, mutta käytännössä näin ei kuitenkaan täsmälleen ainakaan aina ole, vaan tuo jakautuminen on kuitenkin usein epätäydellistä, toinen solu saa kuitenkin hieman toisenlaiset resurssit kuin toinen, jolloin on jo kyse muuttuneesta yksilöstä. Joillakin bakteereilla on kyllä kromosomeissaan telomeereja, vaikkakin erilaisia kuin aitotumaisilla. Telomeerien pääasiallinen toimintahan on solunjakautumisessa kromosomien suojeleminen hajoamiselta, sivuvaikutuksena on tuo vanheneminen, kun ne kuluvat.
""Prismassa kerrottiin hiljattain eräästä omituisesta meduusasta. Hajottaa itsensä soluläjäksi ja kasaa siitä taas itsensä uudelleen.""
Juu, tuo se oli. Muuten, luin eilen jostakin, että ainakaan kaikkien puiden genomeissa ei olisi tuollaista rajoittavaa tekijää, vaan ne kuolevat vasta kun ympäristötekijät sen aiheuttavat, ts. tuuli kaataa ne, tulipalo polttaa tms. Tämä olisikin ymmärrettävää, koska puut eivät kilpaile käytännössä jälkeläistensä kanssa samoista resursseista.
""Rappeutuminen ja luonnollinen kuolema eivät auta yhtään tuossa asiassa. En siis ole puhunut lisääntymiskyvyttömistä eliöistä vaan vanhenemattomista. On ihan eri juttu.""
Ymmärsin kyllä mitä tarkoitit, mutta sinun lienee mahdotonta ymmärtää, että kuolemattomuus merkitsee samalla myös muuttumattomuutta, eli evoluution pysähtymistä.
""- Miksi pitäisi kuolemattomat sielut olla? Onko eläimilläkin? Apinoillakin? Yksisoluisillakin?""
Tässä kerron nyt vain omia käsityksiäni, ehkä joku viisaampi on päätynyt toisenlaisiin näkemyksiin:
Varma olen siitä, että kaikilla ihmisillä on tuo Jumalan kuva sydämessään, luulen myös, että kaikilla tietoisilla olennoilla se jonkinlaisena kipinänä on, mutta että tuon sielun lähde, Jumala, on kuitenkin läsnä kaikkialla, myös noissa yksisoluisissa sekä jopa pelkässä materiassa (joka sekin on energiaa).
""Syntyykö kuolematon sielu ihmisen fyysisen kehon syntyessä, vai tuleeko sielu ihmiseen jostain muualta?""
Olen käsittänyt näin, että se ilmentyisi samalla kun tietoisuuden ensikipinä. Se on ikuinen, joten sana "syntyä" ei oikein kuvaa sen olemusta, mutta tuossa tilanteessa se ilmenee.
""Lisääntyykö sieluja, mutta ei kuole? Jos sielua ei ole olemassa ennen syntymää, miksi pitäisi jäädä jäljelle kuoleman jälkeen? Onko kaikkien eläneiden ihmisten sielut jossain
kuoleman jälkeen "varastossa"?""
Sanotaan näin, että uuden ihmisen ja hänen tietoisuuden syntyessä avautuu uusi reitti, sielu eli portti tuohon yhteyteen Jumalan kanssa. Luulisin, että tuo reitti pysyy avoimena, kunnes palaamme Hänen yhteyteensä.
""Ja missä evoluution vaiheessa sielu ilmestyi hominideihen, vai oliko jo alkukopioitujassa?""
Kuten sanottu, tietoisuuden kehittymisessä, tai tarkemmin ja oikeammin jopa niin, että sopivan tilanteen tullessa tuo sielu synnyttää sen tietoisuuden.
Toivottavasti asia edes hieman selveni, vaikka nämä asiat ovat vaikeita muotoilla sanallisesti.
Ihan mielenkiintoinen tämä sielukeskustelu, vaikka meneekin täysin epätieteelliseksi.
Vastauksestasi karkeasti yksinkertaistaen voisin tiivistää, että sielu on yhtä kuin tietoisuus. Eliöillä, joilla on tietoisuus, on siis sielu.
Täytyy sanoa, että hieman ongelmalliseksi ja epäloogiseksi tuo ajatus menee. Missä on tietoisuuden raja? Onko tietoisuuden rajatapauksilla "pikkusielut", vai miten tuo menee? Miten eläinten sielunpelastuksen kanssa on?
Sielun synnyttää tietoisuus, ja jää elämään tuon tietoisuuden synnyttäineiden aivojen tuhouduttuakin...Ei tuo logiikka oikein minusta kanna, vaan ajatus tuntuu enempi kuolemattomuutta tavoittelevan toiveajattelulta, mihin kristinuskokin pohjautuu.
Tässä käy kyllä sielun kanssa ihan samalla tavalla kuin ID:n kanssa, eli yritys sekoittaa uskontoa tieteeseen tai päinvastoin on toivoton.
""Ihan mielenkiintoinen tämä sielukeskustelu, vaikka meneekin täysin epätieteelliseksi.""
Niin, mutta mehän olemmekin Uskonnot & uskomukset-palstalla ;)
""Vastauksestasi karkeasti yksinkertaistaen voisin tiivistää, että sielu on yhtä kuin tietoisuus. Eliöillä, joilla on tietoisuus, on siis sielu.""
Jep, tietoisuuden syntyminen vaatii tuon sielun, tosin se ei ole sama asia kuin tietoisuus.
""Täytyy sanoa, että hieman ongelmalliseksi ja epäloogiseksi tuo ajatus menee. Missä on tietoisuuden raja? Onko tietoisuuden rajatapauksilla "pikkusielut", vai miten tuo menee? Miten eläinten sielunpelastuksen kanssa on?""
En osaa sanoa, tarvitseeko kaikki elämä tuota sielua, mutta itsetietoisuus ei ole mahdollista ilman sitä. Toki kaikki mikä on Jumalasta lähtöisin myös Jumalan yhteyteen lopulta palaa.
""Sielun synnyttää tietoisuus, ja jää elämään tuon tietoisuuden synnyttäineiden aivojen tuhouduttuakin...""
Ei ihan noin, vaan päinvastoin, tietoisuuden synnyttää sielu. Tuo sielu on sitten se, joka kuolemankin jälkeen on olemassa.
""Ei tuo logiikka oikein minusta kanna, vaan ajatus tuntuu enempi kuolemattomuutta tavoittelevan toiveajattelulta, mihin kristinuskokin pohjautuu.""
Itse kokeilin itämaista mietiskelyä ja pääsin tasolle, missä löysin tuon sielun, joten en voi enää koskaan edes epäillä Jumalan olemassaoloa.
""Tässä käy kyllä sielun kanssa ihan samalla tavalla kuin ID:n kanssa, eli yritys sekoittaa uskontoa tieteeseen tai päinvastoin on toivoton.""
Niinpä. En voi mitenkään todistaa kokemustani enkä sitä edes yritä, mutta kerron kyllä kun kysytään, että miksi näin ajattelen.
***Jos kuolema olisi luonnollista ei sitä pelättäisi ja koetettaisi torjua ja sysätä pois koko ajatusta***
Niin, tai SINÄ pelkäät kuolemaa. Siksi sinä olet uskovainen. Katsohan puupää, kuolema on sellainen absoluuttinen fakta, joka tulee kaikille vastaan. Se tavallaan tekee siitä mielestäni hyvinkin luonnollisen asian.
***Lisäksi, miten evolla selitetään kuolematon sielu, joka ihmisellä on?***
Tähän ei evoluutioteoria ota mitään kantaa. Ei tieteellisesti todistettavissa oleva asia.
***Evo se tietenkin kiistää kuten kiistää kaiken mitä se ei osaa selittää***
Tämä on kyllä todella hämmentävää, miten sinä et näe itseäsi. Sinähän olet se, joka inttää vastaan faktojen edessä. Sitä taas kutsutaan ääliömäisyydeksi tai idiotismiksi.
***Mutta onko teillä mitään järkevämpää esittää kuin pässimäinen kiistäminen?***
Nimenomaan, menehän yökastelija peilin eteen.
yleisestä pelosta, joka jokaisela ihmisellä on joskus jos ei halua käsitellä se on toinen juttu.
Ja sitä paitsi kuoleman pelko ja kuoleman vastustaminen on eri asioita. Voit olla niin elämänhaluinen että vastustat kuolemaa mutta se ei tarkoita sitä että pelkäisit. Koska täydellisessä rakkaudessa ei ole pelkoa tai kuolemaa, täydellinen rakkaus karkoittaa kaiken pelon.
Tuskin kukaan jaksaa alkaa kuunnella moraalisaarnojasi kuolemasta vaikka kuinka haluaisitkin olla oikeassa.
Kuolema kyllä on "fakta" mutta loppujen lopuksi luonnoton koska normaali elämänhaluinen ihminen ei todellakaan halua sitä se kertoo jo jotain koko asiasta.
"Miksi DNA haluaisi kuolla ja tuhoutua?" DNA:lla ei ole omaa tahtoa, kuten ei ole vedelläkään tai ilmallakaan.
----------------------
"kuolemasta evo-opin mukaan on paljonkin hyötyä"
Niin on, ei tarvitse maksaa veroja.
-----------------------
"Jos kuolema olisi luonnollista ei sitä pelättäisi ja koetettaisi torjua ja sysätä pois koko ajatusta. Eikä hautajaisissa itkettäisi."
Onko kuolema mielesäsi siis luonnotonta?
Mainitse jokin luonnossa elävä asia, joka olisi kuolematon? Kiviä tai mineraaleja ei lasketa.
Kuolemaa ei pelkää muut kuin Helvettiä pelkäävät kristityt. Kuolema on yhtä luonnollinen asia kuin syntymä.
Itkeminen liityy ikävään, tunteisiin yleensäkin.
-----------------
"miten evolla selitetään kuolematon sielu, joka ihmisellä on?"
Evoluutio tutkii elämän kehitystä. Sielu tai sen kuolemattomuus ei kuuluu siis tutkimuksen piiriin. Eihän sielun kuolemattomuutta tutki fyysikotkaan tai lääkärit. Ehkä teologeilta kannattaisi kysyä asiasta.
----------------
geenit jatkaavat porskuttamistaan kuten ennenkin aikojen alusta ovat tehneet hamaan tulevaisuuteen asti. Se että yksilö sillon tällön kuolee, siitä ei ole planeetan eliöstön kannalta muuta hyötyä kuin se, että jos näin ei kävisi ei täällä eläisi yhtään mikään. Ei olisi tilaa... Sielu on sama kuin mieli, menee samaan paikkaan ruumiin kanssa.
-evvk-
Ennen tämänkertaisen aivokuolemasi aiheuttaman relaksaation kautta ilmoille turahtaneen aivopierun kommentointia palautan mieliimme edellisen "keskustelumme". Siinä pahemmin esitykseeni paneutumatta hähättävän katoamisesi yhteydessä kirjoitit seuraavaa:
"...jos tuo, että pienestä molekyylistä 'rappeutuu' vähitellen ihminen on sinun käsitteistössäsi rappeutumista niin meillä on kyseisestä suomenkielen sanasta aivan eri käsitys."
Oliko edellinen todellakin vastaus seuraavaan lainaani?
"Voisiko sittenkin olla niin, että esityksesi 'ensimmäisistä kopioitujista' olisi 'rappeutumalla' kopioitunut myös 'ensimmäisten kopioitujien kanssa kilpailevia kopioitujia' ja näistä edelleen jotain tyystin muuta?"
-minä, Johannes, teidän veljenne
Edes kommentoimassani - muuten sinun kirjoittamassasi - avauksessa "kopioitujalla" ei viitattu käsittääkseni "pieniin molekyyleihin", vaan eliöihin. Mistä moinen vedätys? Yritätkö vasiten pullikoida irti omista esityksistäsi?
Ja mitä omiin sekä muiden kreationistien esityksiin tulee, niin onhan tälläkin palstalla toki lukuisia kertoja käsitelty esimerkiksi Arkissa olleiden elukoiden "kantamuotojen" "rappeutumista" nykyiseen elon kirjoon. Voisiko olla aiheellistakin ihmetellä esityksiä, joiden mukaan: korkeintaan muutamassa vuosisadassa voi tapahtua suorastaan lajiutuvaa "rappeutumista"; toisaalta hypoteettinen "ensimmäinen kopioituja", mitä ilmeisimmin hyvinkin taajaan "kopioituva" mikrobi, ei muka voisi tuhansien vuosien kuluessa "rappeutua", vaan vain kopioitua identtisiksi kopioiksi itsestään?
Otsikollasi "Kuolema !!!" viitannet selkeästi loogiseen päättelykykyysi.
"Jos kuolema olisi luonnollista ei sitä pelättäisi..."
-Outsider____!
Ei "jos olisi", vaan "on". Kuolema on luonnollinen ilmiö, jota pelätään. On olemassa monia muitakin luonnollisia ilmiöitä, joita pelätään, joita ihmistä "alemmatkin" oliot pelkäävät. Kaikkien näiden pelkojen katsotaan yleisesti olevan luonnollisia. Miten näiden pelkojen olemassaolo muka kumoaa "evo-opin"? Voisitko hieman selventää, sillä sinun esitykselläsi et kyllä vakuuta edes edesmennyttä?
Mitä ilmeisimmin iankaikkisesti ilmestymättä jääviä "vastauksiasi" odotellessani näytän hieman esimerkkiä - vastaan esitettyyn kysymykseen:
"Lisäksi, miten evolla selitetään kuolematon sielu, joka ihmisellä on?"
-Outsider____!
Reaalimaailmallisena ilmiönä mainitsemastasi "kuolemattomasta sielusta" ei ole reaalimaailmassa tehtyjä havaintoja. Elintoiminnoista ja niiden päättymisestä, kuten myös esimerkiksi mutaatioin tapahtuvasta evoluutiosta, taasen on. Kun väität olemassaololtaan todistamatonta ilmiötä olevaksi ja olemassaololtaan todistettua ilmiötä olemattomaksi, oletko valinnut totuuden vaiko saastaisen valhettelun tien?
Aivan! Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa. Amen.
ja runoutta. Kalevalaan jatko-osa lienee ollaan saamassa.
Enmsin on puolii sivua tarinaa, joka ei liity avaukseen mitenkään vaan liittyy minne lie.
Sitten loppuosa täyttä soopaa, onnittelen. Olet saanut paljon soopaa yhteen vaivaiseen sivuun.
Puhut ympäripyöreitä niinkuin poliitikko mutta et sanallakaan ees yritä kertoa miten ja millaisin mekanismin ja millaisin valitnapainein evoluution on luonut rappeutuvat solut. Kunhan solkkaat vaan tyypiliistä solkkaustasi ja unohat taas kysyä siideriltä titanin öljystä. Kääääk........ittelles.
***ilmoille turahtaneen aivopierun***
että en kommentoi epäasiallisia vastauksia. Olkoot asiana vaikka kuinkakin mielenkiintoisia. Herjaajat eivät kuulu sivistyneisiin keskusteluihin.
Ja kukakohan tässä "puhuu ympäripyöreitä" itse käsiteltyä asiaa karttaen, kun keskittyy kolmesta kappaleesta kolmessa minuun kohdistettuun henkilökohtaiseen pilkkaan?
Ainoa oiva huomautuksesi oli se, joka käsitteli "Titanin öljyä". Minun täytyy totisesti, totisesti minä sanon, todeta kaikille "faneilleni", kuten sinulle, etten jaksanut palata tähän aiheeseen; sillä siitä - ja melkeinpä mistä tahansa muustakin - keskusteleminen on "Siiderin" kanssa kutakuinkin mahdotonta.
Eli kumpi meistä olikaan verbaalisen ulosannin valossa "proosaa vääntävä höpönassu"? Aivan! Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa. Amen.
Ja jälleen kerran on koittanut hetki, jolloin kaikkien lukemaansa ymmärtävien jo faktaksi tiedostama asia lävähtää omien riviesi välistä bittiavaruudessa tarkasteltavaksi: mielestäsi keskustelijat eivät kuulu keskusteluun; jos asia olisi toisin, vastaisit keskustelullisiin viesteihin, etkä vetoaisi "asiattomuuteen" joka kerta ahtaalle ajautuessasi. Tässä on viisaus. Jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun; sillä se on ihmisen luku. Ja sen luku on herjaava ja perustelematon vetoaminen "asiattomuuteen" aina silloin, kun ei ole mitään sanottavaa kiistattomasti aivopieruksi osoitetun aivopierunsa puolustukseksi!
aika vekkuli.
Se on/on ollut melkosen paha koulukiusaaja. Herjaa tulee letkeesti, ihan itsekseen. Ei tarvii paljon miettiäkään, kun antaa tulla vaan niin sitähän riittää.
Haukkuu toista ja puree nilkkaan ja sanoo sitte että enhän minä mitään vaan kun tuo! Ihan kuin Putini kun pommittaa Georgiaa.
Antaa tiätty yx tuollanen palstalle väriä.
"Ette evotieteilijät ole tainneet pohtia miksi suvullisen lisääntymisen myötä evo olisi tehnyt kuoleman. "
- Kyllähän tuota on pohdittukin. Jos perehtyisit asiaan, niin tarvitsisi ihan olkiukkoja esitellä. Eikähän kuolema ole tullut kuvaan vasta suvullisen lisääntymisen myötä, vaan kuolevat ne suvuttomastikin lisääntyvät.
"Kyllähän kuolemasta evo-opin mukaan on paljonkin hyötyä mutta mistä evoluutio olisi sen tiennyt. "
- Jippijei, kyllä on taas evoluution perusasiat täysin unohtuneet. Ei evoluutio mitään tiedä eikä mihinkään pyri. Jos vain jostain on hyötyä, yleistyy tuollainen ominaisuus, koska siitä on hyötyä.
"Miksi DNA haluaisi kuolla ja tuhoutua? "
- Eihän DNA halua mitään. Se vain on DNA:ta
"Eihän yksikään elävä olio halua kuolla ja teidän oppinne mukaan tunteet ja vaistot yms. ovat kaikki evoluution tekemiä eli kulkevat geeneissä. "
- Kyllähän sellaisiakin yksilöitä löytyy, jotka syystä tai toisesta haluavat kuolla.
"Siis geeneissä on kaikilla elävillä olioilla ikuisen elämän halu, ei kuoleman. "
- Eh. Jos tuota elämän ja lisääntymisen halua ei olisi, ei olisi kyseisiä oloitakaan, vaan ne olisivat pian kuolleet pois.
"Jos kuolema olisi luonnollista ei sitä pelättäisi ja koetettaisi torjua ja sysätä pois koko ajatusta. Eikä hautajaisissa itkettäisi."
- Luulisi uskovaisten suorastaan odottavan kuolemaa ja riemuitsevan hautajaisissa, kun on taas yksi ihminen päässyt taivaan ikuisiin iloihin, mutta harvemmin sellaista näkee.
"Lisäksi, miten evolla selitetään kuolematon sielu, joka ihmisellä on? "
- Eipä selitetetä, sen paremmin kuin näkymättömiä vaaleanpunaisia yksisarvisia. Kumpiaakaan ei ole havaittu olevan, joten eivät selitystäkään vaadi.
"Evo se tietenkin kiistää kuten kiistää kaiken mitä se ei osaa selittää. Mutta onko teillä mitään järkevämpää esittää kuin pässimäinen kiistäminen? "
- Järkevämpää esittää mistä?
Evoluution myötä (tähän asti) jäljelle jääneet lajit ovat vaistomaisesti paenneet vaaraa. Tuon vaiston puute on johtanut kuolemaan ennen lisääntymistä.
Siihen perustuu myös ihmisten kuoleman pelko. Jumaliin uskominen ehkä lievittää tuota pelkoa, en tiedä.
En koskaan ole kuullut, että vainaja itkisi hautajaisissaan. Vainaja kun on kuollut.
Kun kerrot millä perusteilla ihmisellä on kuolematon sielu, niin voin miettiä asiaa.
Minusta tuo on valtavan lutuista jotenkin =) Sinä selvästi haluat tietää paljon, mutta kaikesta halustasi huolimatta ja myös huolimatta siitä, että selvästi tietoakin etsit, et kuitenkaan ihan ymmärrä sitä. Niin sitten sinä tulet tänne kreationismipalstalle kyselemään ihmisiltä selitystä =)
Lutusta on myös se, miten sinulle uudelleen ja uudelleen kädestä pitäen kerrotaan, mitä eri asiat tarkoittavat.
Ja sitten sinä tulet kysymään seuraavaa sinua hämmästyttävää asiaa =)
Evoluutiostahan kerrotaan myös helppotajuisesti. Ehkä joku osaisi suositella sinulle hyviä lähteitä? Kannattaa kysellä.
avauksessa esitettyyn evon ongelmaan on ________??????????. Mikä?
Kun sen tiedät ja ymmärrät niin miksi pihtaat ja pidät meitä kaikkia jännityksessä?
jännittyneinä vastausta kysymykseen =) Olet itse asiassa saanut lukuisia vastauksia - eikö siellä oikein ollut sellaista, joka olisi saanut ymmärryksen valoa sinulle asiaan? Auttoiko yhtään eteenpäin pohdinnoissasi?
Lue rauhassa ajan kanssa, kyllä se siitä valkenee. Kysy rohkeasti, jos jokin kohta jäi epäselväksi - olet tosin siirtynyt jo seuraavaan ihmetyksen aiheeseen ;) Ehkäpä tämä on sitten sinulle nyt selkeä.