Lehti tänään:
Tilastokeskuksen mukaan tuotantopanoshinnat kasvoivat toisella vuosineljänneksellä 17,3 prosenttia vuoden 2007 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vastaavasti tuottajahinnat nousivat 14,5 prosenttia.
Tuotantoon käytettyjen tarvikkeiden ja palvelujen hinnat kallistuivat vuodessa eniten 23,6 prosentilla ja investointeihin käytettyjen tavaroiden ja palvelujen hinnat kallistuivat vain 4,3 prosenttia.
Tilastokeskuksen mukaan tarvikkeiden ja palveluiden hintojen tuntuva nousu johtuu pääasiassa lannoitteiden kallistumisesta 78,9 prosentilla, energian 38,1 prosentilla ja rehujen 21,5 prosentilla ja muiden tavaroiden ja palveluiden kallistumisesta 6,0 prosentilla.
Polttoöljyn hinta nousi 56,1 prosenttia ja sähkön hinta nousi 10,6 prosenttia. Maatalouden investointeihin käytettävien tavaroiden ja palveluiden hintoja nostivat eniten rakentamisen kallistuminen 4,5 prosentilla ja koneinvestointien kallistuminen 5,7 prosentilla.
Maatalouden tulopolitiikan alueen johtaja Seppo Aaltonen MTK:sta on samoilla linjoilla Tilastokeskuksen kanssa. Hänen mielestä juuri lannoitteiden merkittävä kallistuminen on yksittäisistä syistä merkittävin tuotantokustannuksia nostava tekijä
Tilastokeskuksen mukaan tuotantopanoshinnat kasvoivat toisella vuosineljänneksellä 17,3 prosenttia vuoden 2007 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vastaavasti tuottajahinnat nousivat 14,5 prosenttia.
Tuotantoon käytettyjen tarvikkeiden ja palvelujen hinnat kallistuivat vuodessa eniten 23,6 prosentilla ja investointeihin käytettyjen tavaroiden ja palvelujen hinnat kallistuivat vain 4,3 prosenttia.
Tilastokeskuksen mukaan tarvikkeiden ja palveluiden hintojen tuntuva nousu johtuu pääasiassa lannoitteiden kallistumisesta 78,9 prosentilla, energian 38,1 prosentilla ja rehujen 21,5 prosentilla ja muiden tavaroiden ja palveluiden kallistumisesta 6,0 prosentilla.
Polttoöljyn hinta nousi 56,1 prosenttia ja sähkön hinta nousi 10,6 prosenttia. Maatalouden investointeihin käytettävien tavaroiden ja palveluiden hintoja nostivat eniten rakentamisen kallistuminen 4,5 prosentilla ja koneinvestointien kallistuminen 5,7 prosentilla.
Maatalouden tulopolitiikan alueen johtaja Seppo Aaltonen MTK:sta on samoilla linjoilla Tilastokeskuksen kanssa. Hänen mielestä juuri lannoitteiden merkittävä kallistuminen on yksittäisistä syistä merkittävin tuotantokustannuksia nostava tekijä
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ihmettelen niitä, jotka maksavat pellosta vuokraa yli 300e/ha, että mistä se tulonmuodostus tapahtuu?? Kilvan vuokrataan jopa yli 500e/ha ja kustannuskehitys on edellä kuvattu! Mahdoton yhtälö, huhuh!!!
Nimittäin jälleen tapahtuu tilastoväärennös. Useimpien tuotantopanosten hinnannousuja vähätellään räikeästi. Esim. Y-2 lannote maksoi vuosi sitten n. 230 €/tn. Nyt se maksaa 620 €/tn. Hinnannousua siis n. 170 %, tike väittää nousuksi 70-80% !!??!!
Polttoöljyn hinta oli vuosi sitten noin 49 s/l, nyt se on 78 s/l. Nousua siis noin 59 %. Eli kaksi tuotannontekijää, jotka vuosi sitten muodostivat noin puolet viljatilan muuttuvista kustannuksista ovat nousseet 59 % ja 170 %. Niiden keskinäinen suhde vielä painottuu enemmän nousseelle, joten äkkiä voi arvioida tämän puolikkaan nousseen 120-140 %. Jos kokonaispotin puoliosuus nousee vaikka 120%, niin kokonaispotti nousee puolet siitä, 60%. Siis olettaen, että toinen puolikas pysyy samana. Ja sitähän se ei ole tehnyt maatalouden tuotantopanoksissa; koneet ja varaosat ovat nousseet 5-20%.
Eli TIKE vain jauhaa vanhaslaista joo-joo-valhepaskaa estääkseen ihmisiä ymmärtämästä tilanteen todellista karmeutta.
500 €:n vuokria ei yksikään viljanviljelytila maksa A- ja B- alueilla. Se ei kerta kaikkiaan ole mahdollista koska koko tukipotti menisi vuokraan, ja tuotteen myynnillä ei pystytä kattamaan kuin sadon hyvin onnistuessa tuotantokustannukset ja myel -maksut. Sitten pitäisi saada jostain muualta rahaa verojen ja työpalkan(elämisen) maksuun.
Tuotantopanokset nousseet todella rajusti ja juuri viljatilojen keskeisimmät vielä, että vitsit alkaa olemaan vähissä. Käsittääkseni tulee karjatiloillekin samoja kustannuksia, vaikka lannoitetta ei niin paljon tarvitsekaan ostaa, niin vastaavasti polttoainetta palaa sielläkin puolella.
Mitä tulee näihin älyttömiin vuokriin ja pellonhintoihin, niitä juuri korottavat nämä laskutaidottomat karjatilalliset. Keväällä juuri käytiin kisaa, että kuka PÄÄSEE viljelemään naapurini peltoja ja hinta kipusi yli 600e/ha ja ollaan B-alueella! En tiedä oikein, mitä kasvia tuolla hinnalla voi viljellä kannattavasti???
Katelaskelmathan lähtevät, että pellon kustannus on luokkaa n. 250e/ha ja nämäkään laskelmat eivät mitään runsaita katteita lupaa. Ollaan oltu jossain koulutustilaisuudessa, jossa on ilmassa tuhti AIV-rehun tuoksu heti aamusta, niin siellä nämä laskutaidottamt kuuntelee korvat punaisina, kun viljelyasiantuntija-agronoomi luennoi hehtarivuokrien todellisuudesta, kuinka kipuraja on 300e/ha!!
Vielä TIKEstä, kyllä sitä huijataan TIKEäkin. Meidän farmi on taas semmoisessa seurannassa, jossa pitää olla äidin kengännumerokin tiedossa, niin uskalla epäillä, että viitsiikö kuinka moni täytellä nämä lappuset vallan tarkkaan, että tiedot tulisivat vallan totuuden mukaisina tilastoihin. Jos kaikki eivät edes osaa laskea lannoitteiden pitoisuuksia/lannoitemääriä ilman ulkopuolista apua, niin miten onnistuu tälläisessä tuiki vaativassa TIKEn lomakkeessa...
Kuinkas sen viljan hinnan on käynyt? Taitaa toisen elämä olla toisen kustannus. Esimerkiksi naapurin lypsykarjatilalla ylivoimaisesti suurin kustannuserä on juuri täysrehu, melkein puolet maitotilistä!
Jostain syystä juuri täällä meidän suunnalla viljatilat asettavat peltojen vuokratasot kestämättömälle tasolle. Täällä huiput tosin "vain" 400 hehtaarilta, mutta minusta huippuvuokrien maksajien ei kannattaisi itkeä kustannusten nousua.
Ps. Paska on apuun nähden halpaa, mutta polttoöljyä kuluu ja konekuluja tulee paljon sen kanssa ährätessä.
Itsekin kiinnostunut miten TIKE laskee apulantaan 60% nousun kun se on oikeesti paljon enemmän. Jaksisko joku soittaa tikee ja tidustella mistä tällainen paskapuhe peräsin?