Kukapa ajaisi autolla järven jäälle, jos olisi 90% todennäköisyys, että jää ei kestä auton painoa?
Tuskin kukaan ajaisi jäälle silloinkaan, jos jään murtumisen todennäköisyys olisi 10%
Ehkä joku idiootti ajaisi jäälle, jos jään murtumisen todennäköisyys olisi "vain" 5%
Mutta entä jos jään kestävyydestä ei olisi mitään tietoa? Ei prosentteja, ei senttejä, ei mitään mittatietoja. Olisi vain kokoelma sekavia ei-mihinkään perustuvia arvailuja. Sekä joku kummallinen pronssikautinen loru jään kantavuudesta. Kuka silloin ajaisi jäälle?
Noh, silloin sinne ajaisivat kaikki uskovaiset. Sillä uskislogiikan mukaan täydellinen todisteiden puute on varma merkki siitä, että jää kestää. Jäälle ajaessaan uskovaiset olisivat lisäksi valtavan ylpeitä siitä, että osaavat tehdä puhtaasti uskoon perustuvia päätöksiä.
Tuskin kukaan ajaisi jäälle silloinkaan, jos jään murtumisen todennäköisyys olisi 10%
Ehkä joku idiootti ajaisi jäälle, jos jään murtumisen todennäköisyys olisi "vain" 5%
Mutta entä jos jään kestävyydestä ei olisi mitään tietoa? Ei prosentteja, ei senttejä, ei mitään mittatietoja. Olisi vain kokoelma sekavia ei-mihinkään perustuvia arvailuja. Sekä joku kummallinen pronssikautinen loru jään kantavuudesta. Kuka silloin ajaisi jäälle?
Noh, silloin sinne ajaisivat kaikki uskovaiset. Sillä uskislogiikan mukaan täydellinen todisteiden puute on varma merkki siitä, että jää kestää. Jäälle ajaessaan uskovaiset olisivat lisäksi valtavan ylpeitä siitä, että osaavat tehdä puhtaasti uskoon perustuvia päätöksiä.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Pascalin vaaka osoittaa, että uskominen ei maksa mitään, mutta epäuskosta voi maksaa kaikkein pahimman kuviteltavissa olevan hinnan. Siis se uskon tuoman hyödyn odotusarvo on ääretön ja vastaavasti epäuskon odotusarvo on miinus ääretön.
Olisi paljon fiksumpaa repiä lottovoitto lappu kuin olla uskomatta.
Ei tullut Pascal ajatelleeksi, että usko tukkii useimmiten tien korkeampaan henkiseen kehitykseen?
Harvassa ovat ne uskovaiset, jotka kykenisivät jotenkin hyötymään esim. itämaisesta elämänfilofiasta. Jeesus blokkaa tien sen verran tehokkaasti.
No joo, Pascal eli 1600-luvun vaihtoehdottomassa kulttuurissa. Ei ollut hänen vikansa, että meni puhumaan tyhmiä. Mutta nykyään vaihtoehtoja todellakin olisi.
Eikö usko Jumalaan toimi moottorina korkeammalle ajattelulle. Sitähän kautta juuri haluaa saada tietää kaiken mahdollisen tästä luomakunnasta. Uskon kautta nimittäin luonnontieteitäkin osaa arvostaa ihan uudella tavalla. Kyse on siitä, että tuntee taideteoksen lisäksi myös sen tekijän.
Lainaus: "Eikö usko Jumalaan toimi moottorina korkeammalle ajattelulle"
Mielestäni usko jumalaan nimenomaan estää mieltä nousemasta korkeammalle ajattelulle.
kannattaa uskoa kaikkiin mahdollisiin jumaliin tasapuolisesti, eikö vaan? Tiedätkö mitä kaikkia jumalia ihmiset ovat keksineet?
Mielestäni tuo on hieman vanhentunut ajattelutapa. Valistuksen aikana kirkon valta koetti juuri tuollaisena jarruna. Tähän kirkko oli itse pitkälti syyllinen. Minun käsitykseni on, että syy kirkon ahdasmieliseen asenteeseen on renessanssin ajan peruja. Tällöin kirkko alkoi laajamittaisesti keräämään aneilla rahaa. Tämä puolestaan johti uskonpuhdistuksen tuomaan kirkon sisäiseen kriisiin.
Tämän kriisin seurauksena kirkko puolusti hyvin herkästi omia etujaan ja halusi välttää kaikenlaista hajaannusta. Siis kyseessä on ollut kirkon puolelta pahaa ylireagointia. Eikä siis ihme, että se on herättänyt valtavan vastareaktion.
Tänä päivänä taas kirkko ja tiedeyhteisö on melko sulassa sovussa.
Ikään kuin olisi päätettävissä uskooko vai ei usko. Toki henkilö joka ei usko voi käyttäytyä uskovan tavoin, ja esittää uskovansa, mutta onko se oikeasti aitoa uskoa? Varmasti oletettu "jumala" on kovin tyytyväinen sellaisiin uskoviin jotka eivät nyt varsinaisesti koskaan oikeastaan uskoneet, mutta jotka varmuuden vuoksi päättivät esittää uskovansa, koska olemalla uskomatta he pelkäävät joutuvansa helvettiin. Ja Pascalin vaaka kallistuu vain sillä välillä, että kristinuskon jumala on tai ei ole olemassa. Vaihtoehtoja on tosiasiassa enemmän. Entä jos onkin Allah joka vihaa kaikkia ihmisiä jotka eivät noudattaneet islamin sääntöjä?
Miten Pascalin veikkauksella voi päätyä oikeaan vaihtoehtoon, jos kuvioon lisätään edes yksi jumala lisää. Siis vaihtoehdot ovatkin: ei ole jumalia, on kristinuskon jumala tai on islamin allah, joista jokaisen todennäköisyys olkoon 33%. Lisäämme jälleen yhden jumalan, Juutalaisten jumalan joka ei ole kuullutkaan jeesuksesta. Vaihtoehtoja on neljä: ei jumalaa, jesse, allah tai jahve, kukin 25%. Kuinka nyt vältytään häviöltä? Lisäämme rulettiin hindulaisia jumalia, shintolaiset kami-jumalat, muinaiset kreikkalaiset jumalat Zeuksesta alkaen, skandinaaviset Valhallan jumalat kuten Odin ja Thor, hieman taolaisuutta ja buddhismia... Voittomahdollisuudet pienenvät koko ajan ja häviön mahdollisuus sen kun kasvaa. Voi sentään, kun unohdimme Egyptin aurinkojumala Ran, Roomalaiset jumalat (jotka tosin kopioitiin kreikasta), amerikan intiaanien, Mayojen ja Atseekkien jumalat. Sitten otamme vielä huomioon että kristinuskoa on kymmeniä ellei satoja eri suuntauksia joista kukin kokee palvovansa ainoata oikeaa jumalaa ainoalla oikealla tavalla. Nyt pitäisi siis valita noin sadasta jumalasta juuri se oikea, ja omistaa koko elämänsä sen jumalan oikeaoppiselle palvonnalle, jotta välttyy helvetiltä. Ehkä. Jos valitsi oikein. Onnistumisen mahdollisuus ei olekaan enää 50%. Ja todennäköisyys että valitsi väärän jumalan, se kyllä lähestyy sitä sataa prosenttia. Hups.. Voi Pascal, miten kapea olikaan katsantosi, kun luulit että valinta tehdään vain yhden jumalan suhteen.
Sanoisin, että uskossa on kyse myös asenteesta. Siis henkilö joka ei usko, mutta yrittää uskoa on minun mielestä ihan hyvällä pohjalla. Jos Jumala on olemassa, niin hän varmasti jossain vaiheessa palkitsee tälläisen nöyrän ja avoimen asenteen lahjoittamalla oikean uskon.
Sitten tuosta, mikä Jumala on oikea (eli vastaus myös Kössönömille). Kristinuskon mukaan pelastus on mahdollinen yksin Kristuksen kautta. Toisaaltaan en ole varma siitä, etteikö mahdollisuutta pelastukseen saisi myös kuoleman jälkeen. Siis ihminen jonka asenne kohdallaan ja uskoo mihin tahansa korkeampaan saattaa pelastua. Voihan olla tietenkin, että kaikki pelastuvat.
Pascallin vaaka on monella tapaa hyvin huono viritelmä. Aiheesta löytyy vaikka kuinka paljon kirjoituksia netissä.
Jospa joku tuntematon jumala lähettääkin helvettiin kaikki sellaiset, jotka ovat uskoneet väärään jumalaan. Silloin sinä olet häviäjien puolella.
Huomasit siis itsekin, kuinka hatara perustelu uskolle Pascalin vaaka on.
Toistat vain Pascalin alkuperäistä virheolettamusta siitä että juuri kristinuskon jumala sattuisi olemaan oikea. Entä, jos se ei ole? Yritä nyt saavuttaa tämä ajatus jotenkin. Ei se ole niin vaikeaa. Entä jos kristinusko on jonkin toisen uskonnon pahiksen luoma valeusko jonka tarkoitus on johdatella ihmisiä pois siitä oikeasta uskonnosta?
Entä jos se oikea jumala onkin vaikka islaminuskoisten Allah, joka rankaisee verisesti vääräuskoisia? Silloin kristinuskon jeesukseen uskonut on kusessa ja joutuu valitettavasti helvettiin koska erehtyi luulemaan että jeesukseen uskomalla olisi päässyt taivaaseen. Entä jos se oikea uskonto onkin juuri se jonka mukaan mihinkään muuhun jumalaan ei missään nimessä saa uskoa, ja jossa jokaista vääräuskoista rangaistaan armotta? Ymmärrätkö mitä sanon? Se tarkoittaa sitä että kristinuskossa elänyt joutuu helvettiin koska palvoi väärää jumalaa. Ei pitänyt palvoa jeesusta vaan vaikkapa Allahia. Siinä asenne auta.
Eli kysymys on oikeasti tämä: jos jumala on olemassa, mistä sinä muka tiedät mikä jumala on kyseessä, ja millä tavalla sitä on palvottaja, ja minkä kirjan sääntöjä on noudatettava, kun vaihtoehtoja on lukemattomia. Pascalin vedonlyönti on puppua, koska vaihtoehtoja ei ole vain kaksi, jumala tai ei jumalaa, vaihtoehtoina ovat kaikki tunnetut jumalat: jahve, allah, zeus, brahman, ra, odin, elohim tai jokin muu lukemattomista ihmisten keksimistä jumalista, tai sitten ei lainkaan jumalaa. Valinta tehdään niiden kaikkien välillä, ja tuurilla saattaa valita sen oikean, mutta yhtä hyvin saattaa valita sen vääränkin. Mites sitten käy? Huonosti käy.
Tämä on vastaus myös ertertille. Miksi ihmeessä Jumalaa kiinnostaisi se millä tavoin häntä palvellaan? Itse puhuin, edellisessä kommentissa, että siitä, että Jeesus saattaa pelastaa ihmisen jos hän palvoo Zeusta ja kääntäen Zeus voi pelastaa ne jotka palvovat Jeesusta.
Tällöin ainoa mitä vaaditaan on usko korkeampaan ja sen asian ottaminen vakavasti.
Nyt voitte kysyä, että miksi ihmeessä usko korkeampaan on pelastuksen ehto. Ehkä se ei olekaan, mutta se saattaa silti sitä olla. Itse pidän epäuskottavana sitä, että väärästä yrityksestä rangaistaisiin.
Kommentoin juuri whitewashille tätä.
>>> Miksi ihmeessä Jumalaa kiinnostaisi se millä tavoin häntä palvellaan? > Itse pidän epäuskottavana sitä, että väärästä yrityksestä rangaistaisiin.
Kirjoitin jo pitkän tekstin sinulle, mutta sitten loppui sanat kesken ja pyyhin kaiken pois, kun en voi käsittää miten joku voi olla noin syvällä jossain idioottimaisuudessa.
Hei, älä haaskaa aikaa täällä keskustelupalstalla. Kannattaa käyttää aika sen sijaan Zeuksen palvomiseen, sillä Jeesus antaa tyylipisteitä Zeuksen palvomisesta. Tai ihan minkä vaan korkeamman olennon palvomisesta. Tai ainakin näin oletan. Ja Pascal komppaa.
Kommenttisi ei kuitenkaan pelasta Pascalin vaakaa huonoudelta. Se on vain "mitä jos"-kiemurtelua, jolla ei ole mitään arvoa peliteoreettisesti. Lähtökohdat voi yhtä hyvin valita siten, että jäät pelissä tappiolle, koska lähtökohdat ovat täysin mielivaltaisesti valittavissa. Usko ei tee niistä yhtään perustellumpia.
Ajatteles jos asia olisikin niin että juuri sinä olet se henkilö joka ei ota selvää onko jäätä tarpeeksi, vaan päättää varmuuden tai pelon vuoksi olla menemättä jäälle. Uskonnollinen henkilö tutkii kuinka paljon jäätä on.
Tutki, älä oleta.
Uskonnollinen ihminen rukoilee
"Jumala, vastaa jos jää EI kestä"
ja sitten jäälle, kun vastausta EI kuulu rukoukseen :(
Anna minulle jumalien havainnointivälineet, niin aloitan heti jumalien tutkimisen ja tulen tänne ilmoittamaan tulokset.
Jos välineitä ei ole, en pidä mielekkäänä heittäytyä täysin tutkimattomalle jäälle pelkän uskon varassa.
Jos ateistilla ei ole tietoa kestääkö jää, hän odottaa että joku jäänmittaukseen kykenevä tulee ja sen ateistille kertoo.
Uskonnollinen henkilö ei tutki jään paksuutta vaan joko uskoo että jää kestää tai uskoo että se ei kestä, ja toimii uskomuksensa mukaisesti.
Lainaus: "Tutki, älä oleta."
Niin teenkin, olen aina tehnyt ja tulen aina tekemään. En siis usko, kuten sinä.
Koska voisimme suorittaa tämän "väännetään rautalangasta" testi?
Tulen mielelläni viralliseksi valvojaksi.
Toiselle rannalle ateistit ja toiselle uskovaiset.
Olisi mukava katsoa sitä täälläkin kehuttua rukouksen voimaa.