Huomasin, että piti jo aiemmin laittaa tulemaan tämä viesti siitä, mutta näköjään unohtui koneelle, miten Neuvostoliiton ja Saksan hyökkäämättömyyssopimuksen ns. etupiirisopimus vaikutti Virossa, jota kutsun viestissä kuitenkin Eestiksi, vuosien 1939-1940 aikaan. Mutta tässä kuitenkin viestin tiivistetty versio, vaikka Viro-aihe jo palstalta hieman jo haihtui:
Saksan ja Neuvostoliiton 23.9.1939 syntyneen hyökkäämättömyyssopimuksen salainen lisäpöytäkirja, ns. etupiirisopimus, joka oletetaan olevan tällainen: http://www.histdoc.net/historia/nichtang.html , noudattelee hyökkäämättömyyssopimuksen taktista luuonnetta, koska molemmat sopimusmaat, NL ja Saksa, tiesivät sodan välillään ennen pitkää alkavan. Siksi ne merkkasivat siihen tiukan väännön jälkeen sotilaalliset lähtöasetelmansa. Neuvostoliitto pystyi näin estämään natseja luomasta edullisempia sillanpääasemia Baltiaan tulevalle hyökkäykselleen Neuvostoliittoon. NL siis pystyi asettamaan äärirajat natsien ekspansiolle itään. Tätä taustaa vasten NL:n joukkojen siirtäminen Itä-Puolaan, vaikka pienen kahinoinnin jälkeen, on nähtävä natsifasismin vastaisista lähtökohdista oikeana sotilasstrategisena liikkeenä.
Eikä NL tietenkään luottanut Saksan hyökkäämättömyyssopimuksen voimaan, vaan varmisteli natsien hyökkäyksen estämistä itään myös keskinäisillä avunantosopimuksilla Baltian maiden kanssa. Ja 25. syyskuuta NL esitti Eestille avunantosopimuksen solmimista.
Vaikka Eestin hallitus hyväksyi tarjouksen, hallitus toimi kaksinaamaisesti, koska heti NL:n esitettyä avunantosopimuksen solmimista, Eestin silloinen puolustusvoimien komentaja
Johan Laidoner tiedusteli kuriirinsa kautta Saksalta, lähteekö se sotaan Neuvostoliittoa vastaan, jos Eesti aloittaa sotatoimet. Saksalaiset vastasivat tuolloin kieltävästi. Ja todettakoon, että kun sitten Saksa Barbarossa suunnitelmansa mukaisesti -41 kesällä vyöryi Eestin yli Neuvostoliittoon, Eestin puolueettomuutta eivät natsit kunnioittaneet. Mutta vaikka Eestin hallitus pitkin hampain sitten sopimuksen NL:n kanssa 28. syyskuuta 1939 solmi, he saivat huomata, että NL sopimuksen myötä Eestin puolueettomuutta kunnioitti.
Tästä kunnioittamisesta muutama esimerkki. Kuten tunnettua avunantosopimus-ehdotukseen liittyi esitys sotilastukikohtien perustamiseksi Eestin alueelle. Ja sopimuksen tultua hyväksytyksi Eesti luovutti NL:n käyttöön laivastotukikohdat Saarenmaalla, Hiidenmaalla ja Paldinskin kaupungissa sekä muutaman lentokentän. Eesti kuitenkin pidätti itselleen täyden suvereniteetin tukikohtien suhteen, koska ne annettiin NL:lle vuokralle ja Eesti rajasi niissä olevan maa-, meri- ja ilmavoimien enimmäismäärät erityisellä sopimuksella. Nämä tukikohdat olivat tärkeitä myös Eestin turvallisuudelle.
Ja avunantosopimuksen lisäksi solmittiin Eestin ja NL:n välille kauppasopimus, joka nosti maiden välisen kaupan vuoden -40 loppuun mennessä yli nelinkertaiseksi. Ja Eestin silloinen NL:lle vihamieliseksikin laskettava hallitus oli tyytyväinen sopimuksen antiin. Siitä Eestin ulkoasiainministerin kiertokirjeessä 21. lokakuuta 1939 todetaan seuraavasti:
”Tämä sopimus laskee vankan ja käytännöllisen perustan Eestin ulkopolitiikalle. Sopimus ei kajoa Eestin suvereniteettiin, koska neuvostohallituksella ei ole sellaisia pyrkimyksiä… Neuvostoliiton sotilastukikohtia varten vuokratut alueet pysyvät vastedeskin Eestin alueena ja sen tuomiovallassa… Neuvostoliiton joukkojen sijoittaminen ja niiden käyttäytyminen on tähän saakka vastannut kansanvälisiä tapoja ja sääntöjä ja on ollut kohteliasta ja korrektia kaikissa suhteissa.”
Mutta vuoden -40 alussa Eestin kaksinaamaisen hallituksen yhteistyö natsien kanssa oli vilkasta. Hitler jopa vahvisti käskykirjeellään kesällä -40 Baltian maiden liittämisestä Saksaan. Myös Baltian maiden yhteinen Neuvostoliittoa vastaan suuntautunut sotilasyhteistyö oli vilkasta. Tämän yhteistyön mm. Liettuan armeijan ylipäällikkö Rastikis myöhemmin vahvisti, ja totesi, että Baltian mailla oli jo vuonna -40 yhteisesti laaditut operatiiviset suunnitelmat Neuvostoliittoa vastaan. NL:lle tämä ei luonnollisestikaan sopinut, vaan se luovutti 16.kesäkuuta -40 Eestin Moskovan lähettiläälle nootin, jossa se toi esille sen, että Eestin on irtauduttava Baltian maiden sotilasyhteistyöstä, koska se oli suunnattu Neuvostoliittoa vastaan, ollen näin ristiriidassa avunantosopimuksen 4. artiklan kanssa.
Ja vasten kiristynyttä kansanvälistä tilannetta sekä Eestin hallituksen natsivehkeilyjen ja maan liittymisen Baltian maiden sotahankkeiden kautta NL vastaiseen aggressioon NL näki tarkoituksenmukaisena esittää asevoimiaan lisättäväksi Eestin alueella. Näistä lisäyksistä solmittiin tasavertaiset sopimukset, mutta Eestin hallitus saattoi hetimiten armeijansa taisteluvalmiuteen, kanssakäyminen neuvostoliittolaisten sotilaiden kanssa kiellettiin, toteutettiin poliisin ja Kaitsliit -järjestön osastojen liikekannallepano sekä julistettiin ulkonaliikkumiskielto.
Mutta tämä ei käynyt Eestin työläisille, koska 21. kesäkuuta 1940 Eestissä tapahtui suhteellisen rauhanomaisesti tapahtunut sosialistinen vallankumous. Sitä edeltäneinä muutamana kuukautena Eestin työväenluokka saavutti kommunistien johdolla hallitsevan luokan hegemonian eikä natsimielinen porvaristo kyennyt käyttämään väkivaltakoneistoaan, armeijaa, poliisivoimia ja Kaitseliit-järjestöä vallankumouksellisten työläisjoukkojen tukahduttamiseen.
Eestissä ei siten tapahtunut puna-armeijan painostuksesta vallankumousta, vaan vallankumouksen perustana oli Eestin sisäinen yhteiskunnallinen tilanne ja siihen tyytymättömien työläisjoukkojen liikehdintä: eli objektiiviset edellytykset ja subjektiiviset tekijät kohtasivat vallankumouksellisessa tilanteessa. Mutta siihen puna-armeijan läsnäolo maassa vaikutti, että se esti vastavallankumouksen tuonnin. Porvaristo ei nyt siis onnistunut turvautumaan ulkopuolisten apuun, kuten vuosina 1918-1919, jolloin maahan porvariston toimesta tuotetut ns. ententevaltojen sotavoimat murskasivat Eestin neuvostovallan.
Saksan ja Neuvostoliiton 23.9.1939 syntyneen hyökkäämättömyyssopimuksen salainen lisäpöytäkirja, ns. etupiirisopimus, joka oletetaan olevan tällainen: http://www.histdoc.net/historia/nichtang.html , noudattelee hyökkäämättömyyssopimuksen taktista luuonnetta, koska molemmat sopimusmaat, NL ja Saksa, tiesivät sodan välillään ennen pitkää alkavan. Siksi ne merkkasivat siihen tiukan väännön jälkeen sotilaalliset lähtöasetelmansa. Neuvostoliitto pystyi näin estämään natseja luomasta edullisempia sillanpääasemia Baltiaan tulevalle hyökkäykselleen Neuvostoliittoon. NL siis pystyi asettamaan äärirajat natsien ekspansiolle itään. Tätä taustaa vasten NL:n joukkojen siirtäminen Itä-Puolaan, vaikka pienen kahinoinnin jälkeen, on nähtävä natsifasismin vastaisista lähtökohdista oikeana sotilasstrategisena liikkeenä.
Eikä NL tietenkään luottanut Saksan hyökkäämättömyyssopimuksen voimaan, vaan varmisteli natsien hyökkäyksen estämistä itään myös keskinäisillä avunantosopimuksilla Baltian maiden kanssa. Ja 25. syyskuuta NL esitti Eestille avunantosopimuksen solmimista.
Vaikka Eestin hallitus hyväksyi tarjouksen, hallitus toimi kaksinaamaisesti, koska heti NL:n esitettyä avunantosopimuksen solmimista, Eestin silloinen puolustusvoimien komentaja
Johan Laidoner tiedusteli kuriirinsa kautta Saksalta, lähteekö se sotaan Neuvostoliittoa vastaan, jos Eesti aloittaa sotatoimet. Saksalaiset vastasivat tuolloin kieltävästi. Ja todettakoon, että kun sitten Saksa Barbarossa suunnitelmansa mukaisesti -41 kesällä vyöryi Eestin yli Neuvostoliittoon, Eestin puolueettomuutta eivät natsit kunnioittaneet. Mutta vaikka Eestin hallitus pitkin hampain sitten sopimuksen NL:n kanssa 28. syyskuuta 1939 solmi, he saivat huomata, että NL sopimuksen myötä Eestin puolueettomuutta kunnioitti.
Tästä kunnioittamisesta muutama esimerkki. Kuten tunnettua avunantosopimus-ehdotukseen liittyi esitys sotilastukikohtien perustamiseksi Eestin alueelle. Ja sopimuksen tultua hyväksytyksi Eesti luovutti NL:n käyttöön laivastotukikohdat Saarenmaalla, Hiidenmaalla ja Paldinskin kaupungissa sekä muutaman lentokentän. Eesti kuitenkin pidätti itselleen täyden suvereniteetin tukikohtien suhteen, koska ne annettiin NL:lle vuokralle ja Eesti rajasi niissä olevan maa-, meri- ja ilmavoimien enimmäismäärät erityisellä sopimuksella. Nämä tukikohdat olivat tärkeitä myös Eestin turvallisuudelle.
Ja avunantosopimuksen lisäksi solmittiin Eestin ja NL:n välille kauppasopimus, joka nosti maiden välisen kaupan vuoden -40 loppuun mennessä yli nelinkertaiseksi. Ja Eestin silloinen NL:lle vihamieliseksikin laskettava hallitus oli tyytyväinen sopimuksen antiin. Siitä Eestin ulkoasiainministerin kiertokirjeessä 21. lokakuuta 1939 todetaan seuraavasti:
”Tämä sopimus laskee vankan ja käytännöllisen perustan Eestin ulkopolitiikalle. Sopimus ei kajoa Eestin suvereniteettiin, koska neuvostohallituksella ei ole sellaisia pyrkimyksiä… Neuvostoliiton sotilastukikohtia varten vuokratut alueet pysyvät vastedeskin Eestin alueena ja sen tuomiovallassa… Neuvostoliiton joukkojen sijoittaminen ja niiden käyttäytyminen on tähän saakka vastannut kansanvälisiä tapoja ja sääntöjä ja on ollut kohteliasta ja korrektia kaikissa suhteissa.”
Mutta vuoden -40 alussa Eestin kaksinaamaisen hallituksen yhteistyö natsien kanssa oli vilkasta. Hitler jopa vahvisti käskykirjeellään kesällä -40 Baltian maiden liittämisestä Saksaan. Myös Baltian maiden yhteinen Neuvostoliittoa vastaan suuntautunut sotilasyhteistyö oli vilkasta. Tämän yhteistyön mm. Liettuan armeijan ylipäällikkö Rastikis myöhemmin vahvisti, ja totesi, että Baltian mailla oli jo vuonna -40 yhteisesti laaditut operatiiviset suunnitelmat Neuvostoliittoa vastaan. NL:lle tämä ei luonnollisestikaan sopinut, vaan se luovutti 16.kesäkuuta -40 Eestin Moskovan lähettiläälle nootin, jossa se toi esille sen, että Eestin on irtauduttava Baltian maiden sotilasyhteistyöstä, koska se oli suunnattu Neuvostoliittoa vastaan, ollen näin ristiriidassa avunantosopimuksen 4. artiklan kanssa.
Ja vasten kiristynyttä kansanvälistä tilannetta sekä Eestin hallituksen natsivehkeilyjen ja maan liittymisen Baltian maiden sotahankkeiden kautta NL vastaiseen aggressioon NL näki tarkoituksenmukaisena esittää asevoimiaan lisättäväksi Eestin alueella. Näistä lisäyksistä solmittiin tasavertaiset sopimukset, mutta Eestin hallitus saattoi hetimiten armeijansa taisteluvalmiuteen, kanssakäyminen neuvostoliittolaisten sotilaiden kanssa kiellettiin, toteutettiin poliisin ja Kaitsliit -järjestön osastojen liikekannallepano sekä julistettiin ulkonaliikkumiskielto.
Mutta tämä ei käynyt Eestin työläisille, koska 21. kesäkuuta 1940 Eestissä tapahtui suhteellisen rauhanomaisesti tapahtunut sosialistinen vallankumous. Sitä edeltäneinä muutamana kuukautena Eestin työväenluokka saavutti kommunistien johdolla hallitsevan luokan hegemonian eikä natsimielinen porvaristo kyennyt käyttämään väkivaltakoneistoaan, armeijaa, poliisivoimia ja Kaitseliit-järjestöä vallankumouksellisten työläisjoukkojen tukahduttamiseen.
Eestissä ei siten tapahtunut puna-armeijan painostuksesta vallankumousta, vaan vallankumouksen perustana oli Eestin sisäinen yhteiskunnallinen tilanne ja siihen tyytymättömien työläisjoukkojen liikehdintä: eli objektiiviset edellytykset ja subjektiiviset tekijät kohtasivat vallankumouksellisessa tilanteessa. Mutta siihen puna-armeijan läsnäolo maassa vaikutti, että se esti vastavallankumouksen tuonnin. Porvaristo ei nyt siis onnistunut turvautumaan ulkopuolisten apuun, kuten vuosina 1918-1919, jolloin maahan porvariston toimesta tuotetut ns. ententevaltojen sotavoimat murskasivat Eestin neuvostovallan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Voiko mies olla niin tyhmä kuin toveri "setä kertoo ja selostaa kuvat" on aloitusviestissään?
Ja Kalle vastaa:
Ei, mutta munaton kommunisti voi selvästikin sen tehdä.
"kun sitten Saksa Barbarossa suunnitelmansa mukaisesti -41 kesällä vyöryi Eestin yli Neuvostoliittoon, Eestin puolueettomuutta eivät natsit kunnioittaneet. Mutta vaikka Eestin hallitus pitkin hampain sitten sopimuksen NL:n kanssa 28. syyskuuta 1939 solmi, he saivat huomata, että NL sopimuksen myötä Eestin puolueettomuutta kunnioitti."
Mistä ihmeen puolueettomuudesta sinä, MutuaPalstalleLykkääväSetä, puhut?
Etkö tiedä Viron lakanneen olemasta itsenäinen valtio jo kesällä 1940?
Etkö ymmärrä itsenäisyyden mukana menneen myös puoluettomuuden?
Etkö ymmärrä, ettei pieni neuvostotasavalta voinut olla yksin puolueeton?
Mitä sinä, MutuaPalstalleLykkääväSetä, taas oikein sekoilee?
Loppu viestistäsi on pelkkää propagandaa.
Lue Kallen totuuden mukainen kuvaus Viron laittomasta liittämisestä neukkulaan otsikolla "Viro liitettiin neukkulaan laitomin menetelmin":
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000333&posting=22000000037182791
Kumoa Kallen väite liittämiseen johtaneiden tapahtumien olleen Viron lakien vastaisia tai myönnä laiton liittäminen neukkulaan.
Annat ymmärtää neukkulan miehittäneen Viroa ihmetellessäsi, että mikseivät saksalaiset kunnioittaneet Viron puoluettomuutta??
Hahhaa, punatulkun itsensä mielestä neukkula siis miehitti Viron kesällä 1940.
MutuaPalstalleLykkääväSetä on yksi punikkilan useista pikakirjoittajista, jotka kirjoitavat nopeammin kuin ajattelevat.
Tämä viestiketju pitää säästää tulevaan käyttöön sillä tunnustaanhan MutuaPalstalleLykkääväSetä neukkulan miehittäneen Viron ja Viron liittämisen neukkulaan olleen laiton.
Hahhah, Kalle nauraa itsensä tärviölle MutuaPalstalleLykkääväSetän viisauksien kanssa, opettelisi poika vihdoinkin ajattelemaan mitä kirjoittaa ettei viestit olisi asiasisällöitään niin riistiriitaisia.
Kerrohan nyt oliko Viro itsenäinen valtio 1941 vai oliko kysymyksessä vain osa neukkulasta?
Jos katsot Viron olleen osan neukkulaa niin miten sitä olisi pitänyt kohdella puoluettamana?
Jos katsot Viron olleen puolueeton niin miten se silloin olisi voinut olla laillinen osa neukkulaa?
Noin, meidän MutuaPalstalleLykkääväSetä sai taas kerran köniinsä kunnolla, tällä kertaa Virossa. MutuaPalstalleLykkääväSetä ei enään tunnu sietävän enempää selkäsaunaa Talvisodasta joten hän on siirtynyt Viroon. Ei se mitään - Kalle voi pöllyttää setää sielläkin. Ja MutuaPalstalleLykkääväSetälle köniin antaminen on aina yhtä mukavaa olipa aihe mikä tahansa.
Noin, nyt Kalle jaksaa tehdä taas päivän töitä ja illalla hän katsoo, että missä aihealueessa MutuaPalstalleLykkääväSetä haluaa saada köniinsä seuraavan kerran.
En viitsi muuten tuota neuvostokäsitystäsi kommentoida kuin, että minkä helkutin viltin alla sinut on kasvatettu? ja neuvoksi sinulle, että tutkipa hieman asioita avoimin mielin niin ehkä se selviää.
PIMEÄÄ PORUKKAA NUO KOMUT.
Juuri tuo liitteen lisäpöytäkirja todistaa Neuvostoliiton hyökkäysaikeet Suomeen. Mitä vielä tarvitset ymmärtääksesi. Ei itsenäinen valtio ilman kovaa sotilaallista painostusta ja pakotusta ala luovutella sotilastukikohtia ainakaan epäluotettavalle naapurille jolla on jo vuosisatoja ollut taipumus öykkäröidä pienemmille naapureilleen.
MENE NYT JOHONKIN LAITOKSEEN, PÄÄSSÄSI ON AINOASTAAN SE KUULUISA MUSTA-AUKKO.
Katsos vain pieni virhe on aloitukseeni tullut alkuperäistä tekstiä tiivistäessäni. Tässä aloituksessa oleva virheellinen teksti:
”Ja todettakoon, että kun sitten Saksa Barbarossa suunnitelmansa mukaisesti -41 kesällä vyöryi Eestin yli Neuvostoliittoon, Eestin puolueettomuutta eivät natsit kunnioittaneet.”
Tuo puolueettomuus viittaus kuului alun perin syyskuulle -39. Mutta kesällä -41 Eesti ei ollut enää puolueeton Saksan vyöryessä itään, vaan Eesti oli liittynyt vapaaehtoisesti ja tasavertaisesti jo lähes vuosi aiemmin Neuvostoliittoon! Eli 6. elokuuta 1940 Neuvostoliiton korkein neuvosto käsitteli ja hyväksyi Eestin valtioduuman anomuksen Eestin liittymisestä NL:oon.
niin, miksi viro irtautui neuvostoliitosta
heti, kun siihen tuli mahdollisuus?
Eikö siinä liitossa ollutkaan riemullista olla?
Näin sanoit ensin:
"kun sitten Saksa Barbarossa suunnitelmansa mukaisesti -41 kesällä vyöryi Eestin yli Neuvostoliittoon, Eestin puolueettomuutta eivät natsit kunnioittaneet. "
Ja sitten korjasit:
"Tuo puolueettomuus viittaus kuului alun perin syyskuulle -39."
SeliSeliMutuavaSetä valehtelee hädissään huomattuaan saaneensa taas Kallelta köniinsä. Mutta ei se auta - valheet palkitaan lisäselkasaunalla, vai mitä SetäJokaPukkaaMutuaPalstalle.
Vai kuului tuo puolueettomuusviittaus syyskuulle 1939!!
Hahhaa, kerrohan vielä, että miten Saksa oli kunnioittamatta Viron puolueettomuutta syyskuussa 1939???
Olet palstan paras pelle. Sinun jutuillesi saa nauraa päivittäin.
En siinä mitään muuta näe?
Eipäs tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä vaan odotellaan sedän vastausta kysymykseen:
miten Saksa oli kunnioittamatta Viron puolueettomuutta syyskuussa 1939???
http://www.epl.ee/artikkel/439120
Eestin "työläiset" saivat ilmaisia junamatkoja?
Siperiaan.
Toiseksi, miksi Eestin työläiset pitävät neuvosto
aikaa miehityksen aikana?
Kolmanneksi, miksi halusivat siitä eroon heti
kun oli mahdollista?
Neljänneksi, muuttivatko venäläiset Eestiin
vapaasti omasta tahdostaan?
Entäpä kansalaisten kiduttaminen vuosikymmeniä?
Oliko se "vapauden ja yhteiskunnallisen ihanuu-
den " tunnusmerkki.