Terapiasuhteen irtisanominen

psykoterapeutti? Valitettavasti maassamme saa kutsua itseään terapeutiksi kuka tahansa, psykoterapeutti onkin sitten jo eri asia.

ko.psykoterapeutti-perheterpeutti ei tehnyt kirjallista sopimusta.

"oikea" kirjoitti:

psykoterapeutti? Valitettavasti maassamme saa kutsua itseään terapeutiksi kuka tahansa, psykoterapeutti onkin sitten jo eri asia.

ko.psykoterapeutilla on sekä TEO että KELA-pätevyys.Siksi meidän piti ilmoittaa asiasta hoitavalle lääkärille joka oli nimenomaan antanut lähetteen tälle terapeutille.Lisäksi ilmoitimme saamamme ohjeistuksen mukaisesti myös yhdistyksiin,jotta samankaltainen tilanne jonkun toisen nuoren kohdala ei toistuisi.

Taotao9 kirjoitti:

ko.psykoterapeutilla on sekä TEO että KELA-pätevyys.Siksi meidän piti ilmoittaa asiasta hoitavalle lääkärille joka oli nimenomaan antanut lähetteen tälle terapeutille.Lisäksi ilmoitimme saamamme ohjeistuksen mukaisesti myös yhdistyksiin,jotta samankaltainen tilanne jonkun toisen nuoren kohdala ei toistuisi.

Nuoren kohdalla psykoterapeuttisen luottamuksellisen suhteen syntymiselle samana pysyvyys antaa turvattomalle nuorelle mahdollisuuden sitoutua, koska hoitosopimus syntyy yhteisellä päätöksellä ja säännöistä pidetään kiinni ja ne luovat rajat, joita ei vaikeinakaan aikoina rikota. Vaikeat ajat koskevat myös terapeuttia!
Psykoterapiasuhde on tunnesuhde. Suhteeseen psykoterapeutin kanssa nuori tuo oman elämänsä ihmissuhteissa olevia vaikeuksia.Kun nuori kokee tulevansa ymmärretyksi, hän tuntee tulevansa myös rakastetuksi. Se on varmin tapa saada nuoren psyykkinen kasvu ja kehitys elpymään. Psykoterapeutille on mahdollista ymmärtää nuoren kommunikointia ja tehdä siitä ymmärrettävää.Tämän nuoi kokee helpottavana kokemuksena.Kun asioille löytyymerkityksiänuori eheytyy.
Nuoren käytös on osaltaan pyrkimystä päästä eroon pahasta olosta. Psykoterapeutin tulisi kestää pitkiä aikoja nuoren esiintuomaa mykkää lukkiutunutta olemista terapia tunnilla tai puhumista helpommista asioista . Psykoterapeutti on kuitenkin tunnekuohujen kohde. Nuori samaistuu terapeutin pyrkimykseen ymmärtää ja kannatella vaikeita kokemuksia ja käytöstä ja tunteita. Tämä siirtyy nuoren omaksi sisäiseksi kyvyksi pitkän ajan kuluessa ja lukemattomien toistojen kautta kannatella ahdistuksiaan luovalla ja rakentavalla tavalla.
Keskinäinen luottamus on tärkein periaate. Luottamuksen syntymiseen tarvitaan vanhempien lupa ja tuki. Terapiaanhan kuuluu kuitenkin nuoren kohdalla jossain vaiheessa, että nuori vastustaa hoidon aiheuttamaa hetkellistä epämukavuutta. Tulevaisuudessa odottava toipuminen tuntuu nuoresta usein liian kaukaiselta. Hoidon vastustaminen liittyy useimmiten siihen, että nuori haluaisi pitää hoidon vain mukavana paikkana eikä haluaisi työskennellä vaikeiden asioiden kanssa. Mutta terapeutit tietävät tämän.
Hoidon onnistuminen edellyttää, että psykoterapeutti tulee tärkeäksi ihmiseksi ja se vie aikansa. Nuori, joka on pettynyt ja on menettänyt luottamuksensa aikuiseen, ei ole valmis hetkessä luottamaan. Psykoterapeutin on ansaittava nuoren luottamus monien koettelemusten ja testien läpi selviytymisen kautta. Toisaalta nuoren uuden ihmisen ja ymmärretyksi tulemisen nälkä on suuri ja se helpottaa sitoutumista.Useinhan nuoret hylkäämisen pelossa varmuuden vuoksi pyrkivät suututtamaan terapeutin ja ikäänkuin itse hylkäävät ennenkuin tulevat hylätyksi. Psykoterapeutin emotionaalinen vastaanottokyky on usein kovilla,koska nuoret ovat aitoja; he sanoa päräyttävät ilman hienosäätöä ja kiroilusuodatinta.Mutta ammattinsa osaava psykoterapeutti ei vastaa koskaan nuoren provokatiiviseen käytökseen reaktiivisesti, vaan pyrkii ottamaan esiin nuoren käytöksen takana olevat kätketyt tunteet, jotka ovat psykoterapeutin vastatunteiden sekä koulutuksen avulla mahdollista tajuta. Psykoterapeutti toimii nuoren kanssa ensin ikäänkuin “säiliönä” vaikeille tunteille. Sitten terapeutti heijastaa ne takaisin siedettäväksi muokattuina.
Usein nuori tulee hakemaan hoidosta aluksi vain hyvää ja helpottavaa. Hoidon vastustaminen liittyy siihen oivaltamiseen, jossa ongelmien taustalla olleet kielletyt, usein kipeät kokemukset nousevat esiin. Tämä vaihe ei ole helppo eikä aina miellyttävä, mutta välttämätön. Psykoterapeutille kärsivällisyys on ainoa tie eteenpäin, koska ei ole helppoja, kivoja, nopeita, halpoja keinoja auttaa loukattua nuorta.Tapauksessanne pudottaminen ulkopuolelle näyttää tapahtuneen todella helposti ja epäammatillisesti.Koska terapiasuhde ei antanut sitä mitä lupasi voi vain toivoa ettei nuorenne koe oikeudekseen alkaa tuhota omaa elämäänsä hyljätyksi tultuaan.Kannattaa ottaa yhteyttä nuorta hoitavaan lääkäriin hetimiten.
Jatkossa valinnette psykoterapeutin, jolle pääsyn ehtona on nimenomaan psykiatrin lähete, jossa psykiatri – ei psykoterapeutti- arvioi millaisesta terapeuttisesta kuntoutuksesta nuori parhaiten hyötyisi (lyhytterapia,kogntiivinen,pykodynaaminen,analyyttinen jne), sekä käyntikertojen määrän viikossa ja varovaisen alustavan arvion hoidon kestosta (yleensä intensiivinen vähintään vuosi) ja mahdollisen tarvittavan lääkityksen.Ja psykoterapeutin ammatillisuuteen kuuluu tehdä ala-ikäisen nuorenvahempien kanssa kirjallinen hoitosopimus........

"Terapeutilla on oikeus irtisanoa psykoterpiasuhde"?Missä tapauksessa?onko olemassa joitakin syitä,perusteluja,kriteerejä noin yleisesti?

Asiallisia ja ymmärrettäviä ovat; terapeutti lopettaa kokonaan vastaanottotoimintansa, oman elämäntilanteen muutokset( äitiysloma,hoitovapaa,omat kriisit,sairasloma )

TimoS. kirjoitti:

Nuoren kohdalla psykoterapeuttisen luottamuksellisen suhteen syntymiselle samana pysyvyys antaa turvattomalle nuorelle mahdollisuuden sitoutua, koska hoitosopimus syntyy yhteisellä päätöksellä ja säännöistä pidetään kiinni ja ne luovat rajat, joita ei vaikeinakaan aikoina rikota. Vaikeat ajat koskevat myös terapeuttia!
Psykoterapiasuhde on tunnesuhde. Suhteeseen psykoterapeutin kanssa nuori tuo oman elämänsä ihmissuhteissa olevia vaikeuksia.Kun nuori kokee tulevansa ymmärretyksi, hän tuntee tulevansa myös rakastetuksi. Se on varmin tapa saada nuoren psyykkinen kasvu ja kehitys elpymään. Psykoterapeutille on mahdollista ymmärtää nuoren kommunikointia ja tehdä siitä ymmärrettävää.Tämän nuoi kokee helpottavana kokemuksena.Kun asioille löytyymerkityksiänuori eheytyy.
Nuoren käytös on osaltaan pyrkimystä päästä eroon pahasta olosta. Psykoterapeutin tulisi kestää pitkiä aikoja nuoren esiintuomaa mykkää lukkiutunutta olemista terapia tunnilla tai puhumista helpommista asioista . Psykoterapeutti on kuitenkin tunnekuohujen kohde. Nuori samaistuu terapeutin pyrkimykseen ymmärtää ja kannatella vaikeita kokemuksia ja käytöstä ja tunteita. Tämä siirtyy nuoren omaksi sisäiseksi kyvyksi pitkän ajan kuluessa ja lukemattomien toistojen kautta kannatella ahdistuksiaan luovalla ja rakentavalla tavalla.
Keskinäinen luottamus on tärkein periaate. Luottamuksen syntymiseen tarvitaan vanhempien lupa ja tuki. Terapiaanhan kuuluu kuitenkin nuoren kohdalla jossain vaiheessa, että nuori vastustaa hoidon aiheuttamaa hetkellistä epämukavuutta. Tulevaisuudessa odottava toipuminen tuntuu nuoresta usein liian kaukaiselta. Hoidon vastustaminen liittyy useimmiten siihen, että nuori haluaisi pitää hoidon vain mukavana paikkana eikä haluaisi työskennellä vaikeiden asioiden kanssa. Mutta terapeutit tietävät tämän.
Hoidon onnistuminen edellyttää, että psykoterapeutti tulee tärkeäksi ihmiseksi ja se vie aikansa. Nuori, joka on pettynyt ja on menettänyt luottamuksensa aikuiseen, ei ole valmis hetkessä luottamaan. Psykoterapeutin on ansaittava nuoren luottamus monien koettelemusten ja testien läpi selviytymisen kautta. Toisaalta nuoren uuden ihmisen ja ymmärretyksi tulemisen nälkä on suuri ja se helpottaa sitoutumista.Useinhan nuoret hylkäämisen pelossa varmuuden vuoksi pyrkivät suututtamaan terapeutin ja ikäänkuin itse hylkäävät ennenkuin tulevat hylätyksi. Psykoterapeutin emotionaalinen vastaanottokyky on usein kovilla,koska nuoret ovat aitoja; he sanoa päräyttävät ilman hienosäätöä ja kiroilusuodatinta.Mutta ammattinsa osaava psykoterapeutti ei vastaa koskaan nuoren provokatiiviseen käytökseen reaktiivisesti, vaan pyrkii ottamaan esiin nuoren käytöksen takana olevat kätketyt tunteet, jotka ovat psykoterapeutin vastatunteiden sekä koulutuksen avulla mahdollista tajuta. Psykoterapeutti toimii nuoren kanssa ensin ikäänkuin “säiliönä” vaikeille tunteille. Sitten terapeutti heijastaa ne takaisin siedettäväksi muokattuina.
Usein nuori tulee hakemaan hoidosta aluksi vain hyvää ja helpottavaa. Hoidon vastustaminen liittyy siihen oivaltamiseen, jossa ongelmien taustalla olleet kielletyt, usein kipeät kokemukset nousevat esiin. Tämä vaihe ei ole helppo eikä aina miellyttävä, mutta välttämätön. Psykoterapeutille kärsivällisyys on ainoa tie eteenpäin, koska ei ole helppoja, kivoja, nopeita, halpoja keinoja auttaa loukattua nuorta.Tapauksessanne pudottaminen ulkopuolelle näyttää tapahtuneen todella helposti ja epäammatillisesti.Koska terapiasuhde ei antanut sitä mitä lupasi voi vain toivoa ettei nuorenne koe oikeudekseen alkaa tuhota omaa elämäänsä hyljätyksi tultuaan.Kannattaa ottaa yhteyttä nuorta hoitavaan lääkäriin hetimiten.
Jatkossa valinnette psykoterapeutin, jolle pääsyn ehtona on nimenomaan psykiatrin lähete, jossa psykiatri – ei psykoterapeutti- arvioi millaisesta terapeuttisesta kuntoutuksesta nuori parhaiten hyötyisi (lyhytterapia,kogntiivinen,pykodynaaminen,analyyttinen jne), sekä käyntikertojen määrän viikossa ja varovaisen alustavan arvion hoidon kestosta (yleensä intensiivinen vähintään vuosi) ja mahdollisen tarvittavan lääkityksen.Ja psykoterapeutin ammatillisuuteen kuuluu tehdä ala-ikäisen nuorenvahempien kanssa kirjallinen hoitosopimus........

Kiitos tästä vastauksesta,se tuli hyvään aikaan,sillä olemme juuri etsiässä pojallemme sopivaa nuorisopsykoterpeuttia.Arvioimme tilanteen nyt uudestaan,sillä löytmässämme mainoksessa luki ihan selvästi ettei lähetettä psykiatrilta tarvita ja että usein tehdään kirjallinen hoitosopimus(ei siis välttämättä aina...)Nimim.Kiitollinen

Keijut kirjoitti:

"Terapeutilla on oikeus irtisanoa psykoterpiasuhde"?Missä tapauksessa?onko olemassa joitakin syitä,perusteluja,kriteerejä noin yleisesti?

Asiallisia ja ymmärrettäviä ovat; terapeutti lopettaa kokonaan vastaanottotoimintansa, oman elämäntilanteen muutokset( äitiysloma,hoitovapaa,omat kriisit,sairasloma )

Hoitosuhteen lopettamiseen pitää olla objektiivisesti hyväksyttävissä oleva perusteltu syy.

Muussa tapauksessa kyseessä on henkilöön liittyvä syrjintä. Asiasta voi tehdä rikosilmoituksen jolloin on mahdollisuus myös saada korvauksi uuden terapeutin hankkimisen kuluista. Lisäksi voi saada vahingonkorvausta terapiasuhteen päättämisen aiheuttamista henkisistä kärsimyksistä, esim. masennuksesta.