Kuuntelin tässä tänä aamuna radiosta Ari Vatasen haastattelua, jossa hän voimakkaasti suomi EU:n liikennepolitiikkaa, jossa hänen mukaansa suositaan junaliikennettä. Toisaalta ei mitään yllättävää vanhalta rallikuskilta, joka tarkastelee maailmaa suppeasta näkökulmasta ratin ja penkin välistä. Hän kait haluaisi jättää "vapaan kilpailun nimissä" rautatiet oman onnensa nojaan", koska "ei ole väliä sillä, minkä värinen kissä on, kunhan se saa hiiren kiinni". Hän vaatiii investoimaan entistä enemmän maantieliikenteeseen, "koska se vastaa 95% henkilöliikenteestä (tosin sanoi liikenteestä)" ja koska "ihmisten verisuonitukostenkin kohdalla pyritään avaamaan tukoksia, eikä rajoittamaan verenkiertoelimiston toimintaa". Kyllä on triviaalia ajattelua, sanon minä. Eivätkö poliitikot ole olemassa mm. juuri sen takia, että pyrkivät ohjaamaan liikenteen kehittymistä suosimalla ympäristöystävällisiä kuljetusmuotoja, missä se on järkevää. Vatasen vapaa kilpailu, jossa "ihmiset saisivat itse päättää, mitä kuljetusmuotoa käyttävät", edellyttää mielestäni kyllä ehdottomasti panostuksia esim. suurnopeusjunaliikenteeseen, jotta rautateiden vahvuuksista saataisiin kaikki hyöty irti. Vapaa kilpailu ei nimittäin toimi, jos junat ovat hitaita ja rataverkot huonossa kunnossa. Eri kuljetusmuotojen vahvuuksista pitää ottaa kaikki hyöty irti: Lentokoneet ovat tärkeitä ja korvaamattomia hyvin pitkillä matkoilla, rautatiet keskipitkillä ja pitkillä matkoilla suurten asutuskeskusten välisessä liikenteessä ja henkilöautot ovat vastaavasti hyvin käteviä maaseudun haja-asutusalueilla. Rautateiden markkinaosuus tavaraliikenteestä voi olla jopa 38% (Ruotsi), 25% (Suomi) ja 43% yksityisautoilun luvatussa maassa Yhdysvalloissa. Luvut kertovat junaliikenteen erittäin suuresta taloudellisesta merkityksestä tänäkin päivänä, ja merkitys voi jatkossa vain korostua öljyriippuvaisten kuljetusmuotojen kustannusten karatessa käsistä. Joten tervetuloa tälle vuosituhannelle, Ari Vatanen! Ilmastonmuutos on tänä päivänä tosiasia ja sen mukaisesti on elettävä. Ja tiedoksi Vataselle: Seinäjoki-Oulu -rata on tiheästi liikennöity vilkasliikenteinen päärata, jonka välityskyvyn lisäys, nopeuden nosto ja kaikinpuolinen tason nosto ovat erittäin tärkeitä toimenpiteitä junaliikenteen markkinaosuuden lisäämiseksi, sillä nykyinen rata ei pysty välittämään yhtään nykyistä enempää liikennettä. Ja liiallinen yksityisautoilun ja maantieliikenteen suosiminen tulee yhteiskunnalle hyvin kalliiksi, koska juuri autoliikenteeseen joudutaan panostamaan kaikkein eniten veronmaksajien varoja!
Kuulehan, Ari Vatanen!
Maailmankansalainen
13728
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei tainnu kuulla. Mahtokohan edes nähdä.
Kirjottaja voisi ottaa laput silmiltä ja tunnustaa
tosiasiat.Vatasella on varmasti laajempi näkemys
asioista kuin meillä kotoisilla.
Ei varmasti ole laajempi näkemys kuin minulla. Tiedän, mistä puhun. Sinä vain törkeästi valehtelet. Herää pahvi todellisuuteen äläkä esitä mitään ilman perusteluja. Ota itse pois laput silmiltäsi. Minkäköhänlainen mahtaa olla yleissivistyksesi ja liikennepolitiikan asiantuntemuksesi?
Ilmoittele sitten uudestaan liikennepoliittisia ambitioitasi kun olet keksinyt sellaisen junan, joka vie matkustajansa kotioveltaan kätevästi ihan minne tämä haluaa ilman typeriä aikatauluja, odotteluja, vaihtoja, tai matkatovereina kusenhajuisia häirikköjä.
Ai niin, onhan sellainen peli jo keksitty, sehän on HENKILÖAUTO!
En ole mainitsemasi poliitikko, vaan ihan tavallinen omilla aivoillaan ajatteleva suomalainen, en edes kuulu vihreiden kannattajakuntaan. Mietihän tätä: eivät ohjauspyörällä käännettävät etupyörät mikään vallankumouksellinen keksintö ole, on siitä tietysti etua, että pääsee autolla suoraan minne vain, muttei se tosiaankaan tee autoilusta ylivertaista. Mitä pidempi on matka, sen puuduttavampaa on istua ohjauspyörän takana ja jos tarpeeksi moni tekee tekee sitä samanaikaisesti, ei siinä tosiaankaan mitään järkeä ole, ei senkään täkia, kun jokaista ihmistä kuljettaa oma engine. Sitäpaitsi pienikin ohjauspyörän virheliike voi johtaa suoraan pöpelikköön tai vastaantulevien kaistalle. Henkilöauto on todella kätevä maaseudun haja-asutusalueilla, missä jokaisella on vähän eri reitit ja liikkumistarpeet. Toista se on vaikkapa kehä kolmosen sisäpuolella, jossa joukkoliikenne voisi palvella useimpien liikkumistarpeita, sanoisi pinttynyt yksityisautoilija ratin ja penkin välistä citymaasturistaan mitä tahansa. Se, että ruuhka-ajan työmatkaliikenteessä suurin osa joukkoliikenteen käyttäjistä on naisia, on osoitus siitä, että joukkoliikenne aivan yhtälailla voisi palvella myös miehiä. Auto onkin miehille usein pelkkä statussymboli ja peniksen jatke. Tuollaista ajattelutapaa en kyllä lainkaan ymmärrä. Voi olla, että moni suosii omaa autoa siksikin, koska omassa autossaan voi rauhassa tupakoida ja päästellä ruuansulatuskaasujaan. Ja tiedoksi, kusenhajuisia häirikköjä ei ole kaukoliikenteen junissa ja busseissa, ne ovat lähinnä vain Helsingin sisäisen liikenteen ongelma. Semmosta.
Olisikohan Ari Vatasella ralli ajoilta tai sen jälkeen tehtyjä osake sijoituksia autoteollisuuteen?
Tai joillakin hänen ystävillään/poliittisilla tukijoillaan.
Ensinnäkin Ari Vatanen ei tarkastele asioita "ratin ja penkin välistä" vaan on todellakin maailman kansalainen, monet maat ja asiat kokenut ihminen.
Onko oikein tukea raideliikennettä maantieliikenteen kustannuksella tai oikeammin sanottuna tiestö rappeutuu ja rataverkkoja kohennetaan?
Jos onnettomuuslukuja halutaan oikeasti alas, niin ainoa konsti on parantaa tiestöä.
Sitten tuosta USA:n tavarankuljetuksesta josta mainitsit: miten paljon USA tukee raideliikennettä? Veikkanpa että ei oikeastaan yhtään.
Ja väitteesi että autoliikenteen "tukeminen" on yhteiskunnalle kallista on ihan naurettava juttu. Autoliikenne tuottaa kaikkinensa yhteiskunnalle niin paljon rahaa että sitä ei voi ymmärtää. Ja sitten vielä välilliset tuotot siihen päälle, huoltofirmat, tienrakentajat, bensakauppiaat, automyyjät, jopa siistijät yms. henkilöt saavat tulonsa autoliikenteen kautta.
Lukuja en muista, mutta useita miljardeja kerätään vuosittain ja siitä käytetään vain murto-osa tiestöön. Siitä lohkaistaan isot summat juuri julkisen liikenteen tukemiseen. Lisäksi tiestöä ei käytä vain henkilöautoliikenne vaan myös bussit ja taxit ja jopa polkupyöräilijät ja muut kevyen liikenteen kulkijat.
Ari on mielestäni ihan oikeassa siinä, että miksi suomalainen liikennesuunnittelu lähtee aina siitä että miten voidaan tehdä mahdollisimman huonosti toimivia ratkaisuja. Tällä ilmeisesti pyritään vähentämään yksityisatuoilua, mutta erittäin huonolla teholla.
"Vapaa kilpailu ei nimittäin toimi, jos junat ovat hitaita ja rataverkot huonossa kunnossa."
Mitä ihmeen vapaata kilpailua on jos junaliikennettä tuetaan ja yksityistä liikennettä lypsetään ja estetään mahdollismman paljon? Ei se ole vapaata kilpailua!
Ja jos suomessa jostain ilmastonmuutoksesta ollaan huolissaan, niin eipä se kovin hyvin näy. Ja oikeastaan on ihan yks hailee miten tälläinen pieni kansa elää, kun pelkästään Pekingissä tulee JOKA PÄIVÄ 1500 uutta autoa liikenteeseen! Tietenkään tästä ei pidä vetää johtopäätöstä, että
meidän ei kannata säästää luontoa jne, mutta tarkoituksenani on kertoa, että vaikka lopettaisimme kaiken energian käytön, niin sillä ei valitettavasti olisi yhtään mitään merkitystä kokonaisuutta katsoen....
Totesin vain, että tieverkon kehittäminen ja ylläpito vie Suomessa liikennemuodoista kaikkein eniten veronmaksajien varoja. Veronmaksajiahan ovat myös autoiluun liittyvien verojen maksajat. Jos autoliikenteeltä eo kerättäisi lainkaan veroja, nähtäisiin, kuinka raskaasti tappiollista autoliikenne on. Mikään yksityinen firma ei uskaltaisi ottaa taloudellista vastuuta moottoritien rakentamisesta, vaan valtio tarvitaan maksumieheksi. Yhdysvalloissa tavaraliikennettä harjoittavat rautatieyhtiöt kustantavat rahtituloillaan myös ratojensa rakentamisen ja ylläpidon.
Koko EU:n alueella kuolee tieliikenneonnettomuuksissa lähemmäs 50 000 ihmistä joka vuosi, Yhdysvalloissa lukemat ovat väkilukuun nähden vielä synkemmät ja tämä kaikki siitä huolimatta tai juuri sen vuoksi kun rautatiehenkilöliikenne on siellä jätetty "lapsipuolen" asemaan. Valtion rahoitusta ei juuri heru kun taas vastaavasti esim. Interstate -moottoritieverkosto on verovaroin ylläpidetty. Lisäksi tasetta huonontaa autoilun alhainen verotus Yhdysvalloissa. Mitä vapaata kilpailua tämä on, onneksi ei Euroopassa olla menossa samaan! Ja mietitäänpä Suomen tilannetta. Vajaan 4500 km:n henkilöliikenteen rataverkolla rautateiden markkinaosuus koko kotimaan henkilöliikenteestä on 5 % ja 6000 km:n rataverkolla tavaraliikenteen markkinaosuus bruttotonnikilometreissä laskettuna on 25 %. Nämä ovat merkittäviä lukemia, kun ajatellaan, että tieverkon laajuus on satojatuhansia kilometrejä, kun kaikki tiet ja kadut otetaan lukuun.
Mikään liikennemuoto ei tuota mitään, liikenneala kuuluu palvelusektoriin. Ihmisten ja tavaroiden kuljettaminen on vain välttämätön paha, jotta yhteiskunnan rattaat pysyvät pyörimässä. Pitää siis pyrkiä suosimaan liikennemuotoa, joka kokonaistaloudellisesti edullisin. Varmasti on edullisempaa kuljettaa 1000 matkustajaa IC-junalla kuin että jokainen ajjaa körryyttelisi omalla henkilöautollaan, vai mitä? Ja niin pitkään, kun Suomessa katsotaan tarvittavan moottoriteitä, ei Suomi ole myöskään rautatieliikenteelle liian pieni ja vähäväkinen maa. Rautatieliikenteen viholliset ovat muuallakin maailmassa vedonneet oudolla tavalla siihen, että joku maa olisi liian pieni elinvoimaiselle rautatieliikenteelle. Esim. Uudessa-Seelannissa ovat jotkut piirit noin väittäneet. Sanohan, mitkä rautatieinvestoinnit ovat mielestäsi olleet Suomessa turhia? Lahden oikorata on hyvin tärkeä, samoin tuleva lentoaseman kehärata ja raideliikenne laajemmin ottaen myös länsimetro vain muutamia mainitakseni.
Väännetäänpä rautalangasta: Rautatieliikenne on korvaamattoman tärkeätä maamme raskaalle teollisuudelle, erityisesti metsä-, metalli- ja kemianteollisuudelle. Erityisesti sisä-Suomen teollisuus olisi hätää kärsimässä ilman edullisia ja hyvin toimivia rautatieyhteyksiä. Lisäksi kaiken nykyisin junilla kuljetettavan rahdin kuljettajiminen maanteitse särkisi tiet eivätkä kumipyörät muutenkaan kestäisi sellaisia rahtimääriä, myös nykyisentasoinen liikenneturvallisuus olisi mennyttä. Sitten henkilöliikenne. Otetaanpa esimerkki: junamatka Helsingist Kuopioon vie vajaat neljä tuntia, pikavuorolla menee samaan matkaan lähemmäs kolme tuntia enemmän, vaikka tie on suorempi! Bussiliikenne onkin nopeaan junaliikenteeseen verrattuna auttamattoman hidas. Lentokone tietysti olisi nopeampi, mutta lentoliikenteen ongelma on se, että lentäen pääsee vain Helsinki-Vantaan ja tiettyjen maakuntalentoasemien välillä, mistään kunnon koko maata palvelevasta liikenneverkosta ei näinollen voida puhua, lentoliikenne on niin Helsinki-keskeinen ja lisäksi lipunhinnat aivan liian kalliita joitain yksittäisiä hankalasti hankittavia halpoja hintoja lukuunottamatta. Ja korotuspaineita lentolippujen hintoihin varmasti on edelleen olemassa kalliin öljyn takia. Rautateiden henkilöliikenne tarjoaa nopean valtakunnan eri osat tehokkaasti toisiinsa yhdistävän matkustusmukavuudeltaan ja teknisiltä ratkaisuiltaan ylivoimaisimman ja turvallisimman liikennejärjestelmän, jota voidaan verrata vaakatasossa toimivaan hissijärjestelmään. Hyvätasoinen junaliikenne on osoitus myös vahvasta korkeakulttuurista. Junaliikenteen taantuminen olisi menoa kivikauden suuntaan. Junalla matkustaminen on hienoa ja mahtavaa ja junassa maailma näyttää jotenkin niin selkeältä. Kun halutaan matkustaa komiasti, mennään sähköjunalla. Suomen matkustajaliikenteestä yli 90% kulkee sähköistetyllä rataverkolla ja uusiutuvan energian turvin, siinä on öljyriippuvaisille menneen maailman kuljetusmuodoille haastetta!
täyttä asiaa. Suomi on niin harvaan asuttu maa, että ei ole mitään järkeä satsata nykyistä enempää rautateihin. Vähät rahat kannaattaa sijoittaa nimenomaan tieverkostoon, koska tiet on joka tapauksessa pidettävä yllä olipa junia tai ei. Juna on vähäpäästöinen kulkumuoto, mutta kannattava liikenne vaatii aivan erilaisen väestöpohjan kuin Suomessa on. Paras tapa tehostaa junaliikennettä on sen avaaminen kilpailulle, eli VR:n monopolin purkaminen. Joukkoliikenteestä puhuttaessa taas Suomen tyyppisessä maassa bussiliikenne on ylivoimainen, se tulee myös yhteiskunnalle huomattavasti edullisemmaksi kuin rautatieliikenne.
...koska IC-junissa on tuttipullonlämmittimet, mutta autoissa ei. ;)