Täällä itärajan pinnassa asuvana ei oikein osaa venäläistä pelätä. Suomen Natojäsenyyden vastustaminen pohjaa itselläni lähinnä vain hyvien kauppasuhteiden menettämisen pelkoon ja toisaalta politisoituneen islamin terroriuhkaan, joka kaikissa Natomaissa on liittoutumattomia maita suurempi.
Vaikka ei Venäjää pelkäisikään ja tajuaisi idänkaupan positiivisen merkityksen Kaakkois-Suomen muilta osin alas ajetulle työllisyydelle, niin varuillaan on syytä olla. Humalaiset rekkakuskit ahtailla teillä, hiv, tuberkuloosi, metsäpalojen savut, öljykuljetukset Suomenlahdella, epävarmat ydinvoimalat, rikollisuus ja niin edelleen ovat jokaiselle kaakon kulmalla asuvalle jollain tapaa tiedostettuja uhkia rajan takaa. Ja sieltähän ne ensimmäiset hirvikärpäsetkin tulivat!
Kun olympiatuli syttyi ja ensimmäiset lähtölaukaukset Pekingissä ammuttiin, syttyi Kaukasuksella ihan toisenlainen tuli, eivätkä ne laukaukset viestineet suuren urheilujuhlan tuntua. Venäjä hyökkäsi Georgiaan omia kansalaisiaan suojelemaan, ihan kuten Saksa aikoinaan Tsekkoslovakian sudeettialueille.
Georgian kriisi antoi Suomelle kaksi hyvää opetusta.
Ensimmäinen Georgian opetuksista on se, että vaikka jonakin päivänä Natoon liittyisimmekin, niin omasta kenttäarmeijasta ei koskaan tule luopua. Käytännössä kaikki Natoon liittyneet, tai siihen pyrkimässä olevat Euroopan maat ovat luopuneet reserviläisyyteen pohjaavasta kansanarmeijasta ja tulokset näkyivät Georgiassa. Oma iskujoukko oli Irakissa, josta USA lennätti sen Tbilisiin. Mitään ei kuitenkaan ollut tehtävissä. Puuttuivat tykit ja puuttuivat miinat ja yleensäkin kaikki, joilla raskaasti aseistautunut ja panssaroitunut maahantunkeutuja olisi voitu pysäyttää.
Toinen Georgian opetuksista on se, että rajan pintaan on turha kasvattaa itsensä naapurimaan kansalaisiksi kokemaa vähemmistöä. Kaakkoinen Suomi on mielestäni tässä suhteessa erittäin vaarallisella tiellä. Venäläisen väestön osan kasvu on Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ollut räjähdysmäistä ja holtiton maakauppa ei muuta kuin pahenna tilannetta.
Maanpuolustus on valtakunnanpolitiikkaa. Syksyllä kuitenkin käydään kunnallisvaalit. Siellä kansalaisilla on mahdollisuus äänestää sellaista puoluetta, joka paitsi ajaa kriittistä maahanmuuttopolitiikkaa, myös vastustaa isänmaan myymistä ulkomaalaisille.
Vaikka ei Venäjää pelkäisikään ja tajuaisi idänkaupan positiivisen merkityksen Kaakkois-Suomen muilta osin alas ajetulle työllisyydelle, niin varuillaan on syytä olla. Humalaiset rekkakuskit ahtailla teillä, hiv, tuberkuloosi, metsäpalojen savut, öljykuljetukset Suomenlahdella, epävarmat ydinvoimalat, rikollisuus ja niin edelleen ovat jokaiselle kaakon kulmalla asuvalle jollain tapaa tiedostettuja uhkia rajan takaa. Ja sieltähän ne ensimmäiset hirvikärpäsetkin tulivat!
Kun olympiatuli syttyi ja ensimmäiset lähtölaukaukset Pekingissä ammuttiin, syttyi Kaukasuksella ihan toisenlainen tuli, eivätkä ne laukaukset viestineet suuren urheilujuhlan tuntua. Venäjä hyökkäsi Georgiaan omia kansalaisiaan suojelemaan, ihan kuten Saksa aikoinaan Tsekkoslovakian sudeettialueille.
Georgian kriisi antoi Suomelle kaksi hyvää opetusta.
Ensimmäinen Georgian opetuksista on se, että vaikka jonakin päivänä Natoon liittyisimmekin, niin omasta kenttäarmeijasta ei koskaan tule luopua. Käytännössä kaikki Natoon liittyneet, tai siihen pyrkimässä olevat Euroopan maat ovat luopuneet reserviläisyyteen pohjaavasta kansanarmeijasta ja tulokset näkyivät Georgiassa. Oma iskujoukko oli Irakissa, josta USA lennätti sen Tbilisiin. Mitään ei kuitenkaan ollut tehtävissä. Puuttuivat tykit ja puuttuivat miinat ja yleensäkin kaikki, joilla raskaasti aseistautunut ja panssaroitunut maahantunkeutuja olisi voitu pysäyttää.
Toinen Georgian opetuksista on se, että rajan pintaan on turha kasvattaa itsensä naapurimaan kansalaisiksi kokemaa vähemmistöä. Kaakkoinen Suomi on mielestäni tässä suhteessa erittäin vaarallisella tiellä. Venäläisen väestön osan kasvu on Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ollut räjähdysmäistä ja holtiton maakauppa ei muuta kuin pahenna tilannetta.
Maanpuolustus on valtakunnanpolitiikkaa. Syksyllä kuitenkin käydään kunnallisvaalit. Siellä kansalaisilla on mahdollisuus äänestää sellaista puoluetta, joka paitsi ajaa kriittistä maahanmuuttopolitiikkaa, myös vastustaa isänmaan myymistä ulkomaalaisille.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ettäs kehtaat! Kai olet Sisusta tajunnut erota? Muistutan nyt sinua Eerola, että johtajamme Halla-aho kannattaa Nato-jäsenyyttä. Jos olisit mies, kannattaisit sinäkin.
kotkasta on tullut itärajan kaupunki, sillä kotkasta on itärajalle kuitenkin 65 km matkaa, joten tuo naapuruus venäjän kanssa on enempi kuvitteellinen. Jos olisi kyse virolahdesta/vaalimaasta, vainikkalasta, lappeenransta, imatrasta, nuijamaasta, niin silloin voitaisiin puhua asumisesta itärajan tuntumassa, tietysti noita pohjois-karjalan ja lapin kyliä unohtamatta.
Suurin osa venäjältä tulleista asukkaistakin asuu PK-seudulla ja venäläisten kiinteistö omistuskin kaakkoissuomessa on alle 3% joten paminaa, tyhjää paminaa.
on jo enemmän ja kasvaa.