Henkilö X oli aina halunnut koiran ja vihdoin ja viimein osti itselleen pennun ja he olivat koiran kanssa kuin paita ja peppu 2,5v. Kunnes X joutui luopumaan koirasta elämäntilanteen takia.
Nyt koira on ollut uudessa kodissa n.3kk ja X on ikävöinyt koiraa joka päivä siitä asti kun siitä luopui. X katuu koiran luovuttamista todella paljon ja miettii nyt että pitäisikö kysyä jos saisi koiran takaisin, elämäntilannetta voisi muuttaa sen verran että pystyisi pitämään koiran.
Mitä mieltä olette? Voiko koiraa pyytää takaisin ja mitä mahtaa uusi omistaja sanoa?
Koira annettiin pois ilman mitään maksuja ja nyt X olisi valmis vaikka maksamaan että saisi koiransa takaisin.
Nyt koira on ollut uudessa kodissa n.3kk ja X on ikävöinyt koiraa joka päivä siitä asti kun siitä luopui. X katuu koiran luovuttamista todella paljon ja miettii nyt että pitäisikö kysyä jos saisi koiran takaisin, elämäntilannetta voisi muuttaa sen verran että pystyisi pitämään koiran.
Mitä mieltä olette? Voiko koiraa pyytää takaisin ja mitä mahtaa uusi omistaja sanoa?
Koira annettiin pois ilman mitään maksuja ja nyt X olisi valmis vaikka maksamaan että saisi koiransa takaisin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mikäli koiralle olisi se vakinainen koti jatkossa tarjolla, niin mikä estää yrittämästä.
Täytyy muistaa, että ei ole elollisen otuksen elämää seilata edestakaisin luottavaisena kodista toiseen.
Jos henkilö-X pystyy nyt ja jatkossa takaamaan _oikeasti_ henkisesti, fyysisesti ja taloudellisesti vakaan kodin nyt ja jatkossa, niin mikä estää kysymästä koiraa takaisin. Jos vastaus on ei, niin siihen pitää tyytyä.
En tiedä, mikä elämäntilanne koirasta luopumiseen johti, mutta pitää miettiä myös, ettei se "elämäntilanne" kohta ole taas edessä ja kierre jatku.
Toisaalta sen ymmärtää, että koiraa ikävoi, onhan sen kanssa viettänyt 2,5v elämästä, katsonut sen kasvavan ja kehittyvän mutta koska koira on jo kertaalleen luovutettu pois, on koiran kannalta parempi että se saa jäädä sinne mihin sen omistaja on antanut!"Soutaminen ja huopaaminen" on koiran kannalta kaikista huonoin vaihtoehto. Tätä voisi verrata koiriin , jotka joutuvat paljon olemaan hoidoissa, pois omien ihmistensä luota. Ne eivät luota pysyvyyteen ja ovat stressaantuneita, joka saattaa ilmetä tuhoamisella, ongelmakäyttäytymisellä tms.
Mitäs jos elämäntilanne vaihtuu taas? X on päätöksensä tehnyt ja vaikka kuinka olisi koiraa ikävä, tulisi myös koiran parasta ajatella.
Mikään tuskin estää kysymästä, mutta jos itse olisin koiran nykyinen omistaja pitäisin tällaista ehdotusta melko pöyristyttävänä. Eli kieltäytyisin.
Komppaan muita siinä että koiralle ei varmasti ole hyväksi jatkuvat muutokset. Elävästä eläimestä pitää varmuudella pystyä pitämään huoli kun sen vastuun itselleen ottanut. Tässä tilanteessa olisi ehkä ollut parempi miettiä tarkkaan etukäteen antaako koira pois, vai muuttaako tilannetta niin ettei koiran tarvitse lähteä.
TARKKAAN!!! Lemmikki on perheenjäsen ja voi elää parikymmentä vuotta (kissa) ja kilpikonna jopa pidempään. :)
Kun henkilö X on päätöksensä tehnyt ja luopunut koirastaan, niin se on siinä . PISTE.
Ei enää koiraa takaisin, eikä uuttakaan koiraa; hänen ´elämäntilanteensahan oli lupumisen väärtti `