Meinaa tulla kyyneleet silmiin, kun ajattelee Jumalan rakkautta, sitä kuinkä Hän on päättänyt puhutella minua. Sitten on karmea häpeä kun ei tahdo päästä millään pahoista tavoista eroon, osaan vain lieventää niitä.
En yleensä itke onnesta. Joskus olen ollut kyynelten partaalla, kun olen vihdoin saanut avokkini kanssa suhteen taas rullaamaan vaikeuksista huolimatta. Jumala saa nyt aikaan vähän samat tunnelmat. Outoa.
En yleensä itke onnesta. Joskus olen ollut kyynelten partaalla, kun olen vihdoin saanut avokkini kanssa suhteen taas rullaamaan vaikeuksista huolimatta. Jumala saa nyt aikaan vähän samat tunnelmat. Outoa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tuleeko teillekin liikutusta näissä asioissa?
On pakko vielä lisätä että tänään olin vähällä eksyä metsään marjanpoimintareissulla. En enää tiennyt muuta kuin että kierrän jotenkin ympyrää. Mutisin jo matkalla puoliääneen Luojalle että auttaa minut pois täältä. Ei mennyt varmaan 10 min pidempään kun löysin taas autolle :)
Hupsu juttu, vois olla sattumaa, mut silti ihanaa.
Se on vaan ihmismieli joka keksii jotain niin sairasta ja epätoivoista olentoa kuin Jumala. Miksi pelkäätte kuolemaa niin hirveästi? Olen hyväksynyt sen että kuoltuani en enää ole. Mitä jos tekin teette niin eiksjoo?
Ei kai kovin moni usko Jumalaan pelkästään siksi, että pelkää kuolemaa. Itse aloin etsiä Häntä sen vuoksi, että jaksaisin elää tässä maailmassa, koska elämä ilman Häntä kävi liian raskaaksi - tai oikeastaan mahdottomaksi.
Mikä muka tekee Jumalasta niin "sairaan" ja "epätoivoisen"??
Kyllä minuakin liikuttaa Jumalan läheisyys ja puhuttelu. Ja sitä rauhaa mitä Jumala antaa. en ole löytänyt mistään muualta tai mistään muusta asiasta.
Jumala on todella valtava ja rakastava :)
Jumalan siunausta sinulle :)
lukenut Raamattua?? Tiedätkö mitä Jumala lapsiltaanodotta täällä maailmassa? Mikis olet täällä?
Hei, etkös sinä olekin se henkilö, jolta joitakin viikkoja sitten oli vielä Jumalan armo hieman hukassa? Ainakin nimimerkki on sama...
Ihanaa että olet saanut kokea Herran hyvyyttä ja rakkautta! Kyllä mullekin tulee siitä monesti kyyneleet silmiin!
Muista kuitenkin: ihminen ei kykene omassa voimassaan pääsemään pahoista tavoistaan. Vähitellen, kun elät jatkuvasti lähellä Jeesusta, vietät Hänen kanssaan aikaa rukouksessa ja kuuntelet Hänen tahtoaan, Hän myös muuttaa sinua. Mitä lähempänä Häntä elämme ja mitä enemmän vietämme aikaa Hänen pyhässä läsnäolossaan, sitä syvemmin huomaamme, kuinka kelvottomia me oikeasti olemme. Tästä tunteesta et voikaan päästä tämän elämän aikana lopullisesti eroon. Aina on asioita, jotka ovat meidän "vanhan luontomme" aikaansaannosta, siis syntiä. Tärkeintä on että kuitenkin haluamme elää Jumalan tahdon mukaisesti. Jos elät jatkuvasti Hänen lähellään, et halua satuttaa Häntä.
Sulla on nyt mahtava kausi menossa ihan tunnetasollakin. Ihanaa! :) Muista, että Jumala on yhtä armahtava ja rakastava silloinkin, kun siltä ei tunnu. Väistämättä tulee aikoja, jolloin Hänen läsnäoloaan ei vain voi kokea vaikka miten rukoilisi. Silloinkin Hän on sun lähellä. Tärkeintä on se, ettet koskaan missään tilanteessa käännä Hänelle selkääsi!
enpä ole vaihdellut nimimerkkiä. Ja toivottavasti kukaan ei sitä pölli :D
vielä on tooosi pitkä matka kuljettavana. Yritän tässä löytää omat tapani elää ja kehittyä edes pikkuhiljaa tuolla henkisellä taholla. Pyhimystähän minusta tuskin saa tekemälläkään, mutta kai siinä jokin juju on, kun Luoja kerta on tällaiseksi luonut. Hänellä taitaa olla hieman huumorintajua ;)
Olen lukenut kyllä. En kannesta kanteen mutta pätkiä lähes päivittäin. Erityisesti Paavalin kirje roomalaisille on selkeää luettavaa. Rohkaisevaa. Ja miksi uskon Jumalaan, siihen en voi sanoa syytä, mutta ei tässä kuolema pelota, koskaan en ole sitä pelännyt. (kumma juttu, se vaan tuntuu maailman luonnollisimmalta asialta)
Haen vaan vahvuutta ja rohkeutta päiviin, en sen enempää.
Joko vastasin kaikille :D