Nuorisokulttuuri on tietenkin helppo määritellä historiallisessa mielessä. Aika on pelkistänyt mielikuvaamme menneitten vuosikymmenten nuorisokulttuurista, mutta mitkä olisivat oman aikamme nuorisokulttuurin pääpiirteitä? Jostain syystä niitä on erittäin vaikea määritellä. Onko nykyinen kulttuurien ja elämäntapojen kirjo liian hajanainen vai tarkastelemmeko 90- luvun ja nykypäivän nuorisokulttuuria liian läheltä? Ovatko nykypäivän nuoret muitakin kuin lökäpöksyissä löntystäviä, passiivisia korkeasti koulutettuja otuksia tai tietokoneiden virtuaalitodellisuuteen uponneita hörhöjä.
Entäpä nykyajan nuorisoon usein liitetty väkivaltaisuus? En tiedä, onko nuorten väkivaltaisuus lisääntynyt. Luulisin, että nuorten tekemät rikokset ovat raaistuneet. Kuuluuko nuorisokulttuuriin väkivalta?
Entäpä nykyajan nuorisoon usein liitetty väkivaltaisuus? En tiedä, onko nuorten väkivaltaisuus lisääntynyt. Luulisin, että nuorten tekemät rikokset ovat raaistuneet. Kuuluuko nuorisokulttuuriin väkivalta?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Muistelen omasta nuoruudestani 60-luvulta, että tappeluita käytiin enimmäkseen nuorten kesken. Lähikunnista tuli joskus pari autollista "kyläilemään", ja toisinaan tehtiin taas vastavierailuja. Sankareita olivat ne, jotka uskalsivat lähteä vieraalle paikkakunnalle tappelemaan. Tietysti kaupunginosien jengitkin kärhämöivät joskus, mutta pääasia oli naapurikuntien kurittaminen.
Nykyään tuntuu olevan "sankarillista" kun puolen tusinaa hopparia hyökkää jonkun satunnaisen ohikulkijan kimppuun.
Niin, tuntuu siltä, että nykynuoriso on niinkuin pukeutuukin, eli vellihousuja. Tasavertaista vastusta vastaan ei uskalleta tapella. Vain ylivoiman turvin uskalletaan hyökätä.
Oikeassa olet. 60-luvulla, kun tapeltiin, koskaan ei enää lyöty maassa olevaa vastapuolta, vaan annettiin hänen nousta ylös ja katsoa joko lopettaisi koko homman vai jatkaako. Nykyään tuntuu näiden vellihousujen suurinta hupia olevan hyppiä uhrin pään päällä, kuten myös puolustuskyvyttömien vanhusten hakkaaminen ja ryöstäminen.
Aika rankkaa yleistämistä. Minullakin on löysät housut, ja kävelen veltosti, mutta silti en koskaan ole lyönyt ketään; en hyökkäys- enkä puolustustarkoituksessa.