Ja sekainen historia, koska ollaan vain kyetty riitelemään jatkuvasti sanoista, joilla sotia kuvaillaan. Nimityksiä on taatusti paljon enemmän kuin nyt tuon esimerkkeinä esille.
Suomen sodasta vallitsee yksimielisyys, mutta sisällissodasta ei. Jotkut puhuvat vapaussodasta ja toiset luokkasodasta. Veljessotaakin on käytetty, mutta onpa puhuttu punakapinastakin. Joka tapauksessa valkoiset ja punaiset taistelivat silloin siitä, mihin suuntaan maatamme aletaan kehittää.
Talvisodasta on yksimielisyys, mutta onko jatkosota oikea termi kuvaamaan toisen maailmansodan aikaa. Oliko kysymys tosiaan erillissodasta Saksan rinnalla? Lapin sota on viime kahakka, mutta nimenä se hyväksytään yleisesti.
Ei ole ihme, jos nuorten tietous historian käänteistä on heikkoa tai vääristynyttä, kun jokainen puhuu sukunsa linssien läpi elettyä aikaa.
Voidaanko sotiemme nimet saada neutraaleiksi?
Suomen sota - sisällissota - talvisota - jatkosota - Lapin sota.
Suomen sodasta vallitsee yksimielisyys, mutta sisällissodasta ei. Jotkut puhuvat vapaussodasta ja toiset luokkasodasta. Veljessotaakin on käytetty, mutta onpa puhuttu punakapinastakin. Joka tapauksessa valkoiset ja punaiset taistelivat silloin siitä, mihin suuntaan maatamme aletaan kehittää.
Talvisodasta on yksimielisyys, mutta onko jatkosota oikea termi kuvaamaan toisen maailmansodan aikaa. Oliko kysymys tosiaan erillissodasta Saksan rinnalla? Lapin sota on viime kahakka, mutta nimenä se hyväksytään yleisesti.
Ei ole ihme, jos nuorten tietous historian käänteistä on heikkoa tai vääristynyttä, kun jokainen puhuu sukunsa linssien läpi elettyä aikaa.
Voidaanko sotiemme nimet saada neutraaleiksi?
Suomen sota - sisällissota - talvisota - jatkosota - Lapin sota.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Kuvaa hyvin sitä, miten punikit ryhtyivät sotaan itsenäistä Suomea vastaan toteuttaakseen haaveensa liittymisestä Neuvostoliittoon. Sen törkeämpää tekoa ei itsenäiselle valtiolle voi enää juuri tehdä.
Maanpetossota kuvaisi tätä aika hyvin.
Maanpetturuudestahan siinä oli aina kyse, kommunismiin siirtymisestä hinnalla millä hyvänsä. Kaikkein pahinta on se, että punaisten sympatisoijissa on edelleenkin sellaisia hölmöjä, jotka eivät ymmärrä miten kommunistit vain hyväksikäyttivät heitä omien tavoitteidensa toteuttamiseksi.
Kuten Venäjälläkin, vallankumous tarvitsee hyväuskoiset hölmönsä. Suomessa tämä hölmöys vain oli niin pitkällä, että osa ei edes ymmärtänyt minkä takia oman isänmaansa petti.
syntyi vasta vuonna 1922.
---
Historiasta kiinnostuneen on hyvä yrittää välillä unohtaa elävänsä erehtymättömän viisaassa ja täydellisessä maailmassa, ja koettaa nähdä asioita tarkkailemansa aikakauden näkökulmasta niin, että koettaa olla tietämättä, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan.
Ahaa, se siis varmaan tarkoittaa sitä ettei punakapinaa koskaan tapahtunutkaan, kuten myös ei Venäjän vallankumoustakaan. Ehkä jopa sosialismi kokonaisuudessaan jäi syntymättä, tämän suuren paljastuksesi johdosta.
"koettaa nähdä asioita tarkkailemansa aikakauden näkökulmasta"
Niin, sosialistista vallankumousta siinä oltiin luomassa, niin Suomen kuin Venäjänkin punaiset, muuttuuko tuo sitten miksikään sen suhteen koska valtio lopulta saatiin perustettua ja mikä sen nimeksi tuli.
Suomen, niin kuin Venäjänkin, punaisille ei ollut muuta johtajaa kuin Lenin eikä muuta isänmaata kuin sosialismi siellä missä se onnistutaan toteuttamaan. Väkivalloin tässä onnistuttiin Venäjällä mutta onneksi ei Suomessa, tosin Herthan ja kaltaistensa suureksi harmiksi.
Voi vain miettiä miten sokea on ihminen, joka ei ole Neuvostoliiton historian kulusta ja surkeasta lopusta mitään oppinut.
Mutta tervetuloa kertomaan omat katkerat panoksesi historian kulusta silti. Sivuääniä tarvitaan aina, silloinkin kun ne yritetään navanaluslyönneillä kuuluviin saada.
Kannattaa hieman suomettua nyt, kun tuollainen sana on keksitty ja sovitella sanojaan. Toki vasemmistossa oli paljon isänmaallisia ihmisiä mukana, sillä kaikki eivät suinkaan halunneet Venäjän kainaloon.
Jo kesällä 1917 eduskunta hyväksyi demarien aloitteesta valtalain, jolla keisarin valtaa siirrettiin eduskunnalle, eikä hyväksytty Venäjän väliaikaista hallitusta tsaarin sijalle. Oikeisto tyrmäsi hankkeen Venäjän asettaman kenraalikuvernöörin avittamana, koska pelkäsi vasemmiston saavan liiaksi kannatusta myöhemmin vaaleissa.
Kun työväestö ei saanut eduskunnan kautta etujaan ajettua, ihmiset pettyivät ja niinpä vasemmisto menetti enemmistönsä eduskunnassa. Syitä oli siis yhtä lailla syissä kuin sepissä siihen, että sisällissota puhkesi.
Mikä oli niin epäselvää?
"Paljastus"?
Unohda, ja mene takaisin lukemaan Aku Ankkaa.
Uskalla kestää historian tajua.
Hertha ei usko että rakenteilla olevan talon pystyttämiseen on mahdollista osallistua. Ei tässä mitään epäselvää ole, epätoivoinen historian vääristelysi vain naurattaa.
Ajattelitko valehdella pois sen mitä Suomen punaiset olivat tekemässä, vai sen mitä Venäjän punaiset olivat tekemässä. Koita päättää.
Etkö todellakaan ymmärrä lukemaasi?
Harrastan historian tarkastelua, en vääristelyä.
Sille en mitään voi, etteivät kaikki ymmärrä lukemaansa. Ja historian taju on vielä erikseen.
Hyväksyn ketjun. Jatkosota oli suurimmalle osalle talvisodan looginen jatke niissä oloissa (ehkä jollekin AKS-tyypille jotakin heimosotaa ja kommunisteille tietysti operaatio Barbarossaa).
Sisällissota on neutraali nimi, vaikka joku kansalainen alkaisikin "kapinoida" ja toinen maata "vapauttaa" toisuskoisista ja ulkomaalaisista. Sisällissodasta on kuitenkin kysymys.
Talvisodan jälkeen tehtiin Moskovan rauha.
Jatkosodan jälkeen tehtiin välirauha.
Pariisin rauhansopimus tehtiin 1947.
Jotenkin tuo "Moskovan rauha" on kyllä aika kuvaava...
Talvisodan jälkeen solmittiin Moskovassa rauha, josta se sai nimensä. Mutta välirauhakin solmittiin samassa kaupungissa ennen toisen maailmansodan loppua, kun huomattiin, etteivät akselivaltiot voita sotaa.
Onko nimistä erimielisyyttä? Ei kai, vaan ne on kaikille samat riippumatta siitä, mitä puoluetta kannattaa.
Välirauha aloitti välirauhan ajan.
Lopettaisin tällaisen pilkunviilaamisen täysin, jos olisin tsaari. Onnekseni en ole, mutta ihmetellä täytyy ihmisten intohimoja näissä kysmyksissä.
Suomalaisina voisimme päättää, että meidän omasta historiasta käytettäisiin sellaisia nimityksiä, jotka jäävät helposti mieleen. Siis Suomen sota - sisällissota - talvisota - jatkosota - Lapinsota. Toinen maailmansota alkoi meillä jo talvisodasta, kun Stalin hyökkäsi kohti.
Talvisota päättyi Moskovan rauhaan ja jatkosota välirauhaan, jonka vuoksi saksalaiset ajettiin kamaraltamme kotimaahansa. Sisällissota päättyi silloin, kun Väinö Tanner otti valkoiset joukot vastaan. (muistaakseni Helsingissä, mutta en ole varma.)
Suomen sota päättyi autonomian alkuun ja suuriruhtinaskunta päättyi itsenäisyyteemme.
Eivätkö nämä ole aika selkeät nimet ja kaikkien hyväksyttävissä?
Suomen sota - sisällissota - talvisota - toinen maailmansota - Lapin sota.
Voin ihan hyvin hyväksyä korjauksesi, sillä toinen maailmansota on myös neutraali ilmaus.
"Suomen sota - sisällissota - talvisota - toinen maailmansota - Lapin sota."
rauhansopimus osapuolet. Nimittäin meille kaikille ei ole ihan selvää esim. mitkä osapuolet olivat sisällissodan rauhansopimuksen sopimusosapuolet.
En tarkoita ollenkaan vapaussotaamme ja Tarton rauhaa jossa osapuolena oli Neuvosto-Venäjä.
Siis missä sovittiin sisällissotamme rauha, mitkä olivat sisällissodan osapuolet jotka asiakirjan allekirjoittivatkaan?
Minä en nielaise tuota jatkosodan korvaamista.
Talvisota, kuten Puolan valtaus olivat erillistaisteluita, mutta myös toisen maailmansodan esinäytöksiä.
Maistellaan: "Talvisodan jälkeen oli välirauha, jonka jälkeen Suomi osallistui toiseen maailmansotaan."
"Toisessa maailmansodassa 1941-1945 Suomi soti ensin Neuvostoliittoa, sitten Saksaa vastaan Suomen Lapissa."
Nimittäin Lapin sota on assimiloidusti osa toista maailmansotaa. Mitä muuta se sitten oli? Ne ovat omia nimityksiä omille taisteluille.
Jatkosota kuvaa parhaiten sen luonnetta, vaikka joillakuilla on elämäntehtävänä saada Suomesta Hitlerin vasalli ja keskitysleirien vahtikoira. "Jatkosota" kun kuulostaa pahasti talvisodan jälkeiseltä välttämättömyydeltä. Mutta kun se oli sitä (Suomella ei ollut kauppareittejä). Ainoastaan toisin olisi voinut valita. Neuvostoliitto? Fy fan, sano vaasalainen.
sopimus osapuolia ei olla vielä löydetty?
Ketkä olivat punaisen osapuolen rauhansopimuksen allekirjoittajat?
Olisikohan tuossa sisällissodassa käynyt niin, että valkoiset voittivat sen totaalisesti? Jos sisällissodassa kirjoitetaan rauhansopimus, sisällissota päättyy hävinnen osapuolen kannalta edes jonkinlaiseen saavutukseen. Näin ei Suomessa käynyt, vaan punaiset hävisivät niin täydellisesti, ettei ollut enää olemassa mitään vastapuolta valkoisille, joiden kanssa olisi ollut tarvetta tehdä mitään "sopimuksia".
Suomen irtaantuminen venäjästä ei tapahtunut aivan rauhanomaisesti. Venäjän armeijaan kuuluneita henkilöitä osallistui sisällisotaamme hyvin paljon ja, vaikka Venäjän joukot lopulta poistuivat ja poistettiin maasta, Suomesta tehtiin sotaretkiä Venäjän puolelle (Aunuksen retki). Näiden erimielisyyksia sopimiseksi ja rajan lopullisen sijainnin määrittämiseksi (raja muuttui hieman) Suomi ja Venäjä solmivat Tartossa rauhan. Tämä oli molempien maiden tahto, jolla suhteemme saatiin jotenkuten normalisoitua. Mistään sisällissodan tai "vapaussodan" rauhansopimuksesta ei ollut kysymys.
" Suomi ja Venäjä solmivat Tartossa rauhan. Tämä oli molempien maiden tahto, jolla suhteemme saatiin jotenkuten normalisoitua. Mistään sisällissodan tai "vapaussodan" rauhansopimuksesta ei ollut kysymys. "
Mikä tai minkä sodan rauha mielestäsi solmittiin Tartossa?
" Tarton rauha solmittiin Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä 14. lokakuuta 1920 maiden välisen rajan vahvistamiseksi, sodan päättämiseksi ja suhteiden luomiseksi. "
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tarton_rauhansopimus
Suomi sai vapauden Tarton sopimuksen myötä.
Saas nähdä saako Etelä Ossetia vapauden Venäjästä.
Tartossa solmittiin rauha, jossa päätettiin sotilaalliset vihamielisyydet Venäjän ja siitä irtaantuneen Suomen välillä. Jos tarkoitit vihjata, että siellä sovittiin rauhasta Suomen sisällissodassa, olet täysin hakoteillä. Sisällisota oli päättynyt ja kauan aiemmin.
Etelä-Ossetia, joka ei kuulu asiaan mitenkään, on halunnut vapautua Georgiasta jo 1990-luvun alusta alkaen. Siis Georgiasta, ei Venäjästä. Tshetsenia on sellainen alue, joka taas on aktivisesti halunnut vapautua Venäjästä suurinpiirtein yhtä kauan. Kumpikaan ei ole onnistunut pyrkimyksissään.
Eikö Tarton rauha ollut jo Neuvostoliiton aikaa?
Samapa se, mutta venäläisten kanssa päästiin silloin sopimukseen rajakiistoista itänaapurin kanssa. Suur-Suomi jäi hieman vajaaksi, koska Itä-Karjalan kohtalosta ei kyetty sopimaan.
Suomen itsenäisyys tunnustettiin jo Leninin johdolla paljon aiemmin. Stalin halusi hieman pienentää aluettamme onnistuenkin, sillä jatkosodan päätteeksi menetettiin Petsamokin.
Sisällissota päättyi, kun Väinö Tanner otti valkoiset joukot vastaan, vaikkei papereita ole kai missään allekirjoitettu. Itse asiassa venäläiset taisivat antaa saksalaisille luvan auttaa valkoisia Suomessa, jos oikein muistan.
Olisiko muka punaiset halunneet Suomen irralleen ja itsenäisiksi Neuvosto-Venäjän bolsevikeista? Punaiset eivät olisi saaneet Suomea vapaaksi venäläisten vallasta. Samala tavalla tulee varmasti käymään Etelä Ossetiassa, maa ei tule koskaan itsenäiseksi, koska Venäjä on se joka siellä määrää mitä puhutaan ja mitä kuunnellaan ja mitä tehdään.
Että kyllä se VAPAUSSOTA oli.
Sisällisodassa taistelevat saman valtion kansalaiset toisiaan vastaan.
Vapaussodasta on kyse silloin, kun jokin valtion osa pyrkii irrottautumaan emovaltiosta, eikä pääse siitä irti kuin sotimalla ja lisäksi saavuttaa tavoitteensa.
Vapaussodaksi ei normaalisti kuvata sotaa, jossa häviö sodassa johtaisi maan itsenäisyyden menetykseen. Vapaudestahan siinäkin taistellaan. Esimerkiksi Talvisodassamme taisteltiin vapautemme puolesta tai Neuvostoliitto taisteli Saksaa vastaan säilyttääkseen itsenäisyytensä. Näitä ei normaalissa kielenkäytössä sanota vapaussodiksi.
Suomi oli itsenäinen, myös Venäjän tunnustama valtio, kun sisällissotamme alkoi. On mahdollista, että Suomi olisi sodan toisessa lopputuloksessa mahdollisesti menettänyt kokonaan itsenäisyytensä. Tämä ei, vaikka tuohon uskoisikin, tee selvästä sisällissodasta vapaussotaa.
Ironisesti kyse tietenkin oli vapaussodasta, koska mitä ilmeisimmin kummankin sotaakäyvän osapuolen sotilaat tosiaan kokivat taistelevansa vapautensa puolesta. Toisen vapaus oli silloin toisen orjuutta, ainakin noissa ajan kuumenneissa mielissä.
Vapaussota ei alkanut koskaan, mutta oikeisto suunnitteli sitä perustamalla suojeluskuntia. Pitää muistaa sekin, että ensimmäinen maailmansota riehui noihin aikoihin ja Venäjällä puhkesi vallankumous.
Sisällissota on ainoa oikea vaihtoehto, sillä valkoisilla oli varma tieto saksalaisten avusta jo etukäteen. Itänaapurihan neuvotteli siihen aikaan rauhasta saksalaistenkin kanssa.
Mielestäni ainoa sota noista jonka nimeen liittyy arvolautauksia on vuoden 1918 sota. Jatkosota ei enää sisällä samanlaisia konnotaatioita kuin 70-luvulla, jolloin neukuille piti selitellä asioita parhain päin. Meille suomalaisillehan se oli Talvisodan jatko monessakin mielessä, revanssiyritys, joka päättyi niin kuin päättyi. Toinen maailmansota nimitys jatkosodalle ontuu, koska sekä Talvisota että jatkosota olivat osa toista maailmansotaa, aivan kuten Lapinsotakin. Kenellekään tuskin enää tuottaa mitään tuskaa myöntää, että jatkosodassa olimme Saksan liittolaisia. Jokaiselle asiaan edes pikkuisen perehtyneelle se on itsestään selvää, eikä vaadi mitään nimenmuutoksia. Vuoden 1918 sodasta olen aina käyttänyt ja tulen käyttämään termiä sisällissota, koska se oli sellainen. Totta, punaisia avustivat venäläiset ja bolshevikit, mutta saksalaiset avustivat valkoisia. Pääosa sotijoista ja merkkihenkilöistä oli kuitenkin suomalaisia, joten kyseessä oli mielestäni sisällissota. Se, että sota alkoi punaisten noustessa kapinaan, ei muuta arviotani. Siis: Suomen sota, sisällissota 1918, Talvisota, Jatkosota, Lapinsota.
"Kenellekään tuskin enää tuottaa mitään tuskaa myöntää, että jatkosodassa olimme Saksan liittolaisia."
Tuon myöntävät kaikki, se on selvää. Minä voin myöntää senkin, että olen kiitollinen niille saksalaisille jotka auttoivat Suomea torjumaan Neuvostoliiton yritykset miehittää Suomi.
Eihän saksalaiset auttaneet suomalaisia talvisodassa ainakaan virallisesti, kun miehitystä itänaapurin toimesta yritettiin 1939-1940.
Sen jälkeenhän Neuvostoliitto tai Venäjä ei ole maamme miehitystä yrittänyt.
"Sen jälkeenhän Neuvostoliitto tai Venäjä ei ole maamme miehitystä yrittänyt."
Noinhan sinulle komsomol-koulussa opetettiin.......
Muista uusia Комсомольская правда tilauksesi, loppuvuosi menee taas yllättävän nopeasti.
Pahimmassa tapauksessa joudut täysin uutispimentoon. Vain lukemalla säännöllisesti Комсомольская правда lehteä pystyt säilyttämään komsomol-koulussa saamasi upean ideologian puhtaana. Varmista, että saat tietää totuuden maailman tapahtumista. Porvari-lehdistö yrittää kyllä parhaansa mukaan valehdella sinulle. Olet varmasti huomannut, että Venäjän oikeutut sotatoimet Georgian vapauttamiseksi on uutisoitu täysin väärin suomalaisessa mediassa.
Talvisota toki syttyi Stalinin halusta vallata maamme ja senkin vuoksi, että saksalaiset lupasivat venäläisille luvan tulla maahamme. Apu oli vähäistä, mutta tuiki tarpeen.
Neuvostoliitto valtasi talvisodan jälkeen eli jatkosodan päätteeksi meiltä vielä lisää maata itärajalta. Petsamo menetettiin ja Porkkala vuokrattiin, minkä lisäksi me maksoimme huikeat sotakorvaukset.
Noiden tapahtumien jälkeen on ollut yöpakkasten ajat ynnä muut painostuskeinot käytössä, joten olemme saaneet taipua moneenkin otteeseen rautaisan otteen alla. YYA-sopimus velvoitti meitä myös aikansa.
Itseasiassa siihen YYA sopimuksen sotilaalliseen pykälään oli jemmattu lausemuotoilu, joka olisi tositilanteessa tarjonnu Suomelle mahdollisuuden kieltäytyä Neuvostoliiton "sotilaallisesta avusta" tai sen vaatimuksista. Sopimuksen kyseisessä kohdassa todettiin "mikäli Neuvostoliitto ja Suomi YHDESSÄ katsovat, että..." Ja Suomellahan ei ollut koskaan mitään aikeita katsoa NLn kanssa mitään yhdessä. Kekkonen torjui ehdotukset yhteisistä sotaharjoituksista useaan kertaan mm. 1978, kun nuoremmat poliitikot mm. Ilkka Kanerva jne eivät nähneet asialle mitään periaatteellisia esteitä. Sama jatkuu vieläkin, nyt vaan peesaillaan Brysseliä minkä ehditään.
Minulle Vapaussota on neutraali - ja erittäin positiivinen nimi. Suomalaisilta jäi kokematta "sosialistinen onnela".
Sotien nimeäminen vaihtelee melkoisesti ja onhan muistettava ettei kansallisvaltioita ole ollut kovin pitkään. Suomen sotakin oli Ruotsin ja Venäjän välinen ja myös Napoleonin vaatima toimi Ruotsin pakottamiseksi mannermaan saartoon. Ruotsissa sitä kutsuttiin Suomen sodaksi. OHL ja Ludendorf keksivät Leninin lähettämisen Pietariin 1917, vallankaappaus sainimensä myöhemmin kuten Neuvostoliittokin sisällissodan jälkeen. OHL nimesi operaation Suomessa "Finnlands Freiheitskrieg" nimellä ja Ludendorff hieman ihmetteli sen omaksumista Suomessa ja Saksa Suomen alistamista Saksan sotaan. Jatkosota oli aluksi kesäsota ja talvisota oli vapaussodan jatkosota, mihin jouduttiin ottamaan punikkejakin rintamalle. Kesäsota muuttui jatkosodaksi myös Vienan ja Suur-Suomen vapauttamiseksi vielä sodan aikana ja sitten myöhemmin talvisodan jatkosodaksi.
Suomen Sota voisi olla osa Napoleonin sotia ja Fergusonin tapaan katsoa 1914-1945 olleen Eurooopan sota, mikä laajeni kahdesti maailmansodiksi. Suomen taistelut 1918 ja 1939-1944 Euroopan sodan osina olisivat sitten 1918 sisällisota suomalaisten kesken ja Saksan operaatio Suomen itsenäistämiseksi Brest-Litowskyn sopimuksen mukaisesti. Talvisota olisi näin Hitler-Ribbenropin sopimuksen mukainen sota N-liittoa vastaan, Karjalan sota jos halutaan välttää talvisota nimeä ja jatkosota osana Barbarossaa voisi olla sen jatkosota. Karjalan sota olisi siis 1939-1944 Suomen kannalta erillissota, Saksan kannalta osa Barbarossaa ja Nliiton kannalta sitä vain jatkosodan osalta. Neutraalein olisi tietysti vuosilukuina erotettu nimitys tai vanhaan tapaan nimetä sotamme Mannerheimin sodiksi. Itse kannattaisin tätä selkeää ilmaisua, siinä olisi jotain suomalaista ja hän on edelleenkin suurin suomalainen monelle.
Suomen sota - sisällissota - talvisota - jatkosota - Lapin sota. Selkeä ja paras valinta, jos haluamme, että lapsemme oppivat historiansa hyvin. Kiihkoilematta voidaan jo kertoa, miksi sisällissotakin syttyi, sillä aikaa on vierinyt tarpeeksi. Selkeys helpottaa oppimista.
Kaikki itsenäisyyden ajan sotamme ovat olleet osa suurten valtioiden välistä riitelyä, missä olemme joutuneet pakon edessä taistelemaan omasta kamarastamme. Mielestäni helpottava tieto siinä mielessä, että olemme itsenäisinä olleet melko rauhantahtoisia kaikesta huolimatta.
Tietysti meilläkin on ollut yksilöitä, jotka ovat halunneet sotia. Toisaalta valtiomme johto on joskus ollut jopa liiankin sinisilmäistä ennen suuria kahakoita, koska ei ole seurattu tarpeeksi tarkoin yksinvaltiaiksi pyrkivien toimia.
Meillä poliittiset puolueet on veistetty yhdestä puusta, mutta silti meillä pidetään yllä ristiriitoja, jotka joutaisi jo unohtaa. Kovin mukava olisi saada itsenäisyytemme satavuotisiin juhliin sellainen teos, joka olisi valtiostamme kertova selkeä ja kiihkoton juhlaopus jälkipolville.
Henkilöpalvonnan jättäisin menneisyyteen, vaikka kieltämättä kaapin päälle nostetuilla on ollut suuri merkitys kansamme kohtaloihin. Onneksi meillä on ollut sotilaita silloin, kun heitä on tarvittu. Erikoisen taitavana presidenttinä pidän Paasikiveä, joka taiteili rauhan asialla äreänä ukkona itänaapurissa neuvotellen.
Olisko näin:
1808-1809 sota
1918 sota
1939-1940 sota
1941-1944 sota
1944-1945 sota
Kehvelin mukavat nimet muutoin, mutta kaikilla ei ole numeromuistia. Tiedän sen pääkoppani hataruuden vuoksi, koska aina joudun miettimään kauan ennen kuin rohkenen mainita lukuja.
Suomen sota kertoo kaikesta huolimatta sen, että silloin kahakoitiin maamme peruskivi. Sisällissota nimenä selkeyttää silloisen sodan luonnetta, koska kummallakin rintamalla oli isänmaallisia ihmisiä.
Talvisota kertoo sadasta kylmästä päivästä, joten se kertoo niistä pakkasistakin, jotka juuri tuolloin olivat purevat. Jatkosota on nimenä neutraali, mutta osoittaa sen, että toinen talvisota alkoi tällä rintamalla jo aikaisessa vaiheessa. Lapin sota oli käänne kohti läntisiä arvoja, mikä sopii hyvin meille, koska lähetimme neljään tuuleen viestin halustamme elää vapaina.
Neutraali nimi ei ole tärkeä. Vuoden 1918 tapahtumilla on monta nimeä, minulle se on Vapaussota tai Punakapina. Muut saavat kutsua sitä ihan miten haluvat.
Neutraalit nimet sodista kouluissa taitavat olla jo käytössä. Kenen etuja tunteisiin vetoavat tunnepohjaiset nimet hyödyttävät?
Historiaa voi kirjoittaa joko siten kuin tapahtui tai värittäen sitä oman mielipiteen mukaan.
Olisi loogista katsella sotia samallalailla, mikäli Napoleonin aikaista Suomen valloitusta, nimetään "Suomen sodaksi", niin silloin muitakin sotia pitäisi katsoa kansallisesta näkökulmasta.
Silloin 1918 sota voisi olla esim. kansalaissota, tai Suomen sisällissota, jolloin Talvisota, jatkososta ja Lapin sota olisvat luonnollista jatkoa edellisiin.
Toisaalta, mikäli Venäjän suorittamaa 1807-8 tapahtunutta sotaa katsellaan kokonaisuuden kannalta, eli osana Napoleonin sotia, joihin Venäjäkin sekaantui, niin silloin 1918 sota voisi olla Suomen vapaussota tai esim. Venäjän sisällissota tai punakapina, ehkä pelkkä kapina.
Talvisodan nimi ei nytkään muuttuisi, toisaalta jatkosodasta voisi tulla toinen maailmansota, johon niveltyisi Lapin sotakin yhtenä osana.
Termit (ja historialliset totuudet) ovat nyt jotenkin sekaisin.
Vuosina 1939 - 1945 käytiin maailmassa toista maailmansotaa. Suomi joutui mukaan tähän sotaan hyvin nopeasti maailmansodan alettua (Saksan hyökkäys Puolaan). Ensin Saksan ja Neuvostoliiton sopimuksen perusteella, jolloin Venäjä yritti miehittää maamme (Talvisota) ja myöhemmin Suomen pyrkiessä selviämään jouduttuaan Saksan ja Neuvostoliiton puristuksiin. Siiryimme Saksan puolelle ja ryhdyimme valloittamaan Talvisodassa menettämiämme alueita sekä Itä-Karjalaa (Jatkosota). Lopulta viimeisin sotamme toisessa maailmansodassa oli, onnistuttuamme irrottautumaan täydelliseen romahdukseen kulkevasta Saksasta ja saatuamme tehtyä rauhan Neuvostoliiton kanssa, sota maassa olevia Saksan joukkoja vastaan (Lapin sota).
Toinen maailmansota siis koostuu osaltamme kolmesta sodasta: Talvisodasta, Jatkosodasta sekä Lapin sodasta. Näiden kuvaaminen kolmena erillisenä sotana on oikeutettua, koska niissä ensimmäisessä ja viimeisessä Saksa oli vihollisleirissä, ensimmäisessä ja toisessa Neuvostoliitto vastustajanamme ja viimeisessä Neuvostoliitto samalla puolella kanssamme. Näiden sotien erilaisuus vihollisten ja liittolaisten kannalta ei poista sitä tosiasiaa, että kaikki ne olivat osa suurempaa kokonaisuutta, toista maailmansotaa.
Jonkin näistä kolmesta sodasta nimeäminen toiseksi maailmansodaksi olisi paitsi historiallisesti valheellista myös erittäin sekavaa, koska toinen maailmansota on terminä hyvin vakiintunut, eikä sillä tarkoitta missään jotain pientä erillistä sotaa.
Ajatukseni ovat prikulleen samat, mutta arvelin taannoin voivani hyväksyä terminä toisen maailmansodankin, vaan nyt ajatellen, käsitys selkiytyi entisestään. On oikein jakaa toinen maailmansota kolmeen osaan: talvisotaan - jatkosotaan ja Lapin sotaan.
Termit ja historialliset totuudet voisi kuvata juuri esittämälläsi tavalla, sillä vihollisemme vaihtui toisessa maailmansodassa koko ajan. Milloin olimme milläkin puolella, kun oli pakko.
Yleisesti voi kysyä miksi tämä maa haluaisi sotia?