Unessa kuoleminen?

..mutta voin hyvin kuvitella. Kun näet unia, käyt läpi elämäsi päiviä. Unet ovat nk. terapeuttisia, jotta ymmärtäisit itseäsi ja elämääsi paremmin.

Olen itsekin pohtinut mistä johtuu, kun hätkähdän hereille.. Luulen sen johtuvan siitä, että ego luulee kuolevansa.. Käytän psykologisia termejä, koska ne ovat jotenkin havainnollisempia kuin hengelliset sanat. Voisin kai sanoa, että ego= minä luulee kuolevansa.
Egon täytyykin kuolla, koska se kantaa mukanaan vanhoja asioita, joita ei voi raahata mukanaan koko elämänsä ajan. Lapsenahan opimme kaikenlaista kasvattajiltamme, mutta ne opit osoittautuvat jossain vaiheessa joko oikeiksi tai vääriksi.

Muutos on se sana, jota käyttäisin tässä kohtaa. Eli egon on muututtava kuoleman kautta. Kuoleminen tarkoittaa vain sitä, että hylkää väärät ja vanhat ajattelutapansa, asenteensa ja tunteensa. Kun ne vanhoina ovat kuolleet, voi oppia uutta. Eli hengellisellä sanalla "ylösnousee". Ylösnouseminen tarkoittaa sisäistä muuttumista (ajatukset ja tunteet uudistuvat). Tässä kohtaa tuon hengellisen termin "Jumala", joka on rakkaus. Eli kaiken ytimenä on Jumala. Rakkaus ilmenee meissä ennemmin tai myöhemmin.

En tiedä kuinka moni allekirjoittaa tämän hajatelmani, mutta luulisin, että pääset tästä jotenkin eteenpäin.

Energiakehomme ei kuole niinkuin fyysinen kehomme ja siksi sen muistiin ei jää mitään lopullista "kuolemaan" koska sellaista ei sinänsä ole. Veikkaan että nämä unet voivat liittyä edellisten elämiesi kokemuksiin. Tunnetilat jäävät energiakehon muistiin ja käyt niitä läpi unissasi. Sielutyyppisi voi olla soturi jolloin useimmiten olet elänyt sotilaana. Et tietenkään ole ollut Irakissa sotimassa mutta kysymys on tunnetilasta jota käyt läpi unissa.

Tunnetiloja voi puhdistaa erilaisilla meditaatio harjoituksilla. esim http://www.selfinlight.com/5step.html

Ihminen kokee kahdenlaista univaihetta. En nyt muista, kumpi näistä kahdesta oli se REM-uni. Mutta toisessa univaiheessa unet ovat arkisia, tavanomaisia. Silloin ei ole mitään hätää. Toisessa univaiheessa unet ovat näitä hurjia putoamis- ja lentounia ym. Tämän univaiheen kohdalla suojamekanismi toimii siten, että kehon lihaksisto lamaantuu. Tämä estää unissakävelyn, ja esimerkiksi ikkunasta ulos hyppäämisen univaiheen aikana. Tästä ilmeisesti myös johtuu ns. unihalvaus, jota useampi joskus kokee; on hereillä, mutta ei pysty liikuttamaan itseään. Herää liian nopeasti, eikä keho ehdi mukaan. Tästä johtuu myös se, kun usein kun pakenet jotakin unessa, olet voimaton ja liikkeesi ovat hitaita. Kehon lamaannus tulee unen läpi.

Muunlaisesta suojamekanismista en tiedä. Mutta en usko, että kuolet oikeasti, jos unessa kuolet. Paitsi ehkä pelästyksestä sydänkohtaukseen.

En tiedä onko tällaisia suojamekanismeja, mutta itse olen kuollut unessani. Tuo kuolema oli aivan rauhallinen.
Ylipäätään koen, että jos kuolevalla on rauhallinen mieli ruumiinsa jättäessään niin se on rauhallinen myös myöhemmin.

Vain ne kuolevat jotka elävät aineellisen ruumiinsa todellisuudessa. Tuokaan kuolema ei ole muuta kuin musta aukko koetussa tietoisuudessa. Kukaan ei kuole lopullisesti vaikka niin uskoisikin. Nimittäin se on itselle totta mihin itse uskoo.

Myös silloin kun ihminen syntyy tänne aineellisuuteen sielu kadottaa sen sielunsa tietoisuuden joka sillä on ollut itsestään. Jotkut kadottavat sen koko siksi ajaksi kun täällä ovat, jotkut palaavat takaisin sielunsa tietoisuuteen eivätkä enää kiellä itseään.

Minusta on tärkeää, että ei sokeudu tämän maailman todellisuuteen.

Sanotaan, että uni on kuoleman pikkuveli. Uskoon ken tahtoo.

Olen kuollut unessani, kuoleman jälkeen tuli sysimusta pimeys ja tyhjyys, heräsin omaan huutooni.

kyllä voit unessa kuolla, mäki oon kuollu pari kertaa ku oon tippunu unessa vuorelta (todella aidon tuntusta se pudotus) ja kuollu enkä oo heränny.

mutta sellanen mekanismi on että jos uni meinaa mennä liian syväks uneks niin aivot lähettää herätteen siten että jalka voi nykiä vähän, en muista kumpi jalka nykii.

Oli yo. kavelin unessa metsapolkua etelaan. Metsa oli kuusimetsaa ja korkeampaa kuin suomessa.

Oli kesa ja yo myos pimeampi kuin suomessa. Oli mukavan lammin. Olin pakomatkala jostakin ja kaasuin vasyneena polulle. Loysin mkopeloinalla
littean kiven panalustaksi ja nukuin kui tukki.

Siis unessa nukahdin toiseen uneen.

..Herasin unessa lintujen lauluun.,muta nukuin edellen ensimmaista unta. Katselin istualtani ymoparileni, ja paani takana oli raamatunaikainen Roomalainmen sotilas maassa kummallisessa asennossa. Aivankuin han olisi kuollut kesken iskuaan, jola olisi kyonyt paani irti nulkluessani. Miekka oli kirvonnut hanen vasemmasta kadestaan ja han moli kuollout kesken iskuaan. Sotilaassa ei ollut verinaarmua, muta kuollut han oli.

Siten mkatsin eteenpain polkua pitkin. Edessa oli aho jossa naytti olevan kaksi heinapiikkirivia kauas toiseen metsanrajaan.
juuri silloin auringonvalon ensimaiset sateet tavoittivat seipaat, jotka olivatkin kultaa..l

Ensimaisten piikkien edessa naytti olevan transparent,kumarainen, parrakas vanha mies,
Mies katosi kun yritin katsoa tarkemmin..
Miehella oli harmaanruskea kaapu.

Jos puuhailet pahojen asioiden (esim. kauhuleffat, -pelit, porno) parissa, suorastaan kutsut demonisia voimia luoksesi. Totta ne silloin tulevat myös uniisi, aina vaan enemmän ja enemmän ja valtaavat sinut lopulta kokonaan. Jos tai kun pakenet päihteisiin, paholainen pääsee rusikoimaan sinua ja vetää sinut aina vaan syvemmälle pahuuteen ja paatumukseen. Sitäkö haluat?

Matt. 12:34-35
34 Te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te saattaisitte hyvää puhua, kun itse olette pahoja? Sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.
35 Hyvä ihminen tuo hyvän runsaudesta esille hyvää, ja paha ihminen tuo pahan runsaudesta esille pahaa.

Tuo sana, sydämen kyllyydestä suu puhuu, tarkoittaa myös ajatuksia, sillä puhut ja puuhailet sitä mitä ajattelet. Jos jatkuvasti ruokit mieltäsi kauhulla, se hallitsee sinun uniasikin. Haluatko todella sitä?

Minäkin uskoin siihen että jostakin syystä unissa ei koskaan kuole, vaikka olisi lähellä.
Olin väärässä.
Minä olen kaksi kertaa kuollut unessa.
Ensimmäisellä kerralla minua ammuttiin teloitustyyliin käsiaseella päähän ja toisessa unessa merirosvot lävistivät sydämeni miekoilla.

Ensimmäinen oli aika järkyttävä. Kirjaimellisesti tuntui kuin koko pää olisi räjähtänyt ja hirveän kova pamaus. Kaikki sumeni.
Jonkun ajan kuluttua heräsin ja tajusin että se oli unta.

Unessa on tullut kuoltua useampia kertoja. Viimeksi kuolsin Syyriassa syyrialaisena sunnimuslimina, kun panssarivaunu ajoi meidän talon pihaan ( T-72 ) . Pakenin tuossa elämässä taloon, mutta ne tuli ja ampuivat minut.

Tämä uni oli tiettävästi takauma erään todellisen syyrialaisen sunnimuslimin elämästä. Muuten tätä ei oikein voi järkevästi selittää.

Toisen kerran samaistuin kuolevaan, kun jokunen vuosi sitten Ruotsin korkeimmalla vuorella Kebnekaisella kuoli eräs vuorikiipeilijä. Näin miten asia tapahtui, mutta en kärsinyt. Hän ei ollut aloittanut vielä kiipeämistä. Sai telkkarin kokoisen kivenlohkareen päähänsä ja läks valon maille. Häntä (minua siinä unessa, koska olin samaistunut kaveriin) koetettiin pelastaa, muttei se onnistunut. Kuolin.

Yogananda niminen joogi kertoilee myös, että samaistui kerran kuolevaan niin että kuoli tämän mukana. Heräili sitten henkiin, koska samaistuja ei ollut tietenkään kuollut, pelkkä kuolija vain.

Ihmeellinen ovat ihmisen psykologiset toiminnot. Meillä kaikilla nämä käytössä, mutta kaikki emme muista. Muistaisimme menneet elämämmekin, jos olisimme syvimmässä unessa hetkenkin verran tietoisia.

Tähän hetkeen pomppasi seuraavanlainen teoria ex-tempore:

1. Osa unista on takaumia henkilön päivätajunnan kiinnostuksen kohteista: esim. jos olet kirjoitellut kuolema-palstalle, tulet mahdollisesti käsittelemään unissakin kuolema-aihetta. Tai olet lukenut kirjaa, katsonut uutisia, jne.
2. Osa unista on samadheja, joissa samaistutaan ns. reaalitodellisuuden henkilöiden muistoihin. Perusteluna tälle on kollektiivinen alitajunta, johon psyykikoilla on tietoinen pääsy. Vaatii suunnattoman vahvan luonteen kollektiivisten tämä muistojen poimiminen, tulee täydellisen peloton kaikissa mahdollisissa tilanteissa.
3. Osa unista on jälleensyntymismuistoja
4. lisäksi huom: osa unista on sekaisin näitä kaikkia yhtä aikaa

Tarvitaan siis treeniä että onnistuu pätevästi erottelemaan mistä on kyse.

Oon kuollut unessa siihen, että ihmissusi raateli minut, mutta heräsin kuitenkin eloon siinä unessa ja se jatkui. Tälläkertaa olin tosin jossain suurkaupungissa, mutta sama ihmissusi yritti vieläkin jahdata mua.
Näin on tapahtunut vain kerran. Muuten oon aina ennen kuolemista/äärimmäistä vaaratilannetta ennen heränny tai sitten uni on vaihtunut turvalliseksi.

Miettikääs tämmöstä syvällistä juttua: Jos kuolee unessa, herääkö sitten kuolleena?

Minut on unessa ammuttu, ja kuolin. Kaikki pimeni täysin. Heräsin sitten vaivalloisesti todella, todella syvän tuntuisesta unesta. En tiedä, meinasinko kuolla oikeasti.

unessa voi kuolla, se on yhtä todellista kuin elämä. jos kuolet unessa, et herää.

on huonoa luulla, että omat unet olisivat enemmän kuin muiden. samassa suhteessa kuin älysi. unessa voi kuolla. sillon et herää.