Koska ajatus ei porvareilla kulje, he voivat sitä kehittää, jos ymmärtävät kehittäsen välttämättömyyden typeryytensä hävittäjänä.
Seuraava antaa perusteita, tähän välttämättömään vaiheeseen, itsensä ja ymmärryksensä kehittämiseen...
TIETOTEORIASTA
1. Tietoteoria filosofian osana
Filosofian erilaiset suuntaukset ottavat tavalla tai toisella kantaa muutamaan tärkeimpään kysymykseen:
1.Ontologiaan, joka tarkoittaa kysymystä olevaisen luonteesta. Ontologia tutkii sitä, mikä tai minkälainen maailma on.
2. Gnoseologiaan - tietoteoriaan - joka tutkii kysymystä tiedosta; mitä voimme maailmasta tietää ja missä ovat tietomme rajat.
3. Logiikkaan, joka tutkii minkälaisia päätelmiä tiedossamme olevasta tiedosta voidaan tehdä.
4. Etiikkaan, joka tutkii sitä, minkälaisten arvojen mukaan meidän tulisi elää.
Tietoteoriaa ei pidä väheksyä jonkinlaisena käytännölle vieraana ajattelun umpisuolena, jota harrastetaan vain paremman tekemisen puutteessa. Itse asiassa tietoteorialla on tavaton merkitys työväenluokan kapitalismia vastaan käymälle kamppailulle; työläisten on oltava varmoja asioista ollessaan oikeassa. Paikallehan saattaa kävellä korkeasti koulutettu maisteri, ministeri tai toimitusjohtaja, joka selittää kapitalismin eduista lähtien asiat aivan toisin, "hienommin" tai muuta vastaavaa. Maailmassa käytävän ideologisen taistelun kannalta tietoteorialla on oleellinen merkitys. Tietoteoria on siis tärkeä. Siitä ei kuitenkaan selvitä helpolla. Se vie meidät filosofian perimmäisiin kysymyksiin.
Filosofian peruskysymys
Tietoteorian tärkein kysymys on Engelsin muotoilema filosofian peruskysymys ( Engels: Ludwig Feuerbach ja klassisen saksalaisen filosofian loppu ):"Kaiken, erittäinkin uudemman filosofian suuri peruskysymys on kysymys ajattelun suhteesta olemiseen... Sen mukaan miten tähän kysymykseen vastattiin, filosofit jakautuivat kahteen suureen leiriin. Ne, jotka väittivät hengen olleen ennen luontoa ja jotka siis viime kädessä. olettivat jonkinlaista maailman luomista.. muodostivat idealismin leirin. Toiset, jotka pitivät luontoa ensisijaisena, yhtyivät materialismin eri koulukuntiin..."
Filosofian peruskysymys määrittelee olemisen ja tajunnan välisen suhteen. Objektiivinen todellisuus on tajuntaamme nähden ensisijaista. Tajuntamme määräytyy todellisuudesta. Tajuntamme heijastaa todellisuutta.
On helppoa sanoa, että tajunta heijastaa todellisuutta. Se heijastaa, mutta tapa, jolla heijastaminen tapahtuu, on kaikkea muuta kuin yksinkertainen .
Miten tajunta heijastaa todellisuutta?
Tietoteoriaan liittyy olennaisesti muutamia tärkeitä käsitteitä kuten AISTIMUKSET, KOKEMUS, KÄYTÄNTÖ, KIELI, TAJUNTA, YHTEISKUNNALLINEN TAJUNTA, KOLLEKTIIVINEN TAJUNTA, TIETEELLINEN TIETO...
AISTIMUKSET ovat aina viime kädessä kaiken tiedon lähteitä. Me näemme, kuulemme, tunnemme, haistamme ja maistamme. Kaikenlainen yhteytemme ulkomaailmaan muodostuu aistimustemme välityksellä. Kuumaa hellaa koskettaessamme tuntoaistimme antaa hälytyksen, kun luemme, tarvitsemme silmiämme... Aistimusten avulla saamme kuvan ympäröivästä maailmasta, esim. näemme mitä tapahtuu ympärillämme. Aistimukset myös voivat ohjata toimintaamme. Pyrimme helposti mielihyvää tuottaviin aistimuksiin ja taas pakenemme kipua ja muita epämiellyttäviä tuottavia aistimuksia.
Tunnetaan tapauksia, että henkilö on kuuromykkä ja sokea. Tällaisessa tapauksessa ihmiseksi tulemisen mahdollisuudet ovat pienet. Muut olemassa olevat aistit voivat kuitenkin korvata puuttuvat aistit, jolloin ihmiselle ominainen yhteys ulkomaailmaan voi kehittyä ( esim. Helen Keller ).
Eläimetkin aistivat, kokevat ja oppivat kokemuksistaan tai matkimalla lajikumppaneitaan. Eläimillä mahdollisuus siirtää tietoa rajoittuu vain välittömään vuorovaikutukseen. Uusi eläinyksilö voi oppia vain niistä kokemuksista, joihin se itse on törmännyt tai niiden käyttäytymismallien kautta, joita se laumansa jäsenenä on saanut. Eläimillä suurin osa tiedosta onkin varastoituna perintötekijöihin. Eläimet toimivat refleksiensä ja ehdollisten refleksien avulla.
Päinvastoin kuin eläimillä ihmisellä tieto voi kehittyä ohi välittömän kokemuksen. Tärkein tiedon kantaja ihmisellä on kieli, johon on varastoituna aikaisempien sukupolvien kokemus. Kielen avulla ihminen voi siirtää tietoa ajasta ja paikasta riippumatta. Kieli elää koko ajan. Siinä olevat sanat ja käsitteet uusiutuvat ja saavat uusia sisältöjä. Ihmisellä kieli on yhteiskunnallisesti muodostunut. Se on keskeinen osa yhteiskunnallista tajuntaa. Kieli mahdollistaa muut yhteiskunnallisen tajunnan osa-alueet kuten tavat, maailmankatsomukset, taiteen ja tieteen, kaikki erilaiset kulttuurin ilmiöt.
2. Mihin perustuu ihmisen puhekieli?
Mitä sitten on puhekieli? Mikä on ero ihmisen puheen ja eläinten viestisignaalien välillä?
Kieli pohjautuu käsitteisiin. Ihminen on ainoa olento, joka pystyy käsitteelliseen ajatteluun.
Käsitteellisen ajattelun ymmärtämiseksi on tiedettävä, mitä on ABSTRAHOINTIKYKY. Abstrahointia voimme koettaa selventää seuraavasti:
Jokaisessa yksinkertaisimmassakin asiassa tai oliossa on kymmenittäin ellei sadoittain erilaisia ominaisuuksia ja piirteitä. Miksi esim. valkea kynä on yhtälailla kynä kuin musta kynä. Miksi kauniista naisesta ja rumasta ukosta käytetään yhteisnimikettä "ihminen" vaikka heidän välisensä erot ovatkin suuret?
ABSTRAHOINNILLA tarkoitetaan sitä, että kaikista erottavista puolista huolimatta asioista ja olioista voidaan löytää yksi yhteinen ja yleinen puoli, piirre, joka mahdollistaa niiden sijoittamisen saman yleiskäsitteen alle. Kuusipuu on kuusi oli se sitten 20 cm. korkea taimi tai 20 m. korkea järeä tukkipuu. Kynän tapauksessa yhteisenä tekijänä on kynän kyky piirtää viivaa kun sen kärjellä vedetään paperia pitkin. Jos kynä ei enää suostu antamaan toivottua viivaa, se on entinen kynä ja joutaa roskakoriin.
Abstrahointi muodostaa perustan jokaiselle käsitteelle ja on siitä syystä kielen perusta. Abstrahoinnin avulla voidaan asioille ja ilmiöille antaa kielellisiä symboleja, sanoja. Symboli voi äänneasultaan olla periaatteessa minkälainen tahansa; sana kuu, moon, luna merkitsevät eri kielissä samaa asiaa. Niillä kaikilla on yhteinen abstrahointiperusta, tuo keltainen mollukka taivaalla, joka öisin seuraa meidän joskus hieman epävarmaakin tallusteluamme.
Kieli perustuu siis käsitteisiin. Kielen toinen puoli on se, miten eri käsitteiden väliset yhteydet ilmaistaan. Käsitteitä voidaan rinnastaa toisiinsa kielessä olevan logiikan avulla. Kielen loogisia rakenteita kutsutaan arvostelmiksi ja päätelmiksi. Arvostelmat käsittelevät lauseen sisäisiä sanojen välisiä loogisia yhteyksiä. Päätelmissä loogiset rakenteet ovat laajempia sisältäen useampia arvostelmia ja siis useampia lauseita.
Hegel tutki kielen logiikkaa ja erilaisia arvostelmatyyppejä. Hegelin mukaan tiedostaminen kehittyi yksittäisistä konkreettisista arvostelmista ( esim. Tämä on kynä ) yhä suurempaa yleisyyttä ja lainmukaisuutta ilmaiseviin arvostelmiin ( esim. Maailmassa ei ole mitään muuta kuin materiaa ).
Tiedostaminen perustuu ajattelun opeteltuun kykyyn käyttää hyväksi kaikenlaisia erilaisia arvostelmia ja niiden välisiä päätelmiä. Ajattelun on tietenkin perustuttava käytäntöön. Ajattelun on lähdettävä käytännöstä ja päättelyjen tulokset on jälleen testattava käytännössä.
1900-luvun filosofeista ns. uuspositivistit typistävät filosofian pelkäksi kielen logiikan tutkimiseksi (Ludwig Wittgenstein ). He eivät osaa kuitenkaan selittää kielen alkuperää, koska eivät tunnusta kielen ja todellisuuden välistä yhteyttä, sitä että tajunta heijastaa maailmaa. Vain marxilaiset ovat ratkaisseet filosofian peruskysymyksen loppuun saakka oikein. Siksi vain marxilainen heijastusteoria voi selvittää luotettavasti ja oikein kielen ja todellisuuden hyvin monimutkaisen vuorovaikutussuhteen.
Palatkaamme vielä takaisin käsitteisiin. Käsitteet perustuvat, kuten todettiin, ihmisen abstrahointikykyyn, kykyyn muodostaa yleiskäsitteitä. Eri käsitteet voivat edustaa kuitenkin hyvin erilaisia yleisyyden tasoja.
Esim. kategoriasarjat:
mustikka - marja - kasvi
tai
leppä - puu - kasvi
Nämä käsite- l. kategoriasarjat ilmaisevat käsitteiden välisiä alistussuhteita, niiden erilaista yleisyyden tasoa. Käsitteeseen "marja" voidaan sisällyttää mustikka ja muut marjat kuten mansikka ja puolukka mutta ei esim. käsitettä leppä. Käsite "puu" voi pitää sisällään lepän, kuusen, koivun jne. mutta ei esim. käsitteitä puolukka ja mustikka.
Sen sijaan käsite "kasvi" edustaa niin suurta yleisyyttä, että se voi pitää sisällään kaikki em. käsitteet.
Filosofian peruskysymyksen merkittävyys on siinä, että se ilmaisee kaikkein yleisintä tasoa olevien kategorioiden suhteen. Materia ja tajunta ovat kaikkein suurinta yleisyyden tasoa olevia käsitteitä. Näitä laajempia käsitteitä ei ole. Niihin voidaan sisällyttää koko maailmankaikkeus kaikkine ilmiöineen. Materia ja tajunta ovat kaikkien kategoriasarjojen päätepisteitä, joista edemmäksi ei voida edetä.
Filosofian peruskysymys kysyy, voidaanko materia sisällyttää tajuntaan tai päinvastoin tajunta materiaan. Marxismin mukainen vastaus on, ettei kumpaakaan voi sisällyttää toiseensa. Kuitenkin tajunnan sisältö määräytyy materiasta, josta syystä materia on ensisijaista tajuntaan nähden. Tajunta on viimekädessä korkealle kehittyneen materian ominaisuus, tapa heijastaa ympäröivää todellisuutta.
Kaikki käsitteet ilmaisevat yhtä aikaa sekä konkreettisuutta että yleisyyttä mutta niiden yleisyyden taso voi olla erilainen. Käsitteet kuten vene, talo ja auto ovat jokseenkin konkreettisia. Sensijaan sellaiset käsitteet kuten laatu, määrä, materia, mahdollisuus... edustavat korkeaa yleisyyden astetta. Nämä ns. dialektiikan kategoriat ovat aina läsnä olipa kyse mistä asiasta tai esineestä tahansa.
3. Yleisen ongelma filosofian historiassa
Yleisen ongelma on filosofian historian merkittävimpiä ongelmia. Antiikin filosofiassa erityisesti Aristoteles ja Platon tutkivat käsitteitä. Platon loi ns. IDEAOPIN ja oli filosofisen idealismin luoja. Platon selitti, että jokaisen asian takana oli tuon asian IDEA. Tuo idea oli varsinaisesti todellinen kun taas todellisuudessa oleva asia oli vain tämän idean varjokuva. Esim. ihmisen takana oli jossain näkymättömissä oleva ihmisen idea. Me kaikki olemme Platonin mukaan vain tämän idean varjoa.
Ideaopillaan Platon loi perustan kaikelle idealistiselle filosofialle sekä myös kristinuskolle, jossa jumala voidaan ajatella kaikkien asioiden taustalla olevaksi ylimmäksi ideaksi. Keskiajalla filosofit ( skolastikot ) kiistelivät yleisen olemassaolosta. Toiset filosofit ( ns. realistit ) olivat kirkon oppien ja Platonin kannalla, heidän mielestään yleinen oli olemassa jumaluudessa. Toiset filosofit ( ns. nominalistit; nimitys tulee latinankielisestä sanasta nomina=nimi ) olivat realistien kanssa eri mieltä. Nominalistit sanoivat, ettei todellisuudessa ollut olemassa mitään yleisyyttä, ei esim. ihmistä sinänsä, vaan jokainen oli oma itsensä kokonaan riippumatta muista. Se, että sana "ihminen" oli olemassa johtui vain kielestä, jossa on "ihminen" - niminen sana.
Realistien ja nominalistien välinen kiista tunnetaan nykyisin ns. UNIVERSAALIKIISTANA. Vaikka nominalistit tässä asiassa olivatkin lopulta väärässä - tiede alkoi myöhemmin paljastaa luonnossa ja yhteiskunnassa olevia yleisiä lainmukaisuuksia -nominalistit kuitenkin edustavat filosofian historiassa kehitystä asettaessaan omana aikanaan kirkon opit kyseenalaisiksi.
Dialektiikan kategorioista
Dialektiikan kategoriat ovat suurinta yleisyyttä sisältävinä sellaisia käsitteitä, joiden avulla on mahdollista ilmaista objektiivista todellisuutta sellaisena kuin se on, liikkeessä olevana kehittyvänä prosessina, jossa jokainen asia pitää itsessään vastakohtien ykseyden.
Vastakohdikseen muuttuvina dialektiikan kategoriat esitetään usein kategoriapareina; esim. laatu ja määrä, mahdollisuus ja todellisuus jne.
Dialektiikan kategorioissa onkin tärkeää ymmärtää käsitteiden dialektiikka, miten määrä muuttuu laaduksi, yksityinen yleiseksi, mahdollinen todeksi...
Käsitteiden sisällöt myös muuttuvat. Käsitteiden sisällön muuttumisella ymmärretään sitä, että sana itsessään saa uusia merkityksiä, että se ymmärretään kokonaan eri tavalla sen käyttäjästä riippuen. Tästä syystä ihmiset eivät aina ymmärrä toisiaan vaikka käyttävätkin samoja sanoja. He puhuvat toistensa ohi.
Usein käsitteillä on myöskin luokkasisältö. Esim. käsitteillä demokratia ja vapaus on erilaiset merkitykset porvarillisessa tiedonvälityksessä ja marxilaisuudessa. Porvarillinen ideologia pitää vapautta ehdottomana, mistään edellytyksistä riippumattomana, marxilaisuudessa vapaus on aina suhteellista ja työn kautta ansaittua. Vapaudelle ei ole käyttöä, jos ei ole aineellisia edellytyksiä hyödyntää sitä. Käsitteiden sisällön suhteen pitääkin olla tarkkana. Usein ne kannattaa erikseen määritellä. Kannattaa kysyä, mitä henkilö tarkoittaa tiettyä termiä käyttäessään.
3. Logiikka ja muodollinen logiikka
Logiikka tutkii ajattelun muotoja, kuinka ajattelun avulla voidaan löytää asioissa vaikuttavat puolet. Logiikan perustajana voidaan pitää Aristotelesia, joka ensimmäisenä tutki käsitteitä ja niiden välisiä loogisia suhteita. Aristoteleen filosofia säilyi keskiajalla ennen kaikkea siitä löytyvän logiikan ansiosta. Keskiaikaiset kirkonmiehet käyttivät logiikkaa todistaakseen jumalan olemassaolon ja raamatun kertomusten todenperäisyyden - mahdoton tehtävä, jota nämä eivät kuitenkaan tienneet.
Kirkon piirissä harrastettua logiikkaa kutsuttiin skolastiikaksi. Skolastinen perinne on vahva vieläkin ja joitakin sen jäänteitä on varmasti löydettävissä esim. nykyisistä lakiteksteistä. 1700- luvulla muodollinen logiikka kehittyy klassiseen muotoonsa. Sen lakeja ovat:
- identtisyyden l. samuuden laki
- kielletyn ristiriidan laki
- kielletyn kolmannen laki
- riittävän perusteen laki
Muodollista logiikkaa alettiin käyttää laajasti matematiikassa. Loogisten tehtävien ratkaisemiseksi alettiin kehitellä loogisia symbolikieliä, joilla on ollut merkitystä mm. nykyisten tietokonekielien ja -tekniikan luomisessa. Muodollinen logiikka on tunkeutunut myös filosofiaan, jossa esim. Ludwig Wittgensteinin filosofia perustuu kielessä olevan logiikan erittelylle.
Marxilaisen käsityksen mukaan muodollinen logiikka on välttämätön muttei vielä riittävä edellytys totuuden selville saamiseksi. Niin tärkeä väline kuin mitä muodollinen logiikka onkin, siinä on myös puutteensa.
Muodollisen logiikan säännöt perustuvat jo olemassa oleviin lähtökohtiin, siksi muodollinen logiikka ei voi koskaan johtaa mihinkään todella uuteen. Uuden ilmestyminen on aina jollain tavoin ristiriitaista ja logiikan sääntöjen vastaista. Uusi ylittää ja rikkoo vanhat ja totutut rajat. Uusi tieteellinen keksintö ei synny pelkän loogisen erittelyn avulla, koska se ei pysty ylittämään lähtökohtiensa määräämiä rajoja.
Muodollisen logiikan lisäksi tarvitaan dialektista logiikkaa. Dialektisen logiikan käsite on marxilaisen filosofian käyttämä käsite, jota ei sen ulkopuolella todennäköisimmin ole käytetty. Dialektinen logiikka on oppi objektiiviseen totuuteen johtavan ajattelun muodoista ja menetelmistä. Dialektinen logiikka on olennainen osa dialektista materialismia, se on tiede tiedon sisällön ja sen materiaalisen kohteen vastaavuudesta.
Kun muodollinen logiikka keskittää huomionsa pääasiassa jo muotoutuneiden teorioiden erittelyyn niin dialektinen logiikka tuo esiin uuteen tietoon siirtymisen periaatteet. Lenin muotoilemat dialektisen logiikan perusvaatimukset ovat:
- 1. Esineen kaikkien puolien huomioon ottaminen
- 2. Esineen tarkastelu sen kehityksessä, itse liikunnassa.
- 3. Esineen täydelliseen määrittelyyn tulee kuulua koko inhimillinen käytäntö
- 4. Abstraktia totuutta ei ole. Totuus on aina konkreettinen
5. Tajunta / Yhteiskunnallinen tajunta
Marxilainen tietoteoria katsoo tajuntaa ja tiedostamista yhteiskunnallisena ilmiönä. Tässä se eroaa oleellisesti muista tietoteorioista, jotka useimmat pitävät tajuntaa, "järkeä ja sielua", syntymässä saatuna jumalan lahjana. Mm. Kantin mukaan yleiskäsitteet olivat järjessä itsessään ennalta annettuina, apriorisina. Tällainen käsitys ihmisen ja ajattelun olemuksesta sulkee pois ympäristön vuorovaikutuksen ja se sopii pönkittämään ihmisten eriarvoisuutta ja luokkaeroja. Se tukee auktoriteettiin nojaavaa käsitystä tiedosta, jonka mukaan "ylempi" ihminen tietää kaiken paremmin kuin "alempi", koska hän on enemmän järkeä saanut.
Tällaiset käsitykset ovat edelleenkin hyvin yleisiä. Jos myös työväen-luokkaan kuuluvat omaksuvat ne - jota porvariston ideologinen tajunnan-muokkauskoneisto kyllä tarmokkaasti yrittää - he asettavat itse esteen omalle vapautumiselleen.
Marxilaisessa filosofiassa yhteiskunnallisen ja kollektiivisen tajunnan käsitteillä on tärkeä sija.
YHTEISKUNNALLISELLA TAJUNNALLA tarkoitetaan sitä, että ihmisen tajunta, kieli ja kulttuuri syntyvät ja kehittyvät vuorovaikutuksessa muihin ihmisiin, tiedotusvälineisiin ja työprosessiin.
Yhteiskunnallinen tajunta on olemassa objektiivisesti yksittäisestä ihmisestä riippumatta. Jokainen yksilö luo oman tajuntansa olemassa olevan yhteiskunnallisen tajunnan pohjalta. Omaksuessaan yhteiskunnallisen tajunnan eri puolia yksittäisellä ihmisellä voi myös olla luova merkitys. Jokaisella on mahdollisuus tuoda omalla työllään ja ajatteluun jotain uutta yhteiskunnalliseen tajuntaan. Silloin yhden ihmisen luova panos siirtyy muiden hyödynnettäväksi ja tajunnan rakennusainekseksi.
Erityinen yhteiskunnallisen tajunnan osa on tieteellinen tieto. Tieteellinen tieto on tiedon jatkuvaa kertymistä ja kehittymistä aikaisemman tiedon pohjalta. Tieto kehittyy, kun havaitaan, ettei ilmiö, jota tiedon pitäisi kuvata, olekaan sopusoinnussa aikaisemman tiedon kanssa. Ilmiön selvittämiseksi syntyy uusi teoria, joka on ristiriidassa aikaisemman tiedon kanssa. Uusi teoria hylkää kokonaan tai osittain vanhan tiedon. Uusi teoria ei välttämättä ole aina vanhaa tietoa totuudenmukaisempi, jolloin se katoaa ihmisten yhteiskunnallisesta tajunnasta. Jos koottaisiin yhteen kaikki hyljätyt ja epäonnistuneet teoriat, mitä ihmiset ovat aikojen kuluessa kehitelleet, tuo kokoelma tuskin mahtuisi mihinkään kirjastoon.
Silloin tällöin kuitenkin tapahtuu, että uusi teoria tuo pysyvästi uutta ja arvokasta mukanaan, jolloin se syrjäyttää vanhan tiedon. Se, mikä vanhassa tiedossa oli oikeaa ja elinkelpoista kuitenkin säilyy jossain muodossa myös uudessa tiedossa. Uusi tieto "perii" sen vanhalta tiedolta.
Aikanaan saavutettu uusi tietokin osoittautuu riittämättömäksi, jolloin sekin alkaa saada rinnalleen kilpailevia teorioita. Näin tieteellinen tieto jatkuvasti korjaa itseään ja kehittyy antaen meille mahdollisuuden ymmärtää yhä paremmin ympärillämme olevia ilmiöitä.
Tieteellisessä tiedossa huipentuu ihmisen tajunnan yhteiskunnallinen luonne. Kirjoitetun kielen ansiosta, aikaisempien sukupolvien ihmisten ajattelu ja tieto säilyy. Esim. antiikin filosofien tekstejä on luettavissamme ja ymmärrettävissämme 2500 vuoden takaa. Tiede on mahdollista aikaisemmin vaikuttaneiden ihmisten ajattelutyön ja teorioiden pohjalta. Einstein ei olisi ollut tuntemamme Einstein ilman häntä parisataa vuotta aikaisemmin elänyttä Newtonia.
Marxismi voidaan katsoa erityisesti yhteiskuntaa käsittelevän tieteellisen tiedon alueeksi. Yhteiskunnallinen tajunta käsittää kaikki ne kulttuurin ja tiedon alueet joita ihmisillä ylipäänsä on. Siksi jokainen yksilö voi kantaa siitä vain pienen osan omassa tajunnassaan. Kukaan meistä ei ole kaiken kielten, tieteiden, taiteiden, tekniikan, kaikkien ammattien ja erilaisten muiden kulttuurin alojen täydellinen hallitsija. Se on täysi mahdottomuus.
Yksittäinen ihminen voi tietää vain pienen rajallisen osan kaikille kuuluvasta yhteisestä tiedosta. Yksittäisen ihmisen merkitys voi silti olla hyvinkin merkittävä, jos hän sattuu kantamaan oleellisen tärkeää yhteiskunnallisen tiedon aluetta. Tällainen henkilö oli esim. Lenin.
Yhteiskunnallinen tajunta ei ole yhtenäinen kokonaisuus vaan se jakautuu suureen määrään osakulttuureita. Yhteiskunnallisella tajunnalla on myös luokkaluonne. Koska suhde tuotantovälineisiin on olennainen niin omistavan luokan ja työväenluokan tajunta muodostuu olennaisesti vastakkaiseksi. Erityisesti tämä näkyy historian tulkinnoissa. Porvarillinen tiedonvälitys pyrkii tarkoituksellisesti unohtamaan yhteiskunnallisesta tajunnasta työväenluokan taisteluhistorian ja marxilaisen teorian. Se myös vääristelee asioita etujensa mukaisiksi. Kommunistien tulee pitää huolta siitä, ettei näin pääse tapahtumaa.
KOLLEKTIIVINEN TAJUNTA merkitsee lähes samaa kuin yhteiskunnallinen tajunta. Se toimii vain pienemmässä mittakaavassa. Voidaan puhua puolueen kollektiivisesta tajunnasta. Sillä tarkoitetaan, että myöskään puolueella ei ole olemassa tietoa valmiiksi annettuna, vaan että se saa tietoa jäsentensä ja joukkoyhteyksiensä kautta. Muodostaessaan kollektiivista tajuntaa puolue pystyy luomaan luotettavan kuvan yhteiskunnasta ja kehittämään politiikkaansa oikein. Luonnollisesti tässä tarvitaan mukaan erästä yhteiskunnallisen tajunnan tärkeää osa-aluetta, marxismi-leninismiä.
KIRJALLISUUTTA:
Marxilais-Leniniläisen filosofian perusteet s. 192-264
Pavel Kopnin: Dialektiikka, Logiikka, Tiede
Teodor Oizerman: Filosofian pääsuuntaukset
Evald Iljenkov: Dialektinen Logiikka
V.I.Lenin: Materialismi ja Empriokritisismi
Tämä kirjoitus on lainaus Risto Koivulan ja KTP:n työryhmän laatimasta huippuhyvästä esityksestä...
Tämä kirjoitus ei ole ristiriidassa, ei tieteen eikä marxilaisuuden kanssa. HR
Seuraava antaa perusteita, tähän välttämättömään vaiheeseen, itsensä ja ymmärryksensä kehittämiseen...
TIETOTEORIASTA
1. Tietoteoria filosofian osana
Filosofian erilaiset suuntaukset ottavat tavalla tai toisella kantaa muutamaan tärkeimpään kysymykseen:
1.Ontologiaan, joka tarkoittaa kysymystä olevaisen luonteesta. Ontologia tutkii sitä, mikä tai minkälainen maailma on.
2. Gnoseologiaan - tietoteoriaan - joka tutkii kysymystä tiedosta; mitä voimme maailmasta tietää ja missä ovat tietomme rajat.
3. Logiikkaan, joka tutkii minkälaisia päätelmiä tiedossamme olevasta tiedosta voidaan tehdä.
4. Etiikkaan, joka tutkii sitä, minkälaisten arvojen mukaan meidän tulisi elää.
Tietoteoriaa ei pidä väheksyä jonkinlaisena käytännölle vieraana ajattelun umpisuolena, jota harrastetaan vain paremman tekemisen puutteessa. Itse asiassa tietoteorialla on tavaton merkitys työväenluokan kapitalismia vastaan käymälle kamppailulle; työläisten on oltava varmoja asioista ollessaan oikeassa. Paikallehan saattaa kävellä korkeasti koulutettu maisteri, ministeri tai toimitusjohtaja, joka selittää kapitalismin eduista lähtien asiat aivan toisin, "hienommin" tai muuta vastaavaa. Maailmassa käytävän ideologisen taistelun kannalta tietoteorialla on oleellinen merkitys. Tietoteoria on siis tärkeä. Siitä ei kuitenkaan selvitä helpolla. Se vie meidät filosofian perimmäisiin kysymyksiin.
Filosofian peruskysymys
Tietoteorian tärkein kysymys on Engelsin muotoilema filosofian peruskysymys ( Engels: Ludwig Feuerbach ja klassisen saksalaisen filosofian loppu ):"Kaiken, erittäinkin uudemman filosofian suuri peruskysymys on kysymys ajattelun suhteesta olemiseen... Sen mukaan miten tähän kysymykseen vastattiin, filosofit jakautuivat kahteen suureen leiriin. Ne, jotka väittivät hengen olleen ennen luontoa ja jotka siis viime kädessä. olettivat jonkinlaista maailman luomista.. muodostivat idealismin leirin. Toiset, jotka pitivät luontoa ensisijaisena, yhtyivät materialismin eri koulukuntiin..."
Filosofian peruskysymys määrittelee olemisen ja tajunnan välisen suhteen. Objektiivinen todellisuus on tajuntaamme nähden ensisijaista. Tajuntamme määräytyy todellisuudesta. Tajuntamme heijastaa todellisuutta.
On helppoa sanoa, että tajunta heijastaa todellisuutta. Se heijastaa, mutta tapa, jolla heijastaminen tapahtuu, on kaikkea muuta kuin yksinkertainen .
Miten tajunta heijastaa todellisuutta?
Tietoteoriaan liittyy olennaisesti muutamia tärkeitä käsitteitä kuten AISTIMUKSET, KOKEMUS, KÄYTÄNTÖ, KIELI, TAJUNTA, YHTEISKUNNALLINEN TAJUNTA, KOLLEKTIIVINEN TAJUNTA, TIETEELLINEN TIETO...
AISTIMUKSET ovat aina viime kädessä kaiken tiedon lähteitä. Me näemme, kuulemme, tunnemme, haistamme ja maistamme. Kaikenlainen yhteytemme ulkomaailmaan muodostuu aistimustemme välityksellä. Kuumaa hellaa koskettaessamme tuntoaistimme antaa hälytyksen, kun luemme, tarvitsemme silmiämme... Aistimusten avulla saamme kuvan ympäröivästä maailmasta, esim. näemme mitä tapahtuu ympärillämme. Aistimukset myös voivat ohjata toimintaamme. Pyrimme helposti mielihyvää tuottaviin aistimuksiin ja taas pakenemme kipua ja muita epämiellyttäviä tuottavia aistimuksia.
Tunnetaan tapauksia, että henkilö on kuuromykkä ja sokea. Tällaisessa tapauksessa ihmiseksi tulemisen mahdollisuudet ovat pienet. Muut olemassa olevat aistit voivat kuitenkin korvata puuttuvat aistit, jolloin ihmiselle ominainen yhteys ulkomaailmaan voi kehittyä ( esim. Helen Keller ).
Eläimetkin aistivat, kokevat ja oppivat kokemuksistaan tai matkimalla lajikumppaneitaan. Eläimillä mahdollisuus siirtää tietoa rajoittuu vain välittömään vuorovaikutukseen. Uusi eläinyksilö voi oppia vain niistä kokemuksista, joihin se itse on törmännyt tai niiden käyttäytymismallien kautta, joita se laumansa jäsenenä on saanut. Eläimillä suurin osa tiedosta onkin varastoituna perintötekijöihin. Eläimet toimivat refleksiensä ja ehdollisten refleksien avulla.
Päinvastoin kuin eläimillä ihmisellä tieto voi kehittyä ohi välittömän kokemuksen. Tärkein tiedon kantaja ihmisellä on kieli, johon on varastoituna aikaisempien sukupolvien kokemus. Kielen avulla ihminen voi siirtää tietoa ajasta ja paikasta riippumatta. Kieli elää koko ajan. Siinä olevat sanat ja käsitteet uusiutuvat ja saavat uusia sisältöjä. Ihmisellä kieli on yhteiskunnallisesti muodostunut. Se on keskeinen osa yhteiskunnallista tajuntaa. Kieli mahdollistaa muut yhteiskunnallisen tajunnan osa-alueet kuten tavat, maailmankatsomukset, taiteen ja tieteen, kaikki erilaiset kulttuurin ilmiöt.
2. Mihin perustuu ihmisen puhekieli?
Mitä sitten on puhekieli? Mikä on ero ihmisen puheen ja eläinten viestisignaalien välillä?
Kieli pohjautuu käsitteisiin. Ihminen on ainoa olento, joka pystyy käsitteelliseen ajatteluun.
Käsitteellisen ajattelun ymmärtämiseksi on tiedettävä, mitä on ABSTRAHOINTIKYKY. Abstrahointia voimme koettaa selventää seuraavasti:
Jokaisessa yksinkertaisimmassakin asiassa tai oliossa on kymmenittäin ellei sadoittain erilaisia ominaisuuksia ja piirteitä. Miksi esim. valkea kynä on yhtälailla kynä kuin musta kynä. Miksi kauniista naisesta ja rumasta ukosta käytetään yhteisnimikettä "ihminen" vaikka heidän välisensä erot ovatkin suuret?
ABSTRAHOINNILLA tarkoitetaan sitä, että kaikista erottavista puolista huolimatta asioista ja olioista voidaan löytää yksi yhteinen ja yleinen puoli, piirre, joka mahdollistaa niiden sijoittamisen saman yleiskäsitteen alle. Kuusipuu on kuusi oli se sitten 20 cm. korkea taimi tai 20 m. korkea järeä tukkipuu. Kynän tapauksessa yhteisenä tekijänä on kynän kyky piirtää viivaa kun sen kärjellä vedetään paperia pitkin. Jos kynä ei enää suostu antamaan toivottua viivaa, se on entinen kynä ja joutaa roskakoriin.
Abstrahointi muodostaa perustan jokaiselle käsitteelle ja on siitä syystä kielen perusta. Abstrahoinnin avulla voidaan asioille ja ilmiöille antaa kielellisiä symboleja, sanoja. Symboli voi äänneasultaan olla periaatteessa minkälainen tahansa; sana kuu, moon, luna merkitsevät eri kielissä samaa asiaa. Niillä kaikilla on yhteinen abstrahointiperusta, tuo keltainen mollukka taivaalla, joka öisin seuraa meidän joskus hieman epävarmaakin tallusteluamme.
Kieli perustuu siis käsitteisiin. Kielen toinen puoli on se, miten eri käsitteiden väliset yhteydet ilmaistaan. Käsitteitä voidaan rinnastaa toisiinsa kielessä olevan logiikan avulla. Kielen loogisia rakenteita kutsutaan arvostelmiksi ja päätelmiksi. Arvostelmat käsittelevät lauseen sisäisiä sanojen välisiä loogisia yhteyksiä. Päätelmissä loogiset rakenteet ovat laajempia sisältäen useampia arvostelmia ja siis useampia lauseita.
Hegel tutki kielen logiikkaa ja erilaisia arvostelmatyyppejä. Hegelin mukaan tiedostaminen kehittyi yksittäisistä konkreettisista arvostelmista ( esim. Tämä on kynä ) yhä suurempaa yleisyyttä ja lainmukaisuutta ilmaiseviin arvostelmiin ( esim. Maailmassa ei ole mitään muuta kuin materiaa ).
Tiedostaminen perustuu ajattelun opeteltuun kykyyn käyttää hyväksi kaikenlaisia erilaisia arvostelmia ja niiden välisiä päätelmiä. Ajattelun on tietenkin perustuttava käytäntöön. Ajattelun on lähdettävä käytännöstä ja päättelyjen tulokset on jälleen testattava käytännössä.
1900-luvun filosofeista ns. uuspositivistit typistävät filosofian pelkäksi kielen logiikan tutkimiseksi (Ludwig Wittgenstein ). He eivät osaa kuitenkaan selittää kielen alkuperää, koska eivät tunnusta kielen ja todellisuuden välistä yhteyttä, sitä että tajunta heijastaa maailmaa. Vain marxilaiset ovat ratkaisseet filosofian peruskysymyksen loppuun saakka oikein. Siksi vain marxilainen heijastusteoria voi selvittää luotettavasti ja oikein kielen ja todellisuuden hyvin monimutkaisen vuorovaikutussuhteen.
Palatkaamme vielä takaisin käsitteisiin. Käsitteet perustuvat, kuten todettiin, ihmisen abstrahointikykyyn, kykyyn muodostaa yleiskäsitteitä. Eri käsitteet voivat edustaa kuitenkin hyvin erilaisia yleisyyden tasoja.
Esim. kategoriasarjat:
mustikka - marja - kasvi
tai
leppä - puu - kasvi
Nämä käsite- l. kategoriasarjat ilmaisevat käsitteiden välisiä alistussuhteita, niiden erilaista yleisyyden tasoa. Käsitteeseen "marja" voidaan sisällyttää mustikka ja muut marjat kuten mansikka ja puolukka mutta ei esim. käsitettä leppä. Käsite "puu" voi pitää sisällään lepän, kuusen, koivun jne. mutta ei esim. käsitteitä puolukka ja mustikka.
Sen sijaan käsite "kasvi" edustaa niin suurta yleisyyttä, että se voi pitää sisällään kaikki em. käsitteet.
Filosofian peruskysymyksen merkittävyys on siinä, että se ilmaisee kaikkein yleisintä tasoa olevien kategorioiden suhteen. Materia ja tajunta ovat kaikkein suurinta yleisyyden tasoa olevia käsitteitä. Näitä laajempia käsitteitä ei ole. Niihin voidaan sisällyttää koko maailmankaikkeus kaikkine ilmiöineen. Materia ja tajunta ovat kaikkien kategoriasarjojen päätepisteitä, joista edemmäksi ei voida edetä.
Filosofian peruskysymys kysyy, voidaanko materia sisällyttää tajuntaan tai päinvastoin tajunta materiaan. Marxismin mukainen vastaus on, ettei kumpaakaan voi sisällyttää toiseensa. Kuitenkin tajunnan sisältö määräytyy materiasta, josta syystä materia on ensisijaista tajuntaan nähden. Tajunta on viimekädessä korkealle kehittyneen materian ominaisuus, tapa heijastaa ympäröivää todellisuutta.
Kaikki käsitteet ilmaisevat yhtä aikaa sekä konkreettisuutta että yleisyyttä mutta niiden yleisyyden taso voi olla erilainen. Käsitteet kuten vene, talo ja auto ovat jokseenkin konkreettisia. Sensijaan sellaiset käsitteet kuten laatu, määrä, materia, mahdollisuus... edustavat korkeaa yleisyyden astetta. Nämä ns. dialektiikan kategoriat ovat aina läsnä olipa kyse mistä asiasta tai esineestä tahansa.
3. Yleisen ongelma filosofian historiassa
Yleisen ongelma on filosofian historian merkittävimpiä ongelmia. Antiikin filosofiassa erityisesti Aristoteles ja Platon tutkivat käsitteitä. Platon loi ns. IDEAOPIN ja oli filosofisen idealismin luoja. Platon selitti, että jokaisen asian takana oli tuon asian IDEA. Tuo idea oli varsinaisesti todellinen kun taas todellisuudessa oleva asia oli vain tämän idean varjokuva. Esim. ihmisen takana oli jossain näkymättömissä oleva ihmisen idea. Me kaikki olemme Platonin mukaan vain tämän idean varjoa.
Ideaopillaan Platon loi perustan kaikelle idealistiselle filosofialle sekä myös kristinuskolle, jossa jumala voidaan ajatella kaikkien asioiden taustalla olevaksi ylimmäksi ideaksi. Keskiajalla filosofit ( skolastikot ) kiistelivät yleisen olemassaolosta. Toiset filosofit ( ns. realistit ) olivat kirkon oppien ja Platonin kannalla, heidän mielestään yleinen oli olemassa jumaluudessa. Toiset filosofit ( ns. nominalistit; nimitys tulee latinankielisestä sanasta nomina=nimi ) olivat realistien kanssa eri mieltä. Nominalistit sanoivat, ettei todellisuudessa ollut olemassa mitään yleisyyttä, ei esim. ihmistä sinänsä, vaan jokainen oli oma itsensä kokonaan riippumatta muista. Se, että sana "ihminen" oli olemassa johtui vain kielestä, jossa on "ihminen" - niminen sana.
Realistien ja nominalistien välinen kiista tunnetaan nykyisin ns. UNIVERSAALIKIISTANA. Vaikka nominalistit tässä asiassa olivatkin lopulta väärässä - tiede alkoi myöhemmin paljastaa luonnossa ja yhteiskunnassa olevia yleisiä lainmukaisuuksia -nominalistit kuitenkin edustavat filosofian historiassa kehitystä asettaessaan omana aikanaan kirkon opit kyseenalaisiksi.
Dialektiikan kategorioista
Dialektiikan kategoriat ovat suurinta yleisyyttä sisältävinä sellaisia käsitteitä, joiden avulla on mahdollista ilmaista objektiivista todellisuutta sellaisena kuin se on, liikkeessä olevana kehittyvänä prosessina, jossa jokainen asia pitää itsessään vastakohtien ykseyden.
Vastakohdikseen muuttuvina dialektiikan kategoriat esitetään usein kategoriapareina; esim. laatu ja määrä, mahdollisuus ja todellisuus jne.
Dialektiikan kategorioissa onkin tärkeää ymmärtää käsitteiden dialektiikka, miten määrä muuttuu laaduksi, yksityinen yleiseksi, mahdollinen todeksi...
Käsitteiden sisällöt myös muuttuvat. Käsitteiden sisällön muuttumisella ymmärretään sitä, että sana itsessään saa uusia merkityksiä, että se ymmärretään kokonaan eri tavalla sen käyttäjästä riippuen. Tästä syystä ihmiset eivät aina ymmärrä toisiaan vaikka käyttävätkin samoja sanoja. He puhuvat toistensa ohi.
Usein käsitteillä on myöskin luokkasisältö. Esim. käsitteillä demokratia ja vapaus on erilaiset merkitykset porvarillisessa tiedonvälityksessä ja marxilaisuudessa. Porvarillinen ideologia pitää vapautta ehdottomana, mistään edellytyksistä riippumattomana, marxilaisuudessa vapaus on aina suhteellista ja työn kautta ansaittua. Vapaudelle ei ole käyttöä, jos ei ole aineellisia edellytyksiä hyödyntää sitä. Käsitteiden sisällön suhteen pitääkin olla tarkkana. Usein ne kannattaa erikseen määritellä. Kannattaa kysyä, mitä henkilö tarkoittaa tiettyä termiä käyttäessään.
3. Logiikka ja muodollinen logiikka
Logiikka tutkii ajattelun muotoja, kuinka ajattelun avulla voidaan löytää asioissa vaikuttavat puolet. Logiikan perustajana voidaan pitää Aristotelesia, joka ensimmäisenä tutki käsitteitä ja niiden välisiä loogisia suhteita. Aristoteleen filosofia säilyi keskiajalla ennen kaikkea siitä löytyvän logiikan ansiosta. Keskiaikaiset kirkonmiehet käyttivät logiikkaa todistaakseen jumalan olemassaolon ja raamatun kertomusten todenperäisyyden - mahdoton tehtävä, jota nämä eivät kuitenkaan tienneet.
Kirkon piirissä harrastettua logiikkaa kutsuttiin skolastiikaksi. Skolastinen perinne on vahva vieläkin ja joitakin sen jäänteitä on varmasti löydettävissä esim. nykyisistä lakiteksteistä. 1700- luvulla muodollinen logiikka kehittyy klassiseen muotoonsa. Sen lakeja ovat:
- identtisyyden l. samuuden laki
- kielletyn ristiriidan laki
- kielletyn kolmannen laki
- riittävän perusteen laki
Muodollista logiikkaa alettiin käyttää laajasti matematiikassa. Loogisten tehtävien ratkaisemiseksi alettiin kehitellä loogisia symbolikieliä, joilla on ollut merkitystä mm. nykyisten tietokonekielien ja -tekniikan luomisessa. Muodollinen logiikka on tunkeutunut myös filosofiaan, jossa esim. Ludwig Wittgensteinin filosofia perustuu kielessä olevan logiikan erittelylle.
Marxilaisen käsityksen mukaan muodollinen logiikka on välttämätön muttei vielä riittävä edellytys totuuden selville saamiseksi. Niin tärkeä väline kuin mitä muodollinen logiikka onkin, siinä on myös puutteensa.
Muodollisen logiikan säännöt perustuvat jo olemassa oleviin lähtökohtiin, siksi muodollinen logiikka ei voi koskaan johtaa mihinkään todella uuteen. Uuden ilmestyminen on aina jollain tavoin ristiriitaista ja logiikan sääntöjen vastaista. Uusi ylittää ja rikkoo vanhat ja totutut rajat. Uusi tieteellinen keksintö ei synny pelkän loogisen erittelyn avulla, koska se ei pysty ylittämään lähtökohtiensa määräämiä rajoja.
Muodollisen logiikan lisäksi tarvitaan dialektista logiikkaa. Dialektisen logiikan käsite on marxilaisen filosofian käyttämä käsite, jota ei sen ulkopuolella todennäköisimmin ole käytetty. Dialektinen logiikka on oppi objektiiviseen totuuteen johtavan ajattelun muodoista ja menetelmistä. Dialektinen logiikka on olennainen osa dialektista materialismia, se on tiede tiedon sisällön ja sen materiaalisen kohteen vastaavuudesta.
Kun muodollinen logiikka keskittää huomionsa pääasiassa jo muotoutuneiden teorioiden erittelyyn niin dialektinen logiikka tuo esiin uuteen tietoon siirtymisen periaatteet. Lenin muotoilemat dialektisen logiikan perusvaatimukset ovat:
- 1. Esineen kaikkien puolien huomioon ottaminen
- 2. Esineen tarkastelu sen kehityksessä, itse liikunnassa.
- 3. Esineen täydelliseen määrittelyyn tulee kuulua koko inhimillinen käytäntö
- 4. Abstraktia totuutta ei ole. Totuus on aina konkreettinen
5. Tajunta / Yhteiskunnallinen tajunta
Marxilainen tietoteoria katsoo tajuntaa ja tiedostamista yhteiskunnallisena ilmiönä. Tässä se eroaa oleellisesti muista tietoteorioista, jotka useimmat pitävät tajuntaa, "järkeä ja sielua", syntymässä saatuna jumalan lahjana. Mm. Kantin mukaan yleiskäsitteet olivat järjessä itsessään ennalta annettuina, apriorisina. Tällainen käsitys ihmisen ja ajattelun olemuksesta sulkee pois ympäristön vuorovaikutuksen ja se sopii pönkittämään ihmisten eriarvoisuutta ja luokkaeroja. Se tukee auktoriteettiin nojaavaa käsitystä tiedosta, jonka mukaan "ylempi" ihminen tietää kaiken paremmin kuin "alempi", koska hän on enemmän järkeä saanut.
Tällaiset käsitykset ovat edelleenkin hyvin yleisiä. Jos myös työväen-luokkaan kuuluvat omaksuvat ne - jota porvariston ideologinen tajunnan-muokkauskoneisto kyllä tarmokkaasti yrittää - he asettavat itse esteen omalle vapautumiselleen.
Marxilaisessa filosofiassa yhteiskunnallisen ja kollektiivisen tajunnan käsitteillä on tärkeä sija.
YHTEISKUNNALLISELLA TAJUNNALLA tarkoitetaan sitä, että ihmisen tajunta, kieli ja kulttuuri syntyvät ja kehittyvät vuorovaikutuksessa muihin ihmisiin, tiedotusvälineisiin ja työprosessiin.
Yhteiskunnallinen tajunta on olemassa objektiivisesti yksittäisestä ihmisestä riippumatta. Jokainen yksilö luo oman tajuntansa olemassa olevan yhteiskunnallisen tajunnan pohjalta. Omaksuessaan yhteiskunnallisen tajunnan eri puolia yksittäisellä ihmisellä voi myös olla luova merkitys. Jokaisella on mahdollisuus tuoda omalla työllään ja ajatteluun jotain uutta yhteiskunnalliseen tajuntaan. Silloin yhden ihmisen luova panos siirtyy muiden hyödynnettäväksi ja tajunnan rakennusainekseksi.
Erityinen yhteiskunnallisen tajunnan osa on tieteellinen tieto. Tieteellinen tieto on tiedon jatkuvaa kertymistä ja kehittymistä aikaisemman tiedon pohjalta. Tieto kehittyy, kun havaitaan, ettei ilmiö, jota tiedon pitäisi kuvata, olekaan sopusoinnussa aikaisemman tiedon kanssa. Ilmiön selvittämiseksi syntyy uusi teoria, joka on ristiriidassa aikaisemman tiedon kanssa. Uusi teoria hylkää kokonaan tai osittain vanhan tiedon. Uusi teoria ei välttämättä ole aina vanhaa tietoa totuudenmukaisempi, jolloin se katoaa ihmisten yhteiskunnallisesta tajunnasta. Jos koottaisiin yhteen kaikki hyljätyt ja epäonnistuneet teoriat, mitä ihmiset ovat aikojen kuluessa kehitelleet, tuo kokoelma tuskin mahtuisi mihinkään kirjastoon.
Silloin tällöin kuitenkin tapahtuu, että uusi teoria tuo pysyvästi uutta ja arvokasta mukanaan, jolloin se syrjäyttää vanhan tiedon. Se, mikä vanhassa tiedossa oli oikeaa ja elinkelpoista kuitenkin säilyy jossain muodossa myös uudessa tiedossa. Uusi tieto "perii" sen vanhalta tiedolta.
Aikanaan saavutettu uusi tietokin osoittautuu riittämättömäksi, jolloin sekin alkaa saada rinnalleen kilpailevia teorioita. Näin tieteellinen tieto jatkuvasti korjaa itseään ja kehittyy antaen meille mahdollisuuden ymmärtää yhä paremmin ympärillämme olevia ilmiöitä.
Tieteellisessä tiedossa huipentuu ihmisen tajunnan yhteiskunnallinen luonne. Kirjoitetun kielen ansiosta, aikaisempien sukupolvien ihmisten ajattelu ja tieto säilyy. Esim. antiikin filosofien tekstejä on luettavissamme ja ymmärrettävissämme 2500 vuoden takaa. Tiede on mahdollista aikaisemmin vaikuttaneiden ihmisten ajattelutyön ja teorioiden pohjalta. Einstein ei olisi ollut tuntemamme Einstein ilman häntä parisataa vuotta aikaisemmin elänyttä Newtonia.
Marxismi voidaan katsoa erityisesti yhteiskuntaa käsittelevän tieteellisen tiedon alueeksi. Yhteiskunnallinen tajunta käsittää kaikki ne kulttuurin ja tiedon alueet joita ihmisillä ylipäänsä on. Siksi jokainen yksilö voi kantaa siitä vain pienen osan omassa tajunnassaan. Kukaan meistä ei ole kaiken kielten, tieteiden, taiteiden, tekniikan, kaikkien ammattien ja erilaisten muiden kulttuurin alojen täydellinen hallitsija. Se on täysi mahdottomuus.
Yksittäinen ihminen voi tietää vain pienen rajallisen osan kaikille kuuluvasta yhteisestä tiedosta. Yksittäisen ihmisen merkitys voi silti olla hyvinkin merkittävä, jos hän sattuu kantamaan oleellisen tärkeää yhteiskunnallisen tiedon aluetta. Tällainen henkilö oli esim. Lenin.
Yhteiskunnallinen tajunta ei ole yhtenäinen kokonaisuus vaan se jakautuu suureen määrään osakulttuureita. Yhteiskunnallisella tajunnalla on myös luokkaluonne. Koska suhde tuotantovälineisiin on olennainen niin omistavan luokan ja työväenluokan tajunta muodostuu olennaisesti vastakkaiseksi. Erityisesti tämä näkyy historian tulkinnoissa. Porvarillinen tiedonvälitys pyrkii tarkoituksellisesti unohtamaan yhteiskunnallisesta tajunnasta työväenluokan taisteluhistorian ja marxilaisen teorian. Se myös vääristelee asioita etujensa mukaisiksi. Kommunistien tulee pitää huolta siitä, ettei näin pääse tapahtumaa.
KOLLEKTIIVINEN TAJUNTA merkitsee lähes samaa kuin yhteiskunnallinen tajunta. Se toimii vain pienemmässä mittakaavassa. Voidaan puhua puolueen kollektiivisesta tajunnasta. Sillä tarkoitetaan, että myöskään puolueella ei ole olemassa tietoa valmiiksi annettuna, vaan että se saa tietoa jäsentensä ja joukkoyhteyksiensä kautta. Muodostaessaan kollektiivista tajuntaa puolue pystyy luomaan luotettavan kuvan yhteiskunnasta ja kehittämään politiikkaansa oikein. Luonnollisesti tässä tarvitaan mukaan erästä yhteiskunnallisen tajunnan tärkeää osa-aluetta, marxismi-leninismiä.
KIRJALLISUUTTA:
Marxilais-Leniniläisen filosofian perusteet s. 192-264
Pavel Kopnin: Dialektiikka, Logiikka, Tiede
Teodor Oizerman: Filosofian pääsuuntaukset
Evald Iljenkov: Dialektinen Logiikka
V.I.Lenin: Materialismi ja Empriokritisismi
Tämä kirjoitus on lainaus Risto Koivulan ja KTP:n työryhmän laatimasta huippuhyvästä esityksestä...
Tämä kirjoitus ei ole ristiriidassa, ei tieteen eikä marxilaisuuden kanssa. HR
Vastaukset 37
Vanhimmat
voin toteenayttaa etta kirjoitukset pitavat paikkansa, kirjoitettu tuhansia vuosia sitten.
Toinen juttu on etta kommunismi perustuu muitten ansioiden ryostamiseen. ei omien ansioiden tuloksiin. Suu vaahdossa kuolaava murrosikainen menestyy paremmin kuin amattimies.
Ehkapa juutalaisvihaasi rauhoittaa se, etta marxs
oli juutalainen filosofi.
Kommunismi toimisi hyvin ellei se olisi korruptiota ja hyvavelisysteemia suosiva jarkestelma.
Jumala tietaa etta ihminen ei ole hyva johtamaan ihmiskuntaa. Siksi maa tyhjennetaan, ja minkas teet!
Tamakin on kirjoitettu munta tuhatta vuotta sitten!
Antikristus lahtee kaspianmeren pohjoisrannalta.
Sielta mista Attila aikoinaan laksi.
Vuoden sisalla muslimit rajayttavat ydinpomin roomassa. tatakaan ei kommunistit pystyneet ennustamaan.
Tämä viesti on alunperin vastaus Kallen viestiin
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000333&posting=22000000037387070
Luehan Kallen viesti ja huomaat vastauksesi olevan puhdasta puuta heinää eikä käsittele lainkaan niitä asioita, joita Kalle otti esille viestissään. Ilmeisesti sinulla ei ollut mitään edes omasta mielestäsi järkevää vastausta tarjota ja niin yrittät monisanaisuuden avulla kääntää huomion toissijaisiin asioihin pois oppisi ongelma-alueilta.
’Tietoteorian tärkein kysymys on Engelsin muotoilema filosofian peruskysymys ( Engels: Ludwig Feuerbach ja klassisen saksalaisen filosofian loppu ):"Kaiken, erittäinkin uudemman filosofian suuri peruskysymys on kysymys ajattelun suhteesta olemiseen... Sen mukaan miten tähän kysymykseen vastattiin, filosofit jakautuivat kahteen suureen leiriin. Ne, jotka väittivät hengen olleen ennen luontoa ja jotka siis viime kädessä. olettivat jonkinlaista maailman luomista.. muodostivat idealismin leirin. Toiset, jotka pitivät luontoa ensisijaisena, yhtyivät materialismin eri koulukuntiin..." ’
Kalle sanoo saman asian paljon yksinkertaisemmin:
” Filosofia on tiedettä siinä kuin teologiakin – kumpikaan ei pysty todistamaan toisinajattelevien olevan väärässä.”
Engels ei pysty käyttämättättä oman filosofiansa lakeja osoittamaan idealistien olevan väärässä eivätkä idealistit pysty tekemään sitä materialismin opeille. Jäljelle jää vain kysymys siitä, että ketä uskoa – kenen filosofiaan luottaa. Todisteita sen paikkansapitävyydestä ei kuitenkaan ole olemassa oman filosofian ulkopuolella. Nyt on siis todistettu kommunismin olevan uskontoa.
Jos et vieläkään usko kommunismin olevan uskontoa niin voit todistaa sen meille vääräuskoisille osoittamalla idealistien filosofian olevan väärän käyttämättä materialismin lakeja perusteluusi.
Koska PalstalleMutuaLykkääväSetä ei tunnu halauavan uusia selkäsaunoja juuri nyt niin Kalle vastaa Hannulle yhteen kesken jääneeseen keskusteluun.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000333&posting=22000000037327268
"Ainoa mitä minä en voi todistaa on tyhjä, olematon, koska sitä ei voi tutkia, koska se on olematonta. Kaikki muu on johdettavissa aina materiaan, aineeseen… se sinun jumalasikin, koska se on ajatus, on se myös ainetta.
Joten filosofian peruskysymys on luonnonlain omainen, koska se näyttää kumoamattomalta. Voimme kumota sen vain sillä, että voimme todistaa, että tyhjä ei ole tyhjää, jolloin se onkin materiaa ja taasen ulkopuolelle jää tyhjä, ei mitään… kaunako jatketaan toistoa, minulle asia on jo selvä ollut vuosikymmeniä, entä sinulle?"
Vai valkeni sinulle asia jo vuosikymmeniä sitten - valitettavasti et ole ymmärtänyt asiaa vieläkään.
Tyhjää ei ole missään - ei yhtään missään.
Vaan joka paikasta löytyy vetovoimakenttä tai magneettikenttä, useimmiten molemmat. Maaailmassa ei ole paikkaa, missä ei ainakin toista näistä esiintyisi joten tyhjän pohtiminen on ajan haaskausta - tyhjän päivästä.
Jos sinä tyhjän olemassaoloon perustat filosofiasi niin silloin olet heikoilla jäillä sillä tyhjää ei ole edes olemassa.
Mutta se ei taas tarkoita, että kaikki ihmisten käyttämät käsitteet olisivat ainetta vaikka ne ovatkin olemassa.
Jos sinulla on eriävä mielipide asiasta niin kerrohan, että mitä ainetta ovat seuraavat käsitteet ja miten niiden aineellisuus ilmenee:
- rauha kahden maan välilä
- äidin rakkaus
- isänmaallisuus
- palaveri
- ylinopeus
Kerro aineiden ominaisuuksista ja miten yllä mainittujen käsitteiden aineellisuus näkyy arkielämässä/tieteessä.
Muuten teoriasi vaikuttaa kovin uskontoon vivahtavalta...
Tuolla alempana eräs kommunisti väitti:
”Filosofia on tiedettä ja tiede todistaa, että jos jokin on olemassa, on sen oltava jotakin ainetta. Jos väitetään, että jumala on olemassa, sisältää se myös väitteen, että se on materiaa.”
Väite on täysin absurdi. Terveys on olemassa ja näin ollen se on materiaa. Sairaalle ihmiselle voidaan siis antaa terveyttä ruiskeena. Sairaus on myöskin materiaa ja näin sairaus on tullut ihmiseen ulkopuolelta materian muodossa.
Lämpöä on myöskin - ja se on siis materiaa. Näin todellakin uskottiin joskus 1600-1700 luvuilla ja laadittiin teorioita sille, miten lämpö materiana siirtyy kappaleesta toiseen. Niitä teorioita ei koskaan saatu "vesitiiveiksi" ja ajatuksesta luovuttiin. Mutta kommunistit taitavat jatkaa asian tutkimista ja lämmönsiirtoteorioiden kehittelyä materiapohjalta. Kalle sanoo vain "onnea yritykselle".
Isänmaallisuuttakin esintyy joten sekin on materiaa. Voitaisiinkohan kommunisteille antaa edes pieni annos isänmaallisuutta ruiskeeena ja näin saada heidät lopettamaan omaan pesään paskantamisen.
Ja kohta kommunismi on pelkkä muisto vain kun synnytyslaitoksella annetaan kaikille vastasyntyneille kauhalla – ja isolla kauhalla – ja näin maasta loppuvat sadassa vuodessa kaikki lusikalla saaneet.
Filosofia on tiedettä siinä kuin teologiakin – kumpikaan ei pysty todistamaan toisinajattelevien olevan väärässä.
Kaikki maailman filosofit ja filosofiat eivät hyväksy dialektisen materialismin oppeja.
Yksikään koulukunta ei kuitenkaan pysty todistamaan toisen olevan väärässä eikä itse olevansa oikeassa.
Kalle kutsuu tälläisiä ”tieteitä” yhteisnimellä uskonto ja ne kuuluvat samaan kategoriaan teologian kanssa. Vaikka filosofiaa opiskellaankin yliopistoissa niin ei se tee niitä eksakteiksi tieteeksi niin kuin ei tee teologiaakaan.
http://www.mm.helsinki.fi/users/niskanen/kotu/kfilsuun.htm
'Ihmisen tajunta on marxilaisen käsityksen mukaan aineellisen todellisuuden heijastusta aivoissa. Materiasta ja tajunnasta aineellinen todellisuus on ensisijainen. Myös yhteiskunnallisten ilmiöiden tapauksessa materia on näistä kahdesta ensisijainen, eli "ei ihmisten tajunta määrää heidän olemistaan, vaan päinvastoin heidän yhteiskunnallinen olemisensa määrää heidän tajuntansa". Tämä ns. heijastusteoria, on yksi marxilaisen tieto-opin keskeisiä periaatteita. [Eskola 1975], [Juntunen & Mehtonen 1977]'
Koska uskot heijastusteorian paikkansapitävyyteen niin selitähän seuraavat tapahtumat:
1.
Ei DDR:n kommunistikihojen tajunta määrää heidän olemistaan, vaan päinvastoin heidän yhteiskunnallinen olemisensa määrää heidän tajuntansa antamaan tappotuomion maasta pakoon pyrkiville työläisille.
Siis mikä DDR:n yhteiskunnassa olemisessa määrää ihmisen tajunnan tekemään tälläisiä päätöksiä??
Onko siis sosialistinen yhteiskunta vaarallinen jäsenilleen?
Pitäisikö meidän kaikin käytettävissä olevin keinoin yrittää estää moisien hirmuyhteiskuntien muodostuminen?
2.
Ei neukkulan kommunistikihojen tajunta määrää heidän olemistaan, vaan päinvastoin heidän yhteiskunnallinen olemisensa määrää heidän tajuntansa rohmuamaan valtion omaisuuden itselleen heti, kun tilaisuus siihen aukeni 90-luvun alussa.
Siis mikä neukkulan yhteiskunnassa olemisessa määrää ihmisen tajunnan tekemään tälläisiä päätöksiä??
Onko siis sosialistinen yhteiskunta vaarallinen jäsenilleen?
Pitäisikö meidän kaikin käytettävissä olevin keinoin yrittää estää moisien hirmuyhteiskuntien muodostuminen?
Pitäisiköhän kommunismi kieltää ihmiskunnalle vaarallisena aatteena?
Kallen mielestä kommunisteja ja natseja pitäsi kohdella samanarvoisesti yhteiskunnassa.
siksi kyselee ja kyselee...
Miksi Kalle kyselee???
Osoittaakseen kommunistien aatteen riittämättömyyden antamaan vastauksia yksinkertaisiinkaan jokapäiväistä elämää koskeviin kysymyksiin.
Teillä siellä punanuttulassa on kaikki mahdollisuudet osoittaa Kallen olevan väärässä vastaamalla Kallen tekemiin yksinkertaisiin mutta - ah - niin kommunistisen kiperiin kysymyksiin.
Sinäkin, toveri "sen nyt arvas", voisit käyttää aikasi paremmin osoittamalla Kallen olevan väärässä. Pelkällä suun soitolla osoitat vain, että sinulla ei ollut mitään vasta-argumenttia.
"Ainoa mitä minä en voi todistaa on tyhjä, olematon, koska sitä ei voi tutkia, koska se on olematonta. Kaikki muu on johdettavissa aina materiaan, aineeseen… se sinun jumalasikin, koska se on ajatus, on se myös ainetta."
Kalle nauraa paskaset räkänaurut punikkilaan - vai on heidän ajatukset ainetta, Kalle voi hyvin arvata, että mistä aineesta on silloin kysymys.
vastauksen tyhjyyteesi
Sinäkin, toveri "aloitus kertoo", voisit käyttää aikasi paremmin osoittamalla Kallen olevan väärässä ja lainaamalla ne kohdat aloitusviestistä, jossa asiat selviää. Pelkällä suun soitolla osoitat vain, että sinulla ei ollut mitään vasta-argumenttia ja Kalle on tyytyväinen annettuaan taas punanutuille kunnolla köniin.
Missähän muuten MutuaPalstalleLykkääväSetä piileksii - eikö hänen olisi jo aika ottaa taas köniinsä.
"Ainoa mitä minä en voi todistaa on tyhjä, olematon, koska sitä ei voi tutkia, koska se on olematonta. Kaikki muu on johdettavissa aina materiaan, aineeseen… se sinun jumalasikin, koska se on ajatus, on se myös ainetta."
Kalle nauraa paskaset räkänaurut punikkilaan - vai on heidän ajatukset ainetta, Kalle voi hyvin arvata, että mistä aineesta on silloin kysymys.
lukemaasi? oletko tosiaan niin tyhmä ettet tajua aloitustekstiä? et tajuu, lähe sitten vittuun täältä pelle paukuttamasta päätäsi ja tuhlaamasta normaalien ihmisten aikaa.
Kalle tajusi avausviestin erittäin hyvin.
Mutta sinä et sitä ole ymmärtänyt koska et pysty sanomaan, etä missä kohtaan sitä pitkää vuodatusta vastaukset löytyvät. Pelkällä suun soitolla osoitat vain, että sinulla ei ollut mitään vasta-argumenttia ja Kalle on tyytyväinen annettuaan taas punanutuille kunnolla köniin. Vain argumenteilla voit yrittää antaa jollekin köniin - mutua palstalle lykkäämällä tunnustat vain itse saaneesi köniisi.
"Ainoa mitä minä en voi todistaa on tyhjä, olematon, koska sitä ei voi tutkia, koska se on olematonta. Kaikki muu on johdettavissa aina materiaan, aineeseen… se sinun jumalasikin, koska se on ajatus, on se myös ainetta."
Kalle nauraa paskaset räkänaurut punikkilaan - vai on heidän ajatukset ainetta, Kalle voi hyvin arvata, että mistä aineesta on silloin kysymys.
"et pysty sanomaan, etä missä kohtaan sitä pitkää vuodatusta vastaukset löytyvät."
Joo, kyllä pitää.
Se on ainoa tapa millä pystyt osoittamaan itse asian tietäväsi.
Mutta et taida pystyä kyseessä olevia kohtia aloitusviestistä osoittamaan.
Pelkällä suun soitolla osoitat vain, että sinulla ei ollut mitään vasta-argumenttia ja Kalle on tyytyväinen annettuaan taas punanutuille kunnolla köniin. Vain argumenteilla voit yrittää antaa jollekin köniin - mutua palstalle lykkäämällä tunnustat vain itse saaneesi köniisi.
"Ainoa mitä minä en voi todistaa on tyhjä, olematon, koska sitä ei voi tutkia, koska se on olematonta. Kaikki muu on johdettavissa aina materiaan, aineeseen… se sinun jumalasikin, koska se on ajatus, on se myös ainetta."
Kalle nauraa paskaset räkänaurut punikkilaan - vai on heidän ajatukset ainetta, Kalle voi hyvin arvata, että mistä aineesta on silloin kysymys.
koska kallella ei ole esittää YHTÄÄN MITÄÄN!!!
Nyt pelle kömmi koloosi ihmisten ilmoilta
kallen keikauttamiseen sellällens
Joo, Kalle myönsi kyvyttömyytensä löytää vastaukset aloitusviestistä.
Mutta se ei tarkoita hänen saaneen köniinsä - köniinsä hän on saanut vasta sitten kun olet osoittanut vastausten siinä olevan.
Kerrohan nyt kohdat, joista vastaukset löytyy ja näin annat Kallelle köniin. Mutta et taida pystyä kyseessä olevia kohtia aloitusviestistä osoittamaan ja näin saat itse köniisi, taas kerran.
Pelkällä suun soitolla osoitat vain, että sinulla ei ollut mitään vasta-argumenttia ja Kalle on tyytyväinen annettuaan taas punanutuille kunnolla köniin. Vain argumenteilla voit yrittää antaa jollekin köniin - mutua palstalle lykkäämällä tunnustat vain itse saaneesi köniisi.
"Ainoa mitä minä en voi todistaa on tyhjä, olematon, koska sitä ei voi tutkia, koska se on olematonta. Kaikki muu on johdettavissa aina materiaan, aineeseen… se sinun jumalasikin, koska se on ajatus, on se myös ainetta."
Kalle nauraa paskaset räkänaurut punikkilaan - vai on heidän ajatukset ainetta, Kalle voi hyvin arvata, että mistä aineesta on silloin kysymys.
näin kalle joutui nöyrtymään punikin edessä:
"Joo, Kalle myönsi kyvyttömyytensä löytää vastaukset aloitusviestistä."
Mutta se ei tarkoita hänen saaneen köniinsä - köniinsä hän on saanut vasta sitten kun olet osoittanut vastausten siinä olevan.
Kerrohan nyt kohdat, joista vastaukset löytyy ja näin annat Kallelle köniin. Mutta et taida pystyä kyseessä olevia kohtia aloitusviestistä osoittamaan ja näin saat itse köniisi, taas kerran.
Pelkällä suun soitolla osoitat vain, että sinulla ei ollut mitään vasta-argumenttia ja Kalle on tyytyväinen annettuaan taas punanutuille kunnolla köniin. Vain argumenteilla voit yrittää antaa jollekin köniin - mutua palstalle lykkäämällä tunnustat vain itse saaneesi köniisi.
"Ainoa mitä minä en voi todistaa on tyhjä, olematon, koska sitä ei voi tutkia, koska se on olematonta. Kaikki muu on johdettavissa aina materiaan, aineeseen… se sinun jumalasikin, koska se on ajatus, on se myös ainetta."
Kalle nauraa paskaset räkänaurut punikkilaan - vai on heidän ajatukset ainetta, Kalle voi hyvin arvata, että mistä aineesta on silloin kysymys.
kun kalle taas haluat köniin, olen mestalla!
Olisit nyt kertonut ne kohdat, joista vastaukset löytyy ja näin antanut Kallelle köniin. Mutta et tainnut pystyä kyseessä olevia kohtia aloitusviestistä osoittamaan ja näin saat itse köniisi, taas kerran.
Pelkällä suun soitolla osoitat vain, että sinulla ei ollut mitään vasta-argumenttia ja Kalle on tyytyväinen annettuaan taas punanutuille kunnolla köniin. Vain argumenteilla voit yrittää antaa jollekin köniin - mutua palstalle lykkäämällä tunnustat vain itse saaneesi köniisi.
Noin, nyt Kalle on valmis tässä viestihaarassa
"nyt Kalle on valmis tässä viestihaarassa"
vastannut Kallelle niin keskustelu olisi jatkunut. Sikäli kun luin sitä pitkäveteistä aloitusta niin siinä ei vastattu Kallen kysymyksiin. Kalle riittävän monta kertaa toisti sen kysymyksen vaan sinä et kertaakaan vastannut, miksi Kalle jatkaisi kun sinä et osaa edes lukea. Sinä vaan jankutat, että katso sieltä. Kallen kysymyksiin olisi syytä vastata niin selviäisi sinullekin hieman kommunismin perusteiden hataruus.
eläkeläisellä on haavi auki kuten kallellakin. siellä se on vastaus aloituksessa, vai odottavatko porvarit punikeilta aloituksen lisäksi selkokielistä vastauspalvelua. jeesuksen tyhmiä nämä palstan porvarit
osannut paikkaa hakea. Käsittämättömän tyhmiä nämä komut täällä kun uskovat vain omia valheitaan.
odotamme innolla selväkielistä fraaseista vapaata vastausta perusteluin.
Lainaus alkaa:
Koska uskot heijastusteorian paikkansapitävyyteen niin selitähän seuraavat tapahtumat:
1.
Ei DDR:n kommunistikihojen tajunta määrää heidän olemistaan, vaan päinvastoin heidän yhteiskunnallinen olemisensa määrää heidän tajuntansa antamaan tappotuomion maasta pakoon pyrkiville työläisille.
Siis mikä DDR:n yhteiskunnassa olemisessa määrää ihmisen tajunnan tekemään tällaisia päätöksiä??
Onko siis sosialistinen yhteiskunta vaarallinen jäsenilleen?
Pitäisikö meidän kaikin käytettävissä olevin keinoin yrittää estää moisien hirmuyhteiskuntien muodostuminen?
2.
Ei neukkulan kommunistikihojen tajunta määrää heidän olemistaan, vaan päinvastoin heidän yhteiskunnallinen olemisensa määrää heidän tajuntansa rohmuamaan valtion omaisuuden itselleen heti, kun tilaisuus siihen aukeni 90-luvun alussa.
Siis mikä neukkulan yhteiskunnassa olemisessa määrää ihmisen tajunnan tekemään tällaisia päätöksiä??
Onko siis sosialistinen yhteiskunta vaarallinen jäsenilleen?
Pitäisikö meidän kaikin käytettävissä olevin keinoin yrittää estää moisien hirmuyhteiskuntien muodostuminen?
Pitäisiköhän kommunismi kieltää ihmiskunnalle vaarallisena aatteena?
Lainaus loppuu
Onko niihin komun vaikeaa vastata?
mitä sinä oikein haluat sanoa. Laitapa muutamalla ranskalaisella viilalla.
En tiedä mihin pyrit mutta tämä nyt ei vaikuta keskustelulta koska lienee kokonaan tai lähes kokonaan lainausta. Jos se loppulauseen KTP tarkoittaa kommunistista työväen puoluetta niin koko jutun lukeminen on turhaa ajan kulua.
Keskustelussa mielestäni esitetään omia mielipiteitä ei toisten, opettajat koulussa tai yliopistossa opettavat kirjoista ja lainauksin muilta omien käsitystensä lisäksi mutta se ei keskustelua olekaan vaan opetusta.
Sinusta ei ole edes opettajaksi koska näkemyksesi on liian suppea, opetuksen tulee aina käsittää opetettavan aineen koko kirjo ja oppilaan tulee päättää mikä on oikein jos kyse jos kyse on tällaisista mielipideasioista kuten filosofia. Toisaalta jos kyse on uskonnosta niin se tietysti voi olla vain se oikea ja vain se.
Tunnettuahan on, että juuri kommarit joutuvat selittelemään eniten koska kaikki on muutoin epäuskottavaa, aikoinaanhan Romanian Nicolae Ceausescu selitti oman kansansa hyvinvoinnin salaisuuden länsimaissa käyneille suunnilleen täten:
epäilette tietysti meillä asioiden olevan huonosti koska lännessä kauppojen hyllyt ovat täynnä tavaroita ja meillä tyhjiä mutta asia on päinvastoin, siellä ihmisillä ei ole edes rahaa ostaa niitä tavaroita kun taas meillä vauraampana maana ei kerkiä kerääntyä kasoja hyllyihin, meillähän on varaa ostaa ne heti pois.
Aika luonteva selitys, vai? mutta onko uskottava näin länsimaisesti ajatellen? Saman kaltaista söhläystä on komujen selitykset kautta linjan kun pitää "jaskaa" värittää kullalla.
Ei ihminen normaalissa ympäristönsä ymmärtämisessä mitään Marxilaista tieto- ja heijastusteoriaa tarvitse, jos tarvitsee kyse lienee itsetunnon puutteesta. Minä ainakin olen vallan hyvin ilman pärjännyt enkä itse asiassa tunne ketään joka niitä oikeasti tarvitsisi. Tuttavapiirini ei kovin laaja ole mutta siihen kuuluu ammattiryhmiä konttoristista tohtoriin, aivan ilman noita teorioita ja silti hyvin pärjääviä.
"odotamme innolla selväkielistä fraaseista vapaata vastausta perusteluin"
vitun tyhmä! vastaukset on aloituksessa! mutta kun punikeilla ei ole selkokielistä vastauspalvelua, kysy tuntemaltas tohtorilta
sitä samaa marxilaishenkistä paskaa. Ehdotan, että kuitenkin vastaat Kallen kahteen kysymykseen tai myönnät häviösi.
Aloituksessa ei ole vastausta mihinkään reaaliseen, ainoastaan yksi tapa tulkita asioita eikä ehkä edes fiksuin, joten jos asiaa ei voi tuoda esiin selkokielellä ilman vanhoja fraaseja niin ei kannata niitä kirjoittaakaan.
Aloitus ainoastaan tukee niitä vanhoja harhaoppeja joita kommunismin nimissä täällä hoetaan, toistaen niitä kuin mantraa. Toisto ei tee niitä yhtään uskottavimmiksi vaan kommunismin monet epäonnistuneet kokeilut ovat jo aikoja sitten vetäneet koko opin vessasta alas, sinä et vaan ole sitä vielä huomannut.
myöskään pystynyt ottamaan kantaa esittämiini kommentteihin, menivätkö yli "hilseen". Katsopas kun keskustelu vaatii myös ottamaan kantaa muutoinkin kuin "olet typerä" tyyliin. Laitapa nyt vähän kommentteja perusteluineen ilman fraaseja, tai joudut myöntämään voimattomuutesi.
Olet vähän kuin eräs jo edesmennyt ystäväni joka oli aika innokas aatteenne kannattaja. Hänellä oli aina hengennostatuskokousten jälkeen hienoja lausahduksia ja ideoita vaan vastaus jäi aina saamatta jos kysymyksen esitti hieman toisin kuin kokouksessa oli puhuttu.
Teidän suurimpia ongelmianne näyttää olevan suppea-alaisuus ja turhan fraseologian käyttö. Luulette jotenkin olevanne fiksumpia kun sanotte ryöstöporvari vaikka oikea sanonta olisi kansalainen, tai vain porvari jos hän nyt kauppias on. Porvarillinen taas voi olla ilman, että on porvari. Kyllä teidänkin pitää oppia sen dialektiikan ja heijastusteorian lisäksi aivan normaalit ilmaisut joita tulee käyttää meidän kanssamme asioidessa. Kapitalistiksi taas on aivan turhaa meitä suurinta osaa yli 90% kansasta haukkua, siis heitä jotka eivät ole kommunisteja, koska se kapitaali ei meille ole siinä määrin kasaantunut. (Todellisuudessa teitä kommareitahan on alle 1% meistä, onneksi.) Me olemme vain vapauden kannattajia joten sano vaikka vapaudenkannattajat kommunistien vastakohtana.
Jokos nyt alkaa tulla niitä kommentteja?
Tässä sun osaamises:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000333&posting=22000000037403103
"vaiks Raineston aloitus antaa kallen kysymyksiin vastaukset, kalle eikä eläkeläinen osaa sieltä vastauksia noukia. Luetun ymmärtäminen tökkii molemmilla. Eipä auttanu kallellakaan kuin nostaa käpälät ja paeta palstalta.
Niiot kalle ja eläkeläinen ottivat köniinsä kolmella sanalla "vastaus löytyy aloituksesta"
naurakaa porvareitten saamattomuutta:"
Kalle on aikaisemmin törmännyt palstalla sinunlaiseen tosi änkyräkommunistiin, joka joko ei ymmärrä lukemaansa tai ei lue saamiaan vastauksia. Tämän tyypin järjenjuoksu on samalla tasolla kuin MutuaPalstalleLykkäävänSedän ja he eivät liene koskaan esiintyneen samaan aikaan palstalla ainakaan samassa keskustelussa. Stalinisti Antti Punikki häipyi myös yhtä nopeasti kuin oli tullutkin palstalle sekoiltuaan ensin kunnolla ja kirjoitettuaan MutuaPalstalleLykkäävästäSedästä yksikön ensimmäisessä persoonassa.
Sinunlaiset änkyrät typerykset ovat juuri niitä kommunisteja, joita palstalla tarvitaan lisää. Sinä helpotat Kallen toimintaa kommunistisen vastaisessa työssä olemalla elävä esimerkki kommunistin maailmankuvasta ja älykkyysmäärästä.
Jatka vain valitsemallasi tiellä - Kalle on seurassasi kertomassa totuuksia kommunismista ja kommunisteista.
senkun kerkeet. se on nähty. Ite en käytä mitään nimaria, enkä ole tämä setä tai joku muu punikki. olen vain pienellä vaivalla näyttänyt palstalaisille miten heikoilla eväillä olet eläkeläises kanssa liikkeellä. kauas olet ollut jo työeläkkeellä?
"Tässä sun osaamises:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&con ference=4500000000000333&posting=22000000037403103
"vaiks Raineston aloitus antaa kallen kysymyksiin vastaukset, kalle eikä eläkeläinen osaa sieltä vastauksia noukia. Luetun ymmärtäminen tökkii molemmilla. Eipä auttanu kallellakaan kuin nostaa käpälät ja paeta palstalta.
Niiot kalle ja eläkeläinen ottivat köniinsä kolmella sanalla "vastaus löytyy aloituksesta"
naurakaa porvareitten saamattomuutta:"
ja lukemaan.
ja aina vaan enemmän kun sitä lueskelee. Kuten ehkä itsekin olet huomannut niin se aloitusosio on sotkuista hölynpölyä. Otetaanpa muutama esimerkki, esimerkin ovat lainausmerkkien välissä:
1. ”Vain marxilaiset ovat ratkaisseet filosofian peruskysymyksen loppuun saakka oikein. Siksi vain marxilainen heijastusteoria voi selvittää luotettavasti ja oikein kielen ja todellisuuden hyvin monimutkaisen vuorovaikutussuhteen. ”
Ainoan oikean tiedon ja totuuden omistajaksi itseään väittävät kuuluvat mielestäni hoitoon. En myöskään osaa antaa mitään erityistä oikeutta totuuteen jos sattuu sanomaan itseään marxilaiseksi.
2. ”Marxilaisen käsityksen mukaan muodollinen logiikka on välttämätön muttei vielä riittävä edellytys totuuden selville saamiseksi.”
Taas marxilaiset kuvittelevat omaavansa jotain vallan erinomaista, enpä oikein usko. Jos kaikki todella olisi niin kuin yritätte minulle uskotella niin kaikkihan me Marxin opetuslapsia olisimme. Kaikki käytännön testit ovat epäonnistuneet ja nähtävästi tulevat edelleen. Ainoa mitä on saatu aikaan niin 30 – 60 miljoonaa uhria ja 200 miljoonalle kurja 50 vuoden jakso.
3. ”Dialektisen logiikan käsite on marxilaisen filosofian käyttämä käsite, jota ei sen ulkopuolella todennäköisimmin ole käytetty. Dialektinen logiikka on oppi objektiiviseen totuuteen johtavan ajattelun muodoista ja menetelmistä.”
Miksi kuvittelet, jos dialektisella logiikalla olisi joku tosi arvo niin miksei sitä käytettäisi yleisesti? Se on kuitenkin todennäköisimmin todettu huuhaaksi ja jätettä komujen käyttöön. Mielestäni tuo lainaus antaa myös sen käsityksen, että marxilaiset kuvittelevat pääsevänsä logiikkansa avulla kiinni totuuteen mikä ihmiskäsityksen mukaan on kokonaisuudessaan mahdotonta. Ihminen ei tähän mennessä ole koko totuutta löytänyt eikä tee sitä vähään aikaan. Myös totuus on aikaan sidottu ja eilinen ja huominen totuus poikkeavat toisistaan.
4. ”Marxismi voidaan katsoa erityisesti yhteiskuntaa käsittelevän tieteellisen tiedon alueeksi.”
Veikkaan, että yhteiskuntaa käsitellään paljon muuallakin kuin marxilaisten keskuudessa, tämä on alue jota ei todella voi marxilaisille pyhittää.
5. ”Yksittäisen ihmisen merkitys voi silti olla hyvinkin merkittävä, jos hän sattuu kantamaan oleellisen tärkeää yhteiskunnallisen tiedon aluetta. Tällainen henkilö oli esim. Lenin. ”
Tässä näet viittauksen kommunismin vastaavaan jumalolentoon kuin kristityille on Jeesus, miten muutoin tämän voi ymmärtää? Miten ihminen voi kantaa tärkeää yhteiskunnallisen tiedon aluetta, ei mitenkään. Hän voi ainoastaan sanoa siitä mielipiteensä ja ehkä kehitellä teorioita. Tästä näet myös miten ihminen kaipaa uskontoa tuekseen, jos ei pysty enää samaistumaan olemassa oleviin niin pitää luoda uusi, vaikkapa kommunismi tilalle.
6. ”Muodostaessaan kollektiivista tajuntaa puolue pystyy luomaan luotettavan kuvan yhteiskunnasta ja kehittämään politiikkaansa oikein. Luonnollisesti tässä tarvitaan mukaan erästä yhteiskunnallisen tajunnan tärkeää osa-aluetta, marxismi-leninismiä.”
Puolue vastaa näköjään seurakuntaa, siinä taas näet kommunismin uskontoluonteen. Siinä näyttää lisäksi olevan pyhä "kaksiyhteys" kolmiyhteyden sijaan. Senhän piti pysyä tiukasti maan päällä mutta kuten näemme se vaatii uskoa enemmän kuin kristillisyys. Oikeaan Jumalaan on helpompaa uskoa kuin ihmisen jumaluuteen.
Tässä muutamia huomioita tuosta opuksesta. Missähän siinä vastataan niihin Kallen kysymyksiin, ainoa mitä siitä löydän on jaaritusta ja kommunismin uskonnollistamista. Joten ala nyt jo vastata Kallelle.
Ja nyt odottelemme kommunistien asiallisia kommentteja asiaan.
Turhaanko?
se on vissi se.
On ankara ja kiteytyy seuraavassa lainauksessa.
HöpöHannes: Dialektiikan kategorioissa onkin tärkeää ymmärtää käsitteiden dialektiikka, miten määrä muuttuu laaduksi, yksityinen yleiseksi, mahdollinen todeksi...
TU: Mietitäänpäs mitä edellinen tarkoittaa?
Siis ymmärryksen vaade käsitteiden dialektiikassa.
Tarkoittaisiko se ennalta annettujen käsitteiden
ehdotonta hyväksymistä dialektiikkaan "sisälle"
pääsemiseksi?
Eli Suomeksi kommunismin käsitteiden hyväksymis-
tä ennen "tieteen" käyttöön ottoa.
Rainesto yrittää taas urakalla harjoittaa "tiedet-
tä" jossa tieteen päämärä on käytännön luhistama
uskonto.
Luulisi vituttavan vääntää rautalankaa suoraksi
kun se on kerran mennyt mykkyrään.
Jokainen sitä kokeillut tietää tehtävän mahdotto-
maksi.
Yhden "totuuden" tiede ei ole tiedettä.
Se on propagandaa jolle siimahännät koettavat
pukea ylle harhautustarkoituksessa vierasta
kostyymiä.