Huomasin, että rekisteröity nimimerkki Kollimaattori piti yhtenä "stallarin" (stalinisti) tuntomerkkinä sitä, että stallari käyttää Virosta nimeä Eesti. Kollimaattori saattoi olla oikeassa siinä, että sen ketjun avaaja oli stallari, mutta muistuttaisin, että Viron itsenäisyyden alussa 1920-luvulla Eesti-nimeä käyttivät heimosoturit!
Käydäänpä läpi koko juttu:
Ainakin heidän kielensä on viro. Virallisen kielenhuollon kanta asiaan on yksiselitteinen: Virossa virolaiset puhuvat viroa. Eestillä on suomen (kuten vironkin) kirjakielessä lyhyt historia.
Maannimi Viro perustuu Viron pohjoisimman maakunnan Virun nimeen. Suomalaiset ovat nimenneet koko eteläisen naapurinsa sen maakunnan mukaan, jonka ovat parhaiten tunteneet. Periaatteessa samalla tavoin ovat saaneet suomalaisen nimensä Ruotsi (Roslagenin maakunnan mikaan), Saksa (Saksin maakunnan mukaan) ja Venäjä (Itämeren etelärannalla asuneen vendien muinaisen slaaviheimon mukaan), lähimmät naapurit. Muissa kielissä näiden maiden nimet muodostuvat aivan eri pohjalta. Samalla tavalla Viron eteläiset naapurit latvialaiset käyttävät Virosta nimeä Igaunija, joka perustuu eteläisen maakunnan Ugandin nimeen. Mitä läheisemmät ja syvällisemmät suhteet jollakin kansalla on toiseen kansaan, sitä varmemmin tuosta toisesta kansasta käytetään omaperäistä nimeä.
Itämerensuomalaisten kielten tutkija Riho Grünthal on äskettäin selvitellyt perusteellisesti suomen lähimpien sukukansojen nimityksiä kirjassaan Livvistä liiviin. Siitä selviää, että Viro on lainattu varhaisilta balteilta tai germaaneilta. Se on viime kädessä samaa indoeurooppalaista juurta kuin latinan sana vir 'mies'.
Eesti-nimen alkuperä taas on hämärämpi. Sekin lienee aikanaan saatu lainana indoeurooppalaisilta naapureilta. Indoeurooppalaiset ovat käyttäneet sitä jo parituhatta vuotta sitten, mutta se on viitannut lähinnä baltteihin.
Virolaisten alkuperäinen itsestään käyttämä nimitys on maarahvas. Kielen nimitys on ollut maakeel 'maan kieli'. Eesti-nimeä virolaiset ovat alkaneet käyttää itsestään vasta 1700-luvulla, ja viron kirjakieleen tämä maannimi on tullut viime vuosisadan puolivälissä.
Suomen kielessä Eesti-sanalla on ollut vaihtelevia kohtaloita. Viron itsenäisyyden alkuaikana 1920- ja 30-luvuilla nimitystä suosivat erityisesti heimotyöstä harrastuneet; vain lievästi yleistäen sanottuna poliittisesti oikeistolaiset. Neuvosto-Viron aikana taas Eesti-nimeä hellivät vasemmistolaiset, ne jotka hellivät myös muuta neuvostokomentoa.
Suomen kielenhuolto vierastaa Eesti-nimeä siksi, että se on turha raakalaina. Saman periaatteen mukaan Ruotsista pitäisi käyttää nimeä Sverige, Saksasta Deutschland ja Venäjästä Rossija. Eesti-nimi poikkeaa edellisistä vain sikäli, että suomalaisen on se helppo ääntää.
Vaikka äkkiä ajatellen naapurikansan nimen (Eesti) lainaaminen ja käyttäminen on kohteliasta, omaperäisen nimen (Viro) käyttö on vielä kohteliaampaa. Omaperäinen nimi kantaa viestiä pitkistä, vuosisatojen ja -tuhansien aikana muotoutuneista suhteista, joita poliittiset tai kaupalliset konjunktuurit eivät heiluttele.
(lähteet Erkki Lyytikäinen ja Riho Grünthal, suomen kielen laitos)
Käydäänpä läpi koko juttu:
Ainakin heidän kielensä on viro. Virallisen kielenhuollon kanta asiaan on yksiselitteinen: Virossa virolaiset puhuvat viroa. Eestillä on suomen (kuten vironkin) kirjakielessä lyhyt historia.
Maannimi Viro perustuu Viron pohjoisimman maakunnan Virun nimeen. Suomalaiset ovat nimenneet koko eteläisen naapurinsa sen maakunnan mukaan, jonka ovat parhaiten tunteneet. Periaatteessa samalla tavoin ovat saaneet suomalaisen nimensä Ruotsi (Roslagenin maakunnan mikaan), Saksa (Saksin maakunnan mukaan) ja Venäjä (Itämeren etelärannalla asuneen vendien muinaisen slaaviheimon mukaan), lähimmät naapurit. Muissa kielissä näiden maiden nimet muodostuvat aivan eri pohjalta. Samalla tavalla Viron eteläiset naapurit latvialaiset käyttävät Virosta nimeä Igaunija, joka perustuu eteläisen maakunnan Ugandin nimeen. Mitä läheisemmät ja syvällisemmät suhteet jollakin kansalla on toiseen kansaan, sitä varmemmin tuosta toisesta kansasta käytetään omaperäistä nimeä.
Itämerensuomalaisten kielten tutkija Riho Grünthal on äskettäin selvitellyt perusteellisesti suomen lähimpien sukukansojen nimityksiä kirjassaan Livvistä liiviin. Siitä selviää, että Viro on lainattu varhaisilta balteilta tai germaaneilta. Se on viime kädessä samaa indoeurooppalaista juurta kuin latinan sana vir 'mies'.
Eesti-nimen alkuperä taas on hämärämpi. Sekin lienee aikanaan saatu lainana indoeurooppalaisilta naapureilta. Indoeurooppalaiset ovat käyttäneet sitä jo parituhatta vuotta sitten, mutta se on viitannut lähinnä baltteihin.
Virolaisten alkuperäinen itsestään käyttämä nimitys on maarahvas. Kielen nimitys on ollut maakeel 'maan kieli'. Eesti-nimeä virolaiset ovat alkaneet käyttää itsestään vasta 1700-luvulla, ja viron kirjakieleen tämä maannimi on tullut viime vuosisadan puolivälissä.
Suomen kielessä Eesti-sanalla on ollut vaihtelevia kohtaloita. Viron itsenäisyyden alkuaikana 1920- ja 30-luvuilla nimitystä suosivat erityisesti heimotyöstä harrastuneet; vain lievästi yleistäen sanottuna poliittisesti oikeistolaiset. Neuvosto-Viron aikana taas Eesti-nimeä hellivät vasemmistolaiset, ne jotka hellivät myös muuta neuvostokomentoa.
Suomen kielenhuolto vierastaa Eesti-nimeä siksi, että se on turha raakalaina. Saman periaatteen mukaan Ruotsista pitäisi käyttää nimeä Sverige, Saksasta Deutschland ja Venäjästä Rossija. Eesti-nimi poikkeaa edellisistä vain sikäli, että suomalaisen on se helppo ääntää.
Vaikka äkkiä ajatellen naapurikansan nimen (Eesti) lainaaminen ja käyttäminen on kohteliasta, omaperäisen nimen (Viro) käyttö on vielä kohteliaampaa. Omaperäinen nimi kantaa viestiä pitkistä, vuosisatojen ja -tuhansien aikana muotoutuneista suhteista, joita poliittiset tai kaupalliset konjunktuurit eivät heiluttele.
(lähteet Erkki Lyytikäinen ja Riho Grünthal, suomen kielen laitos)
Vastaukset 33
Vanhimmat
Tacitus ja "aestii"?
Mikäli Tacitus viittaa Suomenlahden etelärantaan...
Pieni sivupolku pohjoisrannalle:
On paljon puhuttu, että Tacituksen mainitsemat suomalaiset olisivat lappalaisia. Näissä asioissa on kyllä moni juttu myllertynyt lähinnä geeniteknologian ja vertailevan kielitieteen avulla. Kun siihen lisää arkeologian ja kansanperinteen antaman tiedon, käsitys suomalaisista muuttuu.
Suomessa on ollut kanta-asutus jo pronssikaudella. Suomalais-ugrilaisen kielen puhujia tänne on tullut todellakin jonkin verran yhtenäisenä muuttoliikkeenä, ja heillä on ollut kontakteja paikallisväestöön. Uudisasukkaiden määrä on ollut todella pieni, lisäksi heihin on sulautunut baltteja, germaaneja ja slaaveja.
Suomalaisten geeneistä 80% on indoeurooppalaisia (samuus ruotsalaisiin) mutta me puhumme eri kantakielestä (uralilaisesta) eriytynyttä kieltä. Minusta tämä on mielenkiintoista.
Puhutaan indoeurooppalaisista kielistä. Kielet eivät ole geeneissä.
Tiedän, että kielisukulaisuus ei ole biologista sukulaisuutta. Mutta suomensukuisten kielten alueella oli tietty geenikartta - erilainen kuin vaikkapa skandinaavien (germaanien).
Me toimme kielen. Mutta ketä me olemme?
Nykytilanteessa voisi tiettyä yksimielisyyttä tuntien todeta, että on kolme itsenäistä valtiota, joiden pääkieli on suomalais-ugrilainen. Vaatimattomampaakin on ollut.
Menneisyydestä ovat tutkijatkin vähän vaihtelevaa mieltä. Pääasia, että jaksetaan edelleenkin tutkia! Vaikka kielet eivät ole geeneissä, kielten käyttäjillä on ollut geeninsä, ja olemisia ja liikkumisia voidaan jotenkin kartoittaa.
Olen ylpeä suomalaisuudestani. Tosin olisin ylpeä mistä tahansa juurista ja kulttuurista minkä parissa olisin kasvanut. Jospa reinkarnaatio onkin totta, ja saan maistaa vähän heikompaa sosiaaliturvaa vielä -tai syntyä rusakkona Savitaipaleelle...
Toivottavasti suomen kieli ja sukukielet pitävät pintansa.
Nyt katsomaan aamua tästä "nerd-touhun" parista. Oli miellyttävä keskustelu. Jutellaan taas joskus. Voios hyvin.
Suomalaisuuden kannalta on hyvä näin olympiavuonna todeta, että suomalaiset ovat menestyneet ampumisessa, keihäänheitossa ja vedessä aluksella etenemisessä. Juoksemisesta ei ole niin väliäkään, kun se tuppaa olemaan hyödyllisintä pakoon säntäämisessä...
Miksi roomalaisen historioitsijan hyvin epämääräisen termin pitäisi vaikuttaa millään tavoin suomenkieliseen sanaan?
Maailma on täynnä esimerkkejä kansoista, joita niiden naapurikansat kutsuvat eri nimillä kuin useimmat muut kansat tai kyseiset kansat itse. Suomen kielessäkin on omat nimityksensä myös venäläisille ja ruotsalaisille.
Viro ja virolaiset ovat oikein perusteluja ja hyviä suomenkielisiä nimiä, joita mm. kielitoimisto ihan oikein suosittelee käytettäviksi. Tuskin siitä kuitenkaan mitään vahinkoa on, jos puhuu Eestistä ja eestiläisistä.
Kiitoksia kaivatusta täsmennyksestä.
Heimosoturimme varmastikin kutsuivat Viroa Eestiksi, mutta käytäntö loppui aikanaan ja virallinen maan nimi suomeksi oli Viro jo hyvissä ajoin ennen toista maailmansotaa.
Eestissähän ei sinänsä ole muuta vikaa kuin sen leimaavuus, stallarit ovat omineet ja mädättäneet jo niin monta sanaa: rauha, vapaus, demokratia, ihmisoikeudet ovat stallareilla kiinteästi sidoksissa kansalaisten öisiin katoamisiin, niskalaukauksiin, urkkijoihin, vankileireihin, mielisairaaloihin ja sortoon.
Ei mikään ihme, että stallarit ja natsit tulevat niin hyvin toimeen keskenään kerran istuuduttuaan yhdessä olusille ja päästyään turhista ennakkoluuloistaan toisiaan kohtaan.
Miten välttää emämunaus? Tuskin enää uskaltaa mainita *:n nimeä.
Miten varaan matkaan *:n maahan niin, etten leimaudu?
"Heimosoturit"!
"Stallarit"!
Samasta henkisestä puusta tulevat. Halsti kertoi muistelmissaan noista 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun nuorista anterojyrängeistä ja jaakkokaleloista. Oli kuulemma miettinyt, että missä hän on kuullut nuo puheet aikaisemmin. Ai niin! 1920-1930-luvun äärioikeiston äänenpainot ja argumentit olivat ihan samat. Totalitarismin peikko ei kysy aikaa.
Ihmisten yhteenkuuluvuuden vietin "rukkaaminen" sopivasti voi johtaa totalitarismiin. Ei kunnon ihminen halua olla omituinen ja vastarannan kiiski. Vai mitä?
Olenkin miettinyt yksinäisyyttäni. 1970-luvulla vein jouluisin kynttilän sankarihaudalle ja väittelin opiskelijoiden kanssa. Minulla oli hurjat tiedot Neuvostoliitosta, mutta vaikea oli saada uskovaisia näkemään.
1990-luvun alussa aloin puolustaa Kekkosta ja Suomen nuorallatanssia kylmän sodan aikana, kun näytti tulevan pahoja ylilyöntejä jälkiviisastelussa.
Sitten en päässyt globalisaatiohuumaan mukaan. Ainakaan taskut eivät ole täynnä.
Luuseri mikä luuseri. Mutta ihan kuin pieni Suomi: tulee kakkoseksi, mutta sisukkaasti.
Se on kansalaistaitoa ja psykologiaa. Oletetaan, että sata ihmistä menee lautalla joella ja on kaunista. Rannalla on leijona. Yksi näkee mutkan takana putouksen. Hän käsklee lautan rantaan. Mutta99 pelkää leijonaa, ja he huutavat: "Ei, ei! Rannalla on leijona!" Joku sanoo: "Ei siellä ole putousta." Toinen: "Ehkä se ei ole kovin suuri."
Matka jatkuu. Kaikki tuhoutuvat.
niin puistattaa huomio, että lähimenneisyydessämme ja nykyajassa Suomella ei ole ollut/ei ole valtiomiehiä (siis tietenkin myös nainen voi olla valtiomies).
Ehkäpä heitä alkaa putkahdella, kun tulee todella kovat ajat. Soisi, että valtiomiehet putkahtaisivat jo ennen kuin tarvitsee nimittää sodanajan ylipäällikkö...
" Huomasin, että rekisteröity nimimerkki Kollimaattori piti yhtenä "stallarin" (stalinisti) tuntomerkkinä sitä, että stallari käyttää Virosta nimeä Eesti. Kollimaattori saattoi olla oikeassa siinä, että sen ketjun avaaja oli stallari, mutta muistuttaisin, että Viron itsenäisyyden alussa 1920-luvulla Eesti-nimeä käyttivät heimosoturit! "
Vain suomenkielinen ilmaisu on Viro. Ei suomalainen kommunisti-stalinisti tee asiassa poikkeusta. Venäläiset jotka ovat ujuttautuneet historian palstalle, heiltä joskus lipsahtaa tietämättään heille ominainen Eesti - ilmaisemaan Meille suomalaisille tuttua naapuriamme Viroa.
Kuka nauttii tästä väännöstä?
tässä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Viron_tasavalta
"Suomen kielenhuolto vierastaa Eesti-nimeä siksi, että se on turha raakalaina. Saman periaatteen mukaan Ruotsista pitäisi käyttää nimeä Sverige, Saksasta Deutschland ja Venäjästä Rossija. Eesti-nimi poikkeaa edellisistä vain sikäli, että suomalaisen on se helppo ääntää."
Tässä nyt unohdetaan kokonaan se että yhden kielialueen sisällä on tyypillisesti käytetty kielelle itselleen ominaisia sanoja ja nimityksiä. Eli tässä tahallaan luodaan suurta kiilaa Suomen ja Viron/Eestin kielien väliin, vaikka sellaista oikeasti ei ole.
Voisi sanoa, että Viro-nimen suosiminen on nykystalinismia joka yrittää pitää Suomen ja Eestin välisen kuilun mahdollisimman suurena, jotta Moskovan olisi valtapolitiikallaan helpompi näitä maita hajottaa ja hallita.
Onneksemme olemme nyt kuitenkin molemmat samassa EU:ssa, ikävä kyllä emme NATO:ssa, joten jää tuon Moskovan vaikutus hieman pienemmäksi, itse asiassa enemmän Suomessa tuntuvaksi.
Eesti Eesti Eesti sinne kaipaan perkeleesti.
"Tässä nyt unohdetaan kokonaan se että yhden kielialueen sisällä on tyypillisesti käytetty kielelle itselleen ominaisia sanoja ja nimityksiä."
En nyt halua moittia älyäsi, mutta tässä on kysymys juuri siitä, että Viro on suomea, kuten ruotsi on suomea. Sverige taas ruotsia jne. Toisin sanoen meidän kielialueemme sisällä tyypillisesti käytetään meidän kieltämme.
"Tässä nyt unohdetaan kokonaan se että yhden kielialueen sisällä on tyypillisesti käytetty kielelle itselleen ominaisia sanoja ja nimityksiä."
Kirjoituksessa kerrotaan, mitä termiä vironkielisellä alueella käytetään. Kyse on siitä, että suomeksi suositeltava muoto on Viro (ei Eesti), suomeksi Ruotsi (ei Sverige) jne. Näin siis suomalaisella kielialueella.
Lennart Meri, joka oli kirjailija ja kielimies, suositteli suomalaisille Viroa.
Niin onnistuitte molemmat vastaajat erittäin lahjakkaasti olemaan ymmärtämättä kirjoituksen pointtia, täydet pisteet siitä.
Mitä Virompi, sitä vieraampi. Ehkä haluatte siis jatkaa Suomen 60-vuotista eristyneisyyttä ulkomaailmasta, kun pitää Viroa niin vieraana pitää. Hieman lähempiin tuttavuuksiin edistyneet uskaltavat jo sanoa Eesti, kun se sopii hyvin sekä suomalaisiin että eestiläisiin suihin.
Moskovassa ollaan tietysti tyytyväisiä jos suomalaiset saadaan pidettyä nurkassaan mahdollisimman eristyneinä.
"Hieman lähempiin tuttavuuksiin edistyneet uskaltavat jo sanoa Eesti, kun se sopii hyvin sekä suomalaisiin että eestiläisiin suihin."
Tämä on ihan huuhaa-väite. Kysy keneltä tahansa virolaiselta kielentutkijalta, hän suosittelee suomalaisten käyttävän Viro-sanaa. Olen asunut Virossa, ja siellä herätti ainoastaan positiivista mielenkiintoa se, miksi suomalaiset puhuvat virolaisista eivätkä eestiläisistä.
Ma käytan Eestiä ihan vaan siks kun se sopii kielenpäälle ja ne itsekin puhuu eestiläisistä. Ihan samalla tavalla mä puhun edelleen Pekingistä enkä Beijingistä (Beizhing) tai Bombaysta enkä Mumbaista. Emmä tiedä miks toi Viro ei oo mulle koskaan istunu. Sehän on se virallinen versio suomenkielessä joo.
sanoo ruotsalaisia miellyttääkseen - Sverige eikä Ruotsi. Luonnollista kieli-ilmaisua.
Kun puhutaan ruotsia, silloin sanotaan Sverige. Ei kai voi oikein sisällyttää suomenkieliseen keskusteluun sanaa Sverige, silloin kun tarkoitetaan "ruotsia".
Pilkun vääntäjä ruotsista.
" Ma käytan Eestiä ihan vaan siks kun se sopii kielenpäälle ja ne itsekin puhuu eestiläisistä. "
vertasin vaan häntä Eestin eli Viron kielellä puhuessaan. Oliko väärin verrata häntä Ruotsiin.....? vai tipahditko kärryiltä?
Manner-Euroopassa on aika paljonkin esimerkkejä siitä, miten paikannimiä lausutaan eri lailla eri maiden puolella riippuen siitä, mitä kieliryhmää ihminen edustaa. Kyse on nimenomaan kielestä ja kielisukulaisuudesta, ei siitä missä itse paikka on. Suomi on vain niin eristynyt asemaltaan, ja oli eristetty virosta 50 vuoden ajan lähes täysin, että tälläiset asiat saattavat tuntua vierailta. Euroopassa tämä on kuitenkin arkipäivää.
Moni suomalainen, etenkin etelärannikon asukas, käyttää mielellään Eesti-nimeä koska se sopii suuhun hyvin, ja on yhteinen sukulaiskielemme ilmaisun kanssa. Juice Leskinen sen parhaiten sanoi.
Viroilu korostaa maittemme välistä "suurta" eroa (olemme ainoat veljekset maailmassa), ja tuntuu löytävän käyttäjänsä mitä kauemmas etelärannikosta mennään. Sisä-Suomesta katsottuna Viro on jo jotain kaukaista ja ihmeellistä, vierasta. Päin vastoin kuin helsinkiläiselle, joka piipahtaa Eestissä parissa tunnissa.
Vastaa nyt tähän kysymykseen: miksi kaikki virolaiset kielitieteilijät ja kielenopettajat, jotka olen tavannut, kehottavat suomalaisia puhumaan Virosta ja virolaisista? Ovatko he kaikki väärässä ja sinä oikeassa? Ei kovin uskottavaa.
suomen kielihuolto sitä suosittelee.
Kaikki opettajat opettavat tietysti virallisen linjan mukaan, joka on heille ylhäältä käsin saneltu aina yliopiston kieltenopetuksesta lähtien.
Mutta oikea kieli ei ole ylhäältä tapahtuva saneluasia vaan se elää ja kehittyy ihmisten oman käytön mukaan. Monet ihmiset ovat Juicen kanssa samaa mieltä siitä että Eesti Eesti perkeleesti.
Toivottavasti osaisit oma-aloitteisesti pohtia tuota kielisukulaisuuskysymystä edellä esitettyjen linjojen mukaan. Manner-Euroopan esimerkki osoittaa hyvin selkeästi että paikkoja kutsutaan niillä nimillä mitkä kielialueen sisällä koetaan samoiksi.
Viro-nimityksen käyttäminen korostaa Suomen ja Viron erilaisuutta, mikä on aika kummallista kun Suomi ja Viro ovat toisilleen ainoat läheiset sukulaiskansat ja sukulaiskielet. Siksi on läheisempää puhua Eestistä, sillä se on nimitys joka istuu molemmille hyvin suuhun ja korostaa yhteisiä puoliamme.
Viro-nimitys on suomettumisen mukana tulleen Moskovan sanelupolitiikan tulosta joka haluaa pitää suomalaiset ja virolaiset mahdollisimman erillään. Kymmenet vuodet Suomella ei ollut käytännössä muita ulkomaankontakteja kuin ruotsinlautat. Nyt on enemmän.
Onneksi kieli on elävä ja vapaa asia ja jokainen saa käyttää sitä mitä haluaa. Kielifasistit kuten sinä, tiukkaamassa yhtä ainoaa ja oikeaa vastausta, ovat sitten asia erikseen.
Monellako kielellä Suomi on Suomi? Viron kielellä Suomi taitaa olla Soome? On aivan loogista että Eesti Vabariik on suomeksi Viro.
turkulaiset ovat saaneet antaa nimensä koko maalle.
Siinä, että suomalaiset nimittävät eteläistä naapuriaan Viroksi sen pohjoisen maakunnan mukaan, ei ole mitään poikkeuksellista. Latviaksi Viro on Igaunija - Etelä-Viron historiallisen Ugandin maakunnan mukaan. Ovatko kaikki latvialaiset siis väärässä?