Buddhan polulle

viksari

Nuorena olin mukana ev.lut.kirkon touhuissa ja hyväksyin kirkon sanoman semmoisenaan. Minulle kävi, kuten monille, että uskonto jäi aikuisena lähes tyyten. Vanhempana toivoin hiljaa pääseväni takaisin uskontoon sisälle ja saavani siitä pohjaa risaiselle elämälleni. Se vain ei onnistunut, tuntui siltä, että tutun kirkon sanoma oli vain muodollista höpinää. Kaikenlainen lahkolaisuus on ollut minulle aina vastenmielistä, en saisi apua lahkoistakaan.
Olen lukenut aina paljon kaikenlaista, mutta vasta buddhalainen kirjallisuus tuntui minusta heti hyvältä ja oikealta. Buddhalaisuuden saatoin hyväksyä jo ensi tutustumisen jälkeen, vaikka se oli uutta ja outoa, vaikeatajuistakin ja sitä se on vieläkin. Vain ja vasta buddhalaisuuden kautta olen kuitenkin oivaltanut edes vähän siitä, mikä on ihmisen elämän tarkoitus. Buddhan seuraajat ovat tutkineet paljon tuonpuoleista ja sitä mitä ihmisolennon tämän elämän jälkeen seuraa, he kertovat siitä avoimesti. Siihen ei kristinusko valitettavasti pysty, ei ainakaan joidenkin kaukaisten alkusuuntausten tuhoamisen jälkeen.
Itselläni on varmasti aioneita valaistumiseen, mutta olen ottanut oikealla polulla ensi askeleet? Avointa mieltä, suvaitsevaisuutta ja myötätuntoisuutta teille kaikille etsiessänne valoa, näitä tarvitsen itsekin, on vielä pitkä ja kivinen tie...

29

1457

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • meininki.....

      ei muuta kun eteenpäin,ehkei sulla niin monta aionia enää ole edessä,jalo kahdeksan osainen tie vain,ehkä timantti polku tai yksi pitkä meditaatio.onnea ja menestystä etsintääsi.

    • hyvä tahto

      Kun oikeasti ja aidosti tahtoo että ihmiset ovat onnellisia ja menestyvät elämässään, niin se vie oikeaan suuntaan vääjäämättömästi. Paljon ei tarvita edistymiseksi kun sen tekee aidosti ja keskittyy johinkin olennaiseen asiaan.

      Kun kävelet, kävelet ihmiskunnan parhaaksi.

      Kun syöt, syöt ihmiskunnan parhaaksi.

      Mitä tahansa teetkin, niin asenne ratkaisee. Kaikki ihmiskunnan parhaaksi. Pieniä olennaisia asioita joita kaikki osaavat tehdä kun vain huomaavat.

      • Sive Lee

        Minä henkilökohtaisesti en usko, mutta olen melko lailla samoilla linjoilla kanssasi. Jotenkin uskonnot ja valaistumiset tuntuvat ihan turhilta. Asioille voi tehdä konkreettisestikkin. En näe mitään eroa käsien ristimisellä tai lootusasennossa istumisella kotona kyhnäten.


      • viksari
        Sive Lee kirjoitti:

        Minä henkilökohtaisesti en usko, mutta olen melko lailla samoilla linjoilla kanssasi. Jotenkin uskonnot ja valaistumiset tuntuvat ihan turhilta. Asioille voi tehdä konkreettisestikkin. En näe mitään eroa käsien ristimisellä tai lootusasennossa istumisella kotona kyhnäten.

        Jotenkin vain buddhalaisuuten tutustuminen laittaa uskomaan, myös valaistumiseen. Toki moniakin hämmentäviä asioita on tullut vastaan, kuten esim. Buddhan miljoonat aikaisemmat elämät ja minän olemattomuus. Mikä sitten kiertää samsaran pyörässä, jos ei minä? No, onhan siellä selitys, että jokin on mkä pysyy, jokin yksilöllinen kipinä täytyy olla, muutenhan koko ajatus olisi järjetön. Hindulaisuus kai tuntee sielun vastineen, atmanin, buddhalaisuus ei...
        Kunhan tästä tokenen, minun on jo pitempään ollut vaikeaa keskittyä lukemaan mitään vaativampaa, kahlaan taas läpi kirjallisuutta. Ehkäpä buddhalaisen opettajan, gurun, tarvekin vielä tulee?
        Olen vielä ev.lut. kirkon muodollinen jäsen, lähinnä perhesyistä, saatan erotakin, koska koen tämän kirkon itselleni turhaksi.
        Sekin muuten buddhalaisuudessa kolisee meikäläiseen, että ihmisen täytyy elää oikein tai ainakin pyrkiä siihen. Kristinopin mielestä kai Hitler ja Stalinkin olisivat teoistaan huolimatta "pelastuneet", jos olisivat katuneet ja turvanneet armoon. Tiedä häntä, Stalinilla oli pappiskoulutus.


      • viksari kirjoitti:

        Jotenkin vain buddhalaisuuten tutustuminen laittaa uskomaan, myös valaistumiseen. Toki moniakin hämmentäviä asioita on tullut vastaan, kuten esim. Buddhan miljoonat aikaisemmat elämät ja minän olemattomuus. Mikä sitten kiertää samsaran pyörässä, jos ei minä? No, onhan siellä selitys, että jokin on mkä pysyy, jokin yksilöllinen kipinä täytyy olla, muutenhan koko ajatus olisi järjetön. Hindulaisuus kai tuntee sielun vastineen, atmanin, buddhalaisuus ei...
        Kunhan tästä tokenen, minun on jo pitempään ollut vaikeaa keskittyä lukemaan mitään vaativampaa, kahlaan taas läpi kirjallisuutta. Ehkäpä buddhalaisen opettajan, gurun, tarvekin vielä tulee?
        Olen vielä ev.lut. kirkon muodollinen jäsen, lähinnä perhesyistä, saatan erotakin, koska koen tämän kirkon itselleni turhaksi.
        Sekin muuten buddhalaisuudessa kolisee meikäläiseen, että ihmisen täytyy elää oikein tai ainakin pyrkiä siihen. Kristinopin mielestä kai Hitler ja Stalinkin olisivat teoistaan huolimatta "pelastuneet", jos olisivat katuneet ja turvanneet armoon. Tiedä häntä, Stalinilla oli pappiskoulutus.

        "Sekin muuten buddhalaisuudessa kolisee meikäläiseen, että ihmisen täytyy elää oikein tai ainakin pyrkiä siihen. Kristinopin mielestä kai Hitler ja Stalinkin olisivat teoistaan huolimatta "pelastuneet", jos olisivat katuneet ja turvanneet armoon."

        Tästä viestistäsi saa sen kuvan, että buddhalaisuus olisi kuin vaikkapa islam, joka vaatii hyviä tekoja pelastukseen. Buddhalaisuudessahan ei ole mitään ikuista pelastusta tai kadotusta, vaikka valaistumista voidaankin pitää lopullisena. Käsittääkseni buddhalaisuudessa eniten omaan tulevaisuuteen tässä ja seuraavissa elämissä vaikuttaa oma mielentila. Tämä vaikuttaa hyvin järkevältä.


      • emilio
        Sive Lee kirjoitti:

        Minä henkilökohtaisesti en usko, mutta olen melko lailla samoilla linjoilla kanssasi. Jotenkin uskonnot ja valaistumiset tuntuvat ihan turhilta. Asioille voi tehdä konkreettisestikkin. En näe mitään eroa käsien ristimisellä tai lootusasennossa istumisella kotona kyhnäten.

        konkreettisin asia jonka voi tehdä ihmiskunnan hyväksi on valaistuminen


      • Sive Lee
        viksari kirjoitti:

        Jotenkin vain buddhalaisuuten tutustuminen laittaa uskomaan, myös valaistumiseen. Toki moniakin hämmentäviä asioita on tullut vastaan, kuten esim. Buddhan miljoonat aikaisemmat elämät ja minän olemattomuus. Mikä sitten kiertää samsaran pyörässä, jos ei minä? No, onhan siellä selitys, että jokin on mkä pysyy, jokin yksilöllinen kipinä täytyy olla, muutenhan koko ajatus olisi järjetön. Hindulaisuus kai tuntee sielun vastineen, atmanin, buddhalaisuus ei...
        Kunhan tästä tokenen, minun on jo pitempään ollut vaikeaa keskittyä lukemaan mitään vaativampaa, kahlaan taas läpi kirjallisuutta. Ehkäpä buddhalaisen opettajan, gurun, tarvekin vielä tulee?
        Olen vielä ev.lut. kirkon muodollinen jäsen, lähinnä perhesyistä, saatan erotakin, koska koen tämän kirkon itselleni turhaksi.
        Sekin muuten buddhalaisuudessa kolisee meikäläiseen, että ihmisen täytyy elää oikein tai ainakin pyrkiä siihen. Kristinopin mielestä kai Hitler ja Stalinkin olisivat teoistaan huolimatta "pelastuneet", jos olisivat katuneet ja turvanneet armoon. Tiedä häntä, Stalinilla oli pappiskoulutus.

        ...kuin joku muu? Mielestäni ei. Kirjoja pitää lukea ja ihmisiä kuunnella jotta voisi ymmärtää että näkymyksiä vaikkapa tuonpuoleista on joka junaa. Ainoa tapa varmistua tuonpuoleisesta on kuolla. Sitten näet mitä sitten tapahtuu, tai lakkaat olemasta. Minulla ainakaan ei ole mikään kiire potkaista tyhjää tai turhaa ihmetellä mitään sielunvaellusta kun loppuen lopuksi sillä ei ole mitään merkitystä.

        Loppuen lopuksi jos olisi mahdollista valaistua, niin en varmaan edes haluaisi valaistua.

        Uskonnolliset teokset ovat useimmiten täyttä huttuja, harvinaisen kuivia tai sekavia. Viihdyttävämpää on lukea vaikka kunnon romaanin tai vaikka historiaa. Lukemalla enemmän luulee vähemmän sanon minä.


      • Sive Lee
        RedBarchetta kirjoitti:

        "Sekin muuten buddhalaisuudessa kolisee meikäläiseen, että ihmisen täytyy elää oikein tai ainakin pyrkiä siihen. Kristinopin mielestä kai Hitler ja Stalinkin olisivat teoistaan huolimatta "pelastuneet", jos olisivat katuneet ja turvanneet armoon."

        Tästä viestistäsi saa sen kuvan, että buddhalaisuus olisi kuin vaikkapa islam, joka vaatii hyviä tekoja pelastukseen. Buddhalaisuudessahan ei ole mitään ikuista pelastusta tai kadotusta, vaikka valaistumista voidaankin pitää lopullisena. Käsittääkseni buddhalaisuudessa eniten omaan tulevaisuuteen tässä ja seuraavissa elämissä vaikuttaa oma mielentila. Tämä vaikuttaa hyvin järkevältä.

        Onko mielestäsi oikein että paha ihminen syntyy uudestaa ihan paskoihin elinolosuhteisiin? Ihan vaikka ihmisisenä joka ei muista mitään menneistä elämistään. Uudessa elämässä häntä sitten raiskataan päivät pitkät aikuisten toimesta tai vaikka hän syntyy vain kuollakseen janoon. Vai onko mielestäsi kaikki asiat ehdottomasti koettava että voisi ymmärtää miltä mikin tuntuu ja jotta voisi ymmärtää kaikki elämän aspektit?

        Buddhalaisissa ihan yhtä kireetä sakkia kuin Islaminuskossakin ja kristinuskossa.


      • sekaantuja
        Sive Lee kirjoitti:

        Onko mielestäsi oikein että paha ihminen syntyy uudestaa ihan paskoihin elinolosuhteisiin? Ihan vaikka ihmisisenä joka ei muista mitään menneistä elämistään. Uudessa elämässä häntä sitten raiskataan päivät pitkät aikuisten toimesta tai vaikka hän syntyy vain kuollakseen janoon. Vai onko mielestäsi kaikki asiat ehdottomasti koettava että voisi ymmärtää miltä mikin tuntuu ja jotta voisi ymmärtää kaikki elämän aspektit?

        Buddhalaisissa ihan yhtä kireetä sakkia kuin Islaminuskossakin ja kristinuskossa.

        eihän tässä nyt ihan tolleen uudestaan syntyillä,niin että sama ihminen tänne putkahtaisi elämään uudelleen.Eikös buddhalaisuus nimenomaan hylkää sen teorian,pysyvästä sielusta joka vaeltelisi kehosta toiseen.Kiree buddhalainen vois sitten katella jotain kärsivää ja ajatella että tossa on varmaan Hitleri,kun sillä on noin kova kohtalo.ei tää nyt ihan noin mee.


      • Ilman itseä
        sekaantuja kirjoitti:

        eihän tässä nyt ihan tolleen uudestaan syntyillä,niin että sama ihminen tänne putkahtaisi elämään uudelleen.Eikös buddhalaisuus nimenomaan hylkää sen teorian,pysyvästä sielusta joka vaeltelisi kehosta toiseen.Kiree buddhalainen vois sitten katella jotain kärsivää ja ajatella että tossa on varmaan Hitleri,kun sillä on noin kova kohtalo.ei tää nyt ihan noin mee.

        > eihän tässä nyt ihan tolleen uudestaan
        > syntyillä,niin että sama ihminen tänne
        > putkahtaisi elämään uudelleen.Eikös
        > buddhalaisuus nimenomaan hylkää sen
        > teorian,pysyvästä sielusta joka vaeltelisi
        > kehosta toiseen.Kiree buddhalainen vois sitten
        > katella jotain kärsivää ja ajatella että tossa
        > on varmaan Hitleri,kun sillä on noin kova
        > kohtalo.ei tää nyt ihan noin mee.

        Buddhalaisuus hylkää teorian siitä, että tätä virkettä nyt lukiessasi olet sama henkilö kuin se, joka aloitti lukea tätä virkettä. Mitään pysyvää itseä ei voi löytää. Se, että meillä on tunne siitä, että on jokin pysyvä subjekti, on harhaa, mutta se tuntuu todelliselta. Samoin menneet ja tulevat elämät tuntuvat todellisilta, ikään kuin niillä olisi sama kokija. Se, mitä teimme aiemmin näkyy nykytilanteena, ja nyt luomme tulevaisuutemme. Sama henkilö ei jälleensynny, mutta jos meillä olisi parempi muisti niin, että muistaisimme menneet elämät (tämä kyky on mahdollista saavuttaa shamatha-meditaatiolla), meistä vaikuttaisi siltä, että kyseeessä on sama henkilö.

        Jokainen, joka nyt kärsii, on itse vastuussa kärsimyksestään. Kärsimys johtuu tämän ja aiempien elämien teoista, jotka on tehty tietämättömyyden vallassa. Kärsimyksestä vapautumiseksi riittää, että ymmärtää kärsimyksen epätodellisuuden ja sen, että ei ole ketään, joka kärsii. Mutta koska tämä ei takertumisemme johdosta onnistu ihan noin vain, Buddha opetti mitä erilaisempia menetelmiä, jotka sopivat erityyppisille ihmisille. Jotkin menetelmät ovat erittäin nopeita, jotkin taas vievät lukemattomia maailmankausia ennen kuin valaistuminen on niiden avulla mahdollista saavuttaa.

        Kun itse on onnellinen ja ymmärtää kärsimyksen syntymekanismin, silloin herää luonnostaan myötätunto, halu vapauttaa olennot kärsimyksestä ja sen syystä.

        Syy ja seuraus ja jälleensyntyminen ovat käsitteitä, joiden avulla voi kääntää elämänsä suunnan kohti vapautumista ja valaistumista. Kun mielen luontainen tila on tunnistettu, nuo käsitteet voi unohtaa. Sitten niistä ei ole enää mitään hyötyä.


      • emilio
        Sive Lee kirjoitti:

        Onko mielestäsi oikein että paha ihminen syntyy uudestaa ihan paskoihin elinolosuhteisiin? Ihan vaikka ihmisisenä joka ei muista mitään menneistä elämistään. Uudessa elämässä häntä sitten raiskataan päivät pitkät aikuisten toimesta tai vaikka hän syntyy vain kuollakseen janoon. Vai onko mielestäsi kaikki asiat ehdottomasti koettava että voisi ymmärtää miltä mikin tuntuu ja jotta voisi ymmärtää kaikki elämän aspektit?

        Buddhalaisissa ihan yhtä kireetä sakkia kuin Islaminuskossakin ja kristinuskossa.

        Ei ole mitään takuuta että ymmärtäis jotain vain sen takia että kokee ikäviä.
        Buddhalaisuuden mukaan kaikki on keskinäisessä riippuvuus-suhteessa. Tämän takia karma on "väistämätön". Väistämättömyydellä tarkoitetaan usein että jos ei kadu ja tekee vastavoima harjoitusta niin karman hedelmää joutuu kokemaan.


      • sekaantuja
        Ilman itseä kirjoitti:

        > eihän tässä nyt ihan tolleen uudestaan
        > syntyillä,niin että sama ihminen tänne
        > putkahtaisi elämään uudelleen.Eikös
        > buddhalaisuus nimenomaan hylkää sen
        > teorian,pysyvästä sielusta joka vaeltelisi
        > kehosta toiseen.Kiree buddhalainen vois sitten
        > katella jotain kärsivää ja ajatella että tossa
        > on varmaan Hitleri,kun sillä on noin kova
        > kohtalo.ei tää nyt ihan noin mee.

        Buddhalaisuus hylkää teorian siitä, että tätä virkettä nyt lukiessasi olet sama henkilö kuin se, joka aloitti lukea tätä virkettä. Mitään pysyvää itseä ei voi löytää. Se, että meillä on tunne siitä, että on jokin pysyvä subjekti, on harhaa, mutta se tuntuu todelliselta. Samoin menneet ja tulevat elämät tuntuvat todellisilta, ikään kuin niillä olisi sama kokija. Se, mitä teimme aiemmin näkyy nykytilanteena, ja nyt luomme tulevaisuutemme. Sama henkilö ei jälleensynny, mutta jos meillä olisi parempi muisti niin, että muistaisimme menneet elämät (tämä kyky on mahdollista saavuttaa shamatha-meditaatiolla), meistä vaikuttaisi siltä, että kyseeessä on sama henkilö.

        Jokainen, joka nyt kärsii, on itse vastuussa kärsimyksestään. Kärsimys johtuu tämän ja aiempien elämien teoista, jotka on tehty tietämättömyyden vallassa. Kärsimyksestä vapautumiseksi riittää, että ymmärtää kärsimyksen epätodellisuuden ja sen, että ei ole ketään, joka kärsii. Mutta koska tämä ei takertumisemme johdosta onnistu ihan noin vain, Buddha opetti mitä erilaisempia menetelmiä, jotka sopivat erityyppisille ihmisille. Jotkin menetelmät ovat erittäin nopeita, jotkin taas vievät lukemattomia maailmankausia ennen kuin valaistuminen on niiden avulla mahdollista saavuttaa.

        Kun itse on onnellinen ja ymmärtää kärsimyksen syntymekanismin, silloin herää luonnostaan myötätunto, halu vapauttaa olennot kärsimyksestä ja sen syystä.

        Syy ja seuraus ja jälleensyntyminen ovat käsitteitä, joiden avulla voi kääntää elämänsä suunnan kohti vapautumista ja valaistumista. Kun mielen luontainen tila on tunnistettu, nuo käsitteet voi unohtaa. Sitten niistä ei ole enää mitään hyötyä.

        muistan useinkin entisen elämäni alkueläimenä ilman minkään sortin meditointia ja jostain syystä aiheutan jatkuvasti itselleni kärsimystä,vaikka mieluusti niistä haluaisin itseni vapauttaa.Mitä pahaa alkueläimet muka on tehneet tai kastemadot?


      • eläimen tilaan
        sekaantuja kirjoitti:

        muistan useinkin entisen elämäni alkueläimenä ilman minkään sortin meditointia ja jostain syystä aiheutan jatkuvasti itselleni kärsimystä,vaikka mieluusti niistä haluaisin itseni vapauttaa.Mitä pahaa alkueläimet muka on tehneet tai kastemadot?

        > muistan useinkin entisen elämäni alkueläimenä
        > ilman minkään sortin meditointia ja jostain
        > syystä aiheutan jatkuvasti itselleni
        > kärsimystä,vaikka mieluusti niistä haluaisin
        > itseni vapauttaa.Mitä pahaa alkueläimet muka on
        > tehneet tai kastemadot?

        Konkreettisesta alkueläimestä tai kastemadosta ei voi sanoa mitään, mutta pääasiassa eläimeksi syntyvät ne, jotka ovat tyhmiä eivätkä ymmärrä syy-seuraussuhteen toimintaa ja toimivat siksi itsekkäällä tavalla. Eläimeksi voi jälleensyntyä esim. jos sumentaa mieltään päihteillä ja sen johdosta muuttuu tylsämieliseksi. Sama vaara on olemassa, jos hämmentää toisten mieliä esim. valehtelemalla tai levittämällä virheellisiä näkemyksiä todellisuuden luonteesta. Lisäksi "keskinkertainen" määrä ylipäätään negatiivisia, itsekkäitä tekoja, olivatpa ne millaisia tahansa luonteeltaan, johtaa jälleensyntymiseen eläimeksi. Tämä prosessi ei ole deterministinen: siihen, mitä ei ole vielä tapahtunut voi vaikuttaa nyt; jokainen voi halutessaan muuntaa elämänsä suunnan kohti epäitsekästä käyttäytymistä. Juuri tämän johdosta Buddha antoi opetukset karmasta eli syy-seuraussuhteesta.

        Joka ainut eläin on joskus ollut lähisukulaisesi, joka on huolehtinut sinusta. Syynä siihen, että nämä ovat nyt eläimiä, ei ole heidän luontainen "pahuutensa" vaan yksinkertaisesti heidän tietämättömyytensä karman toiminnasta.


      • sekaantuja
        eläimen tilaan kirjoitti:

        > muistan useinkin entisen elämäni alkueläimenä
        > ilman minkään sortin meditointia ja jostain
        > syystä aiheutan jatkuvasti itselleni
        > kärsimystä,vaikka mieluusti niistä haluaisin
        > itseni vapauttaa.Mitä pahaa alkueläimet muka on
        > tehneet tai kastemadot?

        Konkreettisesta alkueläimestä tai kastemadosta ei voi sanoa mitään, mutta pääasiassa eläimeksi syntyvät ne, jotka ovat tyhmiä eivätkä ymmärrä syy-seuraussuhteen toimintaa ja toimivat siksi itsekkäällä tavalla. Eläimeksi voi jälleensyntyä esim. jos sumentaa mieltään päihteillä ja sen johdosta muuttuu tylsämieliseksi. Sama vaara on olemassa, jos hämmentää toisten mieliä esim. valehtelemalla tai levittämällä virheellisiä näkemyksiä todellisuuden luonteesta. Lisäksi "keskinkertainen" määrä ylipäätään negatiivisia, itsekkäitä tekoja, olivatpa ne millaisia tahansa luonteeltaan, johtaa jälleensyntymiseen eläimeksi. Tämä prosessi ei ole deterministinen: siihen, mitä ei ole vielä tapahtunut voi vaikuttaa nyt; jokainen voi halutessaan muuntaa elämänsä suunnan kohti epäitsekästä käyttäytymistä. Juuri tämän johdosta Buddha antoi opetukset karmasta eli syy-seuraussuhteesta.

        Joka ainut eläin on joskus ollut lähisukulaisesi, joka on huolehtinut sinusta. Syynä siihen, että nämä ovat nyt eläimiä, ei ole heidän luontainen "pahuutensa" vaan yksinkertaisesti heidän tietämättömyytensä karman toiminnasta.

        Jälleensyntyminen ja karma ovat vaikeita käsittää. Voi olla parempi etten edes yritä. Moni muukin näyttää käsittäneen ne ihan väärin. Se että jos olen tyhmä(minkäs geeneilleni voin)tai toimin typerästi johtaa eläimeksi syntymiseeni vaikuttaa enemmän hindulaisuuden reinkarnaatiolta kuin esim.zeniläinen"Aivan kuin polttopuista ei tule uudelleen polttopuita sen jälkeen kun ne ovat tuhkana,sinä et palaa syntymään kuoleman jälkeen"
        Synnytäänkö siis toisissa koulukunnissa uudestaan tai jälleen vai hajotaanko atomeiksi taivaan tuuliin niin kuin minä olen käsittänyt.


      • ÄWPK2
        eläimen tilaan kirjoitti:

        > muistan useinkin entisen elämäni alkueläimenä
        > ilman minkään sortin meditointia ja jostain
        > syystä aiheutan jatkuvasti itselleni
        > kärsimystä,vaikka mieluusti niistä haluaisin
        > itseni vapauttaa.Mitä pahaa alkueläimet muka on
        > tehneet tai kastemadot?

        Konkreettisesta alkueläimestä tai kastemadosta ei voi sanoa mitään, mutta pääasiassa eläimeksi syntyvät ne, jotka ovat tyhmiä eivätkä ymmärrä syy-seuraussuhteen toimintaa ja toimivat siksi itsekkäällä tavalla. Eläimeksi voi jälleensyntyä esim. jos sumentaa mieltään päihteillä ja sen johdosta muuttuu tylsämieliseksi. Sama vaara on olemassa, jos hämmentää toisten mieliä esim. valehtelemalla tai levittämällä virheellisiä näkemyksiä todellisuuden luonteesta. Lisäksi "keskinkertainen" määrä ylipäätään negatiivisia, itsekkäitä tekoja, olivatpa ne millaisia tahansa luonteeltaan, johtaa jälleensyntymiseen eläimeksi. Tämä prosessi ei ole deterministinen: siihen, mitä ei ole vielä tapahtunut voi vaikuttaa nyt; jokainen voi halutessaan muuntaa elämänsä suunnan kohti epäitsekästä käyttäytymistä. Juuri tämän johdosta Buddha antoi opetukset karmasta eli syy-seuraussuhteesta.

        Joka ainut eläin on joskus ollut lähisukulaisesi, joka on huolehtinut sinusta. Syynä siihen, että nämä ovat nyt eläimiä, ei ole heidän luontainen "pahuutensa" vaan yksinkertaisesti heidän tietämättömyytensä karman toiminnasta.

        Mun mielestä tälläset "olin paha natsi ja nyt olen satiainen" jutut tuntuu aika älyvapaalta ja mä olen sitä mieltä, että jos jokin älyvapaalta tuntuu, on se myös aika todennäköisesti sitä.

        Eiks Buddhakin kehoittanu käyttämään omia aivojaan, eikä uskomaan sokeasti kaikenmaailman älyvapaihin uskomuksiin?


    • ukkeli

      Ihan samoin tunnen kuin sinä ystäväiseni. Kristinusko ja muut "valtiouskonnot" tuntuivat aina jopa naurettavilta (jos kuvaan aiempaa suhtautumistani). Uskonnolliset hihhulit pelottavilta.

      Kiinnostuin buddhalaisuudesta vuosi sitten, kun johdatuksesta kuuntelin podcastia. Asia jäi hautumaan, kunnes keväällä kohtasin elämässäni ison kriisin, josta en olisi selvinnyt ilman ulkopuolista apua. Kävelin kirjastoon ja lainasin kirjan, joka kertoi minulle suoraan mitä tehdä.

      Ensimmäiset askeleet polulle on otettu. Kaikki näyttää yhtäaikaa täysin loogiselta ja yksinkertaiselta. Samaan aikaan kaikki on myös hyvin vaikeaa, koska paluuta entiseen elämään ei enää ole.

      Sittemmin olen ymmärtänyt, että kaikissa uskonnoissa on loppujen lopuksi kyse samasta.

      Olemme kaikki yhdessä ja yhtä. Rakkaus on voima, joka meitä kuljettaa. Ei tarvitse olla uskonnollinen hihhuli. Beatlesin sanoin
      "All you need is love".

      • Tavoitteena onnelisuus mutt...

        "Sittemmin olen ymmärtänyt, että kaikissa uskonnoissa on loppujen lopuksi kyse samasta."

        Tämä ei pidä paikkansa. Niissä on kysymys hyvin eri asioista. Ne pyrkivät eri päämääriin ja ne käyttävät hyvin erilaisia menetelmiä.

        Eri asia on se, että eri uskonnoissa saattaa olla samoja piirteitä. Jos ne ovat positiivisia, niistä voi vain iloita. Mutta on uskontoja, joiden harjoittaminen aiheuttaa suurta ja pitkäaikaista kärsimystä sekä harjoittajilleen että muille. Tällaisten uskontojen tapauksssa voimme taas iloita siitä, jos joku harjoittaa niitä huonosti.


      • ukkeli
        Tavoitteena onnelisuus mutt... kirjoitti:

        "Sittemmin olen ymmärtänyt, että kaikissa uskonnoissa on loppujen lopuksi kyse samasta."

        Tämä ei pidä paikkansa. Niissä on kysymys hyvin eri asioista. Ne pyrkivät eri päämääriin ja ne käyttävät hyvin erilaisia menetelmiä.

        Eri asia on se, että eri uskonnoissa saattaa olla samoja piirteitä. Jos ne ovat positiivisia, niistä voi vain iloita. Mutta on uskontoja, joiden harjoittaminen aiheuttaa suurta ja pitkäaikaista kärsimystä sekä harjoittajilleen että muille. Tällaisten uskontojen tapauksssa voimme taas iloita siitä, jos joku harjoittaa niitä huonosti.

        Sotkin uskon ja uskonnon. Itse en tarvitse
        uskontoa. Minulle riittää usko ja tieto.


      • Sive Lee
        ukkeli kirjoitti:

        Sotkin uskon ja uskonnon. Itse en tarvitse
        uskontoa. Minulle riittää usko ja tieto.

        Tieto valaistumisesta? Ei sellaista ole olemassa.

        Loppuen lopuksi olemme kaikki ihan erillaisia.


      • on olemassa....
        Sive Lee kirjoitti:

        Tieto valaistumisesta? Ei sellaista ole olemassa.

        Loppuen lopuksi olemme kaikki ihan erillaisia.

        Sangharaksita :valaistumisen ihanne,283
        -voisi puhua persoonallisuuden muutoksesta.

        Päästä vapaaksi kärsimyksellisestä elämästä,kuin syntyisi uudesti,näin se on mennyt ja tulee menemään.


      • ukkeli
        Sive Lee kirjoitti:

        Tieto valaistumisesta? Ei sellaista ole olemassa.

        Loppuen lopuksi olemme kaikki ihan erillaisia.

        Jokainen aalto meressä on erilainen, mutta silti samaa merta.

        Jokainen hedelmä puussa on erilainen, mutta silti samasta puusta.

        Jokainen lumihiutale on erilainen, mutta samasta lähteestä.


    • fatima for ever

      siihen ja tiedätkö mistä on kysymys? korkein taso tarkoittaa täydellistä neutraalia mieltä.Oletko varma,että haluat sitä.Se ei ole mitään pikku meditaatiota ja itsensä etsimistä lootus asennossa intian matkalla gurun kanssa.

      Neutraali olotila on sitä ,kun lapsesi kuolee.saat tietää,että syöpäsi on levinnyt parantumattomaksi tai mistä sen saisit tietää koska et koskaan tunne tarvetta mennä lääkäriin, vaikka jalkasi olisi poikki.Budhan tie onkin aika kova eikä sitä saavuta nettiin kirjoittelemalla.

      Tietysti sinun ei tarvitse esittää tunteetonta voit kyllä olla myötätuntoinen mielesi vain pysyy neutraalina.Tämä tietysti nyt sinusta tuntuu että siihen ei kukaan pysty.Ei ehkä kaikki mutta aika suuri osa ihmisistä kuitenkin.

      Esim.Jotkut (saksan)keskitysleireistä selviytyneet ovat kuvanneet muistelmissaan putoamistaan välinpitämättömyyteen.Eräänlaisena automaattisena suojaitumis keinona.Silti lohduttivat kohtalotovereitaan.

      Uskon että sinulla on kyllä edellytykset saavuttaa neutraali tila jos niin haluat.Ulkona onkin sopiva syyssää lähde nyt sinne vähän telttailemaan vaikka viikoksi näin aluksi.Mutta älä ota mitään mukaan. Jostain löytyy vähän muovia paperia ja vettä juot lätäköstä,ruokaakin löydät jostain.Voin taata että aivot virittyvät uudenlaiseen tilaan kun viikko on kulunut.

      • ukkeli

        Viestisi on hyvin totta. Kutsuisin noita tiloja
        kuitenkin hieman eri nimillä kuin neutraali tai välinpitämätön. Itse kutsuisin tuota tilaa rauhaksi.

        Jokainen ihminen voi saavuttaa rauhan,
        koska se on jo olemassa sisällämme.

        Myötätunnon ja ystävällisyyden harjoittaminen kaikkia luotuja kohtaan avaa myös mieltä mukavasti. Alkaa näkemään edellisen elämänsä uudessa valossa ja valintojensa perusteita.


      • fatima for ever
        ukkeli kirjoitti:

        Viestisi on hyvin totta. Kutsuisin noita tiloja
        kuitenkin hieman eri nimillä kuin neutraali tai välinpitämätön. Itse kutsuisin tuota tilaa rauhaksi.

        Jokainen ihminen voi saavuttaa rauhan,
        koska se on jo olemassa sisällämme.

        Myötätunnon ja ystävällisyyden harjoittaminen kaikkia luotuja kohtaan avaa myös mieltä mukavasti. Alkaa näkemään edellisen elämänsä uudessa valossa ja valintojensa perusteita.

        Itse olin alkoholisti tai käsitykseni mukaan olen vieläkin.Olin jo ajautunut asutolaan .Näin jälkeenpäin ajateltuna, se että luovuin toivosta raitistua ja erakoitumiseni olivat tärkeitä asioita raitistumisessani, mitä voi kyllä kutsua "valaistumiseksi" tai "udelleen syntymiseksi".

        Vailla minkäänlaisia ponnisteluja viinan himo loppui vasta viikon kuluttua itse havahduin siihen olin ollut täysin välinpitämätön viinaa kohtaan .Mailma alkoi avautua päässäni aika eri tavalla pitkillä kävelylenkeillä joita aloin suunata keskuspuistoon ja pikkukoskelle.Pääasiallinen ravintoni oli tomaattimurska. Samantien luovuin myös sätkien polttelusta (toppa päivässä)noin 2 askia.Ajatelin aluksi vain vähentää,mutta kun ei maistunut niin ei maistunut.Tästä on kulunut 6vuotta .Ensimmäiset 6 kk tuntui tosiaan valaistuneelta.

        Tamä vain esimerkiksi teille jotka tavoittelette jotakin.Lukemiset, meditaatiot,gurujen seuraamiset,temppeleissä ja kirkoissa käynnit ja ohjeiden etsiskelyt.Eivät ole oikea keino.

        Ei pitkän matkanjuoksijaksi tulla lukemalla istuskelemalla ja keskustelemalla Vireenin ja Bekelen kanssa .Kyllä on pakko käydä lenkillä.

        Itse ei viitsi etsiä ja seurailla polkuja ja oppeja.Mutta teille jotka haluatte .Hakeutukaa äärirajoille jossa viimein heitätte toivonne kaikesta.Tai paremminkin ajautukaa.

        PS. Ukkeli kerro omista kokemuksistasi olisi kiva kuulla.


      • ukkeli
        fatima for ever kirjoitti:

        Itse olin alkoholisti tai käsitykseni mukaan olen vieläkin.Olin jo ajautunut asutolaan .Näin jälkeenpäin ajateltuna, se että luovuin toivosta raitistua ja erakoitumiseni olivat tärkeitä asioita raitistumisessani, mitä voi kyllä kutsua "valaistumiseksi" tai "udelleen syntymiseksi".

        Vailla minkäänlaisia ponnisteluja viinan himo loppui vasta viikon kuluttua itse havahduin siihen olin ollut täysin välinpitämätön viinaa kohtaan .Mailma alkoi avautua päässäni aika eri tavalla pitkillä kävelylenkeillä joita aloin suunata keskuspuistoon ja pikkukoskelle.Pääasiallinen ravintoni oli tomaattimurska. Samantien luovuin myös sätkien polttelusta (toppa päivässä)noin 2 askia.Ajatelin aluksi vain vähentää,mutta kun ei maistunut niin ei maistunut.Tästä on kulunut 6vuotta .Ensimmäiset 6 kk tuntui tosiaan valaistuneelta.

        Tamä vain esimerkiksi teille jotka tavoittelette jotakin.Lukemiset, meditaatiot,gurujen seuraamiset,temppeleissä ja kirkoissa käynnit ja ohjeiden etsiskelyt.Eivät ole oikea keino.

        Ei pitkän matkanjuoksijaksi tulla lukemalla istuskelemalla ja keskustelemalla Vireenin ja Bekelen kanssa .Kyllä on pakko käydä lenkillä.

        Itse ei viitsi etsiä ja seurailla polkuja ja oppeja.Mutta teille jotka haluatte .Hakeutukaa äärirajoille jossa viimein heitätte toivonne kaikesta.Tai paremminkin ajautukaa.

        PS. Ukkeli kerro omista kokemuksistasi olisi kiva kuulla.

        Vaikka on vain yksi tie, niin voit kulkea sitä monella tavalla. Oma tiesi on ollut kaikesta luopuminen ja on hyvin toiminut kohdallasi.

        Tie valaistukseen onkin yksinkertaisesti se, että mikään maallinen ei ole pysyvää ja luopumalla siitä saavutat rauhan.

        Kysyit omista kokemuksistani. Itselläni oli keväällä hyvin vakava elämääni liittyvä kriisi. Se mitä tapahtui, ei oikeastaan ollut olellista, vaan se, mitä siitä seurasi.

        Katsoin ensimmäistä kertaa itseäni aidosti ja totesin, että olen elänyt aiemman elämäni lähes täydellisesti egoni ohjauksessa ja pelon vallassa.

        Oma tieni alkoi siitä ja jatkuu edelleen. Olen vaihtanut pelon ystävällisyyteen ja olen kosketuksessa tunteisiini ensimmäistä kertaa elämässäni.

        Asiaan on myös liittynyt anteeksiantoa itselleni, vanhemmilleni ja muutamille muille tärkeille ihmisille.


      • fatima for ever
        ukkeli kirjoitti:

        Vaikka on vain yksi tie, niin voit kulkea sitä monella tavalla. Oma tiesi on ollut kaikesta luopuminen ja on hyvin toiminut kohdallasi.

        Tie valaistukseen onkin yksinkertaisesti se, että mikään maallinen ei ole pysyvää ja luopumalla siitä saavutat rauhan.

        Kysyit omista kokemuksistani. Itselläni oli keväällä hyvin vakava elämääni liittyvä kriisi. Se mitä tapahtui, ei oikeastaan ollut olellista, vaan se, mitä siitä seurasi.

        Katsoin ensimmäistä kertaa itseäni aidosti ja totesin, että olen elänyt aiemman elämäni lähes täydellisesti egoni ohjauksessa ja pelon vallassa.

        Oma tieni alkoi siitä ja jatkuu edelleen. Olen vaihtanut pelon ystävällisyyteen ja olen kosketuksessa tunteisiini ensimmäistä kertaa elämässäni.

        Asiaan on myös liittynyt anteeksiantoa itselleni, vanhemmilleni ja muutamille muille tärkeille ihmisille.

        Vaan asun tällä hetkellä kaupungin vuokraasunossa tyytyväisenä.Tiedän kyllä mitä on olla tiellä .

        Mitä välttelet, Kerro mitä tapahtui ja miten siitä selvisit .Omin sanoin ,se on kaikkein paras tapa auttaa jos haluat auttaa jotakin.Ja samalalla pääset siitä egostasi vähän eroon.Ja kun panet asiat paperille ja muiden arvostelemiksi saat uusia näkökulmia ja huomaat helpommin jatkuuko itsekusetus jonain tie leikkinä.

        No,nyt kerron vähän omasta egostani.Itse kyllä vihasin sitä juovaa sätkiä imevää kusipää alkoholistia .Joka käytös karkoitti kaikki ympäriltään .Nyt kun anallysoin mitä tapahtui sinä päivänä kuin raitistuin.Olen koko ajan vakuuttuneepi siitä yksinkertaisesti tapoin sen egon.
        Luulen että olisin voinut päätyä itsemurhaan yhtä hyvin nyt vain kävi näin.Niin todellinen se oma mielikuva itsestä on.


      • ukkeli
        fatima for ever kirjoitti:

        Vaan asun tällä hetkellä kaupungin vuokraasunossa tyytyväisenä.Tiedän kyllä mitä on olla tiellä .

        Mitä välttelet, Kerro mitä tapahtui ja miten siitä selvisit .Omin sanoin ,se on kaikkein paras tapa auttaa jos haluat auttaa jotakin.Ja samalalla pääset siitä egostasi vähän eroon.Ja kun panet asiat paperille ja muiden arvostelemiksi saat uusia näkökulmia ja huomaat helpommin jatkuuko itsekusetus jonain tie leikkinä.

        No,nyt kerron vähän omasta egostani.Itse kyllä vihasin sitä juovaa sätkiä imevää kusipää alkoholistia .Joka käytös karkoitti kaikki ympäriltään .Nyt kun anallysoin mitä tapahtui sinä päivänä kuin raitistuin.Olen koko ajan vakuuttuneepi siitä yksinkertaisesti tapoin sen egon.
        Luulen että olisin voinut päätyä itsemurhaan yhtä hyvin nyt vain kävi näin.Niin todellinen se oma mielikuva itsestä on.

        Muija lähti kävelemään (lapset mukana) ja tuntui ensin, että maailma romahtaa. Sitten aloin rehellisesti katselemaan itseäni ja totesin, että en ole aitoa rakkautta tuntenut puolisoa kohtaan. En häntä enkä ketään edellistäkään tyttöystävääni kohtaan. Vaan halunnut häneltä (tai oikeammin ego halunnut häneltä asioita) monenlaista pönkittämistä. Hetkittäin ehkä olen tuntenut pyytetöntä rakkautta, mutta ne on ollut vähemmistönä.

        Kun totesin sen, että en ole puolisoani rakastanut ja katselin vähän syvemmälle, niin huomasin, että en ole itseänikään rakastanut, vaan tehnyt elämäni aikana vaan kaikeanlaista hölmöä lähinnä paetakseni omaa itseäni. Eli siis pelännyt yhtä sun toista.

        Ei tässä sen kummempaa. Nykyään opettelen pitämään itsestäni ja olemaan ystävällinen muille.


      • Fatima for ever
        ukkeli kirjoitti:

        Muija lähti kävelemään (lapset mukana) ja tuntui ensin, että maailma romahtaa. Sitten aloin rehellisesti katselemaan itseäni ja totesin, että en ole aitoa rakkautta tuntenut puolisoa kohtaan. En häntä enkä ketään edellistäkään tyttöystävääni kohtaan. Vaan halunnut häneltä (tai oikeammin ego halunnut häneltä asioita) monenlaista pönkittämistä. Hetkittäin ehkä olen tuntenut pyytetöntä rakkautta, mutta ne on ollut vähemmistönä.

        Kun totesin sen, että en ole puolisoani rakastanut ja katselin vähän syvemmälle, niin huomasin, että en ole itseänikään rakastanut, vaan tehnyt elämäni aikana vaan kaikeanlaista hölmöä lähinnä paetakseni omaa itseäni. Eli siis pelännyt yhtä sun toista.

        Ei tässä sen kummempaa. Nykyään opettelen pitämään itsestäni ja olemaan ystävällinen muille.

        puhetta ymmärrän hyvin.Näinhän kävi mullekin,mutta se ei ollut silloin päälimmäisenä.
        Nykyään suhteet poikaani on parempi ,kuin
        koskaaan.Itse olin jo luopunut hänestäkin,tai en keksinyt mitään luontevaa lähestymistapaa.Mutta sitten taas.

        Olin sattumalta töissä poikani koulun lähellä ja kuinka ollakkaan hän sattui kulkemaan työmaan ohi.Kysyin kelpaako kesäduuni? kelpasi.Siinä kesä
        meni työn merkeissä .Ajoitus oli täydellinen poika oli juuri tarpeeksi vahva töihin ja minä pystyin olemaan täysin luontevasti.Seuraavana vuonna kirjotusten jälkeen muutti luokseni asumaan.

        Toivottavasti sinun käy yhtä hyvin.Koskaan ei tiedä milloin "millon asiat kääntyy".


      • ukkeli
        Fatima for ever kirjoitti:

        puhetta ymmärrän hyvin.Näinhän kävi mullekin,mutta se ei ollut silloin päälimmäisenä.
        Nykyään suhteet poikaani on parempi ,kuin
        koskaaan.Itse olin jo luopunut hänestäkin,tai en keksinyt mitään luontevaa lähestymistapaa.Mutta sitten taas.

        Olin sattumalta töissä poikani koulun lähellä ja kuinka ollakkaan hän sattui kulkemaan työmaan ohi.Kysyin kelpaako kesäduuni? kelpasi.Siinä kesä
        meni työn merkeissä .Ajoitus oli täydellinen poika oli juuri tarpeeksi vahva töihin ja minä pystyin olemaan täysin luontevasti.Seuraavana vuonna kirjotusten jälkeen muutti luokseni asumaan.

        Toivottavasti sinun käy yhtä hyvin.Koskaan ei tiedä milloin "millon asiat kääntyy".

        Hieno ja positiivinen tarina.

        Itsellänikin suuri onni ja ilo tällä hetkellä on lapset. Onneksi tämä rakkaus on aitoa molemminpuolin! Sen näen ja tiedän.

        Se kantaa jo pitkälle...


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kyllä suoraan

      Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.
      Ikävä
      70
      2112
    2. Voisitko nainen kertoa mulle

      Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun
      Suhteet
      172
      1639
    3. Perustele miksi hän ei

      Ole sopiva sinulle
      Ikävä
      155
      1557
    4. Oisko jii-miehelle jollakin asiaa

      Jos vaikka on jäänyt joku asia sydämen päälle.
      Ikävä
      90
      1358
    5. Miehelle naiselta

      Ajattelen sinua aina, en jaksa enää. Ja luulin, että pidit minusta, mutta silloin olisit tehnyt jotain. Mutta sinä et te
      Ikävä
      50
      1332
    6. Iäkkäät asiakkaat ärsyttävät kaupoissa

      Miksei Kela järjestä palvelua, jolla toimittaisivat ostokset suoraan ikäihmisille? https://www.is.fi/taloussanomat/art-
      Maailman menoa
      287
      1182
    7. Olen syvästi masentunut

      En oikein voi puhua tästä kenenkään kanssa. Sillä tavalla että toinen ymmärtäisi sen, miten huonosti voin. Ja se että mi
      Tunteet
      135
      1069
    8. Miksi sinulla, nainen

      On niin negatiivinen asenne minuun ja yleensäkin negatiivinen käsitys?
      Ikävä
      113
      1033
    9. Mikä oli nainen

      Paras yhteinen hetkemme niistä pienistä ja vähäisistä.
      Ikävä
      75
      1032
    10. Nainen, millainen tilanne oli

      kun huomasit ihastuneesi häneen oikein kunnolla. Missä tapahtui ja milloin
      Ikävä
      54
      892
    Aihe