Voisiko joku kirkon sisäpiiriläinen kertoa, miksi ajatte innolla äänestysikärajan laskemista 18:sta 16:een, mutta ette eroamisikärajan laskemista edes samaan ikävuoteen?
16v äänestysikäraja, mutta 18v eroikäraja
mikä logiikka?
27724
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
kirkollisvaalien äänestysikärajaa?
Siihen on kai syynä se, että kirkko haluaa antaa nuorille sen kuvan, että he ovat tärkeitä ja he ovat tarpeeksi kypsiä äänestämään. Eikä kirkko tässä samaan hengenvetoon tietenkään edes puhu eroamisikärajasta.
Kysymyksesi on hyvä mutta esität sen väärällä palstalla.
Kotimaa-lehden keskustelupalstan osumatarkkuus on parempi.
kirkkoa arvostelevaa materiaalia sivuillaan. Myönteisitä asioista kertominen kun kasvattaa firman taloutta.
Väitteesi ei ole tosi!
Sekä netissä että paperiversiossa julkaistaan myös kriittisiä kirjoituksia.
Toki kannattaa pyyhkiä räkä suupielestään ennenkuin kirjoittaa.
olen kirjoittanut sinne useita kriittisiä asiallisia kirjoituksia, jotka olen myös perustelut parhaani mukaan , yhtään ei ole julkaistu.
sen vaaleissa. Kirkon sisäiset asiat päätetään nykyisin kirkolliskokouksessa eikä eduskunnassa.
Kirkosta eroamisesta säädetään maallisessa edeuskunnan hyväksymässä uskonnonvapauslaissa.
Jo 15 vuotiaana saa vaihtaa uskontoaan erota kirkosta ja liittyä toiseen tai olla liittymättä, jos vanhemmat sen sallivat.
Jos vanhemmat vaihtavat uskontoa ei 12 vuotta täyttäneen lapsen tarvitse pakosta seurata heitä, vaan hän saa jäädä omaan vanhaan kirkkoonsa.
. . .
lukemaasi?
Koska eduskunta säätää lait ja kirkon omat säännöt säätää kirkolliskokous. Jos jossain järjestössä 16-vuotiaat nuorisojäsenet saavat äänestää, niin se on tuon järjestön oma asia, joka ei kuulu muille.
Uskontokunnasta eroaminen taas kuuluu uskonnonvapauteen, josta säätää eduskunta. Lain mukaan uskoinnonvapaus on lapsen huoltajalla eikä vajaavaltaisella henkilöllä itsellään. Kyllähän alaikäisen henkilön kohdalla huoltaja päättää hänen muistakin asioistaan eli lupa täytyy kysyä kaikkiin asioihin. Miksi uskontokunnasta eroaminen tai siihen liittyminen olisi poikkeus tästä säännöstä? Jos vanhemmat antavat luvan, saa jo 15 vuotias vaihtaa uskontoa.
Tuo 16v-äänestysikäraja on kirkolle sopiva asia, mutta kirkosta eroamisasia ei ole kirkon kannalta mukava juttu.
Kirkko siis esittää ulospäin mukamas ajavansa nuorten asiaa, mutta kun puhe on kirkolle epäsuotavasta jutusta kuten kirkosta eroamisesta, niin ei se enää sitten viitsikään ajaa nuorten asiaa vaan OMAANSA.
Siinä se ongelman ydin on, te valtionkirkon puolustajat vain kierrätte ongelmaa kuin kissa kuumaa puuroa. Siitä tässä ketjussa on kyse.
Jos niinku tajuut. Tai ehkä et haluu tajuta, kässääks. Ylimielisyytesi voisit kyllä heittää pois, se ei ole uskikselle pukevaa.
Kun kyse on kirkkolaista eikä kirkkojärjestyksestä, niin Eduskunta hyväksyy tai hylkää muutoksen.
* * *
Keskustelussa on annettu ymmärtää kirkon olevan tässä erityisen edistyksellinen. Mutta onhan yhdistyksissä jo nyt äänioikeusraja 15 vuotta, ellei säännöissä ole nimenomaan toisin määrätty! Ja ainakin Protussa on erikseen 14-vuotiaille leirin käyneille määrätty äänioikeus.
mikään "uskis". En ole edes evlut kirkon jäsen.
Silti minusta ei ole mitään syytä muuttaa uskonnonvapauslakia, ja loukata vanhempien oikeutta päättää alaikäisten lastensa asioista.
Jos on alaikäinen, niin on alaikäinen. Alaikäisen valvollisuus on totella vanhempiaan ja tehdä niin kuin he tahtovat - kaikissa asioissa. Ymmärrät tämän sitten, kun sinulla on omia lapsia.
sinä sitten olet? Vai että on lasten velvollisuus totella vanhempiaan kaikissa asioissa. No ei taatusti ole. Lukeise lastenoikeudet, ennen kuin alat tuollaista sontaa tänne suoltamaan.
lapsen oikeuksiin kuuluu saada erota uskontokunnastaan. Siinä todetaan, että lapsella on oikeus esim erityiseen suojeluun, koulutukseen ym.
Lapsen oikeuksien julistuksessa ei alaikäisiä henkilöitä pidetä kypsinä ratkaisemaan itse asioitaan. Se juuri on sitä lapsen tarvitsemaa erityissuojelua.
Lapsen valvollisuudesta totella vanhempiaan ei julistuksessa puhuta mitään, koska kysymyksessä on Lapsen OIKEUKSIEN julistus. Usemmissa kulttuureissa vanhempien totteleminen on aivan itsestään selvä asia.
tuota pitäisi repostella kunnolla. Näyttää aika heppoiselta velvollisuuksien luettelolta.
Kyseessä on mielestäni kaksi asiaa, jotka eivät ole samalla lähtöviivalla. Kirkolla on tietysti oikeus päättää siitä, minkä ikäisenä jäsen sen vaaleissa voi äänestää. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluminen on laajempi asia, se koskettaa kaikkia kansalaisia, uskontokunnasta ja vakaumuksesta riippumatta. Uskonnollisen täysikäisyyden muutoksen tarvitaan siis muutos Suomen lakiin. Vain muutama vuosi sitten uskonnonvapauslakia muutettiin ja on aika epätodennäköistä, että samaan ryhdyttäisiin ihan pian. Itse ajattelen, että nykyinen laki on aika hyvä, sen mukaan 12 vuotias saa liittyä tai erota uskonnollisesta yhdyskunnasta huoltajiensa suostumuksella.
on aktivoida ripareilla jeesus-manipuoloidut nuoret enemmän mukaan kirkon toimintaan, jotteivat he myöhemminkään hennoisi sitä jättää.
Uskonnonvapaus on maallisen lainsäädännön keksintöjä, kirkko ei halua nuorten eroamista helpotettavan millään tavalla.
En ihmettele yhtään. On ihan perseestä, että joutuu pakosta olemaan kirkon jäsen, jos vanhemmat on hihhuleita, eikä anna lupaa erota.
Tuokin on älytöntä miten jotkut länkyttää sitä, että kyllä 15-vuotias saa erota. MUTTA KUN EI SAA, jos ei vanhemmilta lupaa tule. Aivan saatanan typerä lauseke laissa tuommoinen.
Minun serkkupoikani laittoi kovan kovaa vasten ja sanoi vanhemmille, että jos sitä allekirjoitusta ei nyt tule tuohon saatanan lappuun, niin minä lopetan koulunkäynnin just heti. Vanhemmat ei ottaneet sitä riskiä, että pojasta ei tulekaan lääketieteen tohtoria ja laittoivat puumerkkinsä.
Itse erosin samana päivänä kun täytin 18 ja pidin aikamoiset bileet.
saavat päättää lastensa asioista. Nuoret ovat epäkypsiä -ja nykynuoret varsinkin. Ennen nuorten henkinen taso oli huomattavasti korkeampi kuin nykyisten lellipentujen.
sitten päättävät, ketä 16-vuotias äänestää? Sinun logiikallasi se menisi noin.
... henkisesti epäkypsien ihmisten päättää asioistaan? Kiehtovaa. En allekirjoita väitettä nuorten henkisestä epäkypsyydestä, tai sitten olin itse todella poikkeuksellinen yli-ihminen nuorena.
nuoret ovat kypsiä jo heti rippikoulun käytyään. Kirkolle on tärkeätä myötäillä yleistä mielipidettä kaikessa oli sitten kysymys äänestysiästä tai homojen vihkimisestä.
Vain meidän änkyrävanhempien mielestä nuoret ovat epäkypsiä haihattelijoita.
määräät kaiken mitä lapsesi tekee, kunnes hän täyttää 18 vuotta.
Määräät mitä koulua hän käy, mitkä valinnaiset oppiaineet hän ottaa, meneekö lukioon, vai ammattikouluun, mitä harrastaa, kenen kanssa seurustelee...
Siis sinun sanojesi mukaan alle 18-vuotias ei saa päättää itse mistään.
kaikissa asioissa.
Käytännössä on niin, että lapsia ohjataan tekemään oikeita valintoja. Minulla ei ole lasteni kanssa ollut mitään riitoja. Lapseni eivät myöskään ole halunneet erota kirkosta. Emme tosin kuulu evlut kirkkoon, vaan erääseen pienempään uskonnoliisen yhdyskuntaan.
Jos ainoa lapsistani, joka on vielä alaikäinen, haluaisi vaihtaa uskontoa, en tietenkään sallisi sitä, vaan sanoisin, että hänen pitää miettiä asiaa, ja jos hän vielä 18 vuotiaana haluaa erota kirkosta, niin silloin se on hänen oma asiansa.
Ei lapsille pidä antaa kaikkia periksi, vaan vanhempien pitää olla lujia siinä, minkä he näkevät oikeaksi.
et siis sallisi erota (niin mistä) kirkosta, jos et evlutkuihin kuulu. Ei häntä mikään laki pakota hellareissa olemaan. Evlutkut ja ortodokit on toinen juttu.
sen kertomatta.
Jokainen järkevä vanhempi ajattelee samalla tavalla kuin minä. Esim kaksi kolme vuotta on hyvin lyhyt aika ihmisen elämässä, eikä monia muitakaan asioita saa tehdä kuin vasta aikuisena. Ymmärrät sen sitten, kun olet itse aikuistunut.
sinun laillasi, eivät järkevät vanhemmat.
Kammottavaa touhua raahata lastaan joihinkin seuroihin vai minkälaisia kaatumapippaloita te ikinä pidättekin.
kirkossa sellaisia edes tunneta. Kaikki järkevät vanhemmat käskevät lastensa odottaa eikä tehdä epäkypsiä päätöksiä.