Euroopan heikkous on sodissa, joita varten on aina varustauduttu yltiöpäisesti. On yritetty vallata Venäjän luonnonvarat, mutta hävitty sota moneen kertaan. Toisaalta Venäjä on yrittänyt laajentaa aluettaan mereltä merelle, mutta epäonnistunut. Aina on siis sodittu verisesti.
Euroopan jako pieniin klikkeihin on yhä tosiasia, mikä vaikeuttaa kehittymistämme. Miettikää mitä tapahtuisi sekä Yhdysvalloissa että Australiassa, jos mantereet paloteltaisiin siten, että tietynmieliset asuisivat meren rannalla ja toiset sisämaassa, missä kaikki luonnonvarat käytännössä ovat.
Mielestämme Venäjä on iso valtio, mutta se ei tiettyjen mittapuiden mukaan sitä ole, vaan ihan samanlainen kuin Ranska, Englanti tai Saksa. On todella amerikkalaisten ja kiinalaisten etu, että maanosamme on jakautunut moneen toimijaan, sillä yhtenäisenä Eurooppa olisi lyömätön. Kaikki aseetkin on loppujen lopuksi keksitty mantereellamme, mutta yhdysvaltalaiset ovat korjanneet hyödyn.
Maailma on nyt muokkautunut tällaiseksi, eikä nykyinen Eurooppa ole yhtä sotaisa kuin aiemmin, mutta yhä meillä on sellaisia uhkia, joita ei muilla mantereilla ole. Johtuuko sotaisuutemme kenties siitä, etteivät Euroopan kansoja jakavat rajat ole vieläkään luonnollisia esteitä, vaan perustuvat sotilaalliseen voimaan.
Euroopan jako pieniin klikkeihin on yhä tosiasia, mikä vaikeuttaa kehittymistämme. Miettikää mitä tapahtuisi sekä Yhdysvalloissa että Australiassa, jos mantereet paloteltaisiin siten, että tietynmieliset asuisivat meren rannalla ja toiset sisämaassa, missä kaikki luonnonvarat käytännössä ovat.
Mielestämme Venäjä on iso valtio, mutta se ei tiettyjen mittapuiden mukaan sitä ole, vaan ihan samanlainen kuin Ranska, Englanti tai Saksa. On todella amerikkalaisten ja kiinalaisten etu, että maanosamme on jakautunut moneen toimijaan, sillä yhtenäisenä Eurooppa olisi lyömätön. Kaikki aseetkin on loppujen lopuksi keksitty mantereellamme, mutta yhdysvaltalaiset ovat korjanneet hyödyn.
Maailma on nyt muokkautunut tällaiseksi, eikä nykyinen Eurooppa ole yhtä sotaisa kuin aiemmin, mutta yhä meillä on sellaisia uhkia, joita ei muilla mantereilla ole. Johtuuko sotaisuutemme kenties siitä, etteivät Euroopan kansoja jakavat rajat ole vieläkään luonnollisia esteitä, vaan perustuvat sotilaalliseen voimaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Euroopan heikkous on sodissa, joita varten on aina varustauduttu yltiöpäisesti."
Euroopan vahvuus nuorena sivilisaationa ilmeni siinä, että vaikka maanosassa sodittiin lakkaamatta vuosisatoja, se ei estänyt Eurooppaa kohoamasta maailman valtiaaksi. Mutta nuo sodat olivat tavoitteiltaan rajoitettuja aina Napoleonin aikaan saakka. Hänen myötään alkoivat totaaliset sodat drakonisine rauhoineen. Maailmansodat, joissa Saksan olisi pitänyt voittaa, merkitsivät lopullista katastrofia. Koska Iso-Britannia ja Saksa eivät kyenneet yhdistämään voimiaan Euroopan nousevia vihollisia Amerikkaa ja Venäjää vastaan, Eurooppa joutui vieraiden valloittajien miehittämäksi 1943-1945. Miehitys ja orjuus jatkuu yhä.
"On yritetty vallata Venäjän luonnonvarat, mutta hävitty sota moneen kertaan."
Ensimmäisessä maailmansodassa Saksa voitti Venäjän. Toisessa se hävisi, mutta vain siksi että Amerikka iski puukon Euroopan selkään.
"Toisaalta Venäjä on yrittänyt laajentaa aluettaan mereltä merelle, mutta epäonnistunut."
Euroopan olisi ollut parempi joutua kokonaan venäläisten barbaarien miehittämäksi toisen maailmansodan lopulla. Eurooppa olisi ainakin säästynyt amerikkalaiselta rappiokulttuurilta, joka on tuhonnut Euroopan henkisen ryhdin ja traditiot.
"Mielestämme Venäjä on iso valtio, mutta se ei tiettyjen mittapuiden mukaan sitä ole, vaan ihan samanlainen kuin Ranska, Englanti tai Saksa. On todella amerikkalaisten ja kiinalaisten etu, että maanosamme on jakautunut moneen toimijaan, sillä yhtenäisenä Eurooppa olisi lyömätön. Kaikki aseetkin on loppujen lopuksi keksitty mantereellamme, mutta yhdysvaltalaiset ovat korjanneet hyödyn."
Venäjä on osa Eurooppaa ainoastaan maantieteellisesti, ei kulttuurisesti. Venäläiset ja muut ortodoksiset slaavikansat eivät kuulu länsimaiseen sivilisaatioon, joka muodostuu vuoden 1500 katolilaisten kansojen perheestä.
"Maailma on nyt muokkautunut tällaiseksi, eikä nykyinen Eurooppa ole yhtä sotaisa kuin aiemmin, mutta yhä meillä on sellaisia uhkia, joita ei muilla mantereilla ole."
Eurooppa ei ole pelkästään kadottanut sotaisuuttaan, vaan koko elämänhalunsa. Eurooppalaiset eivät kykene puolustautumaan edes oman mantereensa kasvavaa muslimi- ja afrikkalaisproletariaattia vastaan. Tässä näkyy kulttuuridemoralisaation lopputulos.
"Johtuuko sotaisuutemme kenties siitä, etteivät Euroopan kansoja jakavat rajat ole vieläkään luonnollisia esteitä, vaan perustuvat sotilaalliseen voimaan."
Ei ole olemassa luonnolisia rajoja. Ne on kaiki piirretty verellä ja miekalla. Silti Euroopassa rajat kulkevat järkevämmin kuin esimerkiksi Afrikassa tai Lähi-Idässä.
Eurooppalaiset olivat sotaisia aikoinaan, niin kuin jokaisen elinvoimaisen nuoren sivilisaation valtiot ja kansat ovat. Pasifismi on vanhuudenheikon kulttuurin rappioilmiö.
Jokainen maailmankulttuuri koostuu ensin erillisistä valtioista, kunnes yksi niistä kukistaa muut ja luo sivilisaatiolle universaalivaltion, imperiumin. Aina tuo valtio ei itse kultuurisesti kuulu kyseiseen sivilisaatioon. Amerikkalaisherruus on eurooppalaisten kannalta samanlaista kuin suurmogulien ylivalta aikoinaan Intiassa, tai mongolien ja mantsujen valtakaudet Kiinassa. Jos Saksa olisi voittanut maailmansodissa, länsimaat olisi yhdistetty ytimestä käsin. Saattaa merkitä Euroopan tuhoa, ettei niin käynyt. Länsimaiden perikato etenee parhaillaan nopeammin kuin arvaammekaan.
Amerikkalaismiehitys on jatkunut Euroopassa vuosista 1943-1945 saakka. Sille ei ole näkyvissä loppua. USA-Israel-NATO-EU:n sionisti-imperiumissa meillä on pelkän alamaisen asema. Nykyisille vallanpitäjille on samantekevää, asuuko Euroopassa arabeja, afrikkalaisia, intialaisia vai valkoisia eurooppalaisia, sivilisaatiomme rakentajien jälkeläisiä. Vuosikymmeniä jatkunut eurooppalaisvastainen siirtolaispolitiikka on osoitus tästä.
Esimerkiksi valtameret ovat luonnollisia rajoja, kuten korkeat vuorijonotkin, mutta tasamaalle vedetty piikkilanka ei ole. Jos eurooppalaiset kansat olisivat voineet luottaa toisiinsa, manner ei olisi historialtaan yhtä sotainen.
Parhaiten ovat aina menestyneet kansat, jotka ovat kyenneet keräämään varallisuutta tarpeeksi paljon ennen kuin ovat edes harkinneet sotaa. Kiina on viime vuosina ymmärtänyt yskän, minkä vuoksi siitä on nyt nousemassa todellinen suurvalta uhkaksi slaaveillekin.
"Esimerkiksi valtameret ovat luonnollisia rajoja, kuten korkeat vuorijonotkin, mutta tasamaalle vedetty piikkilanka ei ole. Jos eurooppalaiset kansat olisivat voineet luottaa toisiinsa, manner ei olisi historialtaan yhtä sotainen."
Eurooppa on aina ollut yhtenäinen kulttuurialue. Ennen sitä kutsuttiin "läntiseksi kristikunnaksi". Sen sisäpuolella oli relatiivisia, ei absoluuttisia vihollisia. Toiseutta edustivat Venäjä ja islam.
Tuhoamissodat alkoivat vasta Napoleonista ja nationalismista. Mutta ne olisivat päättyneet Euroopan yhdistämiseen Saksan toimesta, elleivät Amerikka ja Venäjä olisi puuttuneet peliin.
"Parhaiten ovat aina menestyneet kansat, jotka ovat kyenneet keräämään varallisuutta tarpeeksi paljon ennen kuin ovat edes harkinneet sotaa. Kiina on viime vuosina ymmärtänyt yskän, minkä vuoksi siitä on nyt nousemassa todellinen suurvalta uhkaksi slaaveillekin."
Antiikin Kreikka oli Persian valtakuntaan verrattuna köyhä mutta voitti silti Marathonissa ja Salamiissa, Aleksanteri Suuren makedonialaisista puhumattakaan. Persia oli valtavien väestöjen ja suurten rikkauksien suurvalta, Kreikka pienten kaupunkivaltioiden, älyllisen ja taiteellisen luovuuden suurvalta. Kreikka edusti antiikin kulttuurin kukoistusaikaa, Persia oman sivilisaationsa fossiloitunutta vanhuusvaihetta, historian loppua. Ei ole epäilystäkään että länsimaat ovat nyt tulemassa lähemmäksi omaa "persialaista" vaihettaan. Mutta on muitakin vaihtoehtoja kuin vieras yliherruus. Euroopan imperiumi voi vielä olla eurooppalaisten itsensä hallitsema.
Euroopassa on sodittu ammoisista ajoista alkaen, viikingitkin ovat hyökkäilleet kimppuun jo ennen kuin kristinusko oli rantautunut maanosaan. Ja toiseutta ovat edustaneet Ranska ja Saksa tai Venäjä, mutta yhtenä pyöränä on ollut Ruotsi ja Puolakin.
Olet oikeassa siinä, ettei pelkkä varallisuus ole riittänyt, vaan mieskunnosta on ollut pakko pitää samalla huolta. Meillä voikin olla nykyään sellainen tilanne, että nuoriso on lihonut jo liiankin kyvyttömäksi huolehtimaan siitä, ettei sotilaallista tyhjiötä synny.
Venäjän puoleisilta alueilta meiltäkin on pääosa väestä tullut, mutta siellä asuu yhä kansoja, joiden kieli on samankaltaista kuin meillä. Ihan turha lietsoa sellaisia tunteita, jotka eivät soinnu yhteen todellisuuden kanssa. Nykyään todellista on kulkea avoimin silmin ja huomata, että elämä on monimuotoista.
"Euroopassa on sodittu ammoisista ajoista alkaen, viikingitkin ovat hyökkäilleet kimppuun jo ennen kuin kristinusko oli rantautunut maanosaan. Ja toiseutta ovat edustaneet Ranska ja Saksa tai Venäjä, mutta yhtenä pyöränä on ollut Ruotsi ja Puolakin. "
Länsimainen kulttuuri syntyi 900-1100 jKr. Ebron ja Elben välisellä alueella. Sen sisäisissä sodissa vallitsivat erilaiset säännöt kuin sodissa kulttuurialueen ulkopuolisia kansoja (muslimit, pakanat, bysanttilaiset, slaavit) vastaan. Aivan samalla tavoin antiikin kreikkalaiset erottivat itsensä selkeästi "barbaareista", vaikka olivatkin koko ajan sodassa keskenään. Samoin muinaisessa Mesopotamiassa, Intiassa ja Kiinassa ovat valtiot sotineet keskenään, mutta aina erottaneet sivilisaationsa sisä- ja ulkopuolen tarkasti toisistaan.
"Olet oikeassa siinä, ettei pelkkä varallisuus ole riittänyt, vaan mieskunnosta on ollut pakko pitää samalla huolta. Meillä voikin olla nykyään sellainen tilanne, että nuoriso on lihonut jo liiankin kyvyttömäksi huolehtimaan siitä, ettei sotilaallista tyhjiötä synny."
Pax Romana rappeutti roomalaiset, Pax Americana on tehnyt saman eurooppalaisille. Saksan johtama Imperium Europeae olisi ihan toista kuin tämä USA-Israel-NATO-EU:n "uusi maailmanjärjestys" demoralisoivine vaikutuksineen.
"Venäjän puoleisilta alueilta meiltäkin on pääosa väestä tullut, mutta siellä asuu yhä kansoja, joiden kieli on samankaltaista kuin meillä. "
Kansat eivät luo korkeakulttuureja, vaan korkeakulttuurin alkusymboli luo kansat jotka korkeakulttuurin muodostavat ja jotka osallistuvat sen syntyyn, kasvuun, kukoistukseen, rappioon ja kuolemaan.
Lopuksi totean: maailmanrauha on utopia, maailmansota realiteetti. Kulttuuri joka vaipuu pasifismiin on valmis kuolemaan. Onko Eurooppa tässä tilassa?
Jos rauha ei veltostuta, kansa rikastuu.